kepulaiset pakottavat

http://www.orpo.fi/

Nimi:

Antti Petteri Orpo
Syntymäaika:

3.11.1969
Perhe:

Vaimo Niina Kanniainen - Orpo, purseri, oik.yo

Tytär Ruusa 2,5v.

Poika Pekka s. 22.11.2006.
Koulutus:

Valtiotieteen maisteri, Turun yliopisto, pääaine taloustiede, gradu kunnallisesta palvelutuotannosta
Sotilasarvo:

Luutnantti reservissä
Elämäntarina:

Synnyin Köyliössä, Satakunnassa 1969. Minulla on kaksi isosiskoa sekä nimestäni huolimatta isä sekä äiti. Lapsuus oli onnellista aikaa. Kotikyläni oli Vuorenmaan pieni maalaiskylä, jossa vanhempani olivat kylän koulun opettajina. Ala-asteen kävin heidän koulussaan aivan kotini naapurissa. Yläasteelle sekä lukioon kuljettiin taksilla pitkien välimatkojen vuoksi.
Lapsuudesta ja nuoruudesta minulla on pelkästään hyviä muistoja. Harrastettiin aina jotakin. Kesät talvet eri urheilulajeja, käytiin partiossa ja kalassa. Kotikylä oli turvallinen paikka kasvaa ja elää.

Kirjoitin ylioppilaaksi Säkylän seudun lukiosta vuonna 1989 ja suuntasin Parolannummelle suorittamaan varusmiespalvelusta. Viihdyin armeijassa. Kävin PsRUK:n ja harkitsin kadettikouluakin, mutta kun onnistuin armeija-aikana läpäisemään Turun yliopiston taloustieteen pääsykokeet, niin päätin suunnata armeijan päätteeksi sinne.

Opiskelu ja opiskelijaelämä Turussa oli huippua. Lähdin innolla mukaan ainejärjestötoimintaan ja T-klubin hallituksesta löysin itseni jo ensimmäisenä opiskelijavuotena. Siitä matka jatkui ylioppilaskunnan edustajistoon ja TYY:n hallitukseen kopo -vastaavaksi. Näistä tehtävistä sain sellaisen pistoksen "yhteisten asioiden hoitoon", josta en ole parantunut. Elokuussa -94 minut valittiin ylioppilaskunnan pääsihteeriksi. Tuosta päivästä lähtien olen ollut yhtäjaksoisesti työssä ilman päivänkään taukoa. SYL:n pääsihteeriksi minut valittiin 1997. Se olikin oikea vaikuttamisen korkeakoulu. Pääsin tapaamaan pressaa, ministereitä ja korkeita virkamiehiä. Taistelimme opintotuen korottamisen ja tulorajojen noston puolesta (kuulostaa kovin tutuilta aiheilta myös tänään) ja pidimme myös hauskaa. Tuosta tehtävästä siirryin 1998 Varsinais-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtajaksi.

Toiminnanjohtajana tutustuin Varsinais-Suomeen läpikotaisin. Ajoin tuhansia kilometrejä vuodessa kevät- ja syyskokouksissa eri puolilla maakuntaamme. Homma meni kai hyvin kun vuoden 2002 alusta sisäministerinä toiminut ja Kokoomuksen puheenjohtajaksi juuri noussut Ville Itälä kutsui minut Helsinkiin erityisavustajakseen. Villen avustajana olin mukana politiikan kovilla areenoilla, hallituksen neuvotteluissa, eduskuntaryhmän ja puolueen taistoissa. Kun sitten 2003 Kokoomus hävisi vaalit ja jäi oppositioon, niin siirryin Kokoomuksen apulaispuoluesihteerin tehtävään, jossa toimin vuoteen 2005 asti, jolloin muutimme Turkuun. Apulaispuoluesihteerin työssä parhaat hetket koin kun vaalipäällikkönä olin mukana voittoisissa EU- ja kunnallisvaaleissa. Turussa työskentelen yrityspalvelujohtajana Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa.

Perheeseeni syntyi Ruusa 2004 ja Pekka 2006. Asumme Katariinanlaaksossa, jossa viihdymme. Niinan työt purserina alkavat aina Helsinki-Vantaalta, joten hänelle työmatka epäsäännöllisiin aikoihin on rankkaa. Pekan synnyttyä Niina jäi lasten kanssa toistaiseksi kotiin. Perhe on minulle kaikki kaikessa, ja ilman Niinan hyväksyntää en olisikaan lähtenyt tähän vaalirumbaan.

Harrastukset:

Kalastus - kalastan aina kun siihen tulee mahdollisuus. Eniten pidän hauenkalastuksesta heittoustimella Turun saaristossa, rauhallisesta uistelusta Inarinjärven karuissa pohjoisissa vuonoissa tai siiankalastuksesta mökkijärvellämme Säkylän Pyhäjärvellä. Myös vaimoni mökkijärven kalakanta Puolangalla on alkanut tulla tutuksi. Parin viime vuoden aikana lankomies on opastanut minua perhokalastuksen saloihin ja ensimmäset harjukset on koskesta jo nostettu.


Golf - olen todellinen harrastajagolfari. Ehdin pelaamaan kymmenkunta kierrosta kesässä ja tasoitukseni on viime vuosina hivuttautunut lähinnä ylöspäin ja nyt 21. Kotiseura on Harjattula, jonka kentällä myös mielelläni pelaan.


Kotikokkaus - laitan mielläni ruokaa, se on minulle tapa rentoutua. Jos vaan on aikaa, niin hoidan meillä keittiön. Vaimolle kuitenkin lankeaa päävastuu perheen ruokkimisesta. Minulla on pari kaveria, jotka ovat ravintola-alan ammattilaisia ja heiltä sain vuosia sitten innostuksen laajentaa ruokalistaani grillauksesta ja pihvinpaistosta erikoisempiin ja toisaalta arkisempiinkin ruokiin.