hermostuttaa jo valmiiksi. As-poikamme on kyllä osannut lukea jo 5-vuotiaasta ja laskeekin ihan mukavasti. Mutta se sosiaalinen kielen käyttö ja kaveriporukkaan osallistuminen on niin vaikeaa. Eli on oikea koulukiusaajan unelmakohde. Ei varmasti osaa puolustautua mitenkään. On vielä perusluonteeltaan tosi kiltti ja as-lapselle epätavanomaisesti tuntee heti syvää huolta jos toisella on paha mieli.
Mielessäni näen jo poikani päätä upotettavan vessanpönttöön ja muita klassisia kiusausmuotoja. No, nämä ajatukset pidän tietenkin ominani, ja pojalle suhtaudun iloisesti koulunalkuun.
Minkälaisia kokemuksia muilla erityislasten vanhemmilla on?
Mielessäni näen jo poikani päätä upotettavan vessanpönttöön ja muita klassisia kiusausmuotoja. No, nämä ajatukset pidän tietenkin ominani, ja pojalle suhtaudun iloisesti koulunalkuun.
Minkälaisia kokemuksia muilla erityislasten vanhemmilla on?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaveri hoiti lapsensa jujutsuun ja näyttelemään,sai aikaan hienoja tuloksia. Enää ei "kärähtele" käämit niin usein, kun on oppinut itsehillintää. Näyttelemällä oppi tunteitaan ja muitten tunteita.
on menossa?
Meneekö avustajan kanssa tavalliselle luokalle vai erityiskouluun?
Nykyään on kyllä nollatoleranssi tuon kiusaamisen suhteen.
luokkaan johon tulee luokka-avustaja. Opettajalla on kyllä erityisluokanopettajan pätevyys. toivottavasti myös asenne.
Minulla on ihan hyviä kokemuksia as-lapsien sopeutumisesta. Olen tehnyt sijaisuuksia koulussa, jossa on ollut mm. as-lapsia integroituna. Avustaja auttaa lasta pääsemään ryhmään mukaan vaikeissa tilanteissa.
Lapsia sanotaan julmiksi, mutta minulle on muodostunut sellainen käsitys, että kun suurimmalla osalla on päiväkotitausta, he oppivat siellä näkemään niin paljon erilaisia yksilöitä, etteivät jää miettimään, että miksi joku on vähän omanlaisensa. He tottuvat jo pienestä pitäen, että meitä on joka lähtöön ja erivärisiä.
Olen huomannut, että lapset ovat ainakin ala-luokilla hyvin suvaitsevaisia ja sopeutuvaisia. Kun pääsee siinä vaiheessa mukaan joukkoon, tuskin ongelmia tulee jatkossakaan. Paljon "vaarallisempaa" oli saapua joukkoon vasta myöhemmin, kun ryhmä ja nokkimisjärjestys ovat jo muodostuneet. Julmuuden sijaan olen törmännyt siihen, että hiukan poikkeavaa kannustetaan ja autetaan ja ollaan ylpeitä hänen saavuuksistaan. Siis luokka kannustaa ja auttaa esim. lievästi cp-vammaista esim. jumpassa ja muissa hänelle vaikeissa tehtävissä. Nämä ovat mahtavia tilanteita todistaa.
Luottavaista mieltä ja mukavaa koulunalkua!
Käypä vierailemassa seuraavalla sivulla, sieltä löytyy paljon vertaistukea ja samojen asioiden kanssa painineita as-lasten vanhempia!
www.aspalsta.net