Nyt kun Kalevi Soran entinen poliittinen sihteeri, Seppo Nevala, jää ennen aikaiselle eläkkeelle suojelupoliisista, voitaneen sanoa, että Paavo Lipposen aika alkaa vähitellen olla jo ohitse.
Hyvää jälkilämmöillä käyvässä Stasi-jahdissa ja samalla Alpo Rusin päättäväisessä puolustautumisessa oli se, että asioista tavallisesti perillä olemattomatkin liikkuvat kansalaiset saattoivat päästä perille pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ehdottomasta luonteesta, missä hyvinvointi ja turvallisuus on tärkeämpää rauhankin aikana kuin yksilön oikeudet ja perustuslaillinen suoja.
Stasi-jahtihan oli rakennettu eskaloituivaksi aloittaen ay-vasemmistosta ja vähemmistökommunisteista jatkaen vähitellen k-linjaan.
Ilmeisesti huipentumana olisi ollut Kokoomuksen remonttimiehet ja lopulta SDP:n vasemmisto, minkä jälkeen Suomen ulko- ja puolustuspoliittinen linja olisi ollut selkeä ja kirkas, koska ei olisi tarvinnut ottaa huomioon myssypoliitikkoja.
Stasi-arkistojen paljastaminen kertonee puolitotuuden Suomen 1970-luvun historiasta. Sen toisen puolen, länsipuolen, kertomiseen menneen vielä noin 50-70 -vuotta.
Kylmää sotaa ei kumpikaan osapuoli käynyt yksinään, vaan yhdessä vastustajan kanssa, miltei samankaltaisin menetelmin.
Keskusteluun olisi hyvä tuoda myös muut kylmönsodan aikaiset salatut tiedot, jotta niiden julkistamisesta voitaisiin keskustella 2-3 sukupolvea.
Puolueeton maa ei ole puolueeton eikä ulkomaankauppaa käyvänä pullossa, vaan se on monipuolueellinen - omista lähtökohdistaan ja omien tarpeidensa mukaisesti.
Hyvää jälkilämmöillä käyvässä Stasi-jahdissa ja samalla Alpo Rusin päättäväisessä puolustautumisessa oli se, että asioista tavallisesti perillä olemattomatkin liikkuvat kansalaiset saattoivat päästä perille pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ehdottomasta luonteesta, missä hyvinvointi ja turvallisuus on tärkeämpää rauhankin aikana kuin yksilön oikeudet ja perustuslaillinen suoja.
Stasi-jahtihan oli rakennettu eskaloituivaksi aloittaen ay-vasemmistosta ja vähemmistökommunisteista jatkaen vähitellen k-linjaan.
Ilmeisesti huipentumana olisi ollut Kokoomuksen remonttimiehet ja lopulta SDP:n vasemmisto, minkä jälkeen Suomen ulko- ja puolustuspoliittinen linja olisi ollut selkeä ja kirkas, koska ei olisi tarvinnut ottaa huomioon myssypoliitikkoja.
Stasi-arkistojen paljastaminen kertonee puolitotuuden Suomen 1970-luvun historiasta. Sen toisen puolen, länsipuolen, kertomiseen menneen vielä noin 50-70 -vuotta.
Kylmää sotaa ei kumpikaan osapuoli käynyt yksinään, vaan yhdessä vastustajan kanssa, miltei samankaltaisin menetelmin.
Keskusteluun olisi hyvä tuoda myös muut kylmönsodan aikaiset salatut tiedot, jotta niiden julkistamisesta voitaisiin keskustella 2-3 sukupolvea.
Puolueeton maa ei ole puolueeton eikä ulkomaankauppaa käyvänä pullossa, vaan se on monipuolueellinen - omista lähtökohdistaan ja omien tarpeidensa mukaisesti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Paavo Lipponen oli DDR:n Helsingin edustuston suunnittelumuistioissa 1968 ja 1969 mainittu yhtenä tavoitekontaktina, yksi kolmesta pääkontaktista. Lipponen itse piti yhteyttä DDR:n Helsingin edustuston virkailijoihin ainakin vuoden 1969 alusta alkaen.
Varakonsuli Lothar Hönigin muistio 15.1.1969 Paavo Lipposen kanssa käydystä keskustelusta DDR:n edustuston Kulosaaren saunalla 7.1.1969. Lipponen valitteli ettei DDR:n tunnustaminen edisty presidentti Kekkosen vastustuksen takia, joka saunavieraan mukaan antoi ymmärtää osin johtuvan Länsi-Saksan sosialidemokraattien asenteesta, etenkin Herbert Wehneristä (AA:n arkisto,DDR:n ulkoministeriö,L43, C12/72).
SED:n politbyroolle meni laaja raportti Suomen kanssa käydyistä suhdeneuvotteluista 7.8.1972 ja siihen sisältyvä sopimusluonnos sekä ohje jatkotoimenpiteistä. Ohjeessa esitettiin etenkin panostamista Paavo Lipposeen, jolta toivottiin julkista esiinymistä DDR-suhteiden solmimiseksi ja SLT:n arvostelua, mikäli maa jarruttaa diplomaatisuhteiden solmimista (MfAA,DDR L43,C 793/75).
Lipposella oli 7.9.1972 keskustelu DDR:n lähetystöneuvos (Supon mukaan Stasin avustaja) Ralf Böttcherin kanssa. Tässä yhteydessä Lipponen selosti muiden pohjoismaiden viileätä asennoitumista DDR:n tunnustamiseen ja Ulf Sundqvistin keskusteluja Bonnissa, jolloin SLT:n sosialidemokraatit ilmoittivat suhtautuvansa viileästi Suomen Saksan pakettiin. Lipponen vahvisti Böttcherille ettei Suomi kytke asennoitumistaan DDR:n tunnustamisessa SLT:n kantaan (Muistio 12.9.1972, MfAA,DDR L43 C471/74).
Lähde:
http://img.mtv3.fi/mn_liitteet/mtv3/uutiset/bulleting/300592.pdf