Mitkä Stasi-aineistot ja -listat?
Rosenholz-aineisto
Koostuu kolmesta erillisestä kortistosta: F 16-kortit ovat henkilötietokortteja, joihin on tallennettu epävirallisten työntekijöiden nimiä, mutta myös epävirallisten työntekijöiden sukulaisten, tuttavien tai muuten vain kiinnostavien ihmisten nimiä. F 22-kortit ovat eräänlaisia tapahtumakortteja, jotka sisältävät tietoja epävirallisten työntekijöiden toimista. Kolmas osio koostuu tilastokaavakkeista, joihin on tallennettu tietoja henkilöistä, jotka sota- tai kriisitilanteissa olisivat olleet erityisen tärkeitä Stasin ulkomaantiedustelulle.
Jotta henkilö voitaisiin osoittaa Stasin apuriksi, tarvitaan ainakin sekä F 16- ja F 22-kortit. Stasi laati noin 280 000 F 16-kortistokorttia eri puolilla maailmaa. Näistä vain 4 715 oli aitoja "lähteitä", joille Stasi teki myös operaatiokortin (F 22). Yhdistämällä tiedot supon hallussa olevaan Stasin sira-rekisteriin vakoojien nimet ja teot pystytään usein selvittämään.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA hankki romahtaneesta Itä-Saksasta Stasi-aineistoa vuonna 1990 niin sanotulla Rosenholz-operaatiolla.
Tiitisen lista
Läntisistä tiedustelulähteistä vuonna 1990 saatu lista sisältää 18 Stasi-yhteistyöhön liitettyä suomalaisnimeä. Lista sai nimensä Seppo Tiitiseltä, joka toimi supon päällikkönä listan saapuessa Suomeen. Tiitinen ja presidentti Mauno Koivisto päättivät, ettei lista anna aihetta toimiin. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan supon ei tarvitse julkistaa listaa.
Gordievskin lista
Länteen loikanneen neuvostotiedustelijan Oleg Gordievskin 1980-luvulla toimittama KGB-lista. Tähän listaan on viitattu presidentti Mauno Koiviston muistelmissa. Alpo Rusi on vaatinut listan julkistamista. Suomen valtio kiistää Helsingin käräjäoikeuteen toimittamassaan lausunnossa listan olemassaolon.
Hassisen lista
Niin sanotun Hassisen listan on väitetty tulleen Suomeen syksyllä 1999. Alpo Rusi on vaatinut listan julkistamista. Suomen valtio kiistää Helsingin käräjäoikeuteen toimittamassaan lausunnossa listan olemassaolon.
Gauckin arkisto
Saksalaisessa Gauck-virastossa säilytetään kaikkia Stasin asiakirjoja. Sai nimensä pastori Joachim Gauckilta,
joka toimi Stasin arkistojen pelastamiseksi 1980-1990-lukujen vaihteessa. Yleisradion MOT-ohjelma keräsi vuonna 2000 arkistosta tietoja, joiden mukaan Suomesta Stasille oli kerännyt tietoja noin 200 eri lähdettä, joista 17:llä oli vähintään kymmenen raporttia. Osa lähteistä oli suomalaisia.
Rosenholz-aineisto
Koostuu kolmesta erillisestä kortistosta: F 16-kortit ovat henkilötietokortteja, joihin on tallennettu epävirallisten työntekijöiden nimiä, mutta myös epävirallisten työntekijöiden sukulaisten, tuttavien tai muuten vain kiinnostavien ihmisten nimiä. F 22-kortit ovat eräänlaisia tapahtumakortteja, jotka sisältävät tietoja epävirallisten työntekijöiden toimista. Kolmas osio koostuu tilastokaavakkeista, joihin on tallennettu tietoja henkilöistä, jotka sota- tai kriisitilanteissa olisivat olleet erityisen tärkeitä Stasin ulkomaantiedustelulle.
Jotta henkilö voitaisiin osoittaa Stasin apuriksi, tarvitaan ainakin sekä F 16- ja F 22-kortit. Stasi laati noin 280 000 F 16-kortistokorttia eri puolilla maailmaa. Näistä vain 4 715 oli aitoja "lähteitä", joille Stasi teki myös operaatiokortin (F 22). Yhdistämällä tiedot supon hallussa olevaan Stasin sira-rekisteriin vakoojien nimet ja teot pystytään usein selvittämään.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA hankki romahtaneesta Itä-Saksasta Stasi-aineistoa vuonna 1990 niin sanotulla Rosenholz-operaatiolla.
Tiitisen lista
Läntisistä tiedustelulähteistä vuonna 1990 saatu lista sisältää 18 Stasi-yhteistyöhön liitettyä suomalaisnimeä. Lista sai nimensä Seppo Tiitiseltä, joka toimi supon päällikkönä listan saapuessa Suomeen. Tiitinen ja presidentti Mauno Koivisto päättivät, ettei lista anna aihetta toimiin. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan supon ei tarvitse julkistaa listaa.
Gordievskin lista
Länteen loikanneen neuvostotiedustelijan Oleg Gordievskin 1980-luvulla toimittama KGB-lista. Tähän listaan on viitattu presidentti Mauno Koiviston muistelmissa. Alpo Rusi on vaatinut listan julkistamista. Suomen valtio kiistää Helsingin käräjäoikeuteen toimittamassaan lausunnossa listan olemassaolon.
Hassisen lista
Niin sanotun Hassisen listan on väitetty tulleen Suomeen syksyllä 1999. Alpo Rusi on vaatinut listan julkistamista. Suomen valtio kiistää Helsingin käräjäoikeuteen toimittamassaan lausunnossa listan olemassaolon.
Gauckin arkisto
Saksalaisessa Gauck-virastossa säilytetään kaikkia Stasin asiakirjoja. Sai nimensä pastori Joachim Gauckilta,
joka toimi Stasin arkistojen pelastamiseksi 1980-1990-lukujen vaihteessa. Yleisradion MOT-ohjelma keräsi vuonna 2000 arkistosta tietoja, joiden mukaan Suomesta Stasille oli kerännyt tietoja noin 200 eri lähdettä, joista 17:llä oli vähintään kymmenen raporttia. Osa lähteistä oli suomalaisia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
MItä se tarkoittaa?
Ketkä kiistävät, kun sanotaan Suomen valtion kiistävän?
Ketkä päättivät listojen salaisuudesta viimeksi, kun Rusi vaati niitä julki, senkin päätti Suomen valtio, mutta keitä se konkreettisesti tarkoittaa?
esim. Kelan valituslautakunta hylkää valituksen.
Valituslautakuntaan saattaa kuulua osastopäällikkö, jonka allekirjoituksellaan vahvistamasta päätöksestä valitus on tehty. Kun hän osallistuu valituslautakunnan kokoukseen, hän on asiassa puolueeton. Valituslautakunnan päätöksestä ei voi valittaa.
Näin demokraattinen on käytännössä sosiaalidemokraattien kansalaista varten luoma koneisto. Sen valta kansalaiseen on totaalista ja kasvotonta. Sillä on valta suojella itse itseään. Se voittaa aina.
Mutta onnhan eduskunnan oikeusasiamies..? Heh-heh, niin on...
Matti Vanhasen johtama valiokunta päätti, ettei Rusin vaatimuksiin suostuta.
Valiokunnan jäsenten nimet on helposti löydettävissä Vanhasen ensimmäisen hallituksen ministereistä.
Ja nyt Matti Vanhanen suhmuroi asiassa jo yksinään niin, että määräilee ministereitään vaikenemaan.
miksi esität mielipiteitä?
On aina niin hauskaa, kun menet noin lyhytsanaiseksi.