soittosi-
vaikeneva yössä
hiljaisessa pimenevässä
katoaa tuulen mukana
kaukaisuuteen kaipaavaan..
kuuluiko-
tuo viulun ääni minulle vai
luonnon ylistyskö se lienee..
seisoit-
laiturilla lammen lumpeenkukkien
ympäröimänä kuin ylimys komein
joka tellukselle syntynyt on...
koteloon-
nahkaiseen tuon amatin varoen
laitoit jouhin kultaisen viereen
asetit..
hatulla-
olkisella hiuksesi peitit
kevyin askelin katoat metsäpolulle
hämärälle selkäsi enään vaan näen..
vaikeneva yössä
hiljaisessa pimenevässä
katoaa tuulen mukana
kaukaisuuteen kaipaavaan..
kuuluiko-
tuo viulun ääni minulle vai
luonnon ylistyskö se lienee..
seisoit-
laiturilla lammen lumpeenkukkien
ympäröimänä kuin ylimys komein
joka tellukselle syntynyt on...
koteloon-
nahkaiseen tuon amatin varoen
laitoit jouhin kultaisen viereen
asetit..
hatulla-
olkisella hiuksesi peitit
kevyin askelin katoat metsäpolulle
hämärälle selkäsi enään vaan näen..
Vastaukset 6
Vanhimmat
runosi! vieläkin, että kannataisi sinun laittaa kustantajalle postia!
kyllä minä teen sen viellä...mutten kuitenkaan viellä..
() () () () () () ()..............
*virn* nostaa taas hattuaan...
...metsäpolulle katosi jälleen...kunnes taas sopivan hetken tullen sieltä kurkistaa...toivottaa auringon säteen tervetulleeksi
jälleen kerran sinua..