OLISIKO KELLÄÄN TIETOA MISTÄ VOISI SAADA SIINÄ ELOKUVASSA LUETTUJEN RUNOJEN PÄTKIÄ? NE OLI NIIN IHANIA JA OLEN ETSINY NIITÄ NETISTÄ, MUTTA MISTÄÄN EN LÖYDÄ.
elämän opetukset -leffa
KKA83
6437
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Saattaisit löytää näitä John Donnen runoja teoksesta Rukouksia sairasvuoteelta, jota pitäisi olla kirjastoissa. Aivan hieno palvelu tämäntapaisissa asioissa on myös Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu, joka löytyy täältä: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu
Itse olen tämän palvelun avulla jäljittänyt erinäisiä kirjoja, runoja, levyjä.
kiitos ! !
Kiitos kysymyksestäsi! Se inspiroi minut kaivamaan esiin opiskeluaikojen kirjan John Donne, Poetry&Prose, josta olen toistaiseksi löytänyt ainakin yhden leffassa siteeratun runon. Osasto oli DIVINE POEMS, Holy sonnets. Runo loppui näin:
"And death shall not be no more; death, thou shalt die". En tiedä kuinka paljon Donnen runoja on suomennettu, mutta ottakaamme selvää!
Lainasin juuri Donnen Rukouksia sairasvuoteelta ja huomasin, että eiväthän ne runoja ole, vaan ihan suorasanaisia rukouksia. Elokuvan ja kysymyksesi innostamana tulin ilman muuta pitäneeksi niitä runoina! Täytyy nyt vielä yrittää jäljittää runoja, luulisi niitä joissakin antologioissa olevan.
John Donnen runoa "Holy Sonnet X" siinä lainattiin. Ja mielestäni vain sitä (en tosin nähnyt ihan alusta). Löytyy netistä ihan googlettamalla. Hmm, vai suomennoksia... Ei semmoisia:) Alkukielellä runot pitää lukea. Ja "sonnet" muuten on eräs runon muoto. Suomeksi siis sonetti, ei niinkään rukous. Ainakin se elokuvassa lainattu teksti oli nimenomaan runo muodoltaan, vaikka sen sisältö saattaa rukous ollakin.
Sure, Stanzara! 31.7. kirjoittamastani viestistä "Vielä Donnen runoista" selviää, että
löysin opiskeluaikojen tenttikirjasta John Donne Poetry@Prose (Diane Webster kauan eläköön!) sivulta 66 nimenomaan sonetin X, jonka loppua viestissäni siteerasin. Minua rupesi myös kiinnostamaan, olisiko Donnen runoutta suomennettu. Tulin hämmästyksekseni tietämään, että eipä juuri. Mutta kuinkas ollakaan, juuri tästä sonetista X löytyy verkosta kaksi suomennosta, Jukka Kemppisen ja Anniina Jokisen. Olisi mielenkiintoista tietää, kumpaa niihin tutustuneet pitävät parempana.
Kyllä minäkin luen mielelläni alkukielellä, mutta toisaalta totta on tämäkin etevän suomentajan Kristiina Drewsin toteamus Nyt-liitteesä taannoin: "...onnistunut ja oivaltava suomennos avaa tekstin uudella tavalla alkuperäiskieltäkin osaavalle". "Drews lukee itsekin mielellään hyviä käännöksiä. Hän myöntää, että äidinkieli koskettaa ihmistä jollain sellaisella tasolla, johon vieras kieli ei yllä." Drewsin koko haastattelu on muuten Hesarin Lukupiiri-blogissa.