Mielenkiinnosta täytyy kysäistä, että mitä jt uskonto on mieltä ufoista? Itse olen ollut joskus raamattuoppilaana pari vuotta jt mukana ja koskaan ei siellä keskusteltu mahdollisuudesta, että maailmankaikkeudessa olisi elämää.
Mitä jt.t ovat mieltä? Onko Jehova luontu muitakin planeettoja, joilla on elämää? Onko Jehova vain tämän Maan jumala? Vai onko hän kaiken elämän Jumala, vaikka sitäö elämää olisikin maailmankaikkeus pullollaan.
Tieteenkin parissa tietenkin myönnetään mahdollisuus, että elämää on muuallakin. Lisäksi maailmassa tapahtuu kaikenlaista jännää..Esim. peltokuviot ovat ihme ilmiö..Niistä varmasti 1% vähintään on selittämättömiä mm. niiden tarkan ja säännöllisen monimutkaisen geometrisuuden vuoksi. Ovatko nämä ilmiöt demonisia? Onko ufojen takana demoninen voima? Saatana? Eksyttäjä?
Onko niin, että ei edes halutua keskustella siitä mahdollisuudesta, että jollain muullakin planeetalla olisi vettä, happea ja älyllistä elämää?
CURiOUs CuRiE
Mitä jt.t ovat mieltä? Onko Jehova luontu muitakin planeettoja, joilla on elämää? Onko Jehova vain tämän Maan jumala? Vai onko hän kaiken elämän Jumala, vaikka sitäö elämää olisikin maailmankaikkeus pullollaan.
Tieteenkin parissa tietenkin myönnetään mahdollisuus, että elämää on muuallakin. Lisäksi maailmassa tapahtuu kaikenlaista jännää..Esim. peltokuviot ovat ihme ilmiö..Niistä varmasti 1% vähintään on selittämättömiä mm. niiden tarkan ja säännöllisen monimutkaisen geometrisuuden vuoksi. Ovatko nämä ilmiöt demonisia? Onko ufojen takana demoninen voima? Saatana? Eksyttäjä?
Onko niin, että ei edes halutua keskustella siitä mahdollisuudesta, että jollain muullakin planeetalla olisi vettä, happea ja älyllistä elämää?
CURiOUs CuRiE
Vastaukset 12
Vanhimmat
Näistä lainauksista voi jotain päätellä:
*** w91 1/1 s. 29 Raamatun totuus voittaa perinteet ***
Eräs Japanissa työskentelevä parturi keskusteli mielellään demoneista ja ufoista leikatessaan asiakkaittensa hiuksia. Alettuaan tutkia Raamattua hän kuitenkin tajusi kuinka vaarallinen tällainen tapa oli. Niinpä hän sen sijaan pyysi asiakkaitaan tulemaan mukaan hänen raamatuntutkisteluunsa. Hän todisti nuorille asiakkaille luomisesta. Joka viikko hän tilasi hänen kanssaan tutkivalta Jehovan todistajalta Raamattuja ja Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä -kirjoja voidakseen levittää niitä asiakkailleen. ***
*** g97 8/4 s. 30 Lukijoiden kirjeitä ***
Ufot. Kiitoksia kirjoituksesta ”Raamatun näkökanta: ovatko ufot Jumalan sanansaattajia?” (8.7.1996). Meillä päin jotkut uskovat avaruusolentoja koskeviin puheisiin. Koska he ajattelevat, ettei Raamattu käsittele tätä asiaa, he suhtautuvat Raamattuun epäillen. Kirjoitus auttoi näkemään, että Saatana ja demonit yrittävät johtaa ihmisiä harhaan ja että olisi epäviisasta uskoa avaruusolentoja koskeviin perusteettomiin puheisiin. -- -- A. W., Taiwan
*** g96 8/7 s. 26-27 Ovatko ufot Jumalan sanansaattajia? ***
Raamatun näkökanta
Ovatko ufot Jumalan sanansaattajia?
SITÄ mukaa kuin 1900-luku lähestyy loppuaan ja maapallon olosuhteet pahenevat tasaista tahtia, usko tunnistamattomiin lentäviin esineisiin eli ufoihin sekä niillä liikkuviin avaruusolentoihin leviää jatkuvasti. Ovatko ufot pelkkää mielikuvitusta, sellaisten ihmisten petosta ja huijausta, jotka haluavat nauraa ihmisten herkkäuskoisuudelle?
Niiden joukossa, jotka väittävät nähneensä ufoja tai niillä liikkuvia avaruusolentoja, on ilmeisen normaaleja, luotettavia ihmisiä, kuuluuhan niihin, jotka uskovat näihin muilta taivaankappaleilta tulleisiin vierailijoihin, korkeakoulun käyneitä professoreita ja tiedemiehiä. He ovat varmoja siitä, että avaruusolennot tarkkailevat ihmisiä ja ovat näihin joskus yhteydessä. On perustettu tukiryhmiä sellaisten ihmisten avuksi, jotka väittävät olleensa yhteydessä avaruudesta tulleisiin vierailijoihin.
Avaruusolentojen pelastussuunnitelma
Ruth Montgomery haastattelee tätä aihetta käsittelevässä kirjassaan (Aliens Among Us) joitakuita niistä yhä lukuisammista ihmisistä, jotka ovat varmoja siitä, että he ovat ihmisruumiissa olevia avaruudesta tulleita vierailijoita. Jotkut näistä, jotka väittävät olevansa ihmisen muodon ottaneita avaruusolentoja, ennustavat, että vuonna 2000 nähdään ”kosminen tapahtuma, jota enkeleiden ja hallitsijoiden johto on valmistellut”. Jotkut uskovat, että jotkin avaruusolennot keräävät ufoihin turvaan kasvi- ja eläinyksilöitä tai että ufoja käytetään pelastusaluksina miljoonien ihmisten siirtämiseksi pois maapalloa uhkaavan hävityksen tieltä. Suuren tuhon jälkeen ihmiset on määrä tuoda takaisin, jotta he panisivat alulle henkisen tietoisuuden ”uuden aikakauden ja uuden järjestyksen”. Muuan Coloradosta Yhdysvalloista kotoisin oleva nuorimies, joka kuuluu ryhmään nimeltä ”Alien Youth” (Avaruusolentonuoret), kertoi Herätkää!-lehdelle aivan vakavissaan: ”Odotan ystävieni kanssa sitä, että toisilta taivaankappaleilta tulevat esi-isämme lennättävät meidät avaruudessa paikasta toiseen.”
Muutamat itseään avaruusolennoiksi väittävät ihmiset vakuuttavat, että heitä johtaa Jumala, ja toiset esittävät, että he voivat vapaasti neuvotella hänen kanssaan auttaessaan ihmiskuntaa. Toimiiko Jumala muilta taivaankappaleilta tulevien vierailijoiden välityksellä pelastaakseen ihmiskunnan joltain tulevalta maailmanlaajuiselta katastrofilta?
Jumala yhteydessä ihmiskuntaan
Ihmiskunnan varhaishistoriassa Jumala oli yhteydessä ihmisiin. Raamatussa kuvaillaan, miten hän keskusteli muun muassa Aadamin ja Eevan sekä Nooan ja Abrahamin kanssa (1. Mooseksen kirja 3:8–10; 6:13; 15:1). Jumala antoi unia, ääniä ja näkyjä tahtonsa välittämiseksi ja Raamatun kirjoittamiseksi. Mutta onko suoraan viestintäyhteyteen taivaan ja ihmiskunnan välillä ollut enää tarvetta sen jälkeen kun Raamattu tuli valmiiksi? Ei ole, sillä Raamattu sanoo tekevänsä ”Jumalan ihmisen – – täysin päteväksi, täydelleen varustautuneeksi kaikkeen hyvään työhön” (2. Timoteukselle 3:17). Raamatun mukaan ihmisen on määrä saada opastusta näitä levottomia aikoja varten Jumalan kirjoitetusta sanasta. Onko siitä huolimatta syytä uskoa, että saisimme viestejä tai erityisohjeita suoraan Jumalalta jonkin häntä edustavan avaruusolennon välityksellä? Ei ole, sillä apostoli Paavali sanoi: ”Vaikka me julistaisimme tai enkeli taivaasta julistaisi teille hyvänä uutisena jotakin muuta kuin sitä, minkä olemme teille hyvänä uutisena julistaneet, hän olkoon kirottu.” (Galatalaisille 1:8.)
Vaikka oletettujen avaruusolentojen väittämät tuntuvat käyvän yhteen niiden Raamatun profetioiden kanssa, joiden mukaan maapallolla tapahtuu pian suuria, mullistavia muutoksia, nuo väittämät tarjoavat luomuksiin tukeutuvan pelastuskeinon. Raamatussa ei neuvota ihmisiä pakenemaan vieraiden avaruusalusten oletettuun turvaan tai mihinkään muuallekaan. Sen sijaan siinä kehotetaan etsimään suojaa sellaisesta suhteesta Jumalaan, joka saadaan vihkiytymällä hänelle; tuon vihkiytymisen vertauskuvaksi käydään vesikasteella (1. Pietarin kirje 3:21; vrt. Psalmit 91:7; Matteus 28:19, 20; Johannes 17:3). Lisäksi Jeesus sanoi, että ”joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu” (Matteus 24:13).
Eivätkö nämä raamatunkohdat tähdennäkin sitä, että hengellinen suhde Jumalaan, ennemmin kuin jokin fyysinen turvapaikka, on ratkaiseva elossa säilymisen kannalta? Kertomukset ei-inhimillisistä olennoista eivät siksi auta ihmiskuntaa säilymään elossa, vaan ne ohjaavat ihmisten huomion pois siitä, mitä Jumala todellisuudessa vaatii heidän ikuisen hyvinvointinsa tähden.
Kuka saattaisi yrittää ohjata ihmiset pois Jumalan pelastuskeinon suunnasta ja silti väittää edustavansa Jumalaa? Ed Conroy kertoo eräässä kirjassaan, että ”vakavasti otettavat ufologit [ufojen tutkijat], jotka ovat opiskelleet psykologiaa ja yhteiskuntatieteitä”, tekevät tässä yhteydessä vertailevaa tutkimusta ” ’makuuhuoneessa kävijöistä’, kummituksista, poltergeist-ilmiöstä, ilmestyksistä, uskonnollisista näyistä ja sellaisesta, mitä on pidetty demoneina” (Report on Communion). Monet ufologit ja ne, jotka väittävät olevansa avaruusolentoja ihmisen muodossa, sanovat, että liikkumiseen ei yleensä tarvita avaruusaluksia. Heidän mukaansa nämä olennot voivat liikkua näkymättömästi ja aineellistua missä tahansa maapallolla tulematta tänne avaruusaluksella.
Raamatussa varoitetaan siitä, että Saatana ja hänen demoninsa pyrkivät eksyttämään ihmiskuntaa. He käyttävät hyväkseen ihmiskunnan epätoivoa ja toivottomuutta ja tarjoavat puoleensavetäviä mutta vääriä ratkaisuja. (2. Korinttilaisille 11:14.) Siksi Raamattu varoittaa: ”Myöhempinä ajanjaksoina jotkut luopuvat uskosta, kun he kiinnittävät huomiota eksyttäviin henkeytettyihin ilmauksiin ja demonien opetuksiin.” (1. Timoteukselle 4:1.)
Samalla tavalla nykyään olisi suhtauduttava torjuvasti kaikkiin tällaisten olentojen oletettuihin vierailuihin ja näennäisen hyödylliseen opastukseen, ilmenevät ne sitten millaisessa muodossa tahansa. Ne jotka noudattavat mieluummin ”avaruusolentojen” neuvoja kuin Jumalan sanan neuvoja, johdetaan varmasti harhaan. Olisi hirvittävä virhe toimia siten tänä ratkaisevana aikana.
[Alaviitteet]
Ufoja ja maapallon ulkopuolista elämää on käsitelty Herätkää!-lehdissä 8.4. ja 8.11.1990.
Raamatunkirjoittaja Hesekiel näki jotain sellaista, mitä jotkut ovat pitäneet ufona (Hesekiel, 1. luku). Kyseessä oli kuitenkin yksi niistä monista vertauskuvallisista näyistä, joita Hesekiel ja muut profeetat kuvailivat, ei mikään todellinen fyysinen näköhavainto, kuten nykyaikoina on väitetty.
*** g94 22/10 s. 30 Lukijoiden kirjeitä ***
Lukijoiden kirjeitä
New Age. Paljon kiitoksia New Age -liikettä käsitelleestä kirjoitussarjasta (8.3.1994). Hankin ennen tietoa ufoista, maapallon ulkopuolisesta elämästä ja jälleensyntymisestä. Harjoitin joogaa ja mietiskelyä ja minua hoidettiin muun muassa hypnoosin avulla. Lopulta jouduin vakaviin hengellisiin, henkisiin, tunneperäisiin ja fyysisiin ongelmiin ja jopa demonien otteeseen. Utopia, jota niin voimakkaasti kaipasin, tuntui olevan kauempana kuin koskaan ennen. Nyt viisi ja puoli vuotta myöhemmin palvelen Jehovaa ja olen vapautunut New Age -liikkeen pimeydestä. -- -- E. D., Alankomaat
*** g90 8/4 s. 8 Avaruusolennot – missä ne ovat? ***
Vieraita avaruudesta?
Monet uskovat, että maapallolla on parhaillaankin avaruudesta tulleita vieraita tai että niitä on ollut täällä joskus menneisyydessä. Tiedemiehet yleensä jättävät tällaiset väitteet omaan arvoonsa. He viittaavat siihen, ettei yhdenkään tapauksen puolesta ole esitetty varmistettavissa olevia todisteita, ja väittävät, että useimmat tunnistamattomia lentäviä esineitä eli UFOja koskevat havainnot voidaan selittää luonnonilmiöitten avulla. He ovat taipuvaisia luokittelemaan ihmisten poisvientiä koskevat väitteet häiriintyneen ihmismielen tutkimattomiin alueisiin tai psykologisiin ja uskonnollisiin tarpeisiin kuuluviksi.
Eräs tieteiskirjoittaja on todennut: ”Halu tutkia tällaista aineistoa ja uskoa siihen on luonteeltaan lähes uskonnollista. Meillä oli aiemmin jumalia. Nykyään haluamme, että emme tuntisi oloamme yksinäiseksi ja että suojelevat voimat vartioitsisivat meitä.” Sitä paitsi jotkin UFO-kokemukset tuntuvat liittyvän pikemminkin salatieteisiin kuin olevan selitettävissä luonnontieteitten avulla.
Monet tiedemiehet kuitenkin uskovat ”vierailijoihin” omalla tavallaan. Koska he näkevät mahdottomaksi sen, että elämää olisi voinut syntyä maapallolle sattumalta, he väittävät, että sen on täytynyt kulkeutua tänne avaruudesta. Jotkut sanovat avaruusolentojen lähettäneen alkeellisia bakteereja raketeilla elämän siemeniksi planeetallemme. Joku on jopa esittänyt, että planeetallamme on kauan sitten vieraillut avaruusolentoja ja että elämä on syntynyt sattumalta niiden tänne jättämistä jätteistä. Jotkut tiedemiehet ovat tehneet johtopäätöksiä sen perusteella, että yksinkertaiset orgaaniset molekyylit ovat todistettavasti melko yleisiä avaruudessa. Todistaako tällainen kuitenkaan sen puolesta, että elämää olisi syntynyt sattumalta? Todistaako rautakaupan olemassaolo, että auton on täytynyt rakentua sattumalta?
*** g90 8/11 s. 2-3 Tunnistamattomat lentävät esineet – mitä ne ovat? ***
Tunnistamattomat lentävät esineet – mitä ne ovat?
Betty Cash, Vickie Landrum ja jälkimmäisen poika Colby väittivät joutuneensa 29. joulukuuta 1980 alttiiksi tunnistamattoman lentävän esineen eli ufon aiheuttamalle kuumuudelle, savulle ja loimulle (”ufo” tulee sanoista ”unidentified flying object”). Erään raportin mukaan he kuvailivat sitä ’suureksi timantin muotoiseksi esineeksi, joka leijui taivaalla heidän autonsa edessä autiolla peltotiellä lähellä Huffmania Houstonin koillispuolella Texasissa’. He väittivät tämän kohtaamisen aiheuttaneen heille perästäpäin erilaisia terveysongelmia. – Miami Herald, 4.9.1985.
Naisten mielestä Yhdysvaltain valtiolla oli ollut osuutta asiaan, koskapa ”esine lensi pian pois kohden pohjoista 23 sotilashelikopterin saattelemana”. Tässä raportissa toinen naisista, Vickie Landrum, sanoi, että ”kaikki kolme saivat rakkuloita ja kärsivät hiustenlähdöstä, huimauksesta ja päänsärystä. Landrum uskoo laitteen lähettäneen jonkinlaista säteilyä, joka herkisti kaikki kolme auringonvalolle.” He nostivat valtiota vastaan vahingonkorvaussyytteen.
Tämä ja monet muut ufoista kertovat uutiset ovat toistuvasti herättäneet suuressa yleisössä mielenkiintoa. Philip J. Klass kirjoittaa: ”Sellainen mahdollisuus, että muualta löytyisi järjellisiä olentoja, tuntuu yleisesti kiehtovalta, ja niiden etsintä kiehtoo monia kyvykkäitä tiedemiehiä ja saa heidät näkemään vaivaa asian hyväksi.” (UFOs – The Public Deceived) ’Mutta miksi nyt?’ kysyi Edward Dolnik elokuussa 1987 The New Republic -lehdessä otsikon ”Kosketuksia lähituntumalta” alla. Hänen vastauksensa kuului: ”Tärkeintä selitystä on nykyään haettava syvään juurtuneista maailmanlopun tunnelmista, jotka liittyvät lähestyvään vuosituhanteen”, toisin sanoen vuoden 2000 lähestymiseen.
Miksi ihmiset uskovat ufoihin?
Uskotko sinä ufoihin? Oletko joskus nähnyt pimeällä taivaalla jotakin sellaista, mikä on saattanut sinut ymmälle? Maailmanlopun odotukset tai muunlaiset kokemukset ovat saaneet nykyään monet uskomaan ufoihin. Selonteossaan Dolnik mainitsi, miten erään galluptutkimuksen mukaan ”57 prosenttia korkeakouluja käyneistä amerikkalaisista uskoo avaruusolentoihin”. Hän jatkoi: ”Korkeakouluja käymättömien amerikkalaisten ryhmässä luku putoaa 46 prosenttiin.”
Aiemmin uforaporteissa puhuttiin yleensä siitä, että ihmiset olivat nähneet taivaalla tai joskus jopa lähietäisyydellä jotakin outoa ja epätavallista. Aivan viimeaikaiset kertomukset näyttävät kuitenkin keskittyvän tapauksiin, joissa ihmiset ovat saaneet jopa aivan fyysisesti tuta ufoja. Joissakin tapauksissa kerrotaan saadun yhteys ”avaruusvierailijoihin”, joiden väitetään ryöstävän ihmisiä. Selostuksista ilmenee, että joskus ”avaruusvierailijoitten” tarkoituksena on tehdä ihmisillä biologisia tai jopa perinnöllisyystieteellisiä kokeita. Tällaiset väitteet ovat olleet kiinnittämässä suuren yleisön huomiota uudelleen ufokysymykseen.
Tällaisia havaintoja ja kohtaamisia väitetään tapahtuneen kaikkialla maailmassa. Seuraava esimerkkimme on Sveitsistä. Väitetään, että siellä eräs mies runsaan viiden vuoden aikana ”otti satoja hyviä, tarkkoja valokuvia. Hän myös nauhoitti ’sädelaivojen’ ääniä, keräsi useita metallinäytteitä ja filmasi aluksen lentoa.” Selostus jatkaa: ”Kymmenet todistajat ovat nähneet sädelaivat ja vahvistaneet [miehen] omituisen kertomuksen. Hänen todistusaineistoaan, jota tutkii ryhmä turvallisuusasiantuntijoita erään eläkkeellä olevan Yhdysvaltain ilmavoimien everstin johdolla, ovat tutkineet myös IBM:n tiedemiehet, NASAn reaktiovoimalaboratorio, Arizonan valtionyliopisto ja McDonnell Douglas -lentokonetehdas.”
Tämä tapaus ei ole ollut lajissaan viimeinen. Eräs mielenkiintoisimmista oli sellainen, josta kerrottiin sanomalehdessä The Tampa Tribune 30. tammikuuta 1989. Siinä oli värikuva ”avaruusaluksesta”, joka oli valokuvattu Gulf Breezen lähistöllä Floridassa, ja sen ohessa kerrottiin Ed-nimisen miehen kokemuksista. Ensimmäisen kohtaamisen aikana kerrotaan tapahtuneen seuraavaa: ”Ed sanoo, että kurkistaessaan ulos makuuhuoneensa lasiovista hän huomasi olevansa kasvotusten harmaapukuisen lapsenkaltaisen olennon kanssa.” Näitä kohtaamisia tapahtui pitkähkön ajan kuluessa, joten Ed saattoi ottaa monta valokuvaa. Sanomalehti ei kuitenkaan julkaissut yhtään kuvaa.
Kun sanoma- ja aikakauslehdet ja myyntiennätyksiä tekevät kirjat kertovat tällaisia sensaatiouutisia, niin ihmiset saattavat kysyä: Mitä kaikki tällainen oikein tarkoittaa? Onko ufoja vai ovatko ne vain mielikuvituksen tuotetta? Tiedetäänkö niitä esiintyneen kaukana menneisyydessä? Onko mahdollista, että nykytiede ei ehkä kykene tarjoamaan niille selitystä? Näitä ja muita kysymyksiä tarkastellaan seuraavissa kirjoituksissa.
*** g90 8/11 s. 4-7 UFOT – ennen ja nykyään ***
UFOT – ennen ja nykyään
Vanhimmista ajoista saakka ihmiset ovat kertoneet nähneensä taivaalla merkillisiä asioita. Erään faraon sanottiin nähneen taivaalla liekehtiviä ympyröitä, ja intiaanien legendoissa puhutaan lentävistä kanooteista. Muinaiset roomalaiset kertoivat nähneensä lentäviä kilpiä. Eräitä atsteekkien veistoksia on tulkittu siten, että niissä kuvataan Quetzalcoatl-jumalan saapumista maapallolle suippokärkinen avaruuskypärä päässään käärmemäisellä ilmalaivalla.
Vanhoista kertomuksista ilmenee, että ”lukuisat” sveitsiläisen Baselin ja saksalaisen Nürnbergin asukkaat ilmoittivat nähneensä vuosina 1561 ja 1566 taivaalla outoja asioita. Vuosina 1896 ja 1897 tapahtui kuitenkin Yhdysvalloissa jotakin hyvin erikoista. Kaikkialta maasta tuli ilmoituksia ilmalaivasta, jonka oli nähty liikkuvan korkealla ilmassa. Sanottiin: ”Salaperäisen ilmalaivan synnyttämä mieltenkuohu oli jännittävintä, mitä amerikkalaiset olivat siihen mennessä kokeneet.” Näitä havaintoja oli tehty niin suurissa kaupungeissa kuin myös pikkukylissä halki Yhdysvaltojen, ensimmäiseksi Kaliforniassa. Mielenkiintoista tässä on se, että ”tunnetusta ilmailun historiasta ei löydy sellaista mainintaa, että Yhdysvalloissa olisi 1890-luvun loppupuolella ollut pitkänmatkan ilmalaiva”. – The Great Airship Mystery.
Yksi tarkimmista ja eniten julkisuutta saaneista tarinoista on peräisin vuodelta 1897, eräästä pikkukaupungista Kansasin osavaltiosta Yhdysvalloista. Siinä eräs paikkakuntalainen, Alexander Hamilton, kertoo, miten hänen lehmihakaansa laskeutui ilmalaiva. Kun alus lopulta lähti pois, sen miehistö otti mukaansa yhden hänen hiehoistaan. Myöhemmin eräs naapuri löysi ”hiehon nahan, jalat ja pään pelloltaan” paikasta, joka sijaitsi 5–6 kilometrin päässä maantien varrella. Kun tarina useita vuosia myöhemmin painettiin uudelleen, se paljastui huijaukseksi.
Edellä mainitun kaltaisia kertomuksia – olivat ne sitten tekaistuja tai aitoina pidettyjä – on viime aikoina julkaistu uudelleen tätä aihepiiriä käsittelevissä kirjoissa. Monet ennen vuosisadan taitetta sattuneista tapahtumista olisivat voineet unohtua pölyisiin sanomalehtiarkistoihin, jollei runsaat 40 vuotta myöhemmin olisi alkanut esiintyä silmiinpistävän samanlaisia ilmiöitä. Tuolloin näitä aikaisempia tapahtumia alettiin muistella ja tutkia ja alettiin nähdä selviä yhtäläisyyksiä.
Ufot meidän aikanamme
Ufokysymys sai uutta tuulta purjeisiinsa lähempänä meidän aikaamme, toisen maailmansodan vuosina, jolloin liittoutuneiden pommituslentäjät ilmoittivat nähneensä ”omituisia valopisteitä ja kiekonmuotoisia esineitä [jotka] seurasivat heitä heidän lentäessään Saksan ja Japanin yllä”. Amerikkalaiset lentäjät antoivat niille nimen foofighters eli ”tulihävittäjät” (”foo” tulee ranskan sanasta feu ’tuli’). Vaikka toinen maailmansota (1939–1945) päättyi ja ”tulihävittäjät” hävisivät sen mukana, kertomukset omituisista havainnoista eivät loppuneet.
Länsi-Euroopasta ja Skandinavian maista tuli ilmoituksia siivettömistä ”aaveraketeista”. Niiden kerrottiin usein vetäneen perässään liekkivanaa taivaan poikki. Tällaiset havaintoilmoitukset saivat aikaan sen, että Yhdysvallatkin ”tunsi välttämättömäksi lähettää Ruotsiin kaksi tiedustelupalvelun huippuasiantuntijaa”. Edellä olevat uutiset olivat kuitenkin vasta alkua. Kenneth Arnold -nimisellä yksityislentäjällä ja liikemiehellä oli näet sellaista kerrottavaa, mikä näytti hätkähdyttävän maailmaa ja panevan alulle lentävien lautasten aikakauden. Hänen kerrottiin nähneen 24. kesäkuuta 1947 ”yhdeksän omituisen lentokoneen lähestyvän ketjumuodostelmassa Mount Rainieria [vuori Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa]”. Niiden sanottiin olleen ”lautasen näköisiä” ja ”litteitä kuin piirakkavuoat ja niin kiiltäviä, että auringonvalo heijastui niistä kuin peilistä”. Hänen ilmoitettiin mitanneen niiden nopeudeksi ”noin 1900 kilometriä tunnissa”. Niitä ei olisi millään saatu kiinni senaikaisilla suihkukoneilla.
Sana ”lautanen” kiihdytti lehdistön mielikuvitusta, ja näin syntyi nimitys ”lentävä lautanen”. Sen jälkeen kun tämä tapaus oli tullut tunnetuksi maailmalla, monet muut, jotka olivat nähneet omituisia esineitä taivaalla, alkoivat kertoa vaihtelevista kokemuksistaan. Tämä havainto ja monet muut havainnot saivat yhdessä aikaan sen, että sotilasviranomaiset kiinnostuivat asiasta.
Viranomaisten tutkimukset Yhdysvalloissa
Nähtävästi erään korkea-arvoisen upseerin suosituksesta alkoi Yhdysvaltain hallitus lopulta kiinnittää vakavasti huomiota ufoihin. Niinpä tutkimushanke nimeltä Project Sign aloitti toimintansa 22. tammikuuta 1948. Tutkimusryhmän tuli hoitaa toimeksiantonsa ilmavoimien ilmavalvontakeskuksen alaisuudessa. Tutkimushanke oli tuskin päässyt alkuun, kun tapahtui onnettomuus. Sotilaslentäjä, kapteeni Thomas Mantell sai surmansa koneensa maahansyöksyssä ajaessaan takaa tuolloin tunnistamatonta esinettä. Hän oli voinut menettää tajuntansa noustessaan liian korkealle ilman happilaitteita. Myöhemmin selvisi, että hän oli saattanut ajaa takaa Skyhook-tutkimusilmapalloa.
Eräs uusi, kahden Eastern Airlines -lentoyhtiön lentäjän tekemä havainto yhdessä tämän ilmavoimien lentäjän kuoleman kanssa lisäsi kuitenkin entisestään ufoihin kohdistuvaa mielenkiintoa. Raportin mukaan eräs Eastern Airlines -yhtiön kone oli matkalla Houstonista Texasista Atlantaan Georgiaan, kun lentäjän yhtäkkiä oli pakko tehdä nopea väistöliike välttyäkseen törmäämästä ”B–29-koneen siivettömänä lentävään runkoon”. Se ohitti hänet sitten oikealta puolelta. Eräs matkustaja ja useat maanpinnalla olleet havainnoitsijat saivat kertomuksen tuntumaan uskottavalta.
Project Sign -tutkimusryhmä julkaisi lopulta raportin, joka oli joillekuille pettymys. Kun myöhemmin kävi ilmi, että joidenkin tutkimusryhmän jäsenten oma mielipide oli, että ufoja voi todella olla olemassa, heidät korvattiin uusilla tutkijoilla ja tutkimushankkeelle annettiin uusi nimi: Project Grudge. Tuona aikana usko ufojen olemassaoloon nousi kuitenkin uudelleen huippuunsa, kun eläkkeellä oleva majuri Donald E. Keyhoe laati kirjoituksen nimeltä ”Lentävät lautaset ovat todellisia”. Se julkaistiin True-aikakauslehden tammikuun numerossa vuonna 1950, ja kyseistä numeroa myytiin paljon. Jo siihen mennessä suureksi kasvanutta kiinnostusta lisäsi entisestään True-lehdessä vähän myöhemmin julkaistu kirjoitus, jonka oli laatinut korkea-arvoinen laivastoupseeri R. B. McLaughlin. Hänen kirjoituksensa nimenä oli ”Miten tiedemiehet ovat löytäneet lentäviä lautasia”. Innostus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä toiset aikakauslehdet – Cosmopolitan ja Time – julkaisivat kirjoituksia, joissa ufoilmiöille tarjottiin järkeenkäypiä selityksiä. Nämä uudet kirjoitukset ja näköhavaintojen teossa syntynyt tauko saivat aikaan sen, että kiinnostus väheni. Sitten tuli vuosi 1952, virstanpylväs ufojen historiassa.
1952 – ufojen vuosi
Eniten ilmoituksia ufohavainnoista Yhdysvaltain ilmavalvontakeskus sai vuonna 1952: kaikkiaan 1 501 kappaletta. Maaliskuun alussa 1952, havaintojen lisääntyessä, Yhdysvaltain ilmavoimat päätti perustaa erillisen tutkimusorganisaation, jolle pantiin nimeksi Project Blue Book. Tuona erittäin vilkkaana ufotoiminnan vuonna tehtiin paljon erilaisia havaintoja.
Eräs erityisen merkittävä havaintojen sarja alkoi Yhdysvaltain pääkaupungin Washingtonin yllä keskiyön tunteina heinäkuun 19. ja 20. päivän välisenä yönä. Havaintoilmoituksen mukaan ”Washingtonin kotimaanliikenteen lentokentän lennonvalvontakeskuksen kahteen tutkakuvaan ilmaantui ryhmä tunnistamattomia lentäviä esineitä. Esineet liikkuivat ensin hitaasti – –, sen jälkeen ne ampaisivat tiehensä ’ihmeellisen suurella nopeudella’.” Näköhavainnot olivat samanlaisia kuin tutkahavainnot. Edelleen havaintoilmoituksesta ilmeni, että esineitä vastaan oli lähetetty torjuntahävittäjiä mutta että ”suihkukoneitten lähestyessä esineet katosivat”.
Michiganin edustajana Yhdysvaltain kongressissa olleen Gerald R. Fordin ansiota on, että vuonna 1966 liittovaltiota vaadittiin aloittamaan ufotutkimukset uudelleen. Pontimena tähän oli se, että hänen kotivaltiossaan oli tehty lukuisia ufohavaintoja. Niinpä ufohavaintoja alettiin tutkia Coloradon yliopistossa. Tutkimusryhmän johtajaksi tuli arvostettu fyysikko Edward U. Condon. Vuonna 1969 julkaistiin tutkimusten päätteeksi Condonin raportti. Siinä todetaan muun muassa, että ”21:n viime vuoden aikana tehdyt ufotutkimukset eivät ole antaneet mitään sellaista, mikä olisi lisännyt tieteellisen tiedon määrää – –, että ufotutkimusten laajamittainen jatkaminen ei ilmeisesti ole perusteltua, jos tieteen toivotaan edistyvän tällä tavalla”.
Tähän päättyi Yhdysvaltain valtion virallinen osallistuminen ufotutkimuksiin, ja se oli myös omiaan heikentämään suuren yleisön uteliaisuutta. Se ei kuitenkaan lopettanut ufoista käytyä kiistelyä eikä ufohavaintojen tekoa. Erään selonteon mukaan ”raportti jätti 95 tutkitusta tapauksesta 20 prosenttia ’selvittämättömiksi’ ”.
Kiinnostus ufoihin näytti nousevan ja laskevan havaintoaaltojen mukana. Merkittäviä havaintojentekovuosia olivat vuodet 1973 ja 1974. 1980-luvun alussa kertoivat uutiset jälleen havaintoilmoituksista. Millaisia johtopäätöksiä ovat tiedemiehet ja muut asiantuntijat sitten tehneet viime vuosina?
*** g90 8/11 s. 7-11 UFOT – voidaanko ne tunnistaa? ***
UFOT – voidaanko ne tunnistaa?
Millaisen selityksen tiedemiehet antavat ufoille? Esimerkiksi edesmennyt Harvardin yliopiston tähtitieteilijä Donald H. Menzel ja entinen Aviation Week -ilmailulehden vanhempi toimittaja Philip Klass ovat tutkineet ufohavaintoja. He väittävät ufojen olevan todellisuudessa ”ifoja” eli tunnistettuja lentäviä esineitä (engl. identified flying objects). Tutkimuksissa ufot ovat osoittautuneet tunnistettaviksi esineiksi tai ilmiöiksi, kuten säähavaintopalloiksi, pimeällä lentäviksi mainoslentokoneiksi ja helikoptereiksi, meteoreiksi tai auringonsapiksi.
Philip Klass selitti ufot luonnonilmiöiksi tai havaintojen virhetulkinnoiksi. Hänen mukaansa joitakin ufoja on arveltu esimerkiksi pallosalamoiksi tai plasmaksi. Hänen arvostelijansa sanovat tähän kuitenkin kerkeästi, että plasmat eli voimakkaasti ionisoituneet kaasut ovat hyvin lyhytikäisiä eivätkä tyydyttävästi selitä ongelmaa. Hän sanoo, että jotkin tutkassa nähdyt ufot ovat sääilmiöitten aikaansaannoksia. Eräitten tutkavalvontamiesten mukaan tällainen selitys ei kuitenkaan tarjoa vastausta siihen, miksi havaittuihin ilmiöihin joskus liittyy kaikesta päättäen järjellistä käyttäytymistä. Klassin ajatuksena on, että ne, jotka yhtäkkiä joutuvat lyhyen odottamattoman tapahtuman eteen, ”saattavat olla valtavan epätarkkoja yrittäessään kuvailla täsmällisesti näkemäänsä”.
Terence Hines kirjoittaa, että ”jopa erittäin vaikuttavilta tuntuneisiin uforaportteihin on huolellisissa tutkimuksissa löytynyt yksinkertainen, luonnollinen selitys. – – Kaikki nämä tapaukset osoittavat selvästi, että silminnäkijäin kertomukset ovat lähes täysin epäluotettavia. Miltei jokaisessa tapauksessa olivat todistajien kertomukset olennaisilta osiltaan erilaisia kuin alkuperäiset ärsykkeet, mutta vain hyvin harvoissa tapauksissa olivat todistajat tietoisesti valehdelleet. Heidän kertomuksiinsa vaikutti näköharhojen lisäksi se, että he tiesivät, millaisilta ufojen ’pitäisi’ näyttää.” – Pseudoscience and the Paranormal.
Ufot – avaruusolentojen ohjaamia?
Erään suositun teorian mukaan ufot saattavat olla yhteydessä avaruudesta tulleisiin järjellisiin olentoihin. Edesmennyt tri James McCampbell oli huomattavimpia tämän ajatussuunnan kannattajia. Hän varoitti: ”Näyttäisi siltä kuin jokin yliälykäs avaruusolentojen laji olisi tosiaankin ryhtynyt tutustumaan maapallon olosuhteisiin.” Majuri Donald E. Keyhoe, ”eläkkeelle jäänyt laivastoupseeri, joka ryhtyi vapaaksi toimittajaksi – –, ensimmäisenä saattoi ufot suuren yleisön tietoisuuteen ja väitti niiden olevan maapallon ulkopuolelta tulleita avaruusaluksia”, toteaa Philip Klass, kirjan UFOs – The Public Deceived (Ufot – suuren yleisön pettämistä) tekijä. Keyhoe ajoi myös ”avaruusvierailijoitten” teoriaa ja varoitti: ”Jos näiden olentojen tarkoituksena on muuttaa maapallolle, se päästäisi valloilleen pelon ja hysterian aallon.”
Yksi käsitys, joka on vanginnut joidenkin tutkijoitten mielenkiinnon, on sellainen, että ufot ovat ihmistä kehittyneempiä olentoja, jotka asuvat ”rinnakkaisessa maailmankaikkeudessa”. Tämän teorian mukaan nämä olennot saattavat ”kyetä peukaloimaan ihmisaivojen virtapiirejä”. Tällaisen kykynsä ansiosta ne todennäköisesti pystyisivät valvomaan ihmisten hallituksia. Jotkut sanovat niiden voivan olla yhteydessä ”älyllisiin voimiin [jotka vaikuttavat] maailman tärkeimmissä uskonnollisissa liikkeissä, ihmeissä, enkeleissä, haamuissa, haltijattarissa, mekastavissa kummituksissa ja muissa näiden kaltaisissa”. – Ronald D. Story, UFO and The Limits of Science.
Voidaanko ufot tunnistaa?
Kuten olemme jo havainneet, jotkut tutkijat ovat täysin varmoja siitä, että he pystyvät tunnistamaan kaikki ufot normaaleiksi asioiksi tai tunnetuiksi ilmiöiksi. Toisilla kuitenkin on omia teorioitaan.
Niihin aikoihin, jolloin Condonin raportti ja ufot olivat yhä yleisen mielenkiinnon kohteina, myös Herätkää!-lehti tarkasteli ufokysymystä ja sen ohella eräitä suurta huomiota herättäneitä havaintotapauksia. Lehden loppupäätelmänä oli, että ”suuri enemmistö kaikista ilmoitetuista esineistä on todettu samoiksi kuin Blue Book -tutkimushankkeessakin [valtion aikaisemmin tekemässä tutkimuksessa], nimittäin kiertotähdiksi, lentokoneiksi, ilmapalloiksi, meteoreiksi ja kangastuksiksi”.
Kirjoituksessa jatkettiin: ”Perusteellisempi tutkimus [jonka yhteenveto on Condonin raportissa] on selvittänyt fyysisten ja psykologisten vääristymien osuutta. Se on selittänyt, miten ihmisen havaintokyky saattaa tulkita väärin tavallisia taivaalla nähtävissä olevia esineitä, joita hän ei ehkä tunne poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi; sitten ne suurentuvat kerrottaessa, niitä liioitellaan edelleen sanomalehdissä ja lopuksi päädytään avaruusaluksiin, jotka ovat tuoneet pieniä vihreitä miehiä Marsista.”
Monista näytti siltä, että virallinen Condonin raportti, edellä olevien kaltaiset päätelmät ja ufohavaintojen vähentyminen panivat nyt pisteen koko asialle. Siitä huolimatta ufot ovat tänä päivänä – 20 vuotta myöhemmin – nousseet uudelleen yleisen huomion kohteiksi. Kuten erään suuren aikakauslehden toimittaja kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa totesi, mukana on nyt yksi uusi tekijä: ”syvään juurtuneet maailmanlopun tunnelmat” häämöttämässä taustalla meidän lähestyessämme vuotta 2000.
Vielä enemmän ovat synnyttäneet epävarmuutta sellaiset viimeaikaiset väitteet, joiden mukaan Yhdysvallat ja muutkin valtiot ovat saattaneet menneisyydessä jättää omaan arvoonsa tai jopa pimittää joitakin ufotodisteita. Erään vuonna 1988 julkaistun kirjan tekijä käytti hyväkseen sellaista vuonna 1966 tehtyä lakia (Freedom of Information Act), jonka nojalla Yhdysvaltain kansalaisilla on oikeus tietyin poikkeuksin päästä käsiksi liittovaltion viranomaisten hallussaan pitämiin koti- ja ulkomaisiin tiedostoihin. Hänen mukaansa näin hankitut tiedot ”osoittavat kiistatta sen, että ufokysymyksen yhteydessä on harrastettu suorastaan ällistyttävää asioiden peittelyä”. – Timothy Good, Above Top Secret.
Gary Kinder kysyy kirjassaan, millaisia todisteitten sitten pitäisi olla, ennen kuin viranomaiset tulevat vakuuttuneiksi ufojen olemassaolosta. Hän toteaa erään havaintojentekijän kysyneen: ”Millaisia [ufo]todisteitten pitää olla? Pitääkö ufon laskeutua Pentagonin [Yhdysvaltain puolustusministeriön rakennuksen] joenpuoleisen sisäänkäynnin eteen, lähelle aselajipäälliköiden toimistoja? Tai kelpaako todisteeksi sellainen tapaus, jossa maassa oleva tutka-asema havaitsee ufon, lähettää suihkukoneen pysäyttämään sitä, lentäjä näkee sen, lähtee seuraamaan sitä koneensa tutkasäteen avulla, mutta ufo ampaiseekin tiehensä uskomatonta vauhtia?” – Light Years.
Toisaalta professori Hines on sitä mieltä, että hänen käyttöönsä annetuista 997 sivusta asiakirjoja, jotka käsittävät vuodet 1949–1979, ei ilmene, että viranomaiset olisivat yrittäneet pimittää tosiasioita. Hän toteaa: ”CIA:n [Yhdysvaltain tiedustelupalvelun] salaisten ufopapereitten ja -dokumenttien tutkiminen osoittaa, että se on tuntenut lievää kiinnostusta tätä ilmiötä kohtaan mutta on suhtautunut kuitenkin epäilevästi avaruusolento-hypoteesiin. Nämä dokumentit – – tekevät myös tyhjäksi ne usein esitetyt väitteet, joiden mukaan valtio on syyllistynyt ufoja koskevan ’totuuden’ peittelyyn.”
Tärkeimpiä syitä todisteitten puuttumiseen on se, että yhtään ufoa ei ole ollut julkisesti näytteillä eikä yksikään avaruusolento ole käynyt virallisesti esittäytymässä suurelle yleisölle. Edelleen professori Hines väittää, että ”ei ole olemassa yhtään sellaista ufovalokuvaa, jota voitaisiin pitää aitona, sillä niissä näkyy ainoastaan epämääräisiä hahmoja tai valopisteitä”. Kerran toisensa jälkeen asiantuntijat ovat tunnistaneet ufotapauksia väärin tulkituiksi näköhavainnoiksi, joissa todellisuudessa oli nähty Venus tai muita taivaankappaleita. On ilmeistä, että ufojen ongelmaan tarjotut selitykset eivät ole koskaan tyydyttäneet kaikkia.
Niihin aikoihin, jolloin Condonin raportti oli päivän puheenaiheena, keskusteli eräs Herätkää!-lehden avustaja epävirallisesti joistakin raportin tuloksista erään Condonin työryhmän jäsenen kanssa, joka työskenteli Boulderissa Coloradossa. Tutkija nähtävästi oli sitä mieltä, että selittämättömissä tapauksissa ufokokemuksissa oli kyse jonkinlaisista ”psyykkisistä havainnoista”. Vaikka tiede siis voikin selittää monet ufohavainnot luonnonilmiöiksi tai havaintojen virhetulkinnoiksi, joissakin niistä saattaa olla kyse psyykkisistä tai psykologian lakien mukaisista elämyksistä.
Onko salatieteillä osuutta asiaan?
Kun tarkastellaan niiden psyykkisiä tai psykologian avulla selitettäviä elämyksiä, jotka ovat kertoneet olleensa kosketuksissa ufoihin, on myös mahdollista havaita näiden elämysten ja spiritististen tai muiden paranormaalien ilmiöitten välillä yhtäläisyyksiä. Yhden esimerkin tästä tarjoaa se lausunto, jonka John H. Andrews antaa kirjassaan The Extraterrestrials and Their Reality (Avaruusolennot ja niiden todellisuus). Jakaessaan kirjansa alkusanoissa kiitoksia erilaisille avustajilleen hän muun muassa sanoo: ”Haluan lausua myös hartaan kiitokseni niille neljälle avaruusihmiselle [”ihmisiksi ruumiillistuneille avaruusolennoille, jotka huomaamattomina kiertelevät joukossamme”], jotka kertoivat minulle tarinoitaan ja jotka halusivat pysyä nimettöminä; lukuisille meedioille ja kanaville, jotka auttoivat minua monilla kokemuksillaan; ja avaruusolennoille heidän monista valistavista viesteistään.” Näistä ”avaruusihmisistä” hän sanoo: ”Ne olivat kaikki hyvin älykkäitä; kaikki olivat väyliä näkymättömiin maailmoihin.” – Vrt. 1. Samuel 28:7, 8; Efesolaisille 6:12.
Andrews väittää myös saaneensa viestejä avaruusolennoilta. Jotkin niistä olivat seuraavanlaisia: ”Ei ole olemassa kuolemaa. – – Ei olemassa hyvää eikä pahaa. [Vrt. 1. Mooseksen kirja 3:3, 4.] – – Kaikkeudessa tapahtuu parhaillaankin luomista, evoluutiota ja uudelleenruumiillistumisia. – – Me (avaruusolennot) emme ole täällä määräilläksemme tai hallitaksemme teitä, vaan opastaaksemme teitä. – – Maapallo tulee pian kokemaan suunnattomia, mullistavia muutoksia. Näiden muutosten jälkeen maapallolla on jäljellä enää alle tuhannesosa sen nykyisestä väestöstä!”
Raamatussa puhutaan myös maapallon ulkopuolella asuvista olennoista, henkiolennoista, esimerkiksi tottelevaisista enkeleistä ja tottelemattomista, kapinallisista enkeleistä, joista tuli pahoja henkiä eli demoneja. Läpi Raamatun historian Jumala on moneen eri otteeseen ollut uskollisten enkelien avulla yhteydessä ihmisiin. (1. Mooseksen kirja 22:9–18; Jesaja 6:1–7) Saatana yhä käyttää demoniseuraajiaan ihmisten harhaanjohtamiseen kaikenlaisilla aatteilla, muotihullutuksilla, viesteillä, yhteydenotoilla ja kulteilla, jotka kääntävät huomion pois siitä sanomasta, jonka mukaan Jumalan valtakunta, hänen taivaallinen hallituksensa, tulee pian hallitsemaan ennallistettua maapalloa. – Vrt. Luukas 4:33, 34; Jaakob 2:19; Ilmestys 12:9; 21:1–4.
Kristitty apostoli Paavali antoi asiallisen varoituksen pahojen henkien vaikutuksesta viimeisinä päivinä kirjoittaessaan: ”Henkeytetty ilmaisu sanoo nimenomaan, että myöhempinä ajanjaksoina jotkut luopuvat uskosta, kun he kiinnittävät huomiota eksyttäviin henkeytettyihin ilmaisuihin ja demonien opetuksiin.” – 1. Timoteukselle 4:1.
Kristittyjen ei olisi viisasta käyttää arvokasta aikaansa tällaisten syvien asioitten tutkimiseen, kun muistamme, miten pitkälle olemme jo edenneet näissä tuhoa enteilevissä päivissä. Sen sijaan meidän pitäisi olla kiinnostuneita eräästä tärkeämmästä meille osoitetusta ajankohtaisesta kehotuksesta: sen käskyn tottelemisesta, joka avaruudesta saapuneen pyhän enkelin julistamana kuuluu: ”Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, koska hänen tuomionsa hetki on tullut, ja niin palvokaa Häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet.” – Ilmestys 14:6, 7.
[Alaviitteet]
Auringon sappi: auringon toisella tai molemmilla puolilla toisinaan näkyvä erityisen valoisa kohta, jota sanotaan myös sivu- tai vasta-auringoksi.
Ks. Herätkää!-lehteä 8.4.1970, s. 5–7, 20, 21.
[Kuva s. 10]
UFOT – tieteen käsitys
”Tähtitiede ja ufot ovat yhteydessä toisiinsa: jos ihmisten tähtitieteen tuntemus olisi parempi, ufohavaintojakin olisi paljon vähemmän.” – Astronomy, joulukuu 1988.
”Venus on kirkkain kaikista yötaivaan kiertotähdistä ja aiheuttaa enemmän ufoilmoituksia kuin mikään muu kohde tai esine yksinänsä. – –
”Modernit lentokenttätutkat tunnistavat nykyään automaattisesti kaikki niiden alueella olevat lentokoneet. – – Samalla kun tutkat teknillisen kehityksensä ansiosta pystyvät entistä paremmin tunnistamaan lentokoneet ja suodattamaan pois virhelähteet, ovat tutkahavaintoihin perustuvat ufoilmoitukset lakanneet lähes täysin. Jos ufoja todella olisi olemassa, luonnollisesti odottaisi – – nykyaikaisten tutkien lisäävän tutkalla havaittujen ufojen määrää. – –
”Lähes 40 vuotta kestäneitten tutkimusten aikana ufoista ei ole otettu ainuttakaan aitoa valokuvaa eikä ole löytynyt ainuttakaan kappaletta aitoa jätettä tai muitakaan aineellisia todisteita. Vaikuttavan tuntuisista näköhavainnoista tulee ilmoituksia aina vain, vuodesta vuoteen, mutta huolellisten tutkimusten jälkeen ne katoavat havaintovirheiden, tunnistusvirheiden ja huijausten sumuihin.” – Terence Hines, Pseudoscience and the Paranormal.
”Suuri osa ongelmista johtuu siitä, että taivaalla on tarjota lähes loputtomasti erilaisia, erikoisia ilmiöitä ja esineitä, joista ihminen elinaikanaan kohtaa todennäköisesti vain muutaman. Ja kun näin tapahtuu, hän saattaa harhaantua ajattelemaan, että hän on nähnyt jotakin aivan tavatonta – sen sijaan että hänen näkemänsä olisi vain jotakin, mihin hän ei ole tottunut. – –
”Harvoin on mikään aihe sisältänyt näin paljon vilppiä, hysteriaa, herkkäuskoisuutta, uskonnollista maniaa, asiantuntemattomuutta ja äärimmäisen paljon muita ihmisen vähemmän imartelevia ominaisuuksia.” – Arthur C. Clarke, The Promise of Space.
”Haluaisin nähdä kaikkien luonnontieteen temppelien kynnyksiin kaiverrettuna seuraavat syvälliset sanat: ’On suurinta sekapäisyyttä uskoa johonkin sen takia, että haluaa asian olevan niin.’ ” – Louis Pasteur, 1800-luvulla elänyt ranskalainen tiedemies.
Pimeällä lentävistä mainosilmapalloista, lentokoneista ja helikoptereista voi katselukulman perusteella syntyä sellainen virheellinen vaikutelma, että ne olisivat ufoja
*** g82 8/4 s. 12-15 Nazcan viivat – ufokenttäkö? ***
Nazcan viivat – ufokenttäkö?
Herätkää-lehden Perun-kirjeenvaihtajalta
KORKEALLA Perun yllä kaartelevasta lentokoneesta voidaan nähdä suunnattomia piirroksia, eläinten ja lintujen tyyliteltyjä kuvia ja geometrisiä kuvioita. Nämä omituiset merkit on piirretty Nazcan tasankoon, Saharaa kuivempaan autiomaahan. Ketkä ovat tehneet ne ja miksi he ovat tehneet ne?
Näistä kuvioista, ”Nazcan viivoista”, ei piitattu vuosisatoihin. Niiden piilossa pysymistä ei tarvitse ihmetellä: ovathan ne valtavan suuria ja lisäksi piirretyt tasankoon, joka ei tarjoa korkeita katselupaikkoja.
Vasta lentokoneen keksiminen teki kuviot täysin nähtäviksi ja ymmärrettäviksi. Vuonna 1927 eräs kaksitaso lensi tämän noin 450 kilometriä Limasta etelään sijaitsevan alueen yli ja sen ohjaaja huomasi nämä omituiset merkit. Ne eivät kuitenkaan kiinnostaneet häntä sen kummemmin. Mutta vuonna 1939 tri Paul Kosok, joka oli tullut Peruun tutkimaan vanhoja kastelukanavia, tajusi piirrosten ainutlaatuisuuden.
Niiden melko äskettäin tapahtunut löytyminen on synnyttänyt paljon uteliaisuutta ja arvailua niiden alkuperän ja tarkoituksen suhteen. Koska merkit voidaan ymmärtää vain ilmasta katsottuna, ovatko ne jollakin tavalla yhteydessä ”lentäviin lautasiin” tai ufoihin?
Vaikka viivojen tekijät, nazca-paracas-kulttuurin edustajat, olivatkin monessa mielessä kehittyneitä, heiltä ei ole jäänyt kirjoitettua historiaa. Ilman sitä moniin Nazcan viivoja koskeviin kysymyksiin voidaan saada lopullinen vastaus vasta tulevaisuudessa. Paljon on silti saatu selville. Arkeologi Maria Reiche on mittanauha kädessä patikoinut viimeiset 35 vuotta tasangolla yrittäen löytää jonkinlaisia vastauksia Nazcan viivojen arvoitukseen. Mitä hän ja muut arkeologit ovat havainneet?
Piirrokset
Vallitseville lounaistuulille vuosisatojen ajan alttiina olleesta Nazcan tasangosta on tullut ihanteellinen piirustuslauta. Tuuli on kuljettanut pois irtohiekan niin että maanpinta on nykyään tummanruskeitten rautapitoisten suurempien ja pienempien kivien peitossa. Mutta kun tämä muutaman tuuman vahvuinen pintakerros poistetaan, alta paljastuu vaaleampi, kellertävä maakerros. Nazcat tekivät kuvionsa siten että he vain siirsivät pintakerroksen pois viivojensa paikalta. Suotuisien ilmasto-olojen ansiosta – alueella ei sada käytännössä lainkaan-viivat ovat säilyneet hyvässä kunnossa toista tuhatta vuotta.
Tasankoon on piirretty valtavan suuria hämähäkkejä, lintuja, miekkavalaita, kolmioita, puolisuunnikkaita, kilometrien pituisia suoria viivoja ja muita kuvioita, jotka kaikki näkyvät ilmasta. Suunnattomalla kolibrilla on mittaa 300 metriä ja siipiväliä 60 metriä. Jättimäinen miekkavalas, jolta aivan kuin ihmisen pää riippuisi kidasta, todistaa nazcojen harrastaneen pääkallonmetsästystä. Myös fregattilintu, jonka siipiväli on 150 metriä, osoittaa heidän olleen läheisessä yhteydessä mereen. Katsojien suosikkeihin kuuluu hämähäkki, joka ehkä kuvaa yhtä eteläisen pallonpuoliskon monista tähdistöistä. Kuvio, joka muistuttaa jättimäistä ompeluneulaa polvittelevine rihmoineen, viittaa siihen tosiasiaan, että nazcat kehittivät kankaittenkudonnan taiteeksi. Monet tasangon suurista kuvioista muistuttavat suuresti heidän kudottujen vaatteittensa ja savitavaroittensa kuva-aiheita.
Ääriviivoilla aikaansaadulla tyylitellyllä apinalla ei ole silmiä, nenää eikä suuta. Piirros on 80 metrin pituinen. Huomio kiintyy valtavaan kaarella olevaan häntään, jonka läpimitta on 30 metriä. Häntä päättyy suureen kierteeseen, joka kuviona toistuu Nazcan tasangolle piirretyissä viivoissa. Se muistuttaa myös suuresti mandalaa, buddhalaisten peruskuviota, jonka sanotaan edustavan kaikkeutta. Jos kierteiskuvioilla on yhteyttä tällaiseen käsitykseen, saattaa olla, että piirrokset esittävätkin suunnatonta tähtikarttaa.
Tällaista johtopäätöstä näyttäisi tukevan se seikka, että kolibrin nokka päättyy epätavallisiin viivoihin, joista viimeinen osoittaa kohti joulukuun 21. päivän auringonnousua. Eräs toinen lintuhahmo yhdistetään auringonnousuun, sillä sen nokka on kohti suuntaa josta aurinko nousee 24. kesäkuuta, jolloin inkat viettivät uskonnollista juhlaa auringon kunniaksi.
Piirrosten teko
Miten he tekivät nämä piirrokset, jolleivät he voineet nähdä koko kuviota? Umpimähkäinen toiminta on poissa laskuista. Se on edellyttänyt käsitteellistä ajattelukykyä ja jonkinlaista geometristen kuvioitten tuntemusta. Ilmeisesti he ensin suunnittelivat piirrokset huolellisesti pienoiskoossa ja siirsivät ne sitten paalujen ja köysien avulla tasangon pintaan.
26 metriä näyttää olevan alituisesti toistuva pituus piirroksissa. Ilmeisesti mittayksikkönä on ollut jokin tämän pituuden jako-osa. Eräs johdonmukaisesti toistuva pituus on 1,3 metriä, ja sitä pidetään tuona jako-osana. Tämä pituus on voitu saada sen ajan perulaisen sivulle suoraksi ojennettujen käsien sormenpäiden etäisyydestä toisen käden sormenpäihin. Se olisi luonnollinen pituus. Pituusyksikköinä on siis käytetty tätä perusyksikköä, sen kerrannaisia tai jako-osia. On esitetty, että kuvioihin on voitu tätä perusmittayksikköä käyttämällä koodata jonkinlainen numeerinen sanoma. Mutta toistaiseksi kukaan ei ole pystynyt purkamaan sitä.
Miksi ne on piirretty?
Vaikkei viivoja täysin ymmärretäkään, niin se mitä on saatu selville riittää torjumaan oletetut yhteydet ufoihin.
Se käsitys, että nazca-paracas-kulttuuri olisi tarvinnut apua avaruudesta voidakseen tehdä nämä kuviot, väheksyy sen älykkyyttä (sillä kuka tahansa geometrian perustiedot omaava oppikoululainen voisi jäljentää piirrokset paalujen ja köysien avulla), eikä se ole sopusoinnussa heidän muiden aikaansaannostensa kanssa.
Esimerkiksi käyttämällä hyväkseen sellaisen joenuoman alla virtaavaa vettä, joka on suurimman osan vuotta kuivana, he kehittivät erinomaisia kastelujärjestelmiä. He löysivät joenuoman alta savikerroksen, joka esti veden suodattumisen maahan. Vaikka pintavedet näyttivätkin kuivuneen kokonaan, niin aivan tämän savikerroksen päällä virtasi vettä. He rakensivat maanalaisia tunneleita tämän veden kokoamiseksi ja kuljettamiseksi pelloilleen. Eräitten tällaisten vedenkokoajien virtaama on 30 litraa sekunnissa. Vaikka he elivätkin erittäin kuivassa, karussa ilmanalassa, he tulivat toimeen saadessaan ympäri vuoden vettä, jota virtasi Andien korkeasta vuoristosta.
Nazca-paracas-kulttuuri on kuuluisa myös erinomaisista kudelmistaan, joista monet on löydetty vanhoista hautausmaista. Kangaspuita käyttäen he kehittivät kudontataidon huippuunsa, ja jotkin heidän kankaistaan ovat niin kauniita, ettei muilla vanhoilla kulttuureilla ole tarjota vastaavaa. Lisäksi heidän savitavaransa ovat maailmankuuluja taiteellisesta muotoilustaan.
Toiset arkeologiset löydöt osoittavat heidän olleen tähtitieteilijöitä, jotka uskontonsa yhteydessä tarkkailivat tähtiä. Inkojen tavoin he palvoivat aurinkoa, kuuta ja tähtiä. Perulainen arkeologi tri Guillermo Illescas on varma siitä, että eräät kuviot, kuten apina ja hämähäkki, ja kenties kaikki kuviot, edustavat tähdistöjä. Hän sanoo, että samoin kuin muut kulttuurit keksivät kuvioita kuvaamaan tiettyjä tähdistöjä (esimerkiksi babylonialaiset jalopeuran, kravun ja niin edelleen), nazcatkin käyttivät kolibria, apinaa, hämähäkkiä ja muita kuvioita kuvaamaan eteläisen pallonpuoliskon tähdistöjä.
Sitä paitsi on todistettu pitävästi, että monet suorat viivat osoittavat auringon asemaa tiettyinä aikoina vuodesta, kuten eteläisen talvipäivänseisauksen aikaan, 21. kesäkuuta. Muut viivat ehkä osoittavat auringon asemaa kylvön ja sadonkorjuun yhteydessä.
Koska koko nazcojen kulttuuri ja uskonto olivat sidoksissa toisiinsa, viivoilla uskotaan olevan uskonnollista merkitystä. Kuviot ovat epäilemättä pappisluokan aikaansaannoksia osana sen pappispalvelusta. Tekivätkö nazcat ne siksi että heidän jumalansa näkisivät ne? Kenties, mutta niillä ei ole ollut mitään tekemistä toisilta planeetoilta tulleitten vieraitten kanssa.
Olisiko mukana voinut olla huumorin pilkettä – että haluttiin tehdä jotakin niin suurta, ettei kukaan, eivät edes he itse, voisi nähdä sitä kokonaan? Pienoismallien suurentaminen ja siirtäminen autiomaan pintaan oli myös melkoinen haaste.
Muillakin kulttuureilla on ollut niin suuria muistomerkkejä, ettei niitä ole voitu täysin nähdä maasta, ja siksi ne ovat olleet piilossa tavalliselta katselijalta. Esimerkiksi Blythessä Kaliforniassa autiomaahan on piirretty yli 50 metrin pituinen ihmishahmo. Ohion osavaltiosta löydetty muistomerkki esittää munaa syövää käärmettä. Sillä on korkeutta metri ja pituutta 400 metriä, eikä sitä voida nähdä kokonaisuudessaan maasta. Uffingtonissa Etelä-Englannissa oleva ”valkoinen hevonen” on noin 100 metriä pitkä. Ja Japanissa on jättimäisen avaimenreiän muotoinen Yamatotohimomosohimen hauta. Mitään näistä ei voida nähdä kokonaan maasta.
Miksi tällaisia muistomerkkejä on tehty? Kukaan ei osaa sanoa mitään varmaa. Mutta Nazcan viivojen olemassaolo todistaa nazcojen henkisistä kyvyistä, ja heidän kulttuurinsa kukoisti Perun rannikolla noin vuodesta 300 ennen ajanlaskumme alkua vuoteen 900 yleistä ajanlaskua. Koska Jehova Jumala on luvannut ”vanhurskaiden” ja ”epävanhurskaiden” ylösnousemuksen (Apostolien teot 24:15), varmasti monet muinaisista nazcoista tulevat olemaan niiden joukossa, jotka herätetään eloon maan päälle Jumalan uudessa järjestyksessä. Silloin moniin meitä nykyään hämmentäviin kysymyksiin saadaan vastaus. Ketkä voisivatkaan paremmin selittää Nazcan viivojen merkitystä kuin niiden tekijät itse?
*** g70 8/4 s. 3-4 Mitä on tapahtunut ”lentäville lautasille”? ***
Mitä on tapahtunut ”lentäville lautasille”?
SE KAIKKI alkoi kesällä vuonna 1947, kun lähellä Mt. Rainieria Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa lentäneen yksityislentokoneen ohjaaja näki useiden kiekon muotoisten esineiden liikkuvan peräkkäin halki ilman pitkin aaltomaista rataa, ”ikään kuin piirakkavuoat olisivat hyppineet veden päällä”.
Tämä uutinen julkaistiin monissa sanomalehdissä, ja sitä seurasi nopeasti ryöppy samanlaisia ilmoituksia eri osista maata. Kerrottiin, että taivaalla leijaili valoja, jotka sitten kiitivät pois suurella nopeudella tehden polvekekäännöksiä, jotka olisivat olleet mahdottomia millekään tunnetulle lentokoneelle. Laivue soikeita valoja nähtiin ja valokuvattiin Lubbockissa Texasissa. Tutkan käyttäjät lentoasemilla ja ilmassa olevissa lentokoneissa alkoivat huomata kuvapinnalla täpliä, jotka eivät sopineet lentokoneisiin, joiden tiedettiin olevan lähistöllä. Niiden radat näyttivät omituisilta, ja joskus ne hävisivät äkkiä.
Julkaistiin lukuisia valokuvia, jotka enimmäkseen olivat epäselviä valoja pimeässä, mutta joissakin näkyi lautasen kaltaisten esineiden teräviä ääriviivoja taivaalla päiväsaikaan. Eräs Yhdysvaltojen poikki ajanut autoilija filmasi salaperäisen joukon valkoisia läikkiä, jotka liikkuivat epäjärjestyksessä autiomaan yllä Tremontonin lähellä Utah’ssa.
Ensimmäiset uutiset käyttivät nimitystä ”lentävät lautaset”, ja tätä nimeä on yleisesti sovellettu kaikkiin taivaalla nähtyihin outoihin esineisiin. Monilla näistä kappaleista ei kuitenkaan ole näyttänyt olleen lautasen muotoa, minkä vuoksi niitä onkin oikeammin kutsuttu ”tunnistamattomiksi lentäviksi esineiksi” tai on käytetty vastaavista englannin kielisistä sanoista muodostettua lyhennettä ufo.
Toisinaan ufoja on ollut niin lukuisasti että tuhannet ihmiset ovat nähneet niitä ja joutuneet melkein joukkohysterian valtaan. Sanomalehtien palstat ovat täyttyneet haastatteluista, virallisista lausunnoista, huhuista ja mielipiteistä. Heinäkuussa 1952 Washingtonin (D.C.) lentoaseman läheisyyteen liittyvien tutkahavaintojen ja outojen valoilmiöiden ilmoitusten vyöry synnytti moisen paniikin. Mexicon kaupungissa joutui syyskuussa 1965 ruuhka-ajan liikenne pysähdyksiin useana iltana, ja ihmiset olivat öitä katoilla tarkatakseen taivaalla liikkuvia valoja.
Monet ufoista esitetyt kuvaukset antoivat ymmärtää, että ne ovat olleet älyllisessä valvonnassa ja ovat paenneet havainnoitsijoita, jotka ovat yrittäneet lähestyä niitä tarkastellakseen niitä lähempää. Joskus partioautoissa olevat poliisit ovat ryhtyneet tavoittamaan matalalla leijuvia ufoja. He ovat todenneet autonsa kykenemättömiksi pysymään niiden rinnalla, ja ovat palanneet kauhistuneina kertoen, että heidän tavoittelemansa saalis on ajanut heitä takaa. Hävittäjälentokoneet ovat yrittäneet ottaa yhteyttä silmälle näkyneisiin tai tutkan kuvapinnalla nähtyihin kohteisiin. Eräänä iltapäivänä vuonna 1948 muuan huono-onninen lentäjä yritti Kentuckyssa tavoittaa ufoa. Se kohosi hänen edellään, ja hän ilmoitti nousseensa 6000 metrin korkeuteen. Ne jäivät hänen viime sanoikseen. Hänet löydettiin kuolleena lentokoneensa jäännöksistä.
Arveluja
Salaperäisten ”lentävien lautasten” alkuperästä alettiin esittää runsaasti monenlaisia arveluja. Kokeiliko Yhdysvallat salaisesti jotakin uudentyyppistä alusta, jonka voimanlähteenä oli atomienergia tai magnetismi tai jopa vetovoima? Tai ehkä jokin muu valtio oli saanut hallintaansa sellaisen voiman ja näytteli ylpeillen tätä uutta taitoaan Yhdysvaltain taivaalla. Laajimmalle levinnyt oli kuitenkin teoria, että avaruudesta olisi saapunut vierailijoita tarkastelemaan maata ja tutkimaan sen asukkaita. Epäilemättä juuri tämä ajatus antoi ”lentäville lautasille” niiden pääasiallisimman viehätyksen. Seikka, että ihminen valmistautui parhaillaan poistumaan maallisesta kodistaan tutkiakseen muita maailmoja, antoi aiheen haluta tietää, olisivatko muualla olevat älylliset luomukset tehneet sen ennen häntä. Toisaalta ajatus häiritsi niitä, jotka uskoivat, että ihminen on kaikkeudessa ainoa Jumalan älyllinen lihallinen luomus.
Jotkut väittivät lentävien lautasten todella laskeutuneen syrjäisille paikoille ja mainitsivat lakoutuneen kasvillisuuden tai kärventyneen maan laskeutumispaikalla todistavan sen. Väitettiin, että läheiset kohtaukset planeettain välisten alusten kanssa olivat sammuttaneet valoja ja pysähdyttäneet kelloja ja jopa autonmoottoreita ja tehneet metallin magneettiseksi ja ympäristön radioaktiiviseksi. Jotkut vakuuttivat olleensa ”lautasessa”, eräs Kalifornian autiomaassa ja toinen eräällä brasilialaisella maatilalla, ja tavanneensa Venuksesta kotoisin olleita matkailijoita. Vaikkei heidän vakuutustaan vahvistettukaan todeksi, herkkäuskoiset olivat valmiita uskomaan. Uskontokin tuli kuvaan mukaan, kun ilmaantui uusi kultti, jonka keskipisteenä olivat jumalankaltaiset yli-ihmiset Venuksesta.
Useimmat tiedemiehet olivat taipuvaisia vähättelemään kiihtymystä. Varsinkaan tähtitieteilijöihin se ei tehnyt mitään vaikutusta. He osoittivat, että heidän tehtävänsä oli tarkkailla taivaita, mutteivät he olleet nähneet mitään ”lentäviä lautasia”. Lisäksi he kysyivät, mistä ne olisivat tulleet. Marsistako? Vai Venuksesta? Sen perusteella, mitä jo tiedettiin näistä planeetoista, olisi aivan mahdotonta minkäänlaisten ihmisen kaltaisten luomusten elää niissä, koska niissä ei ollut ilmaa eikä vettä. Planeettain väliset tutkimukset, jotka ovat koskeneet Venuksen ilmakehää ja joihin on sisältynyt lähikuvien ottaminen Marsista, ovat vahvistaneet tätä mielipidettä. Venus on todettu niin kuumaksi, että siellä sinkki sulaisi, ja Mars kylmäksi ja kuolleeksi kuin kuu. Vain harvat tiedemiehet pitivät ufoja niin kiinnostavana aiheena, että olisivat omistaneet aikaa niiden tutkimiseen tai edes puhuneet niistä julkisesti. Niistä mainittiin harvoin mitään heidän aikakauskirjoissaan. Eräs tähtitieteilijä vaivautui kirjoittamaan kirjan, jossa hän osoitti, kuinka kangastukset voivat aiheuttaa sellaisia näkymiä kuin Mt. Rainierissa nähdyt hyppivät ”lautaset” tai Lubbockissa nähdyt valot.
Vaikutti todennäköiseltä, että useimmat nähdyt ”lentävät lautaset” olivat olleet vain vääriä tulkintoja sellaisista tavallisista näkymistä kuin tähdistä, meteoreista, lentokoneista, ilmapalloista ja kangastuksista lukematta pois kepposia ja harha-aistimuksia. Mutta kalvamaan jäi kysymys: Voisivatko kaikki oudot ilmoitetut havainnot johtua niin arkisista syistä? Saattaisiko olla joitakin aitoja ”lentäviä lautasia”, joita tiedemiehet eivät todellakaan kykenisi selittämään?
*** g70 8/4 s. 5-21 Millaisiksi ”lautaset” ovat osoittautuneet ***
Millaisiksi ”lautaset” ovat osoittautuneet
KOSKA ”lentävät lautaset” herättivät niin paljon arveluja, Yhdysvaltain hallitusta vaadittiin aloittamaan niiden virallinen tutkiminen. Koska hallitus oli huolissaan epäystävällisten lentokoneiden pitämisestä poissa maasta, tehtävä annettiin ilmavoimille. Suunnitelmaa, jonka nimenä ensin oli ”Sign”, sitten ”Grudge” ja lopuksi ”Blue Book” (”Sininen kirja”), johti upseeri, jonka tehtävänä oli ottaa vastaan ilmoitukset ja pyytää tutkimuksia, jotka näyttivät aiheellisilta.
Yli 10 000 tapausta arkistoitiin 18 vuoden aikana. Tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen, että 94 prosenttia näistä voitiin selittää luonnollisista syistä johtaviksi. Ja ottaen huomioon välittömän vastuunsa he sanoivat, etteivät jäljelle jääneet 6 prosenttia edusta mitään uhkaa Yhdysvaltain turvallisuudelle.
Ilmavoimat katsoi siis täyttäneensä tehtävänsä. Mutta ne 6 prosenttia tapauksista, joita ei selitetty, jotkut ymmärsivät selittämättömiksi, ja ne, jotka elättivät ajatusta muilta planeetoilta tulleista vierailijoista, esittivät ne teorioittensa todistukseksi. Ja olihan logiikan nimessä myönnettävä, ettei niiden 600 ihmisen – tai edes kuudenkaan, jos heitä olisi ollut niin vähän – jotka ovat voineet nähdä oikean ”lentävän lautasen”, voitaisi todistaa olevan väärässä siksi, että muut 9400 ihmistä olivat nähneet jotakin muuta, jota he erehtyivät luulemaan ”lentäväksi lautaseksi”.
Perusteellisempi tutkimus
Tämä tilanne jatkui vuoteen 1966, jolloin sovittiin Coloradon yliopiston kanssa tieteellisen tutkimuksen suorittamisesta ufoista. Tätä tutkimusohjelmaa johti tri Edward U. Condon, erittäin arvostettu fyysikko, joka oli aikaisemmin Yhdysvaltain vakausviraston ja aineenkoetuslaitoksen johtaja ja on toiminut Amerikan fysikaalisen seuran ja Amerikan tieteenedistämisseuran puheenjohtajana. Tiedemiehiä saatiin riittävästi liittymään asiantuntijoiden joukkoon käsittelemään tutkimuksen eri vaiheita, ja ohjelmaa varten myönnettiin varoja puoli miljoonaa dollaria (2 milj. mk) kahden vuoden aikana.
Raportti Coloradon tutkimuksesta julkaistiin vuoden 1969 alussa 965-sivuisena teoksena. Se on täpötäynnä tieteellistä tietoa, joka käsittelee ”lentävistä lautasista” tehtyjä havaintoja ja teorioita joka taholta.
Tutkimuskunnan jäsenet tutkivat 59 tapausta, joiden joukossa oli muutamia sensaatiomaisimpia aikaisemmin Sinisen kirjan suunnitelmassa tutkittuja tapauksia. Tämä tutkimus todisti vakuuttavasti, että valtava enemmistö, elleivät peräti kaikki, ”lentäviä lautasia” koskevista kertomuksista perustui tunnetuista esineistä tehtyihin vääriin tunnistuksiin.
Tähdet ja planeetat
Monet ihmiset varsinkaan niistä, jotka ovat asuneet aina kaupungeissa, eivät tunne tähtiä. Jotkut eivät tiedä, että tähdet nousevat ja laskevat niin kuin aurinko ja kuukin. Venus, lähin planeettanaapurimme, on vuorotellen iltatähti ja aamutähti, kun se laskee auringonlaskun jälkeen tai nousee ennen aurinkoa. Se on niin kirkas, että se voidaan useimmiten nähdä kirkkaalla päivänvalollakin. Niinä aikoina, jolloin on saapunut solkenaan ilmoituksia ”lentävistä lautasista”, ei ole ollut epätavallista nähdä ihmisryhmiä kokoontuneina kadunkulmiin tuijottamaan pientä valkoista pilkkua taivaalla. Useimmat heistä eivät ole tienneet, että he ovat katselleet kiertotähti Venusta, joka on ollut siellä koko heidän elämänsä ajan.
Kun Venus nousee tai laskee tyynenä iltana, liikkumattomat lämpimän ja kylmän ilman kerrokset voivat synnyttää kangastuksen suurentaen kirkkaan planeetan kuvan ja jopa taittaen valon eri väreiksi. Mitä seurauksia siitä on ollut?
Muuan coloradolainen maanviljelijä ilmoitti vuonna 1967 nähneensä ”lentävän lautasen” laskeutuvan toistuvasti illan suussa muutaman kilometrin päähän länteen päin talostaan. Kiikarilla hän voi nähdä kupolin muotoisen rakenteen, joka oli kaksikerroksisen talon suuruinen ja jossa näkyi valaistuja ikkunarivejä.
Myöhemmin samana vuonna eräässä Yhdysvaltain eteläosan kaupungissa ilmoitukset joen takaa kaupungin itäpuolelta aikaisin aamulla lähtevästä ufosta saivat poliisien partioauton tutkimaan asiaa. He huomasivat salaperäisen tungettelijan ja lähtivät takaa-ajoon, mutta he ilmoittivat sen paenneen ja jättäneen heidät helposti kauas jälkeen. Kun he luopuivat takaa-ajoyrityksestä ja palasivat kaupunkiin, he sanoivat ufon kääntyneen ja lähteneen seuraamaan heitä ja olleen lopulta 150 metrin päässä autosta ja valaisseen niin kirkkaasti, että he pystyivät näkemään, paljonko kello oli. Seuraavina aamuina lähikaupunkien poliisiautot liittyivät takaa-ajoon ja jopa eräs lentokoneen ohjaaja yritti saada kiinni tämän ovelasti välttelevän vierailijan, mutta turhaan.
Mitä sitten tutkimus paljasti? Sen, että kaikki nämä ilmoitukset, jotka oli epäilemättä höystetty mielikuvituksen tuottamilla jännittävillä yksityiskohdilla, perustuivat kiertotähti Venuksen näkemiseen, joka kiersi järkkymättä radallaan 50 miljoonan kilometrin päässä. Myös Jupiter, Saturnus ja jotkin kirkkaammista kiintotähdistä ovat kietoutuneet ufo-kertomuksiin.
Ilmapalloja, lentokoneita, lintuja
Yhdysvaltain säätieteellinen toimisto lähettää vuosittain noin 100 000 neopreeni-ilmapalloa mittaamaan tuulen nopeuksia. Koska ne näkyvät 6000 metrin korkeuteen asti, ne ilmoitetaan usein ufoiksi. Myös suurempia polyetyleeni-ilmapalloja käytetään kuljettamaan teleskooppeja ja kosmisten säteiden laskulaitteita yli 30 000 metrin korkeuteen. Niiden läpimitta on 30–120 metriä, ne voi nähdä helposti maasta ja ne tulevat sangen silmäänpistäviksi, kun ne varhaishämärän aikaan heijastavat kirkasta auringonvaloa tummenevaa taivasta vasten.
Vuonna 1948 näiden ilmapallojen olemassaolo ja käyttö ei ollut yleisesti tunnettua, ja uskotaankin, että lentokoneen ohjaaja Kentuckyssa seurasi sellaista havaitsematta, että hänen oli mahdoton saavuttaa tavoitteensa suurta korkeutta. Jännittävässä takaa-ajossa hän ilmeisesti meni liian korkealle, menetti tajuntansa ohuessa ilmakehässä, ja hänen lentokoneensa putosi vailla ohjausta.
Ufoiksi on luultu myös lentokoneita, joiden lentosuunnitelmat eivät ole olleet tuttuja havainnoitsijalle. Varsinkin illalla, kun niissä on ollut laskuvalot ja ne ovat laskeutuneet niin kaukana tuulen alapuolella, ettei moottorien ääni kuulu, niitä ei ehkä ole todettu lentokoneiksi. Jos lentokone laskeutuu kohti katselijaa, valo saattaa näyttää pysyvän paikallaan ja sitten kiitää pois äkkiä, kun kone kääntyy kohti lentokenttää. Yölliset polttoaineentäyttöharjoitukset lähellä erästä lentotukikohtaa Kaliforniassa panivat lähistöllä asuvien keskuudessa alulle itsepintaiset huhut ufoista.
Jopa tunnistamattomia lintuja voidaan erehtyä pitämään ufoina, kuten tapahtui Tremontonissa otetussa filmissä.
Meteoreja ja satelliitteja
Kun suuria meteoreja saapuu avaruudesta maan ilmakehään särkyäkseen ja palaakseen, syntyy tulipalloja. Sellainen sikermä lensi yli Ontarion ja Yhdysvaltain itäosan 9. helmikuuta 1913 aiheuttaen loistavan näytelmän. Ihmiset 80 kilometrin leveydellä sen kulkureitillä näkivät kirkkaiden valoryhmien lentävän hitaasti päänsä yläpuolella. Monet ajattelivat, että valot olivat jättiläiskokoisessa ilmalaivassa. Kertomusten ristiriitaisuus, korkeuden ja nopeuden suuret aliarvioinnit ja valoihin liittyvät mielikuvitukselliset rakenteet muistuttivat hyvin paljon monia nykyisiä kuvauksia ”lentävistä lautasista”.
Ihmisten aikaansaamia tulipalloja on syntynyt viime vuosina, kun tekokuut tai raketit, joita on käytetty niiden viemiseen kiertoradoilleen, putoavat ilmakehään ja palavat. Tällainen huomattava tapaus sattui 3.3.1968, kun venäläinen tekokuu, joka ei päässytkään radalleen, palasi takaisin maahan. Sadat ihmiset Yhdysvalloissa Kentuckysta Pennsylvaniaan saakka näkivät sen. He näkivät samaa reittiä kulkevien tekokuun palasten palavan, kun ne osuivat ilmakehään 130 kilometrin korkeudessa. Mutta se, mitä he sanoivat nähneensä, todistaa, kuinka helppoa on kuvitella jonkin rakenteen yhdistävän tai sulkevan piiriinsä valorivin ja kuinka pahasti vääriä arviot etäisyydestä ja nopeudesta voivat olla. Niistä kymmenistä ihmisistä, jotka ilmoittivat sen ufoksi, monet pitivät valorivistöä siivettömän lentokoneen tai lautasen muotoisen aluksen ikkunoina. Jotkut ajattelivat sen olleen vain 1000–1500 metrin korkeudessa, toiset sanoivat sen olleen aivan puiden latvojen yläpuolella. Lentäjät arvioivat korkeuden 10 000 – 20 000 metriksi.
Tällaiset selostukset osoittavat ihmisen havaintokyvyn rajallisuuden. Kun näemme taivaalla lentävän esineen, jota emme pysty tunnistamaan, emme todellakaan osaa sanoa, kuinka suuri se on, kuinka kaukana se on tai kuinka nopeasti se kulkee. Viidentoista senttimetrin läpimittainen piirakkalautanen 150 metrin päästä nähtynä näyttää saman kokoiselta kuin 30 metrin läpimittainen ilmapallo 30 000 metrin päästä. 30 000 kilometrin tuntinopeudella kulkeva satelliitti 160 kilometrin korkeudessa kiitäessään saattaa näyttää kulkevan yhtä nopeasti kuin lentokone 300 kilometrin tuntinopeudella 1500 metrin korkeudessa. Jollemme tiedä, miten suuri esine on, mikä tahansa sen etäisyydestä tai nopeudesta tekemämme arvio on mitätön.
Tutkahavainnot ja valokuvat
Tutkan käyttäjät ovat ilmoittaneet nähneensä monta kertaa ufoja. Mutta tällaisten odottamattomien kaikujen tutkiminen osoittaa, että hyvin monenlaiset todelliset esineet voivat saada aikaan täpliä tutkan kuvapinnalle. Lentokoneiden lisäksi sellaisia ovat ilmapallot, linnut ja hyönteiset, sade ja rakeet, meteorien jäljet ynnä muut. Valekaikuja saattavat aiheuttaa myös heijastumiset ja kangastukset, sillä radioaallot taipuvat lämmenneiden ilmakerrosten läpi kulkiessaan aivan samoin kuin valoaallot. Laitteen toimintahäiriöt voivat myös vaikuttaa asiaan. Kaikkien näiden mahdollisten ufo-ilmoitusten aiheuttajien lisäksi se seikka, että on olemassa vielä selittämättömiä tapauksia, viittaa siihen, että tutka joskus käyttäytyy tavoilla, joita ei täysin ymmärretä. Mutta se ei ole mikään syy kuvitella, että jokaisen selittämättömän kaiun takana olisi avaruusalus.
Joidenkin laajinta julkisuutta saaneiden ”lentäviä lautasia” koskevien kertomusten päätodistuksena ovat olleet valokuvat. Ensin saattaisi ajatella valokuvan olevan paras mahdollinen todistus. Mutta ufojen ollessa kysymyksessä tämä ei ole osoittautunut paikkansapitäväksi.
Melkein jokaisessa tapauksessa, jossa valokuvaaja on halunnut antaa negatiivit tutkittaviksi, on käynyt ilmi, etteivät ne todista ilmoituksen paikkansapitävyyttä. Joissakin vähemmän vaikuttavissa kuvissa filmillä olevat valoläiskät aiheutuivat linsseissä tapahtuneista heijastuksista; toiset johtuivat filmissä olleista tai kehityksen aikana tapahtuneista virheistä.
Toisaalta useimmat uskottavan näköisistä kuvista osoittautuivat kepposiksi. On yksinkertaista ripustaa jonkinlainen pyöreä levy kameran eteen ohuella langalla, joka ei näy kuvassa. Tai levy voidaan heittää kameran eteen juuri kun suljin laukaistaan. Yksi vihje sellaisten väärennösten havaitsemiseen on levyn tarkkuus verrattuna kuvassa eri etäisyydellä oleviin esineisiin. Toinen seikka on se, että lähellä kameraa olevien esineiden kontrasti on suurempi kuin kaukana olevien esineiden. Valaistus ja varjot eivät ehkä vastaa toisiaan. Esimerkiksi eräässä kuuluisassa brasilialaisessa ”lautaskuvassa” näkyy valo tulevan ”lautaseen” vasemmalta puolelta, mutta alhaalla olevat puut ovat valaistuja oikealta. Usein tarjotaan valokuvasarjaa todistuskappaleeksi ufon nopeasta kulusta. Mutta kun filmin reunassa olevat sarjanumerot eivät ole siinä järjestyksessä, jossa kuvat sanotaan otetun, tai kun varjojen muuttuminen osoittaa kuvien oton välillä kuluneen tunteja aikaa, niin kuvia ei voida pitää oikeaperäisinä.
Johtopäätökset
Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä sen jälkeen, kun asiantuntijat ovat kaksi vuotta tutkineet ufoja tieteellisesti? Ensiksi, että suuri enemmistö kaikista ilmoitetuista esineistä on todettu samoiksi kuin Sinisen kirjan suunnitelmassakin, nimittäin kiertotähdiksi, lentokoneiksi, ilmapalloiksi, meteoreiksi ja kangastuksiksi.
Perusteellisempi tutkimus on selvittänyt fyysisten ja psykologisten vääristymien osuutta. Se on selittänyt, miten ihmisen havaintokyky saattaa tulkita väärin tavallisia taivaalla nähtävissä olevia esineitä, joita hän ei ehkä tunne poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi; sitten ne suurentuvat kerrottaessa, niitä liioitellaan edelleen sanomalehdissä ja lopuksi päädytään avaruusaluksiin, jotka ovat tuoneet pieniä vihreitä miehiä Marsista. Lisäksi aikaisemmin selittämättöminä pidettyjen valokuvien tekninen analyysi on pudottanut jotkut kuuluisimmista ufoista maan päälle. Loput selittämättömistä ilmoituksista osoitettiin suureksi osaksi vahvistamattomiksi huhuiksi ja epämääräisiksi kertomuksiksi, jotka eivät olleet tutkimisen arvoisia.
Lyhyesti sanoen: todennäköiset tai varmat selitykset luonnollisista syistä löydettiin kaikkiin paitsi kouralliseen tutkituista tapauksista. Nekään, joita ei ole vieläkään pystytty tutkimaan, eivät tarjoa mitään perustetta sille teorialle, että toisten planeettojen asukkaat tarkkailisivat meitä. Tutkimuksen hyödyllisenä sivutuotteena on ollut tietomme systematisoiminen monista ilmakehän ilmiöistä, sekä yleisistä että epätavallisista, samalla kun on saatu lisävalaistusta ihmisen havainto- ja selostamiskyvyn heikkouksiin.
Tulevaisuudesta puheen ollen tiedemiehet eivät raportin lopussa puoltaneet tutkimusten jatkamista, kuten usein tapahtuu. Todellisuudessa ”lentävien lautasten” kausi oli pääasiassa psykologinen ilmiö, joka juurtui ja menestyi ihmisen epävarmuuden tunteessa näinä kriittisinä päivinä. Se käänsi väliaikaisesti ajatukset muualle ja tarjosi pakotien ihmiskuntaa ahdistavista todellisista ongelmista. Mutta nyt on selvää, etteivät ”lentävät lautaset” tarjoa sen enempää tuhon uhkaa kuin messiaanisen pelastuksen toivoakaan.
Monet ihmiset seurasivat innokkaan kiinnostuneina lukuisia ilmoituksia ”lentävistä lautasista”. Kuinka paljon tärkeämpää onkaan todella jokaisen yksilön tarkastella nykyään kautta maailman sattuvia tapahtumia ja ymmärtää niiden merkitys. Tällaisia merkityksellisiä seikkoja ovat lisääntyvä laittomuus, moraalinen luhistuminen, usein esiintyvät maanjäristykset, yleinen kapinallisuus ja maailmanlaajuinen levottomuus. Kuinka niin? Siksi, että ne, jotka ovat tutkineet perusteellisesti Pyhän Raamatun ennustuksia, ovat vakuuttuneita siitä, että ne uskomattomat tapahtumat, jotka ovat kehittyneet yksityiskohtia myöten ensimmäisen maailmansodan puhkeamisen jälkeen, ovat Raamatun ennustusten täyttymystä ja ilmaisevat meidän olevan tämän asiainjärjestelmän ”viimeisissä päivissä” ja että valtavat maailmanlaajuiset muutokset ovat käsillä. – Matt. 24:3–21; 2. Tim. 3:1–5.
Tämä ei ole mitään inhimillisen mielikuvituksen keksintöä. Koko luomakunta todistaa määrätietoisesti toimivan Luojan olemassaolosta. Ja hänen Sanansa Raamattu todistaa, että hänen tarkoituksensa on lopettaa pahuus ikuisiksi ajoiksi ja tuoda tilalle vanhurskas uusi järjestys. (2. Piet. 3:13; Juud. 14, 15) Raamatun ennustuksia ei kannata heittää kevyesti syrjään huhuna tai mielikuvituksen tuotteena; ne eivät ole koskaan jääneet täyttymättä. Eikö olisi viisasta tutkia kiinnostuneena tätä asiaa, joka niin suoranaisesti vaikuttaa elämääsi ja ikuisen onnellisuuden toivoosi? Jehovan todistajat auttavat sinua mielellään sen tutkimisessa henkilökohtaisesti.
.. Historioitsija Ksenofon kertoo, miten , makedonian Aleksanteri -3- ;n joukkojen marssiessa Issos-joen taisteluun, heitä seurasivat usean päivän ajan korkealla lentävät Diskuksen, ( Kiekon, )muotoiset välkehtivät, hopeanväriset esineet..
Intian vanhimmissa kirjoituksissa,Maharrabharatha- kirjoissa kerrotaan, miten taivaalta tulivat tällaisilla -Vimana- nimisillä lentävillä aluksilla -Ihmisen näköiset, -ihmistä älykkäämmät olennot, jotka eristäytyivät ihmisistä, ja rakensivat olinpaikkansa vuorille. Kun osa heistä sekaantui ihmisiin, He aloittivat keskenään sodan, joka muistuttaa läheisesti "nykyaikaista atomisotaa ohjuksilla.
Tästä samasta asiasta Raamattu kertoo; -Jumalan Pojat näkivät ihmisten tyttäret ihaniksi, ja...
On muistettava, että Raamattu kertoo "Taivaaltatulleiden "Mahtavain," ( Melek,joka oli vanhin "Jumalain" nimi) rakentaneen ensimmäiset kaupungit,ja opettaneen ihmisille viljelyn ja tieteet ja taiteet.( mm. Tähtitieteen, maanviljelyn Kalentereita varten,). Mutta että Kirjoitusten Korkein suhtautui näihin "Melek,eihin hyvin vihamielisesti; "; ..Te olette Jumalia ,( -Melek,) ja kaikki tyynni Korkeimman poikia, ja kuolette kuitenkin kuin kuka ihminen tahansa,..Näinhän Psalmi kertoo.
Eivät nämä asiat ole vain pelkkää muinaishistoriaa; Kun selaa -60-luvun lopun ja -70- luvun alun lehtiä, esim. -pohjois-Karjalasta sanomalehtien -Karjalainen, ja -karjalan sivuil niin niissä kerrotaan , miten Kiteen rajavartiosto ja paikallisihmiset seurasivat "Kirkkaiden metallinväristen kiekkojen lentoa raja-alueen yläpuolella.Tunnen useita, tasapainoisia ihmisiä noilta päiviltä, jotka joutuivat näiden ilmiöiden kanssa silloin tekemisiin, enkä yhtään epäile, etteivätkö ne olleet tosia:
Esim; Ilomantsista joensuuhun aamuhämärissä töihin ajavan timpuriporukan autoa seurasi puolen tunnin ajan Punaisena hehkuva , noin -7- -8- metrinen kiekko; aina kun se" lensi lähelle, moottori sammui, ja kun "se loittoni, kone lähti käymään. Voitte arvata, minkä näköisiä kaverit olivat, kun tulivat aamukahdeksalta työmaalle, jossa oli kiireinen valu-urakka odottamassa -seitsemältä lähtien. Olin samassa valuporukassa, ja olin ainoa, jolle Timpurit kertoivat, mitä t.
Pari päivää myöhemmin keskustelin erään ilmavoimien luutnantin kanssa, se tapaus, josta hän kertoi, oli lehdissäkin; miten kaksi konetta, Hän ensimm. seurasi Kuopion ilmatilassa tällaista ilmiötä, jota ensin luultiin karanneeksi sääpalloksi, hän sanoi,ettei sellaista voi tajuta,
satojen metrien pallonnäköinen ilmiö, jota Mig ei saanut kiinni, joka liikkui nopeuksilla, joita ei "Ole olemassa,".
Näissä asioissa, kautta Historian, on sama ilmiö; Kaikki se mitä ihminen ei "Tajua," hän siirtää "taikauskon " piiriin, ihan aineellisetkin asiat:
Juuri se, että olisi muita, ihan aineellisia, ihmisensukuisia eläjiä, joiden tekniikka on niin tajuttoman edellä ihmistä ,ettemme >Halua,< sitä ajatella, että siirrämme ne osaksi taikauskoa ja "Henkimaailmaa. ", tämä on ollut näiden asioiden tutkimisen este.
luettavaa. Turhaa luettavaa. Aikaa vievää. Miksi tällaista hölynpölyä?
Kuka ja minkälainen on se ihminen, jota nämä asiat voivat kiinnostaa. Ufo-jtuuihin nähden olen täysi ateisti.
>>Miksi tällaista hölynpölyä?
Sitä täytyy kysyä Vartiotorniseuralta. Se on tuottanut tuon tekstin.
Betelin puhelinnumero on 09-825885. Pyydä vaikkapa tiedottaja Veikko Leinonen puhelimeen. Hän varmasti selittää sinulle ystävällisesti. Jos haluat vähemmän ystävällisen ihmisen selittämään sinulle, pyydä Jukka Ropponen puhelimeen. Hän tempaisee mielellään luurin korvaan. Kokemusta on. :)
..-Miksi luet?- Lue Seiskaa niin viisastut : Miksi tutkia tietoa, kun aina Hyvä Luulo Tiedon voittaa?
Tai sen tutkiminen, onko joku asia tietoa, . se , jos joku asia onkin vastoin omaa taikauskoa, se on sitte niin vaikeaa: Ja onhan sinulla Näppäimistössä hiiri, jolla voit mennä muille sivuille.
Kun on vaikeeta.
Itketään sitä yhdessä, toistemme kauluksella , lohduttomasti nyyhk..
Ja pyyhitään nenä sitten Kravattiin. Toisen tietenkin.
Kiitos johanneksen pojalle kattavasta vastauksesta! Siinä olikin...paljon tekstiä!
Minä mietin tällaisia asioita, sillä mielestäni on selvää, että maailmankaikkeudessa on elämää. Jokainen tähti on aurinko ja jokainen aurinko saattaa ylläpitää fyysistä perustuvaa elämää. On myös päivänselvää, että maailmankaikkeus on rajaton, ääretön..Äärettömyyden ajatteleminen ei luonnistu ihmismieleltä, siksi ajattelenkin, että vain Jumala voi äärettömyyden ymmärtää.
Ajattelen, että kaikki olevainen on energiaa ja, että energia (fysiikan lakienkin mukaan) esiintyy eri muodoissa. On kiinteämpää, eli hitaampaa ja on nopeampaa ja eteerisempää. Ajattelen, että esimerkiksi enkeliolennoilla on nopeampi ja siis eteerisempi keho kuin ihmisillä ja niin me emme voi havaita enkeleitä, sillä ne ovat henkeä ja meidän silmämme ovat hyvin kiinteän fyysiset.
jos kaikki elämä on eritasoista energiaa, silloin maailmankaikkeudessa saattaa olla ihan minkälaista elämää tahansa. Fyysisiä hiileen perustuvia olentoja ja eteerisempiä henkikehon omaavia olentoja.
Ihan vain fyysistä ihmisenkaltaista elämääkin täytyyy olla paljon, sillä tosiaan jokainen tähti on aurinko ja tähdillä tuppaa olemaan planeettoja...
Itse ajattelisin, että raamattu ja kertomus lankeamisesta kuvaa ihmistä Maa planeetalla.
Mistä me ihmiset voisimme tietää Jehovan musita luoduista? Eihän Jehova ihmiselle kaikkea kerro. Vain se, mitä ihmisen tarbitsee tietää. Ihmisellä on oltava vain laki, sillä ihminen on hyvin epätäydellinen olento lankeamistaipumuksensa ja häilyvän moraalinsa kanssa.
Ajattelisin, että Jehova kertoo herätelyille paratiisissa enemmän asioista. Ajattelen, että Paratiisi on myös tietoisuuden tila, jonka mukana tulee uudenlaisia asioita. Paratiisissa valotut saisivat sitten oppia uusia asioita ja heidön tietoisuutensa ikäänkuin nousisi. Sillä raamattuhan sanoo, että "he ovat kuten enkeleitä taivaassa.." Eikö?
Samperi, olisin muuten innoissani menossa Jehovan todistajien mukaan..He selittävät niin iahnastai joitain asioita ja heidän opetuksensa on totuudellista ja hyvää, sekä moraalisesti erittäin korkeaa...Mutta nämä asiat jäävät aina selittämättä. Nämä elämää isommat asiat..
Jos he edes myöntäisivät, että eivät tiedä kaikkea Jehovan salaisuuksista, niin menisin mukaan..Mutta ufo asiakin on selitetty ihan kuin he tietäisivät siitä kaiken. Jos he edes sanoisivat, että on mahdollista, että ufoja on, mutta niitä on turhas miettiä, koska vain Jehova tietää totuuden..Mutta ei, joko ufo havainnot ovat keksittyjä tai demonien aikaansaannoksia.
Minä vain en voi uskoa siihen.
Saattaahan olla, että jehovalla on muitakin luotuja ja tavallaanhan ne luodut ovat meidän siskojamme ja veljiämme. Mutta olkoon..
CURiOUs CuRiE
>> Kiitos johanneksen pojalle kattavasta vastauksesta! Siinä olikin...paljon tekstiä!
No ajattelin laittaa tarpeeksi laajan otteen aiheesta, ettei minua syytetä siitä, että vain jonkin yksittäistapauksen olisin tempaissut CD-rom-levyltä. :)
>>Itse ajattelisin, että raamattu ja kertomus lankeamisesta kuvaa ihmistä Maa planeetalla.
Mistä me ihmiset voisimme tietää Jehovan musita luoduista? Eihän Jehova ihmiselle kaikkea kerro. Vain se, mitä ihmisen tarbitsee tietää. Ihmisellä on oltava vain laki, sillä ihminen on hyvin epätäydellinen olento lankeamistaipumuksensa ja häilyvän moraalinsa kanssa.
Olet oikeassa, syntiinlankeemus tapahtui Maapallolla, ja kyseessä oli ihmiskunta. Raamattu ei kerro siitä, onko Jumala luonut muualle avaruuteen elämää. Se ei myöskään kerro että Jumala ei olisi luonut muualle elämää. Raamatun perusteella siitä ei voi vetää varmoja johtopäätöksiä. Minä ainakin sanon, etten tiedä, onko muualla elämää. Kertokoon joku minulle, mikä Raamatun jae sulkee pois elämän muualta maailmankaikkeudesta?
Raamattu antaa viitteen siitä, että jotain uutta Jumala tulee vielä luomaan, kunhan kulumassa oleva Jumalan "lepopäivä" päättyy, ja alkaa taas Jumalan arki. Mitä hän tulee luomaan ja minne? Se on mielenkiintoinen asia.
* * *
Niin, olen minäkin nähnyt ufon. Siis, jos otetaan huomioon, mitä ufo tarkoittaa. UFO = unidentified flying object, tunnistamaton lentävä esine.
Ufohavaintoni on noin vuodelta 1972 tai 1973. Asuin silloin Oulussa lähellä Tuiran kaupunginosaa. Kävellessämme kaveriporukassa keskellä yötä Merikosken voimalaitoksen lähellä Tuiraan päin, ihmettelimme, että Kuu näytti niin suurelta ja kirkkaalta kerrostalojen takana. Emme kiinnittäneet siihen sen suurempaa huomiota, kunnes hetken päästä joku meistä huomasi, että Kuu oli aivan toisella suunnalla. Joten se, minkä näimme, suuri vaalea pallo taivaalla, ei ollut Kuu. Mikä se oli? Joku voisi arvella sen olleen joku säähavaintopallo. Itse en ota kantaa. Minulle se oli UFO, tunnistamaton lentävä esine. En nimittäin tunnistanut sitä. :)
Ystäväpiiristäni löytyy mies, joka on nähnyt niin kutsutun lentävän lautasen keskellä kirkasta päivää. Havainto kesti noin 5min ja oli lähihavainto siinä mielessä, ettei kohteen muodosta ollut mitään epäselvää.
Ko mies on päälle viisikymppinen, ei käytä alkoholia, eikä ollut lukenut yhtään ufo-kirjaa ennen tuota havaintoaan. Eikä ollut omien sanojensa mukaan koskaan tullut ajatelleeksi ufoja, saatikka sitä mitä ne ovat.
Väite, ettei ufoista ole yhtään yhtäaikaista tutka- ja näköhavaintoa, on väärä. On olemassa lentäjien ja useiden silminnäkijöiden havaintoja, yhdistettynä tutkahavaintoon.
Näitä havaintoja on dokumentoitu mm tähtitieteen professori J.Allen Hynekin kirjaan Ufot toden rajamailla.
USA:n ilmavoimat pyysi Hynekia aikoinaan tähtitieteen puolelta asiantuntijaksi, että ufo-raporteista voitaisiin karsia pois mahdolliset virhehavainot, luonnolliset kohteet, meteorit, planeetat ym..
Hynek huomasikin että Ufo-havaitojen taustalle kätkeytyy hyvin laaja ja mielenkiintoinen ilmiö.
Hynekin kirja on hyvä perusteos ufo-ilmiöstä. Ei mitenkään sensaatiohakuinen, vaan puolueeton tutkielma lähihavainnoista aina taivaalla näkyviin kohteisiin.
..Haulla -Ufot-, ja paina haku:
.._460.000 tiedostoa noin vain- Tiedemiehiä, viranomaisia, "Yleisöä," kaikki katselemassa ilmiötä, jota eivät ymmärrä, eikä kukaan ole historian aikana ymmärtänyt;
Jo kivikautisissa luolapiirroksissa on kuvia, jossa ihmishahmo katselee ylös, jossa leijuu soikionmuotoisia esineitä..
Se ettei ymmärrä, ei tee ilmiötä olemattomaksi; vain Ihmisen "Päässä " syntyy ajatus "paranormaalista,", Tai "Demoneista,"( Eihän niitäkään kukaan ole vielä tuonut Tv; kameroiden eteen haastateltaviksi, mutta -( Täälläkin,) kaiken aikaa niistä puhutaan kuin paremmastakin sydänystävästä. Eikä Raamattu edes mainitse sanaa Demoni. Talmud varmaan ,ja Kabbala;
Tautejakin uskottiin ennen "Jumala-n tai -lain rangaistukseksi; sitten kun asia selvisi,niistä monia on pystytty jopa hävittämään, toiset parantamaan;
..Sama on Ufojen kanssa; kun joku viisas selvittää, mitä ne ovat, niin kaikki voivat henkäistä helpotuksesta;
tai sitten ei; Lääkäriltä voi aina kysyä; kysykää Rauni -Leena Luukkanen-Kildeltä ,
Olisiko niille äärettömille galakseille ja planeetoille maailmankaikkeudessa yhteistä se, että ne symbiomaisesti ketjureaktion tavoin pitävät yllä elämää maapallolla se tarkoitus loppujenlopuksi lienee niillä miljardeilla ja miljardeilla lukemattomilla tähdillä ja auringoilla.