voiko ihminen

olla ilman uskoa onnellinen? Kysyn tämän uudestaan kun aikaisemmin ei oikein selvinnyt mulle. Miksi minun onneni pitäisi täyttyä siitä että uskoisin johonkin jota ei ole todistettu. Eikö minun onnellisuuteni pitäisi mieluummin lähteä perheestäni.ystävistäni joiden kanssa elän ja olen vuorovaikutuksessa. Minun onneni täällä tulee hyvin pienistäkin asioista kuten aamun hiljaisuudesta vaikka mökin rannalla. Kaikista pienistä asioista mitä päivässä tapahtuu.Eikö se ole onnellisempaa elämää kuin nuttura tiukalla kulkeminen ja toisten uskoa koitellen ja tutkien.
2155
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Mulla on uimarovartalo tosin hieman enemmän lihaksia, nahkatakki arskat bootsit ja jenkkisiili;) aikas kuumina käy Hellarisussut;)

Äänestä

Eikö minun onnellisuuteni pitäisi mieluummin lähteä perheestäni.ystävistäni joiden kanssa elän ja olen vuorovaikutuksessa. Minun onneni täällä tulee hyvin pienistäkin asioista kuten aamun hiljaisuudesta vaikka mökin rannalla. Kaikista pienistä asioista mitä päivässä tapahtuu.
----------
Yleistäen voisi sanoa, että ihminen todella on onnellinen kun perusasiat on hyvin/hallussa.Siis ihminen ei ole pahemmin ongelmoitunut ja siten epävermentunut sisäisesti.

Kun ihminen epävarmentuu esim. sairastuu vakavasti ja yllättäen tai jokin arkinen asia alkaa ongelmoitua esim. parisuhde tai muuten yksinäistyö jne..
Tässä vaiheessa ihmisen onnellisuus alkaa jo rakoilla, niin,- jos on todella rehellinen itselleen.Monastihan ihminen alkaa torjumaan asioitaan jopa tietoisuudessa eli pakenee ja reagoittaa toisin itseään.

Hassua, mutta pohtimasi onnellisuus sinulla ilmentyy paljolti samalla lailla kuin Jumalaan uskovalla.Jeesushan otti esmerkikseen kedonkukat mm eli miten Jumala pitää huolen ja miksei ihmisestä.Samoin Raamatussa ohjeistetaan, miten ihmisen on hyvä olla tyytyväinen ja todella iloita pienistä asioista, joista koostuu se suurempi ilo.

Oma uskoni ja uskonilmentymä yleensä tässä ajassa on painottunut ihmissuhteiden toimivuuteen.Siis näen Jumalaan uskomisen vaikuttavan pitkäkestoisten ihmissuhteiden pysymiseen ja hyvinvointiin.

Niin, ihmisellehän ongelmallisinta on rakastaa toista ihmistä.Siis sitä ihmistä jonka vaikutuspiirissä hän viettää aikaansa.Raamattu puhuukin lähimmäisen rakastamisesta.Muuten kauimmaisen rakastaminen ihmisellä on tosi helppoa, koska sanatonviestintä on poissa.Lähimmäisen rakastamisessa taas kaikki viestinnät on päällä ja siten aivotoiminta aktiivista.Taas tämä "itsensäilmaisu" ihmisellä tuottaa niitä ongelmia.

Kun ihminen on uskossa Jeesukseen, niin kaikki rakkaus tässä suhteessa ilmentyy lähimmäisen rakastamisena.(Mitä taas on rakastaminen on jo toinen asia)Esim. Ihminen ei voi rakastaa Jeesusta, jos on välinpitämätön lähimmäistään kohtaan.Jeesushan ohjeistaa, miten pitää ihmisen rakastaa lähimmäistään.

Eli teet jokatapauksessa hyvin, jos olet löytänyt onnellisuuden ja olet onnellinen rakastaessasi lähimmäisiäsi esim. perhettäsi.Toivotaan, että Jumala siunaa sinua edelleen.En halua vähäisimmässäkään määrin tuottaa "harmaita hiuksia" sinulle, mutta tiedän erään ihmisen uskoontulon, jossa Jumala kutsui häntä erikoisella tavalla.Hänellä elämässään kaikki asiat oli todella hyvin, mutta hänen elämänsä epävarmentui siksi, koska alkoi pelkäämään/pohtimaan sen hyvinvoinnin jatkuvuutta eli epävarmentui tästä tekijästä.Jumala taas antoi elämän jarkua entisellään, mutta uskoontulo poisti epävarmuuden, huolen tulevaisuudesta.

Lisäksi on erikoisen hyvä muistaa.Ihminen ei voi tulla uskoon itse valitsemana aikana, vaan silloin kun "kun Herra meidän Jumalamme kutsuu".Tämä kutsu ilmentyy siten, että ihminen itse huomaa miten hän on alkanut pohtimaan uskoonliittyviä asioita.Siis Jumala ohjaa ihmisen mielikuvia jo silloin.

Muuten.Usko Jeesukseen ei "sisältä päin" tunnu tiukkapipoiselta olotilalta tai tunteelta, vaan ihminen kykenee iloitsemaan ja olemaan yleensä tyytyväinen vaikeimmissakin tilamteissa.Siis usko Jeesukseen nostattaa ongelmien sietokykyä.Ongelmat eivät ylireagoita ihmistä,- epävarmenna.Usko ei siis tee ongelmatonta elämää ihmiselle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


juha e kirjoitti:

olla ilman uskoa onnellinen? Kysyn tämän uudestaan kun aikaisemmin ei oikein selvinnyt mulle. Miksi minun onneni pitäisi täyttyä siitä että uskoisin johonkin jota ei ole todistettu. Eikö minun onnellisuuteni pitäisi mieluummin lähteä perheestäni.ystävistäni joiden kanssa elän ja olen vuorovaikutuksessa. Minun onneni täällä tulee hyvin pienistäkin asioista kuten aamun hiljaisuudesta vaikka mökin rannalla. Kaikista pienistä asioista mitä päivässä tapahtuu.Eikö se ole onnellisempaa elämää kuin nuttura tiukalla kulkeminen ja toisten uskoa koitellen ja tutkien.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu