Tiistaipelin kunniaksi pesäpallotermejä englanniksi.
Kotipesä ( home base), lyöjä ( batter), syöttäjä (pitcher), 1 vahti (1st baseman), 2 vahti ( 2st baseman, 3 vahti (3st baseman), polttajat ( right shortstop, lehf shortstop), kopparit ( right fielder, lehf fielder).
Pelinjohtaja ( umpiere - in - chief).
Kotipesä ( home base), lyöjä ( batter), syöttäjä (pitcher), 1 vahti (1st baseman), 2 vahti ( 2st baseman, 3 vahti (3st baseman), polttajat ( right shortstop, lehf shortstop), kopparit ( right fielder, lehf fielder).
Pelinjohtaja ( umpiere - in - chief).
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tät vos veri nais. Joo aidiöös, ai miin.
But vat is 2st beismän? In Inglis vii sei tät toinen is "sekönd". Änd vii rait it tis vei: 2nd. And "kolmas" is not 3st bat 3rd: thööd. Not tuust or triist.
lehf -> left
Baseball is the best game.
Tuli pari kommenttia, niin oli tarkoituskin. On
luettu, nykypäivän mainokset toimii näin.
Perhe on pahin, tuli juuri, Archie ja baseball.
Pesäpallon viholliset Archien sielunveljiä.
Kannattaa nyt muistaa, että pesäpallo on aika tavalla eri juttu kuin baseball. Kulttuuriset erot ovat huomattavat.
Baseball: http://fi.wikipedia.org/wiki/Baseball
Pesäpallo: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pesäpallo
Baseball is the best game, not pesepalo.
Seitsemän veljestä: Lauri katselee kun muut lyövät
kurraa, puista kiekkoa tietä pitkin. 9 luku.
Ja tällä taakan lisäyksellä hän Iäksi taasen kulkemaan; ja hetken päästä seisoi hän nummella, katsellen äkeänä ja äänetönnä veljesten iloista leikkiä, tulista kiekon heittoa. Kovin siinä iskeiltiin ja juostiin, ja voittajina taistelivat Tuomas, Aapo ja Eero, jotka jo olivat karkoittaneet vastusmiehensä tarhan itäiseen päähän. Mutta kun raivattu tie oli loppunut, vaihettivat puolueet asemia kiistassaan, ja veljekset Juhani, Simeoni ja Timo rupesivat pakenemaan kohden kotoa taas, vaikka pinnistelivätkin vastaan voimiansa myöden. Vaikeata oli vastustaa Tuomaan heittoa, koska kiekko loiskien ja parkuen kirmasi esiin; vaikeata kiekon, taasen tullessaan takaisin, pyöriä ohi Eeron, ilman sattumista hänen sauvaansa. Niin siinä kamppailtiin, hikoiltiin ja kirkkuiltiin täyttä kitaa, ja kamppausta katseli äänetön Lauri, seljässä Metsolan taakka, katselivat myös Killi ja Kiiski, istuen aina lähellä Juhania, avaten tuolloin, tällöin leukojansa vilahtavaan haukoituksen. Ja kirkkaana kaarteli heidän päällänsä syyskuun taivas, raikas koillinen hongistossa hymisi, ja korvessa, kuivan kuusen kyljessä, nakutteli punaharjainen, keltasilmäinen tikka, ja välistä helähteli hänen kileä ja kaunis äänensä.
JUHANI. Nyt annappas kurrasi tulla ja saapa hän seipäästäni otsikkoonsa, tietääkseen mistä hän on tullut.
TUOMAS. Kas tuossa! Siinä heitto, joka soittaa teidät aina Ilvesjärvelle.
JUHANI. Sitä en juuri tahtoisi uskoa. Niin tuossahan se makaa, veikkoseni, vallan koreasti. Mutta Herran leimaus! nyt katso, poika, kinttus. Tuossa!
TUOMAS. Lyö vastaan, iske häntä, Aapo!
AAPO. Meni kuin pääskynen ohitseni suhinalla. Mutta minä tiedän että Eeron kanki kajahtaa taasen. Juuri niinkuin sanoin! Hyvin isketty, Eero, hyvin!
TUOMAS. Kunnia Eerolle, kunnia korkea!
Se on sitten tämäkin luettava valtuuston kokoukses.
Haavoja haavin, juoksuja hakkaan,
kaiken teen kunniaksi isänmaan rakkaan.
Tälläistä peliä muualla liene ?
Tässäpä urheilu verraton on !
Arvo Salo: Pesäpallolaulu
Kalle Holmberg lauloi levylle
kestäny
Kurrssa hävinneet joutuivat syömään häränlihaa
Hikisinä astelivat veljekset nyt kotia, niin voittajat, Tuomas, Aapo ja Eero, kuin voitetut, mutta viimeisenä käyskeli Lauri, olalla valtainen taakka. Siitä tultuaan pirttipihalle, asettivat he padan tulelle lihaa täynnä ja keittivät sitä. Rupesivat he yhteisesti atrioitsemaan; mutta Juhanin, Simeonin ja Timon oli nieltävä härjänlihaa peloittava mitta, kymmenen naulaa, niinkuin leikin alkaessa yhteisesti määrättiin. Ilman armoa täytyi heidän tehdä tehtävänsä, kun Tuomas heidän edessään uhaten seisoi. Jalosti he purivat ja nieleskelivät, vaikka usein hyökkäsikin heidän vatsansa vastaan ja silmänsä veriponnistuivat. Täyttivät viimein määränsä Simeoni ja Timo, ja silloin he, puhkaten ja surkeasti irvistäen, astuivat viipymättä pirttiin ja kaatuivat nukkumaan kaislaisille vuoteillensa. Mutta hetken vielä viipyi tuikeassa atriassaan Juhani, vaikka hän ahkeraankin pureksi ja jäyräsi. Äänetönnä, katsahdellen kankeasti korpeen alas, istui hän kannolla ja söi, vihaisena, varsinkin kuullessaan Eeron väkivaltaista naurun tirskumista. Lopulta nielaisi hän viimeisen kerran, ja kasvonsa pullistuivat ja punehtuivat hirmuisesti, mutta alaspa lotkahti kuitenkin kurkusta pala, puoleksi purtu. Ja silloinpa hän viipymättä, puhkaten, surkeasti irvistäen ja pidellen vatsastansa, astui vääntäin pirttiin ja kaatui nukkumaan kaislaiselle vuoteellensa; ja seurasivat häntä myös muut veljet yölliseen lepoon.