Liikennemäärien kasvu aiheuttaa painetta tien välityskyvylle. Autotiheyden kasvu on RISKI.
Miten autotihentymien estämiseksi voidaan toimia?
- (aluepolitiikka)
- Suunnittelu > selkeä päätieverkko. (Pääteiden liikenne ei saa sotkea paikallisliikennettä, eikä päinvastoin)
- Suunnittelu > Jonoja aiheuttavien ratkaisujen minimointi.
- Suunnittelu > Ohitusmahdollisuuksien luonti. ( aina on erinopeuksisia autoja)
- Suunnittelu > Ajonopeuksien nostolla saadaan tielle lisää tilaa! (uskomatonta, mutta fakta)
- Suunnittelu > Tietoinen pyrkimys liikennevirtojen hidastamiseen > aiheuttaa oikeasti ongelmia.
Nykyisellä suunnittelustandardilla ei ole mahdollista rakentaa toimivaa liikennettä! Huonoja esimerkkejä on jo riittävästi ympäri Suomea.
Vanha konsti on parempi, kuin pussillinen uusia liikenneympyröitä!
Miten autotihentymien estämiseksi voidaan toimia?
- (aluepolitiikka)
- Suunnittelu > selkeä päätieverkko. (Pääteiden liikenne ei saa sotkea paikallisliikennettä, eikä päinvastoin)
- Suunnittelu > Jonoja aiheuttavien ratkaisujen minimointi.
- Suunnittelu > Ohitusmahdollisuuksien luonti. ( aina on erinopeuksisia autoja)
- Suunnittelu > Ajonopeuksien nostolla saadaan tielle lisää tilaa! (uskomatonta, mutta fakta)
- Suunnittelu > Tietoinen pyrkimys liikennevirtojen hidastamiseen > aiheuttaa oikeasti ongelmia.
Nykyisellä suunnittelustandardilla ei ole mahdollista rakentaa toimivaa liikennettä! Huonoja esimerkkejä on jo riittävästi ympäri Suomea.
Vanha konsti on parempi, kuin pussillinen uusia liikenneympyröitä!
Vastaukset 27
Vanhimmat
ruuhkia !!! Nyt jo ajellaan 60 - 70 vauhtia valtateillä, veneenkuljetustrailerin perässä, samoin karvanaamareista jotkut änkyröivät, rekat, ohitus mahdollisuudet on viety. hyvä esim. on jämsä - orivesi "uusitie", ei siellä ohipääse vaikka ohituskaistat on, joku tumpelo sulkee sen heti, ajaa vasemmalla rinnalla loppuun asti. Suomen liikenne TUKEHTUU typeryyteensä, naurettaviin keskikaiteisiinsa, vailla perusteita oleviin rajoituksiinsa, mutta ennenkaikkea suomalainen typerä NYSVÄRI tukehduttaa liikenteen alle 50km/h tunnissa. Sivu teillä tullaan ajamaan perkeleen kovaa....
"Liikennemäärien kasvu aiheuttaa painetta tien välityskyvylle. Autotiheyden kasvu on RISKI."
Mietitäänpä vähän!
"Jonoja aiheuttavien ratkaisujen minimointi"
- Jonoja voi syntyä rakenteellisista syistä esim. huonosti suunniteelut liittymät, liikennevalojen ajoitus, kaistojen vähyys. Näihin toki tulee löytää parannuksia.
- Mutta suurten automäärien tilanteessa on ainakin ruuhka-aikoina aina jonoja. Onko tällöin apua siitä, että käytettäisiin seuraavia konsteja
"ohitusmahdollisuuksien luonti" tai "Ajonopeuksien nostolla saadaan teille lisää tilaa".
Jotkut ajattelevat tuota liikennettä ottamatta huomioon kokonaisuutta. Ajatellaan vain, että pitää päästä ohittamaan ja ajaa kovempaa niin hyvää tulee. Mutta eihän tuo noin ole.
Kun tarkastellaan ajatusta: "Ajonopeuksien nostolla saadaan tielle enemmän tilaa" pitää yhdessä mielessä paikkansa - kun nopeuksia nostetaan on turvavälejä myös pidennettävä - näin tulee tilaa! Mutta teiden välityskyky huononee korkeammilla nopeuksilla, juuri tuon tilan takia!
Yhä harvempi pääsee ajelemaan tuota korkeamman nopeuden osuutta. Toiset odottavat paikallaan tai madellen!
Ratkaisu välityskyvyn parantamiseksi tilanteessa, jossa autoja on tosi paljon, on juuri se, että löydetään optimaalinen sille tielle sopiva nopeus ja usein se merkitsee nopeuksien alentamista.
Tätä on tutkittu paljon ja myös kokeiltu käytännössä. Esimerkiksi seuraavasta "Speed Management"-raportista näkyy mielenkiintoinen asia.
http://www.cemt.org/JTRC/WorkingGroups/SpeedManagement/SpeedSummary.pdf
Sivulla 9 kerrotaan tutkimuksesta, jossa vertaillaan ajonopeutta ja liikennevirtaa moottoritien kaistalla (2x2 lane urban motorway).
Maksimikapasiteetti saavutetaan nopeudella 60-70 km/h. Tällä nopeudella menee kaistalla yli 2000 autoa. Nopeudella 100 km/h vain noin 1000 autoa ja sitä suuremmilla nopeuksilla aina vain vähemmän. Jos kaistaa kohden pitäisi saada kulkemaan mahdollisimman nopeasti vaikkapa 4000 autoa niin tuolla 60 -70 km/h nopeudella siihen menisi aikaa alle 2 tuntia. 100 km/h nopeudella 4 tuntia. Alemmalla nopeudella useampi olisi nopeammin perillä. Tätä on optimointi!
Siis nopeuden lisääminen huonontaa liikenteen sujumista tilanteessa, jossa autoja on todella paljon. Ja mitä apua olisi lähteä ohittamaan, jos porukka ajaa mahdollisimman hyvää nopeutta. Siinähän sotkis koko homman.
Saattaisi tuo nopeuksien alentaminen niillä osuuksilla (ruuhka-aikoina), joilla ajetaan nyt esim. 80 km/h, auttaa parempaan sujumiseen. En itse ajele siellä, mutta jotkut kertoo välillä ruuhkassa matelemisesta.
Tuo optiminopeuden etsiminen tilanteeseen, jossa autoja on paljon ei ole uusi asia. Jo 50-luvulla jenkit tutkivat millä nopeudella pitäisi autoilijoiden ajaa, jotta kaupunki saataisiin vaaratilanteessa evakuoitua mahdollisimman nopeasti. Tulos oli 30-40 mph eli noin 50 -60 km/h.
Tuosta jäi yksi oleellinen pois:
"Saattaisi tuo nopeuksien alentaminen niillä osuuksilla (ruuhka-aikoina), joilla ajetaan nyt esim. 80 km/h, auttaa parempaan sujumiseen."
Tarkoitin tällä noita Helsingin kehäteitä.
optimiajassa, heti kun joku kusee pitempään systeemi on sekaisin, optimista. Kun muutama ajaaa nopeammin, heti he täyttävät "hitaastikusevien" paikat, EIKÖ ? Entäs määränpäässä ? Porukka kokoontuu hiljaisilla nopeuksilla yhteen joten perille tullaan kuitenkin "enemmän autoja lyhyemmässä ajassa" Koitas ajatella loppuunasti nää hommat !
Ruuhka syntyy tilanteissa, joissa "systeemiin" tulee enemmän autoja, kuin sieltä pääsee pois!!
Tai, hitaanpi auto ei voi pysyä nopeamman perässä!
Olen joskus täällä yksinkertaisella laskelmalla osoittanut, että tien välityskyky paranee kun ajonopeus nousee. AUTO EI OLE PISTE, VAAN SILLÄ ON TIETTY MÄÄRÄ PITUUTTA!!! (Liikennesuunnittelun laskelmissa autoa käsitellään pisteenä)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000021862475#22000000021862475
Eli kaikkea ei kannata uskoa, mitä liikenneturha yms. muut taitamattomat valistaa.
Kun autoja on todella paljon on usein alempi nopeus parempi. Yritän sen nyt selvittää asian.
Otetaan lähtökohdaksi seuraavat:
- Auton pituus 4,5 m.
- Turvaväli taajamanopeudessa on puolet
nopeudesta metreinä (40 km/h -> 20m)
* auto turvaväli 24,5m
- Turvaväli suremmissa nopeuksissa on sama kuin
nopeus metreinä (80 km/h -> 80m)
* auto turvaväli 84,5m
Nopeuden ollessa kaksinkertainen ovat autot noin 3,4 kertaa harvemmassa (84,5m/24,5m = 3,4). Täss asian ydin.
Jos kuvitellaan tuhannen auton letka on sen pituus
- nopeudella 40 km/h 24,5km
- nopeudella 80 km/h 84,5km
40 km/h:n nopeudella tuo letka saadaan "vietyä läpi" ajassa t = s/v = 24,5km / 40km/h = 0,61 h =
37 min.
80 km/h:n nopeudella tuo letkakulkisi ajassa 84,5km / 80km/h= 1,1 h = 1h 6 min.
Jos tavoitteena on saada suuri automäärä menemään mahdollisimman nopeasti esim työpaikoille on asa selvä:alemmalla nopeudella vetää paremmin.
Kaiken lisäksi asia ei ole pelkästään näin teoreettinen, vaan ihan käytäntöön perustuva, kuten tuosta"Speed management"-raportista näkee.
pariisista pasilaan. Mene kävelemään valtatielle tunniksi ja tarkkaile. Jätä Carcar kotiin.
Hei haloo!!!
Tiedätkö paljonko 84,5m on matkassa?
väliin mahtuu lähes KAHDEKSANTOISTA AUTOA!
Missä oikeassa elämässä käytetään kyseisiä turva-välejä (80 km/h = 84,5m)???
Turvaväli teoriasi ei kelpaa edes hyvän vitsin aiheeksi! OIKEASTI!!! (Saati suunnittelun lähtökohdaksi)
Pilailetko?
Toisaalta kun katselee toteutettuja liikenneratkaisuja... niin näkee heti, että suunnitteluoraganisaatiolla on oikean elämän ymmärtäminen nollassa. Eivät edes tiedä, mitä niiden kuuluisi tehdä.
Jahah, täällä sitä toistellaan taas samaa, vaikkakin eri nickin toimesta.
Jos ne kaksi tuhannen auton letkaa laitetaan ajamaan rinnakkain kahdelle kaistalle, niin aikanaan nopeammin liikkuva letka on ohittanut hitaammin matelevan jonon ja pääsevät aikaisemmin perille.
Yhdestä mittauspisteestä voidaan tietysti saada tilanne näyttämään hetkellisesti teoriaasi tukevalta, mutta perillä ollaan aikaisemmin kovemmilla nopeuksilla.
Itse ajan ykköskehää päivittäin ihan kohtuullisen pätkän.
Ruuhkaa on Espoon päässä, eikä siihen auta ajonopeuden tiputus, vaan joko risteysten uusiminen, tai autoilijoilla ripeämpi liikkeellelähtö valojen vaihtuessa (useampi ehtisi vihreillä).
Sen jälkeen ajellaan yleensä jonossa noin 80-90 km/h, kunnes poistutaan kehältä. Teoriassa nopeuden pudottaminen voisi lisätä tien välityskykyä, mutta käytännössä kaikki eivät aja väliä itäkeskus - länsiväylä, joten todellinen ajonopeus suurimmalla osalla ihmisistä vain laskisi... Ei. Ei vaikuttaisi ainakaan positiivisesti.
Tosiaankin. Kuulostaa kenties oudolta, mutta tottahan tuo on tilanteessa jossa on tosi paljon autoja liikenteessä.
Ja heti täsmennys. Eihän tuo voi muuten pitää paikkansa kuin niin, että tarkastellaan tiettyä osuutta. Alemmalla nopeudella (optiminnopeus) pääsee paljon useampi ajamaan sitä nopeutta, kun taas korkeammalla nopeudella vain pieni osa edellisistä kerrallaan pääsee ajamaan tuota nopeutta ja toiset odottavat ruuhkaan jumittuneena. Näin se vain on!
Eli ruuhkaan jumittumisen syy voi olla, että jokin osuus ajetaan liian kovaa. Ja ruuhka voidaan saada purettua nopeammin alemmalla nopeudella.
Tuo lasku oli vain tarkoitus osoittaa mistä oli kysymys. 40 km/h on edelleen paljon parempi kuin 80 km/h tien välityskyvyn kannalta, vaikka nuo turvavälit tiputettaisiin puoleen suosituksen mukaisista (tai vaikkapa 1/3 osaan).
Ja käytäntö osoittaa että suuri nopeus ei ole mitenkään järkevä silloin kun autoja on liikenteessä todella paljon. Alempi nopeus voi viedä nopeammin perille suuren määrän autoja.
Katsotaan tuosta aiemmin mainitusta "Speed Management":sta. sivu 9.
http://www.cemt.org/JTRC/WorkingGroups/SpeedManagement/SpeedSummary.pdf
"... liikennevirran keskinopeuden alentaminen ei välttämättä alenna tien välityskykyä. Esimerkiksi moottoritien (urban motorway) maksimikapasiteetti saavutetaan noin 60 -70 km/h:n nopeudella..."
Kaaviosta nähdään kuinka monta autoa kulkee moottoritien kaistalla tunnissa eri nopeuksilla:
- nopeus n. 60 km/h 2100 autoa
- nopeus n. 100 km/h 1000 autoa
Eikö asia ole aika selvä. Jos tuolla tiellä olisi pitäisi saada kulkemaan mahdollisimman paljon autoja mahdollisemman lyhessä ajassa olisi 60 km/h paljon parempi nopeus. Jos autoja ei olisi paljoa voitaisiin käyttää suurempiakin nopeuksia.
Meneekö mitenkään perille?
Mikäli ruuhkaisten teiden joillakin osuuksilla lähdettäisiin korottamaan nopeusrajoituksia (ja nopeuksia) tehtäisiin karhunpalvelus: yhä useampi joutuisi jossain odottamaan, että pääsisi tuon osuuden ajamaan lujaa. Ruuhka vain pahenisi ja matkustusajat pitenisivät.
Siinäkin tapauksessa, että edellä ajava pysähtyy kuin seinään, 2.5 sekuntia eli n. 55 metriä riittää hyvin turvaväliksi.
Tottakai tielle tulevan ja tieltä poistuvan liikenteen pitää pystyä toimimaan samalla nopeudella tiehen nähden.
Systeemiin tuleva automäärä pienempi kuin sieltä poistuva automäärä...
Esitä matemaattisesti, miten hidas nopeus parantaa tien välityskykyä? kiitos.
Formuloissa kierros safetycarin takana vie saman ajan kuin kaksi kierrosta vapaata ajoa!
En tutkinut miten kaavio oli laadittu, mutta älyttömältä näyttää...
Jos ruuhkia tulee, niin tiestössä on josain alimitoitusta. Eikä niitä ruuhkia edes aina ole ruuhkateilläkään ja yritä siellä sitten olla aikaisemmin perillä hitaammalla nopeudella kuin lujempaa ajavat. Sen tempun haluaisin nähdä, hehheh.
Ruuhkateitä ei saisi edes olla, vaan suunnittelussa tulisi tähdätä mahdollisimman esteettömään kulkuun.
Jokainen ohittamani on myöhemmin perillä kuin minä, olipa tien välityskyky mitä hyvänsä. Tuota et voi muuksi muuttaa. Jos jossain joutuu odottamaan, niin siellä on vikaa suunnittelussa ja toteutuksessa.
Liikennesuunnittelussa tulisi lähteä siitä, että pyörien pitää pyöriä silloin, kun moottorit ovat käynnissä ja yksi jarrutus/matka riittää (eli määränpäässä).
Ajonopeuksie nosto nykyisistä ei lisää välityskykyä sellaisessa tilanteessa, ettäautoja on paljon. Se vain huonontaa tilannetta!
Jos autoja on todella paljon on 50 km/h välityskyvyn kannalta ainakin 1,5 kertainen verrattuna nopeuteen 100 km/h.
Kumpi on parempi:
- ajaa jollakin osuudella, kovaa ja odotella pysähdyksissä tai just ja just liikkuen, että saa ajaa pätkän kovaa
- ajaa kohtuullisella (jopa alhaiselta tuntuvalla) nopeudella koko matka
Ainakin tolla jälkimmäisellä useampi on nopeammin perillä ja liikenneturvallisuuskin parempi.
kaistoja tiehen, eikä autoon niinkuin suomessa tapahtuu....
Ykkösvaihtoehto on kaikin puolin parempi. :)
En tuota tutkimusta jaksa lukea, sori vaan, mutta epäilen, että siinä on tarkasteltu vain yhtä tieosuutta ja sen läpikulkevia autoja, täysin unohtaen ne jotka kenties poikkeaisivat sivuteille jossain vaiheessa. Jos nyt ajettaisiin vaikka Helsingistä Kajaaniin (~550 kilsaa) keskinopeudella 70 km/h siten, että ensin 500 kilsaa 100 km/h ja loppumatka jurrutellen, tarkoittaisi se sitä, että kaikki jotka ovat matkalla jonnekin eteläiseen suomeen pääsevät ajamaan ilman että tuo kajaaniinmenijä heitä häiritsee. Lisäksi 50 km/h jurruttelu on huomattavasti vähemmän kuskia rasittavaa kuin 550 km/h köröttely.
Sama pätee pienemmässäkin mittakaavassa. Pahimmillaan jotkut hidastelevat ajaessaan kaupungissa seuraaviin liikennevaloihin "ne kun ovat punaisella", huomioimatta sitä että takaa olisi tulossa joku joka kääntyisi oikealle - vihreällä nuolivalolla. Tällöin "optimisti" liikkuvan, bensaa säästävän takia liikenne puuroutuu ja ruuhkautuu.
Optimisti tilanne toimii kun kaikki edessäoleva tila käytetään mahdollisimman hyvin ja ripeästi hyväksi. Juuri ruuhkassa on tärkeää pitää välit edelläajaviin pieninä ja muistaa hoitaa liikkeellelähdöt ja liittymiset mahdollisimman ripeästi. Maanteillä ja varsinkin kaupungissa.
"Ajonopeuksien nosto nykyisistä ei lisää välityskykyä sellaisessa tilanteessa, ettäautoja on paljon. Se vain huonontaa tilannetta!"
Ajonopeudet kylläkin putoavat automaattisesti, kun tien välityskyvyn rajat tulevat vastaan. Ei siihen nopeusrajoituksia tarvita, vaan ne voi huoletta asettaa hiljaisen ajan mukaisiksi.
vaikeutetaan sivuteiltä tulevien mahdollisuuksia liittyä liikennevirtaan. Tämä korostuu mitä enemmän on liikennettä. Muuten olisi kyllä paikallaan.
Itse asiassa tämä tulee näkyviin myös taajamaliikenteessä. Työmatkallani joudun liittymään risteyksessä tiehen, jolla on enemmän liikennettä. Rajoitus tiellä on 50 km/h. Jos tiellä ajetaan noin 40 km/h sujuu liikenne yleensä joustavasti - ja näin pääosin ajetaankin. Jos tielle tulee yksikin 50 km/h tai vähän kovemmin ajava niin homma ei toimi siellä sitten odotellaan. Tässäkin tapauksessa hitaammat nopeudet jouduttavat kulkemista!
Pääteille tulevien sivutien liittymien kohdilla olevilla typerillä alennetuilla rajoituksilla usein vaikeutetaan liittymistä päätien liikennevirtaan.
Siellä sivutiellä kun odottelee sopivaa rakoa, niin hiljaa mielessä noituu, että se liittymää lähestyvä ei turhaan hiljentäisi risteysalueen rajoitukselle, vaan menisi nopeasti ohi. Päätietä ajavien välithän siinä vaan tihenevät ja sekaan on vaikeampi ehtiä, lähdettiinpä kumpaan suuntaan hyvänsä, vaikka suorituskykyinen ajokki ei kummoista väliä tarvitse. Kiihdytyskaistoja tarvittais sitten niille hitaammille.
Käytännössä lähes samanmittaiseen väliin voi mennä.
Jos noissa nopeuksissa on liittymisongelmia, niin ongelman syy on todennäköisesti väärin rakennetussa risteyksessä (näkyvyys, kaistat, yms)
Totta tosiaan:
Nykyisin on rakennettu paljon sellaisia risteyksiä, kun näet mitä muut aikovat tehdä risteyksessä, itsen on jo myöhäistä mennä... (näkyvyys ja kaistat perseestä, samalla muut autoilijat sovittavat nopeuttaan seuraavaan risteykseen)
Alhaisemmalla nopeudella päätien autojen välit ovat metreissä mitattuna lyhyemmät. Kun nopeutta nostetaan välit pitenevät metreissä mutta saattavat sekunneissa mitattuna pysyä ennallaan. Jos näin käy, liittyminen ei helpotu yhtään. Päinvastoin, se vaikeutuu koska nopeus johon on päästävä ennen kuin takaatuleva saavuttaa on suurempi.
Tasaista nopeutta ajavat tulevat hiljentelijöiden takapuskureihin, jopa rekatkin. Jos eivät hiljentelisi ollenkaan, niin nopeammin olisivat ohi ja paikka löytyisi sivutieläisellekin. Usein myös se hiljentäjä aiheuttaa sen, että vastakkaiseen suuntaan ei ehdi lähteäkään oikealta tulevaa ennen, vaan täytyy lähteä jälkeen ja pian ohittaa se editse mennyt, eli hidastaja aiheuttaa vielä tarpeettomia ohituksiakin.
ongelman aiheuttavatkin ne jotka eivät noudata sääntöjä. Jos ihmiset eivät käyttäydy niinkuin rajoitusten laatija on suunnitellut, ei se tarkoita että malli on teoriassa toimimaton.
Jos systeemissämme liikennevirta etenee tasaisella nopeudella, on siihen liittyminen sitä vaikeampaa mitä suurempi tuo nopeus on. Tämä on matemaattinen fakta, pystytkö muka kiistämään sen? Äläkä jätä vastaamatta teeskennellen että et huomannut tätä viestiä.
Liikennevirtaan liittymistä pitää helpottaa muuten kuin pumppauttamalla liikennevirran nopeutta joka kylätien kohdalla ja usein aivan turhaan, koska sivutien liikenne saattaa olla aivan minimaalista. On hölmöä laittaa autoilijat varomaan jotain sellaista, mitä ei ole.
Leveämpi kaista ja liikennevirran ohjaaminen kaistamerkinnöin keskiviivan tuntumaan helpottaisi liittymästä saapuvaa tulemaan liikennevirtaan mukaan, tarvitsematta hidastaa liikennevirran kulkua. Tuollaisia ratkaisuja näkee Ruotsissa.
Ei enempää lisättävää tällä erää.