IBM:n sivuilla on tyylikäs artikkeli, joka selventää hienosti Lojbanin olemusta UML:ää käyttäen. UML on ilmeisesti lähinnä kaikille ohjelmoinnin parissa työskenteleville tuttu, mutta sekin kirkastuu tässä samassa muille.
http://www.ibm.com/developerworks/rational/library/2740.html
UML:
http://atlas.kennesaw.edu/~dbraun/csis4650/A&D/UML_tutorial/index.htm
http://www.ibm.com/developerworks/rational/library/2740.html
UML:
http://atlas.kennesaw.edu/~dbraun/csis4650/A&D/UML_tutorial/index.htm
Vastaukset 13
Vanhimmat
On tuollainen mallinnus vanhempaa kuin UML. Jo esim SA (Structured Analysis) menetelmässä käytettiin ER eli olio-relaatio kaavioita.
http://www.umsl.edu/~sauterv/analysis/er/er_intro.html
Luokkakaaviot, joissa on erillinen perimysrelaatio, attribuutteja ja metodeja esiteltiin UML:ää vanhemmissa oliomallinnusmenetelmissa (esim OMT).
http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/seminaarit/ohjelmistotekniikka/omt/
Paremmin kuin UML tuohon hommaan varmaankin soveltuvat semanttiset mallinnuskielet kuten OWL, johon linkkejä löytyy:
http://www.w3.org/2001/sw/
Ilmaisia OWL työkaluja löytyy mm:
http://protege.stanford.edu/overview/protege-owl.html
tai:
http://staff.um.edu.mt/cabe2/supervising/undergraduate/owlseditFYP/OwlSEdit.html
Kyllä, eri perspektiivistä tarkasteltuna. Desquilbet IBM:stä käyttää UML:ää selventämään lojbanin kieliopin käsitteitä. Ehkä luokkakaavio ei ole paras mahdollinen käsitekartta vaan joku muunlainen "entity relationship diagram" olisi parempi. Sillon kun minä opiskelin, ja käytin, SA:ta 80-90 luvulla niin ER:n sanottiin olevan hyödyllinen vain tietokantaohjelmoinnissa ja minä kun ohjelmoin sulautettuja järjestelmiä, niin tilakaaviot olivat minun arkipäivääni.
Mutta ihan tosissaan. Tuo Jorne projekti (http://jorne.sourceforge.net/), jossa verrataan lojbania ja RDF:ää ja pyritään rakentamaan silta näiden väliin, tuo minulle laajemman ajatuksen.
Lojban ja eteenkin sen Gismu (perussanasto) muodostaa sinällään laajan "ontologian" niihin käsitteisiin, joilla lojban maailmaa mallintaa. Voisi olla hyödyllistä ihan filosofisesta ja ehkä käytännöllisestäkin näkökulmasta rakentaa vaikka OWL:ää käyttäen laaja ohjelmallisesti hallittavissa oleva käsitekartta, joka lojbanin perspektiivistä esittäisi eksaktisti ja yksiselitteisesti "kaiken mistä voi puhua", kielen käsitteiden suhteet toisiinsa, siis jonkinlaisen "encyclopedia datarakenteen". Tällaisella maailmaa ja ihmisiä mallintava semanttisella verkolla voisi olla paljon käyttöä.
Tämä voisi olla kulttuuriteko..
Mutta Wikipedian mallineet tekevät saman.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Valtion_tiedot
Mallineita pitäisi käyttää vielä enemmän. Urheiluennätykset ovat pelkässä muotoilutaulukossa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uinnin_maailmanennätykset
Helppo käyttöliittymä olisi tarpeen. Sellainen jossa on pudotusvalikoita, radiobuttoneita, jne, tekstipohjaista editointia tukemassa.
Wikipedian jokaisessa "otsikossa" voi käyttää monia mallineita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Malline/Tiedemallineet#Taksonomiamallineet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Malline/Tiedemallineet#Taksonomiamallineet
Nämä suomenkieliset nimitykset ovat aina yhtä outoja, ilmeisesti kyseessä on englanniksi "pattern", mutta wikiterminologiassa jonkinlainen layout-luokka rinnasteisten tietojen yhdenmukaista esittämistä varten.
Oletan, että tässä ei mitenkään erityisesti tueta tietoalkioden keskinäistä linkittämistä muuta kuin visuaalista esittämistä silmällä pitäen eikä linkin muodostoman kahden käsitteen suhteen määrittelyä. Linkityksellä en nyt tarkoita HTML-linkkejä, jotka ovat täysin neutraaleja, määrittelemättömiä.
Näin ainakin olen ymmärtäväni transclusion-sivulta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Transclusion
Mutta siis älykäs, sisältönsä ymmärtävä wikipedia olisi hieno juttu. Liittämällä jokaisen wikipediasivun alkuun "RDF Site Summary" (onko sellainen jo?)http://web.resource.org/rss/1.0/spec , olisi ehkä mahdollista luoda wikipedian tietämyskannalle kyky vastata enemmän tai vähemmän vapaamuotoisiin kysymyksiin, vielä tehokkaammin, jos kyselyt esitettäisiin lojbaniksi ja käytettävissä oli mäppäys lojbanin ja käytettyjen RDS-ontologioiden välillä (siis jorne).
Eihän enää tarvita kirjoittamista ja mäppäystä. Kaikki nettitieto voisi olla tallennettu luokkina ja olioina ja RDF-rakenteet tulisi käsittää sinällään, ei erillisen kielen kautta... Ehkä opettelen silti Lojbania. Se on selkeä. Sillä voisi perustaa vaikka jonkun tiedostomuodon, lojbanin kielisen vektorigrafiikkatiedoston...
johtuvat siitäkin kun ei ole yhtä paljon kokemusta. Tietysti on järkevää pyrkiä mahdollisimman korkeantason kieleen tietotekniikassa. Tiedostoformaatit aiheuttavat paljon ongelmia. Jos tiedostot kuvattaisiin oikeana tekstinä, ilmaisuvoimaa olisi niin paljon ettei erilaisia tietokoneelle tyypillisiä väärinkäsitysongelmia olisi. XML on nykyinen hyvä standardi mutta sen seuraaja saattaa olla lojban. Tiedostoja ei luettaisi enää niin sopimuksen varaisessa kontekstissa, vaan kuvatiedostokin voi sisältää ajatuksia kuvasta, tai mitä tietoa tahansa. Vanhanaikaisen binäärimuodon hyvä puoli on sen käsittelyssä: Binääritiedostoja voi kopioida ja poistaa yksinkertaisesti, ilman että koko järjestelmän on sopeuduttava muutokseen. Yliarvioida voi molempiin suuntiin.
En todellakaan ajattele lojbania RDF:n tai yleensä XML:n korvaajana, päin vastoin, se tukisi ja helpottaisi näiden käyttöä. Lojban olisi linkki muiden vaikeasti ihmisen luettavavien ja syötettävien tiedostomuotojen välillä. Sekä ihminen, että tietokone oppivat kohtuu vaivalla lojbania. Mikään muu (nykyinen) formatti ei kykene samaan. Siis ainakaan mikään yhtä joustava, ilmaisukykyinen ja helposti luotava. Vielä senkin jälkeen, kun AGI-tason ohjelmisto ymmärtää luonnollista kieltä, esim englantia, (10-20v kuluttua) tarjoaa lojban luotettavamman ja molemminpuolisilta väärinkäsityksiltä suojaavamman kommunikaatiovälineen ihmisen ja koneen välille.
Siis lojbanin opettelu voi (mahdollisesti) olla sijoitus (ei niin kaukaiseen) tulevaisuuteen. Näin oletan jollakin todennäköisyyskertoimella (en siis "usko").
Mediawikin laajennos joka mahdollistaa jonkinlaisen semanttisen annotoinnin:
http://semantic-mediawiki.org/wiki/Help:Introduction_to_Semantic_MediaWiki
LISP
Javaan, ja mitä tavis tekee java CS ?
sitten sharp,m ,c#, C, C ,D, D ,mitä näillä vääntää ku uteliaisuuttaan?