"Kokoomuksen puheenjohtaja, valtionvarainministeri Jyrki Katainen pitää ruuan arvonlisäveron keventämistä vuoden 2009 alusta epätodennäköisenä. Nelosen uutisten haastattelema Katainen arvioi sunnuntaina, että noin 550 miljoonan euron verokevennys tehdään ”myöhemmin”.
Katainen tuntui perustelevan ruokaveron alentamisen lykkäämistä ”talouden ylikuumenemisen tasapainottamisella”. Hänen mielestään budjetissa on tärkeintä luoda edellytyksiä työllisyyden paranemiselle.
Se ei ole selvinnyt, mikä ihme on Kataisen ”myöhemmin”.
Valtiovarainministerillä on tietysti oikeus mielipiteeseensä. Keskustalle hänen julkinen pohdintansa on kuitenkin erittäin epämieluisaa. Suoraan sanottuna Kataisen ajatus – ”joskus myöhemmin” – on keskustan näkökulmasta suorastaan mahdoton.
Ruoan arvonlisäveron alentaminen oli keskustan keskeinen vaalitavoite. Jos se siirtyy yhä vain epämääräiseen tulevaisuuteen, pettyneitä ja ivaajia löytyy. Keskustaa syytetään silloin pahasta epäonnistumisesta ja periksi antamisesta – eikä ihan syyttäkään."
(poistettu tekstiä)
Katainen tuntui perustelevan ruokaveron alentamisen lykkäämistä ”talouden ylikuumenemisen tasapainottamisella”. Hänen mielestään budjetissa on tärkeintä luoda edellytyksiä työllisyyden paranemiselle.
Se ei ole selvinnyt, mikä ihme on Kataisen ”myöhemmin”.
Valtiovarainministerillä on tietysti oikeus mielipiteeseensä. Keskustalle hänen julkinen pohdintansa on kuitenkin erittäin epämieluisaa. Suoraan sanottuna Kataisen ajatus – ”joskus myöhemmin” – on keskustan näkökulmasta suorastaan mahdoton.
Ruoan arvonlisäveron alentaminen oli keskustan keskeinen vaalitavoite. Jos se siirtyy yhä vain epämääräiseen tulevaisuuteen, pettyneitä ja ivaajia löytyy. Keskustaa syytetään silloin pahasta epäonnistumisesta ja periksi antamisesta – eikä ihan syyttäkään."
(poistettu tekstiä)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun talous kasvaa yli 5% vuosivauhdilla, monilla aloilla on paha työvoimapula ja hinnat alkavat nousta, kun kysyntä ylittää tarjonnan, niin ei todellakaan ole mitään järkeä päästää markkinoille lisää ostovoimaa veronalennusten kautta.
Pienituloisten asema on eri asia ja on myös korjattavissa muilla keinoilla.
Toinen asia ruoan alvin alennuksessa on, että se on puhdasta kartellisoituneen kaupan oman edun politiikkaa. Ruoan alvin 5 %-yksikön alennus näkyisi kuluttajahinnoissa vain muutaman kuukauden ajan, minkä jälkeen se katoaisi kaupan ketjujen superhypermarkettien tarpeettomiin rakennusinvestointeihin.
Kataoinen ei venkoile yippaakaan vaan vaalii kuluttajan etua, kun ei suostu korkeasuhdanteessa lahjoittamaan veronmaksajalta kynittyä valtion rahaa kaupan keskusliikkeiden turhien rakennushankkeiden rahoitukseen.
... menevän kaupan hyväksi?! Tuo on vain kokoomukselaisten ja sossujen veruke, joka tuodaan esiin, kun vastustetaan ruuan alvin alennusta. Nämää puolueethan ovat hyvin toimeentulevien asialla muutenkin. Ei heitä kiinnosta pienituloiset opiskelijat, työttömät, vanhukset, yksinhuoltajat, lapsiperheet jne, joille ruokamenot ovat suuri osa menoista. Rikkaille on yks'lysti mitä ruoka maksaa.
Suomessa kyllä kaupan piirissä vallitsee riittävä kilpailu, että kaikki mahdollinen otetaan hintakilpailussa käyttöön. Veron alentaminen 5 prosentilla tarkoittaa hintojen alentumista 4,3 prosentilla. Uskon hintojen alentuvan tuon heti, mutta luonnollisesti hinnat alkavat taas pikkuhiljaa nousta niin kuin ennenkin inflaation ja kustannusten nousun takia.
Katainen on kyllä heti ensi vuoden alusta alentamassa keskisuurten ja suurten eläkkeiden verotusta, mutta ei täälläkään pienimpien. Kokoomus on Kokoomus.
Kun kaupan alaa hallitsee kaksi suurta ja muutama pienempi keskusliike, jotka omistavat sekä tukku- että vähittäisportaat, ei kaupan alalla käydä pienintäkään hintakilpailua, koska se olisi keskusliikkeille vahingollista ja tappiollista.
Kartellisoitunut kauppa hakee omaa kannattavuuttaan kilpailemalla kustannustehokkuudella.
Tämä näkyy mm siinä, että S-ryhmä ja Tradeka ovat yhdistäneet logistiikkansa (varastoinnin, kuljetukset) Inex-partnersiin, mutta ennen muuta siinä, että kaikki keskusliikkeet (S-ryhmä, Tradeka, Kesko, Liedl, jne...) rakentavat jatkuvasti yhä uudempia ja isompia myymäläkomplekseja, vaikka olemassaolevat myymäläneliöt riittäisivät asiakkaille aivan hyvin.
Hintakilpailua ei ole lainkaan. On vain tarjouskilpailua ja mainoskilpailua, jonka kauppa maksattaa tavarantoinmittajillaan ehtona, että tuotteita yleensä otetaan valikoimiin.
Kun näet mainoksia rajuista alennuksista, Oiva, niin muista aina, että ennen kuin annetaan alennuksia, on hintoihin laskettu ylennyksiä.
Kaupan keskusliikkeet ovat myös Suomen suurimmat mainostajat: top-ten listan kärjessä joka vuosi. Myös mainoskulut ovat mukana ruoan hinnassa, vaikkeivät ne pienennäkään kaupan katetuottoa, kun kaupan tarjousmainonnan mainonnan maksaja on elintarviketeollisuus.
Ruoan alvin alennus näkyisi varmasti hinnoissa, mutta ennen pitkää se sulaisi kaupan taskuun, niin kuin itsekin epäilet. Niinpä alennus ei hyödytä ketään, ei ainakaan köyhiä, suurperheellisiä, opiskelijoita eikä eläkeläisiä, joiden aseman parantamisen on tehokkaampia täsmäkeinoja käytettävissä kuin ruoaqm alvin alennus.
Mitä siihen tulee, että eläkkeiden verotus vihdoinkin alennetaan samaan tasoon saman suuruisten palkkojen verotuksen kanssa, niin siinä toteutuu vain oikeudenmukaisuus.
Pienissä eläkkeissähän ei juurikaan ole ollut eroa palkkojen verotukseen nähden, mutta uutisissa nähdyssä haarukassa - joka vastaa matala- ja keskipalkkaisten palkkatuloja - verotuksen korjaus antaa parhaimmillaankin vain n. 50 euroa enemmän rahaa käteen. Vaikea tuossa on nähdä suureläkeläisten suosimista.
yli 2000 euron eläkkeessä tietenkään kovin suurelta tunnu. Helpotuksen on arvioitu koskevan noin 50% eläkeläisistä. Se toinen 50% on niitä, joiden eläke on liian pieni verohelpotuksen saamiseksi. Sinänsä oikeudenmukainen verohelpotus siis kohdistuu muutenkin paremmin toimeentuleviin eläkeläisiin. Eikö se ole suosimista?
Ensinnäkin: kyse ei ole verohelpotuksesta, vaan vääryyden korjaamisesta.
Eihän sellaiselle verotukselle ole perusteita, että eläkkeistä (jotka lienevät n. 60% eläkeläisten aikanaan saamista palkoista) otetaan enemmän veroa kuin palkoista.
Pienten eläkkeiden saajia ei siis syrjitä, koska heidän eläkkeensä verotus ei eroa palkansaajien verotuksesta, sillä niin pieniä palkkoja kuin pieneläkkeet ovat, ei ole edes olemassa.
Eläkehaarukka, jota verotuksen oikaisu koskee, kattaa palkkoihin suhteutettuna suurinpiirtein ammattiryhmät sairaala-apulaisista peruskoulun opettajiin, joten älä viitsi puhua heistä "hyvin toimeentulevien eläkeläisten suosimisena".