Onko kellään tietoa tai kokemusta lääkityksen (piikki per päivä) käytöstä keskenmenon ehkäisemiseksi. Itse olen jo lukuisten keskenmenojen jälkeen päättänyt olla yrittämästä enää, mutta esim. Eve Hietamiehestä kirjoitettujen juttujen jälkeen tuntuu, että jos kuitenkin yrittäisi. Kaikkien mahd. kokemukset taustoineen (paljonko oli keskenmenoja ennen jne) olisivat tosi tarpeen
hepariini (?) / lääkityshoito keskenmenon ehkäisemiseksi
13
3123
Vastaukset
- Tristar
Jos veritulppataipumus on keskenmenojen syynä tai todennäköinen, voi lääkityksellä päästä siihen parempaan lopputulokseen. Itse lääkityksellä tehnyt kaksi mukulaa, piikki mahanahkaan päivittäin 7-10 viikoilta lähtien ja 6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Kalliiksihan se tulee, mutta mikäpä hoito ei tulisi.
Onko sinulla todettu tulppataipumus vai mietitkö ihan hypoteesina sitä?
***- KOvasti mietin, uskaltaako
Hyytymäjutuissa oli lievä poikkeama ja lääkäri sanoi sen enempää selittämättä, että tällainen hoito voisi auttaa ja käski ottamaan yhteyttä, jos tulen raskaaksi. Voisitko kertoa omasta tilanteestasi: oliko monta keskenmenoa ennen lääkitystä. tuliko muuten miten rankaksi tuo odotus - koko ajan pelko ilmassa??? Ja oliko jotain sivuvaikutuksia lääkityksestä. Kuinka muuten sinulla tuo veritulppataipumus todettiin? oliko se just noista hyytymätekijöistä? OLitko koko raskauden erikoisseurannassa, jouduitko olla sairaslomalla jne...Sorry paljon kysymyksiä, mutta mitään muuta tietoa en kaipaa niin paljon kuin jonkun oikeita kokemuksia :-)
- Tristar
KOvasti mietin, uskaltaako kirjoitti:
Hyytymäjutuissa oli lievä poikkeama ja lääkäri sanoi sen enempää selittämättä, että tällainen hoito voisi auttaa ja käski ottamaan yhteyttä, jos tulen raskaaksi. Voisitko kertoa omasta tilanteestasi: oliko monta keskenmenoa ennen lääkitystä. tuliko muuten miten rankaksi tuo odotus - koko ajan pelko ilmassa??? Ja oliko jotain sivuvaikutuksia lääkityksestä. Kuinka muuten sinulla tuo veritulppataipumus todettiin? oliko se just noista hyytymätekijöistä? OLitko koko raskauden erikoisseurannassa, jouduitko olla sairaslomalla jne...Sorry paljon kysymyksiä, mutta mitään muuta tietoa en kaipaa niin paljon kuin jonkun oikeita kokemuksia :-)
hyytymätaipumus (s-proteiinin aliaktiivisuus tarkalleen ottaen) todettiin ensimmäisen lapsemme kuoltua kohtuun rv 35, alkuraskauden keskenmenoja se ei ehtinyt aiheuttaa. Tuolloin kaikki mahdollinen ja mahdoton testattiin syyn löytymiseksi, löysivät veritulppia istukasta ja tuon tukostaipumuksen. Jipii.
Sivuvaikutuksia ei lääkityksellä ollut, eikä kuulemn mukaan normaalisti olekaan. Raskaudet olivat tietysti henkisesti rankkoja, pelko persiissä koko ajan, ja seurannassa viikoittain, ultrassa kuukauden välein ja kasvua seurattiin tarkasti. ipä sitä auttanut kuin olla ajattelematta koko asiaa, todeta että se mikä tapahtuu, tapahtuu ja kaikki on tehty sen varmistamiseksi että tulos olisi paras mahdollinen, murehtimalla ei asia muutu miksikään. Kaksi kertaa tuo on nyt tehty :D
Sairaslomalla ei tarvinut olla, kaikki sujui täydellisen normaalisti ja synnytykset hyvin. Olisi voinut olla täysin normaalit raskaudet lukuunottamatta joka-aamuista piikitystä.
Kysy vaan jos mieleen tulee, en varmasti tajua kertoa jotain mitä mietit.
***
- yksäiti
Mulla oli tosi monta keskenmenoa ja sain just ton hepariinihoidon piikki/päivä. Lisäksi primaspan 1 per päivä. Raskaus jatkui 23 ja risat viikoille ja sitten menetin lapseni.
Tosin Mun vauvalta löytyi sellainen tietty syy, miksi menehtyi. Rohkaisen Sinua kokeilemaan sitä hoitoa jokatapauksessa! Siitä kuulema on ollut apua selittämättömistä keskenmenoista kärsineille Äideille. Tsemppiä ja kaikkea hyvää sulle :) - eka
Olen tosi kiitollinen vastauksistanne. Ja pahoillani puolestanne: teillä on ollut molemmilla koettavana rankkoja juttuja.
MInulla tämä tiedon saanti on aika pitkälle netin varassa. Lääkäreiltäkin (aina eri) on turha vastaanotolla liikoja kysyä eikä sitä heti osaakaan. Teidän vastauksenne antoivat tosiaan paljon.
Huh, on tässä kyllä mietittävää. Latelen sitä tähän ja olisi kiva, jos joku vielä kommentoisi. Pelottaa, miten ison riskin tässä ottaisi jo ihan oman henkensä suhteen. Tiedätkö Tristan, miksi tuo lääkitys jatkuu niin pitkälle synnytyksen jälkeenkin? Raskaus voi siis vaikuttaa niin, että tulee joku veritulppa muuallekin kun istukkaan ja vielä synnytyksen jälkeen???
Vetää pelokkaaksi, kun oma äiti sairastaa noita sydän- ja verisuonisairauksia ja vakavaa lajia eikä ole suvussa ainut.
Ja nuo kontrollitkin mietityttävät. Minulle ne sitten kai tarkoittaisivat viikoittaisia reissuja keskussairaalaan, jonne on n. 80 km. Taitaisi jo vaikeuttaa töissä käyntiä, ettei ainkaan "salaa" voisi odotella, onnistuuko raskaus vai ei :-(
Onko teille kummallekaan annettu jotain muita ohjeita, joita olisi hyvä noudattaa piikityksen ohella? Ja tiedättekö, kuinka suuri osa raskauksista onnistuu tällä menetelmällä.- Tristar
Pidän kyllä silmällä ketjua ja jos keksit vielä mietityttävää niin vastaan oman tietoni mukaan.
"Pelottaa, miten ison riskin tässä ottaisi jo ihan oman henkensä suhteen."
Jos sinulla tuo tulppataipumus jossain muodossa on, olet vaarantanut henkesi jo jokaisella raskaudella, lääkitys poistaisi tuon uhan.
Lääkitys jatkuu synnytyksen jälkeen hormonien tasaantumisen vuoksi ja siksi että jälkivuoto (suuri haava kohdussa) ei aiheuttaisi tukoksia tai ylimääräisiä hyytymiä.
Tukostaipumuksia on monenlaisia, omani on kohtuullisen harvinainen (ei kuulemma montaa sataa Suomessakaan, jotkin arviot liikkuvat kymmenissä), tämä nimenomainen tila ei aiheuta toimenpiteitä muutoin kuin raskauden tai suurten leikkausten aikana.
"Ja nuo kontrollitkin mietityttävät. Minulle ne sitten kai tarkoittaisivat viikoittaisia reissuja keskussairaalaan,"
Hei, meillä on sairaalaan matkaa saman verran! Kävin viikkokontrolleissa omassa neuvolassa, sydänäänet ja kasvu, ja kuukausittain viikon 22 jälkeen siellä sairaalassa. Oma äitiyspoli on lähempänä, siellä kävin ultrissa sinne 22 viikkoon saakka, koska jos jotian olisi tapahtunut ennen sitä ei mitään olisi voitu kuitenkaan tehdä. Kun 22 viikkoa tuli täyteen, lähdettiin kauemmas keskussairaalaan kontrolleihin jotta jos jotain ilmenisi, voitaisiin toimenpiteet aloittaa heti.
Näin käsittääkseni toimitaan yleensäkin, et varmaankaan joutuisi sinne kauas ajelemaan kuin kerran kuussa tai sinnepäin.
Piikityksen ohella muita ohjeita ei ole. Omatoimisen etsinnän perusteella löysin jotain tietoa, esimerkiksi sen että kamomilla heikentää verenohennuslääkityksen tehoa. Napsin myös miniaspiriinia päivittäin, joissakin tapauksissa kuulemma se jo riittää ohennuslääkitykseksi!
*** - yksäiti
että aina samaan vuorokauden tulisi pistää tämä klexane. Ja tosi nopeasti siihen tottui. Muuhun en osaa vastata. Oli niin tai näin, toivotan Sinulle Onnea jokatapauksessa :-)
- minulla myös
yksäiti kirjoitti:
että aina samaan vuorokauden tulisi pistää tämä klexane. Ja tosi nopeasti siihen tottui. Muuhun en osaa vastata. Oli niin tai näin, toivotan Sinulle Onnea jokatapauksessa :-)
moikka!
Minulla myös kokemusta, tosi monta km takana ja todettiin veritulppa vaara raskaus aikana. Olen kolmena viime raskautena piikitellyt heti plussasta alkaen. Oon lukenu että monelle tää on tuottanut tulosta mut mulle jostain syystä hoito ei tehoa, ainakaan tähän mennessä.. Nyt on adoptio mielessä. kannaattaa kokeilla, mahdollisuudet saada lapsi on parempi. Ja tietää että on itse tehny kaiken voitavan! - eka
minulla myös kirjoitti:
moikka!
Minulla myös kokemusta, tosi monta km takana ja todettiin veritulppa vaara raskaus aikana. Olen kolmena viime raskautena piikitellyt heti plussasta alkaen. Oon lukenu että monelle tää on tuottanut tulosta mut mulle jostain syystä hoito ei tehoa, ainakaan tähän mennessä.. Nyt on adoptio mielessä. kannaattaa kokeilla, mahdollisuudet saada lapsi on parempi. Ja tietää että on itse tehny kaiken voitavan!onko sulla sitten keskenmenot tulleet "normaaliin" tapaan tuosta lääkityksestä huolimatta. Missä vaiheessa? Kerrottiinko sulle, miten yleistä tuo on, että hoito ei auta.
Kyllä pistää miettimään, kannattaako yrittää. Menetyksiä ei enää oikein lisää jaksaisi. - eka
yksäiti kirjoitti:
että aina samaan vuorokauden tulisi pistää tämä klexane. Ja tosi nopeasti siihen tottui. Muuhun en osaa vastata. Oli niin tai näin, toivotan Sinulle Onnea jokatapauksessa :-)
Vakavasti täytyy miettiä, jaksaako vielä yrittää. vieläkö itse yrität?
- osuikohan nyt oikein
eka kirjoitti:
Vakavasti täytyy miettiä, jaksaako vielä yrittää. vieläkö itse yrität?
...
- eka
Tristar kirjoitti:
Pidän kyllä silmällä ketjua ja jos keksit vielä mietityttävää niin vastaan oman tietoni mukaan.
"Pelottaa, miten ison riskin tässä ottaisi jo ihan oman henkensä suhteen."
Jos sinulla tuo tulppataipumus jossain muodossa on, olet vaarantanut henkesi jo jokaisella raskaudella, lääkitys poistaisi tuon uhan.
Lääkitys jatkuu synnytyksen jälkeen hormonien tasaantumisen vuoksi ja siksi että jälkivuoto (suuri haava kohdussa) ei aiheuttaisi tukoksia tai ylimääräisiä hyytymiä.
Tukostaipumuksia on monenlaisia, omani on kohtuullisen harvinainen (ei kuulemma montaa sataa Suomessakaan, jotkin arviot liikkuvat kymmenissä), tämä nimenomainen tila ei aiheuta toimenpiteitä muutoin kuin raskauden tai suurten leikkausten aikana.
"Ja nuo kontrollitkin mietityttävät. Minulle ne sitten kai tarkoittaisivat viikoittaisia reissuja keskussairaalaan,"
Hei, meillä on sairaalaan matkaa saman verran! Kävin viikkokontrolleissa omassa neuvolassa, sydänäänet ja kasvu, ja kuukausittain viikon 22 jälkeen siellä sairaalassa. Oma äitiyspoli on lähempänä, siellä kävin ultrissa sinne 22 viikkoon saakka, koska jos jotian olisi tapahtunut ennen sitä ei mitään olisi voitu kuitenkaan tehdä. Kun 22 viikkoa tuli täyteen, lähdettiin kauemmas keskussairaalaan kontrolleihin jotta jos jotain ilmenisi, voitaisiin toimenpiteet aloittaa heti.
Näin käsittääkseni toimitaan yleensäkin, et varmaankaan joutuisi sinne kauas ajelemaan kuin kerran kuussa tai sinnepäin.
Piikityksen ohella muita ohjeita ei ole. Omatoimisen etsinnän perusteella löysin jotain tietoa, esimerkiksi sen että kamomilla heikentää verenohennuslääkityksen tehoa. Napsin myös miniaspiriinia päivittäin, joissakin tapauksissa kuulemma se jo riittää ohennuslääkitykseksi!
***Ärsyttää, kun ei lääkäri minulle ole tuota tukostaipumustani tarkemmin selvitellyt enkä tyhmänä osannut kysyä. Nyt siis kieltämättä mieltä askarruttaa tuon taipumuksen vaikutukset raskautta laajemminkin.
TUosta hoidosta kokemuksia on näköjään niin monenlaisia, että tiedä tässä, mitä tekisi. Mutta hirveän kiitollinen olen siitä, että tänne ovat ihmiset kokemuksistaan kertoneet. Ehkä niitä tulee vielä lisääkin. - yksäiti
osuikohan nyt oikein kirjoitti:
...
En tiedä, oliko minusta apua mutta auttamisen halua kyllä oli mukana :-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1938686
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k264848- 504298
- 623857
- 513236
- 503050
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä262716Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.532716- 432511
Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv422395