USKOOKO

Ovatko uskikset eläimiä?

ovat oman itsensä "herroja" ja eivät kumarra ketään eivätkä ole kenenkään orjia.
no ehkä tää jeshua"The massapostaaja"tyyppi yrittää niillekin postittaa mut onneks ne ei osaa lukea. :D

Ihminen on ainoa eläin (ainakaan toisin ei ole todistettu) jolla on uskomiseen tarvittava mielikuvitus.
Ihminen pyrki muinoin selittämään luonnonilmiöitä korkeampien voimien toiminnalla ja niin sai uskonnollisuus alkunsa.
Voimakkaita uskonnollisia kokemuksia taas aiheuttaa aivojen epänormaali sähkötoiminta. Jean d'Arc mitä ilmeisimmin kärsi tästä ongelmasta ja luultavasti myös faaroa Ekhnaton, vain muutaman esimerkin mainitakseni..

ettei eläimet ole kumpaakaan. Luulen ettei eläimillä ole sellaista älyllistä kapasiteettia pohtia näitä asioita eikä näin ollen tarvetta uskoa muuta kuin isäntää tai emäntää :)

Toisaalta taas riittääkin,että ihminen tuhoaa tellusta,jos eläimetkin kykenisivät samaan kuin ihminen olisi maapallomme jo riks räks ja poks!Tämä siis viitaten siihen ettei älystä ole aina iloakaan.... ;)Joten eläimet varmaan osaavat myös nauttia elämästään enemmän kuin me ihmiset jossain määrin ainaskin.Ne tuskin osaavat murehtia esim. kasvihuoneilmiöitä tai näitä uskon asioitakaan..

uskoo minun käskyjäni, se rakastaa niitä ja haluaa totella äippää.

Totta puhuen: Mielestäni ainakin koiralla on jonkinmoinen sielu, aisti, jolla se vainuaa hyvän ja pahan tekemisen. Kun se on syönyt puolet vieraamme talvikengästä, se menee häpeillen piiloon, tulee pyynnöstä pois sängyn alta ja sen silmät ovat "nurinpäin" häpeästä. Se pyytää anteeksi hetkellistä ilonpitoaan ja kun sille sanoo "HYI, OLIT TUHMA", sen olemus vapisee ja itkee. Kun se saa anteeksi tekosensa, sen riemulla ei näytä olevan rajoja! Alkaa hyppiminen, häntä heiluttaa tavaraa pöydältä alas, nuoleminen kiihtyy... Se on siis yhtäaikaa ateisti ja uskova. Eikös nämä keskustelumme ole aika koiramaisia, kun tarkemmin niitä ajattelemme. Jos meissä on vähääkään koiran luonnetta, ei ole yhtään ihme, että Taivaan Isä meitäkin rakastaa.

minun sanojani uskova. Se nauttii tottelemisesta, samoin hevonen. Aasi sitä vastoin on vikuripää, joka luulee olevansa vain oikeassa. Enpäs sano, kumpaista se muistuttaa. ;)

Mutta, jos Moppe on varastanut kokonaisen kanan pöydältämme, sen vatsa tulee kipeäksi ja se menee piiloon häpeämään. Se odottaa torumista ja kun se on nuhdeltu ja se saa kaiken anteeksi, sen ilo on ylitsevuotava. Minusta sillä on tietoa hyvästä teosta ja pahasta teosta. Se osaa myös suunnitella pahanteon, esim. karkumatkan. Sikakin on viisas yksilö. Se osaa näytellä hyvin. Sillä on oltava enemmän tajuntaa, kuin arvaammekaan. Kanoista (onkohan ne kristityn esikuvia?) ei voi sanoa samaa. Lentävät vielä päättöminäkin! Kun saavat liikaa jyviä, lopettavat munimisen.
Eiköhän me olla kaikki Jumalan luomina jollakin tavalla samankaltaisia.

asioita joita eivät ymmärrä. Kultainen noutaja pelkäsi ukkosta niin kovasti, että mikään määrä rapsuttamista ja rauhoittelua ei lopettanut tärinää. Kainaloon se silti änki, eli lohtu kelpasi kyllä :)

Samoin pelkäsi pyssyn piippua, tosin saattaa olla että koiralla on niin tarkka heittosilmä että se tajuaa mitä pyssyn pamahtaessa tapahtuu. Ei se juokse jousipyssyn nuolenkaan eteen.

Tanssivathan esimerkiksi simpanssit sadetansseja. On vain vaikea kysyä simpanssilta pitääkö tämä sadetta jotenkin jumalallisena.

Delfiinien aivot taas ovat poimuttuneempia kuin ihmisten, ja aivojen poimuttuneisuus korreloi älykkyyden kanssa, joten ne todennäköisesti ovat päässeet jo jumaluskovaiheen yli.