Kustaa III

Ruotsin kuningas Kustaa III ( hallitsi 1771-92 ) oli kaiken kaikkiaan hyvin ristiriitainen hahmo. Toisaalta hän oli vahva ja päättäväinen hallitsija, joka teki valtakunnassaan tarpeellisia uudistuksia, mutta toisaalta hän oli pienikokoinen, naismainen keikistelijä eikä onnistunut saamaan vaimoaankaan siunattuun tilaan ilman suomalaissyntyisen hovitallimestari Munckin neuvoja.
Joidenkin lähteiden mukaan Munck vei homman päätökseen asti, ja näin kuningatar ( joka muuten oli pitkä, kaunis ja hyvävartaloinen nainen ) olisi tosiasiassa siemennetty Munckin spermalla. Oli asia niin tai näin Kustaa III: ta on pidetty joko impotenttina tai homoseksuaalina, ehkä jopa molempina. Kumpaankin löytyy perusteita.
Impotenssista voisi olla merkkinä tuo vaikeus saattaa kuningatarta tiineeksi, ja homoseksuaalisuudesta kielii se, että Kustaa III suosi pitkiä ja komeita nuoria aatelismiehiä. Yksi näistä suosikeista oli suomalaissyntyinen Gustaf Mauritz Armfelt, jolle Kustaa III jopa lahjoitti palatsistaan kuningattarelle kuuluvan huoneiston. Mitä tästä siis voisi ajatella?
Kustaa III oli kulttuuri-ihminen, ja tieteen ja taiteen suosija, mutta hänen olemuksensa ei kyllä varmaan ensisijaisesti antanut kuvaa erityisen henkevästä hallitsijasta.
Erikoista Kustaassa oli vielä sekin, että vaikka hän oli naismainen eikä yhtään pelottavan oloinen tyyppi niin muutamat aateliset pitivät häntä silti sen verran pahana, että päättivät päästellä kunkun päiviltä. Niinpä sitten naamiaisjuhlissa muuan virkaheitto kapteeni Anckarström painoi liipaisinta tunnetuin seurauksin.
Anckarström oli muuten henkilönä täysi luuseri ja vaimonsa tossun alla elävä vihtori, joka kuvitteli saavansa mainetta murhaamalla " tyrannimaisen " kuninkaan. Mutta kuinkas sitten kävikään. Anckarström melkein epäonnistui. Hänen kuninkaaseen kohdistamansa laukaus ei ollut läheskään tappava. Kuningas oli hengissä ja tajuissaan vielä laukauksen jälkeenkin. No, lopultahan kuningas kuitenkin kuoli haavoihinsa, mutta tämä johtui suurimmaksi osaksi hovilääkärien taitamattomuudesta. Nämä kun ronkkivat likaisilla käsillä kuninkaan haavaa. Tästä lääkärien suorittamasta " viimeistelystä " huolimatta Anckarström pistettiin päätänsä lyhyemmäksi, vaikka tosiasiassa Anckarströmiä ei olisi tarvinnut enää lyhentää, koska hän oli jopa kuningastakin pienempi mies.
Kustaa III:n jälkeen nousi valtaan hänen ( tai hovitallimestari Munckin ) ja kuningattaren poika Kustaa Aadolf, joka hänkin oli aika omalaatuinen tyyppi. Isästään poiketen Kustaa IV Aadolf oli kuitenkin liiankin miehekäs ja luuli kukistavansa Napoleoninkin vaan kuinkas kävi. Kustaa Aadolf ja sitä myötä virallisesti koko Vaasa-suku menetti kruununsa Napoleonin kenraali Bernadottelle, jonka suku hallitsee edelleen länsinaapuriamme.
Kertokaahan toki muutkin mielipiteenne Kustaa III:sta. Mielenkiintoinen tyyppi kaikesta huolimatta.