Ovatko kirkkokahvit pakollinen osa liturgian jälkeen ? Jotkut suhtautuvat kuin olisi, ja päivittelevät ja juoruavat ellei joku niihin osallistu !
kirkkokaffet
kahvipapunen
9688
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
luule että saat istua ihan mihin vain. Se on oma kulttuurinsa tämäkin.
Jotkut kohahduttavat pelkällä sisääntulolla.
Kahville jääminen riippuu ihmisten kiireistä. Uspenskissa pitää olla tarkkana, ettei mene jonkun toisen paikalle. Pienemmissä kirkoissa näyttäisi olevan vapaampi käytäntö
on ratkiriemullista. Tai oli...
Nyt ollaan haudassa ja noustaan välillä kiukuttelemaan haudan reunalle.
Tässä uudessa paikassa en uskalla sanoa nimeäni, Enkä mennä kahville. Kun joku keksii kuka olen, lakkaan käymästä kirkossakin.
Onko joissain päin kirkkokahvilla joillakin oma merkitty paikka??? Voei tokkiisa... jos on tosi juttu olen erittäin hämmästynyt ja surullinen. Onneksi olen niin tyhmä, että jos joskus eksyn kyseisiin kirkkoihin ja jään kirkkokahville aioin istua sinne missä vapaita paikkoja. Äly hoi älä jätä...
Kirkkokahvit on luterilaisuudesta omaksuttu tapa meidän kirkkoomme.
eihän monellakaan ole aikaakaan sellaiseen.
Kirkkokahvit on hyvä idea silloin tällöin. Seurakuntalaisia tapaa harvoin muuten kuin kirkossa ja on mukavaa vaihtaa kuulumisia, kysellä vointia ja sopia vierailukäyntejä. Jos jotkut "matroonat" sitten istuvat niillä omilla nimetyillä paikoillaan papin pöydässä, niin istukoon vaan. Voihan sinne ängetä jos hinku on kova.
En historiaa kovin hyvin kirkkokahvien osalta tunne, mutta eikös Kirkossa ole aina ollut tapana ehtoollisen jälkeen syödä eväitä. Luulisi, että monet pitkämatkalaiset kokoontuivat sukulaisten luokse aterialle kirkkomatkan jälkeen. Nyt niitä sukulaisia on vähemmän, joten yhteinen kahvihetki on mukava tapa toteuttaa yhteisöllisyyttä. Ehkä voi tutustua uusiin seurakuntalaisiinkin.
on tästä keskustelusta tehtävä?
a) Kirkkokuntamme voi hyvin, sillä ihmisillä on aikaa miettiä kahvin juontiin liittyviä ongelmia, suurempia ongelmia ei vatvottavaksi ole.
b) Kirkkokuntamme ei voi hyvin, sillä tämä keskustelu kertoo seurakuntalaisten riidanhaluisesta mielenlaadusta.
Jos palveluksen jälkeen on tarjolla kahvia, näen sen myönteisenä asiana. Pidän kahvista. Jos tarjolla on karjalanpiirakoita, päiväni on täydellinen. Rakastan piirakoita. Kaadan kahvin kuppiin ja lappaan pari piirakkaa lautaselle. Tämän jälkeen kävelen pöydän ääreen ja istahdan. Seuraavaksi juon kahvia ja syön piirakat. Juttelen hieman. Lopuksi kiitän piirakkamammoja ja ehkä kehun heitä hieman liikaakin (he nimittäin tykkäävät siitä). Jotenkin näin se tapahtuu meillä. Toimitus ei ole vaativa eikä se vaadi älyä. Piirakka suussa ei tarvitse edes puhua, jos on ujo.
Hei mikä teitä oikein vaivaa!
kirkkokaffet taitaakin olla sinulle arka aihe, kun noin pillastuit !