Ainakin meidän hissan kirjassa lukee, että Stalin antoi kesällä 1944 salaisen käskyn miehittää Suomea. Kuitenkin en voi löytää netistä (esim. wikipedia, ei-suomenkieliset lähteet) mainintaa tälläisestä käskystä. Elikä oliko käsky annettu vai onko tämä koko juttu suomalaisten keksimä?
Stalinin käsky kesällä 1944.
39
3115
Vastaukset
- olla?
Ei tietenkään mitään sellaista ollut. Muuten vaan pommittivat ja hyökkäsivät. Tarkoitus ei ollut kuin ammuskella. Kuka nyt vihollistaan voittamaan.
- ei ole
"Ainakin meidän hissan kirjassa lukee, että Stalin antoi kesällä 1944 salaisen käskyn miehittää Suomea. Kuitenkin en voi löytää netistä (esim. wikipedia, ei-suomenkieliset lähteet) mainintaa tälläisestä käskystä. Elikä oliko käsky annettu vai onko tämä koko juttu suomalaisten keksimä?"
Sellaista käskyä ei ole, eikä mikään kesän -44 niin sota- kuin poliittishistoriallinen tapahtumkaan tue moista väitettä.- Juhani Kivi
Eikö mikään tue?
Miksi Stalin aloitti hyökkäyksen Suomeen vuonna 1944? Hyökkäyksellä oli kait jokin tarkoitus, tuskin Stalin huvikseen sen teki.
Maailmansodan lopputulos oli viimeistään kesällä 1944 täysin selvä. Saksa oli häviävä. Niin Stalin kuin Suomi tiesivät, ettei Suomi tulisi yksin ilman Saksaa jatkamaan maailmansotaa, vaan sodan päättyessä sen olisi tyydyttävä niihin ehtoihin, jotka se liittoutuneilta tulisi saamaan. Suomen olisi vetäydyttävä vähintään Moskovan rauhan rajoille.
Tämän päämäärän saavuttamiseen Stalin ei tarvinnut hyökkäystä. Päämäärän se saavuttaisi joka tapauksessa voittaessaan Saksan. Suomen olisi Saksan kaaduttua vetäydyttävä riippumatta siitä miten kaukana idässä sen joukot olisivat koristelluissa korsuissaan. Maailmansodan jatkaminen akselivaltojen kaaduttua pelkän Suomen voimin ei olisi ollut mahdollista.
Stalin kuitenkin hyökkäsi. Miksi? Ainoa selitys on, että hänellä oli joitain muutakin päämääriä, kuin se, jonka Neuvostoliitto olisi joka tapauksessa saanut. Stalin siis halusi enemmän. Läntisen Karjalan, Kymen läänin vaiko Helsingin? Milloin katsot päämäärän olleen miehittämisen.
Tästä samasta sodan selvästä lopputuloksesta johtuen Suomen sodanjohdolle tuli Kannaksen suurhyökkäys yllätyksenä. Suomi oletti, ettei Neuvostoliitto enää tuhlaisi Suomeen ruutia, koska se muuenkin tulisi voittamaan myös sodan meitä vastaan. - oli.....
Juhani Kivi kirjoitti:
Eikö mikään tue?
Miksi Stalin aloitti hyökkäyksen Suomeen vuonna 1944? Hyökkäyksellä oli kait jokin tarkoitus, tuskin Stalin huvikseen sen teki.
Maailmansodan lopputulos oli viimeistään kesällä 1944 täysin selvä. Saksa oli häviävä. Niin Stalin kuin Suomi tiesivät, ettei Suomi tulisi yksin ilman Saksaa jatkamaan maailmansotaa, vaan sodan päättyessä sen olisi tyydyttävä niihin ehtoihin, jotka se liittoutuneilta tulisi saamaan. Suomen olisi vetäydyttävä vähintään Moskovan rauhan rajoille.
Tämän päämäärän saavuttamiseen Stalin ei tarvinnut hyökkäystä. Päämäärän se saavuttaisi joka tapauksessa voittaessaan Saksan. Suomen olisi Saksan kaaduttua vetäydyttävä riippumatta siitä miten kaukana idässä sen joukot olisivat koristelluissa korsuissaan. Maailmansodan jatkaminen akselivaltojen kaaduttua pelkän Suomen voimin ei olisi ollut mahdollista.
Stalin kuitenkin hyökkäsi. Miksi? Ainoa selitys on, että hänellä oli joitain muutakin päämääriä, kuin se, jonka Neuvostoliitto olisi joka tapauksessa saanut. Stalin siis halusi enemmän. Läntisen Karjalan, Kymen läänin vaiko Helsingin? Milloin katsot päämäärän olleen miehittämisen.
Tästä samasta sodan selvästä lopputuloksesta johtuen Suomen sodanjohdolle tuli Kannaksen suurhyökkäys yllätyksenä. Suomi oletti, ettei Neuvostoliitto enää tuhlaisi Suomeen ruutia, koska se muuenkin tulisi voittamaan myös sodan meitä vastaan."Miksi Stalin aloitti hyökkäyksen Suomeen vuonna 1944? Hyökkäyksellä oli kait jokin tarkoitus, tuskin Stalin huvikseen sen teki. "
Hyökkäyksen tarkoitus oli irrottaa Suomi sodasta erillisrauhaan ja siinä tavoitteessahan se onnistuikin. Toki NL olisi koko Suomenkin vallannut, jos suomalaiset eivät olisi onnistuneet hyökkäystä pysäyttämään.
Neuvostoliitto halusi nopean ratkaisun sodalle jotta se pystyisi keskittämään joukkonsa Berliinin valtaukseen. Neuvostoliitto pyrki taivuttamaan Suomen rauhaan Helsingin suurpommituksilla helmikuun -44 aikana.
Suomi oli tiedusteli rauhanehtoja maaliskuussa -44, mutta ei voinut silloin vielä hyväksyä niitä (vuoden 1940 rauhan rajat, Hanko tai Petsamo pysyvästi Neuvostoliitolle ja puolien sotavahinkojen korvaaminen, saksalaisten karkottaminen maasta ja demobilisaatio).
Puna-armeija lopetti asemasodan suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella 9. kesäkuuta 1944 ja kaksi viikkoa myöhemmin Maaselän suunnalla.
Suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto vastasi Suomen rauhantiedusteluihin vaatien ehdotonta antautumista.
Torjuntataistelujen jälkeen tilanne Kannaksella vakiintui ja Neuvostoliitto alkoi siirtää joukkojaan Suomen suunnalta etelään. Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon edellyttäen, että sen allekirjoittaisi Mannerheim eikä silloisen hallituksen jäsen. 1. elokuuta Ryti erosi ja Mannerheim nimitettiin hänen seuraajakseen.
Rauhanehdot saatiin elokuun lopussa. Neuvostoliiton ehtona aselevolle oli suhteiden katkaiseminen Saksaan. Eduskunta äänesti 2. syyskuuta suhteiden katkaisemisen puolesta äänin 113-43 ja Neuvostoliitto oli valmis aloittamaan aselevon 4. syyskuuta 1944 kello 8.00 sillä edellytyksellä, että Suomi tiedottaa suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota - -strategi
Juhani Kivi kirjoitti:
Eikö mikään tue?
Miksi Stalin aloitti hyökkäyksen Suomeen vuonna 1944? Hyökkäyksellä oli kait jokin tarkoitus, tuskin Stalin huvikseen sen teki.
Maailmansodan lopputulos oli viimeistään kesällä 1944 täysin selvä. Saksa oli häviävä. Niin Stalin kuin Suomi tiesivät, ettei Suomi tulisi yksin ilman Saksaa jatkamaan maailmansotaa, vaan sodan päättyessä sen olisi tyydyttävä niihin ehtoihin, jotka se liittoutuneilta tulisi saamaan. Suomen olisi vetäydyttävä vähintään Moskovan rauhan rajoille.
Tämän päämäärän saavuttamiseen Stalin ei tarvinnut hyökkäystä. Päämäärän se saavuttaisi joka tapauksessa voittaessaan Saksan. Suomen olisi Saksan kaaduttua vetäydyttävä riippumatta siitä miten kaukana idässä sen joukot olisivat koristelluissa korsuissaan. Maailmansodan jatkaminen akselivaltojen kaaduttua pelkän Suomen voimin ei olisi ollut mahdollista.
Stalin kuitenkin hyökkäsi. Miksi? Ainoa selitys on, että hänellä oli joitain muutakin päämääriä, kuin se, jonka Neuvostoliitto olisi joka tapauksessa saanut. Stalin siis halusi enemmän. Läntisen Karjalan, Kymen läänin vaiko Helsingin? Milloin katsot päämäärän olleen miehittämisen.
Tästä samasta sodan selvästä lopputuloksesta johtuen Suomen sodanjohdolle tuli Kannaksen suurhyökkäys yllätyksenä. Suomi oletti, ettei Neuvostoliitto enää tuhlaisi Suomeen ruutia, koska se muuenkin tulisi voittamaan myös sodan meitä vastaan.Stalin halusi Suomen pois pelistä mahdollisimman nopeasti, jotta Saksan lyöminen olisi yksinkertaisempaa eikä huomiota tarvitsisi enää kohdistaa johonkin peräpohjolaan. Siispä hyökättiin paikallisesti melkoisen pienillä joukoilla Kannaksella (eivät olisi millään riittäneet Suomen miehitykseen) ja säikäytettiin näin Suomi irtautumaan sodasta. Suomen alueilla ei heillä ollut enää siinä vaiheessa mitään käyttöä, koska Saksan uhka oli jo käytännössä lyöty. Porkkalan tukikohta vaadittiin siksi, että venäläinen varuskunta Helsingin vieressä muistuttaisi suomalaisia siitä kuka sodan tosiasiassa voitti. Kun Suomi sopeutui kiltisti rauhan oloihin ja vaatimuksiin, luovutettiin tukikohtakin pois etuajassa. Mitään sotilaallista hyötyä ei NL tavoitellut alueiltamme enää vuonna 1944 ja sen jälkeen.
- Juhani Kivi
oli..... kirjoitti:
"Miksi Stalin aloitti hyökkäyksen Suomeen vuonna 1944? Hyökkäyksellä oli kait jokin tarkoitus, tuskin Stalin huvikseen sen teki. "
Hyökkäyksen tarkoitus oli irrottaa Suomi sodasta erillisrauhaan ja siinä tavoitteessahan se onnistuikin. Toki NL olisi koko Suomenkin vallannut, jos suomalaiset eivät olisi onnistuneet hyökkäystä pysäyttämään.
Neuvostoliitto halusi nopean ratkaisun sodalle jotta se pystyisi keskittämään joukkonsa Berliinin valtaukseen. Neuvostoliitto pyrki taivuttamaan Suomen rauhaan Helsingin suurpommituksilla helmikuun -44 aikana.
Suomi oli tiedusteli rauhanehtoja maaliskuussa -44, mutta ei voinut silloin vielä hyväksyä niitä (vuoden 1940 rauhan rajat, Hanko tai Petsamo pysyvästi Neuvostoliitolle ja puolien sotavahinkojen korvaaminen, saksalaisten karkottaminen maasta ja demobilisaatio).
Puna-armeija lopetti asemasodan suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella 9. kesäkuuta 1944 ja kaksi viikkoa myöhemmin Maaselän suunnalla.
Suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto vastasi Suomen rauhantiedusteluihin vaatien ehdotonta antautumista.
Torjuntataistelujen jälkeen tilanne Kannaksella vakiintui ja Neuvostoliitto alkoi siirtää joukkojaan Suomen suunnalta etelään. Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon edellyttäen, että sen allekirjoittaisi Mannerheim eikä silloisen hallituksen jäsen. 1. elokuuta Ryti erosi ja Mannerheim nimitettiin hänen seuraajakseen.
Rauhanehdot saatiin elokuun lopussa. Neuvostoliiton ehtona aselevolle oli suhteiden katkaiseminen Saksaan. Eduskunta äänesti 2. syyskuuta suhteiden katkaisemisen puolesta äänin 113-43 ja Neuvostoliitto oli valmis aloittamaan aselevon 4. syyskuuta 1944 kello 8.00 sillä edellytyksellä, että Suomi tiedottaa suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/JatkosotaAivan.
Toistit aivan mukavasti kaikkien historian oppikirjojen tekstiä.
Ajatteluvirhe on lauseessa: "Neuvostoliitto halusi nopean ratkaisun sodalle jotta se pystyisi keskittämään joukkonsa Berliinin valtaukseen."
Suomi ei olisi sodan loppurynnistyksen Berliiniin alkaessa enää sitonut Neuvostoliiton joukkoja, vaikka sitä ei olisikaan irrotettu sodasta. Nähdessään ainoan liittolaisensa sortuvan olisi Suomi ollut hyvin hiljaa eikä ainakaan enää ärsyttänyt sotaa voittamassa olevia liittoutuneita yhdelläkään sotatoimella. Varmasti siinä tilanteessa nähdessään Euroopan uusjaon syntyvän olisi maamme johto pyrkinyt kaikintavoin irrottamaan itseään luhistuvasta Saksasta, mutta silloin ei Neuvostoliitolla enää olisi ollut mitään syytä hyväksyä muuta kuin ehdoton antautuminen.
Kesän suurhyökkäys oli Stalinilta selvä virhearvio. Tarkoitus oli valloittaa maa nopeasti, mutta tilanne oli luisumassa talvisotaa muistuttavaksi katastofiksi. Tällöin Neuvostoliitto joutui nopeasti hyväksymään heille huonoimman mahdollisen voiton. Voiton, jonka se minimissään olisi saavuttanut ilman sotatoimiakin.
Todennäköisesti Suomen kohtalo olisi ollut huonompi, mikäli Stalin ei olisi aloittanut hyökkäystään. Kaikille muille Saksan liittolaisille ainoa vaihtoehto oli ehdoton antautuminen. Tuskin Suomen suhteen Saksan luhistuttua olisi tehty mitään poikkeusta, eikä meillä siinä tilanteessa olisi ollut mitään mahdollisuuksia jatkaa sotaa. - Carl O. Nordling
Juhani Kivi kirjoitti:
Eikö mikään tue?
Miksi Stalin aloitti hyökkäyksen Suomeen vuonna 1944? Hyökkäyksellä oli kait jokin tarkoitus, tuskin Stalin huvikseen sen teki.
Maailmansodan lopputulos oli viimeistään kesällä 1944 täysin selvä. Saksa oli häviävä. Niin Stalin kuin Suomi tiesivät, ettei Suomi tulisi yksin ilman Saksaa jatkamaan maailmansotaa, vaan sodan päättyessä sen olisi tyydyttävä niihin ehtoihin, jotka se liittoutuneilta tulisi saamaan. Suomen olisi vetäydyttävä vähintään Moskovan rauhan rajoille.
Tämän päämäärän saavuttamiseen Stalin ei tarvinnut hyökkäystä. Päämäärän se saavuttaisi joka tapauksessa voittaessaan Saksan. Suomen olisi Saksan kaaduttua vetäydyttävä riippumatta siitä miten kaukana idässä sen joukot olisivat koristelluissa korsuissaan. Maailmansodan jatkaminen akselivaltojen kaaduttua pelkän Suomen voimin ei olisi ollut mahdollista.
Stalin kuitenkin hyökkäsi. Miksi? Ainoa selitys on, että hänellä oli joitain muutakin päämääriä, kuin se, jonka Neuvostoliitto olisi joka tapauksessa saanut. Stalin siis halusi enemmän. Läntisen Karjalan, Kymen läänin vaiko Helsingin? Milloin katsot päämäärän olleen miehittämisen.
Tästä samasta sodan selvästä lopputuloksesta johtuen Suomen sodanjohdolle tuli Kannaksen suurhyökkäys yllätyksenä. Suomi oletti, ettei Neuvostoliitto enää tuhlaisi Suomeen ruutia, koska se muuenkin tulisi voittamaan myös sodan meitä vastaan.> > > Miksi Stalin aloitti hyökkäyksen Suomeen vuonna 1944? Hyökkäyksellä oli kait jokin tarkoitus, tuskin Stalin huvikseen sen teki. < < <
Aluksi: Kuka oli Carl O. Nordling?
Tukholman lähettyvillä asunut ruotsalainen arkkitehti oli syntyisin Suomen ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta. Talvisodassa 1939-40 hän palveli väestönsuojelussa ja Jatkosodassa 1941-44 Suomen rannikkopuolustuksessa. Carl O. Nordling oli harrastelija-historioitsija, joka oli erityisen kiinnostunut sotahistoriasta.
Carl O. Nordling on harrastelija-historioitsijana kirjoittanut kuitenkin varsin mielenkiintoisen artikkelin ”In the shade of Normandy” (suom. Normandian varjossa), joka mielestäni omalta osaltaan valaisee kesän suurhyökkäysten taustoja elävästi ja varsin luotettavan tuntuiseen aineistoon perustuen. Artikkeli löytyy edesmenneen Carl O. Nordlingin hänen muistokseen ylläpidettävästä blogista osoitteessa:
http://www.carlonordling.se/overlord.html
Teheranissa marraskuussa 1943 Stalin lupasi länsiliittoutuneille tukea tulevaa Normandian hyökkäystä kaikin käytettävissä olevin voimin ...
“ At the Tehran meeting in November 1943, Stalin promised his Western allies to support the coming Normandy invasion with all his might. That is to say, he guaranteed that there would be a formidable attack on the eastern front synchronized with Operation Overlord. The idea was, of course, to get the Germans to move troops from the "Atlantic Wall" to the East in time for the landings.“
Maihinnousu oli suunniteltu tapahtuvaksi joskus 31. toukokuuta 1944, ja 23. huhtikuuta kenraali Antonov ilmoitti ... , että puna-armeija tulee hyökkäämään samana päivänä... ja että .. Venäjän painostus itärintamalla pyrkii jo toukokuun puolivälissä…
“ It is easy to imagine the type and timing of measures that would bring about such a transfer of German troops. According to a statement given on 7 April, the landings were scheduled to begin round about 31 May 1944, and on 23 April General Antonov informed the Americans that the Red Army would attack on the same date. The Russian pressure on the eastern front should, however, preferably have reached a maximum already in the middle of May or soon after. Let us visualize a scenario of a possible accomplishment of such a pressure.“
“ SCENARIO:
In April the Red Army starts sounding the German front lines for weak points. These soundings are followed by minor attacks exploiting some of the weak spots. In the beginning of May a vigorous Red Army offensive ensues in the southernmost sector where the roads are dry enough to permit heavy traffic. The Ploesti oilfields would be the natural objective of this operation. At the same time Stalin offers a truce to Finland on terms he knows to be acceptable to the Finnish Government. After the truce has taken effect he moves a number of divisions from the Finnish to the German front. The Black Sea Fleet prevents the Germans from evacuating their Seventeenth Army from the Crimea (where it had been isolated since December 1943). Then about the end of May when all the road network has dried up, a "steamroller" offensive is launched on large parts of the Eastern front between Lake Peipus and the Black Sea.”
Kun kenraali John R. Deane Moskovassa lopulta kertoi venäläiselle yhteysupseerille kenraali Antonoville, että maihinnousu tulee tapahtumaan 6. kesäkuuta, hän sai vastauksen, että puna-armeijan offensiivi ”oli valmis Teheranin sopimuksen mukaisesti”. . . . Ja kun Normandian maihinnousun ’D-day’ sitten koitti 6. kesäkuuta, hiljaisuus Saksan itärintamalla jatkui... Mutta sitten kolmen päivän kuluttua 9. kesäkuuta suunnaton offensiivi alkoi Stalinin käskystä, vaan ei Romanian Ploestin öljykentille. Offensiivin käynnisti kuutta suomalaista divisioonaa vastaan kenraali L.A. Govorov 70 kilometriä pitkällä rintamalla Karjalankannaksella.
“ When General John R. Deane in Moscow finally told the Russian liaison officer General Antonov that the landings were to take place on 6 June, he received the answer that the Red Army offensive "was prepared according to the Tehran agreement. It will begin on one of the most important sectors of the front in mid June and develop into a general offensive before mid July."4 (This was, of course, very far from the essence of the Tehran agreement and from the promise of 23 April.) D-day Came on 6 June still the calm continued as far as the German front in the East was concerned. But just three days later, on 9 June, a formidable offensive was indeed ordered by Stalin, but not against Ploesti. It was launched by General L.A. Govorov against the six Finnish divisions defending the 70 km long front on the Karelian Isthmus. … “
Neuvostoliiton yleisoffeensiivi itärintamalla alkoi 22. kesäkuutta. Tämä tapahtui kun oli melko selvää, että anglo-amerikkalainen maihinnousu oli saavuttanut peruuttamattomasti jalansijan mantereella...
“The general Soviet offensive on the eastern front began on 22 June. This happened at a time when it was quite clear that the Anglo-Americans had established themselves irrevocably on the Continent.”
- - - - - - - - -
Artikkeli on mielenkiintoinen ja valaissee (!?) Kannaksen ja Itä-Karjalan ratkaisutaistelujen taustoja. Carl O. Nordlingin lähteet ainakin tuntuvat vakuuttavilta, joukossa mm. Tapio Tiihosen väitöskirja ” Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944”.
- Artikkeli löytyy siis kokonaisuudessaan edesmenneen Nordlingin vieläkin ylläpidettävän blogin sivuilta osoitteessa:
http://www.carlonordling.se/overlord.html - juuri näin
-strategi kirjoitti:
Stalin halusi Suomen pois pelistä mahdollisimman nopeasti, jotta Saksan lyöminen olisi yksinkertaisempaa eikä huomiota tarvitsisi enää kohdistaa johonkin peräpohjolaan. Siispä hyökättiin paikallisesti melkoisen pienillä joukoilla Kannaksella (eivät olisi millään riittäneet Suomen miehitykseen) ja säikäytettiin näin Suomi irtautumaan sodasta. Suomen alueilla ei heillä ollut enää siinä vaiheessa mitään käyttöä, koska Saksan uhka oli jo käytännössä lyöty. Porkkalan tukikohta vaadittiin siksi, että venäläinen varuskunta Helsingin vieressä muistuttaisi suomalaisia siitä kuka sodan tosiasiassa voitti. Kun Suomi sopeutui kiltisti rauhan oloihin ja vaatimuksiin, luovutettiin tukikohtakin pois etuajassa. Mitään sotilaallista hyötyä ei NL tavoitellut alueiltamme enää vuonna 1944 ja sen jälkeen.
homma kulki!
- ole niin...
Juhani Kivi kirjoitti:
Eikö mikään tue?
Miksi Stalin aloitti hyökkäyksen Suomeen vuonna 1944? Hyökkäyksellä oli kait jokin tarkoitus, tuskin Stalin huvikseen sen teki.
Maailmansodan lopputulos oli viimeistään kesällä 1944 täysin selvä. Saksa oli häviävä. Niin Stalin kuin Suomi tiesivät, ettei Suomi tulisi yksin ilman Saksaa jatkamaan maailmansotaa, vaan sodan päättyessä sen olisi tyydyttävä niihin ehtoihin, jotka se liittoutuneilta tulisi saamaan. Suomen olisi vetäydyttävä vähintään Moskovan rauhan rajoille.
Tämän päämäärän saavuttamiseen Stalin ei tarvinnut hyökkäystä. Päämäärän se saavuttaisi joka tapauksessa voittaessaan Saksan. Suomen olisi Saksan kaaduttua vetäydyttävä riippumatta siitä miten kaukana idässä sen joukot olisivat koristelluissa korsuissaan. Maailmansodan jatkaminen akselivaltojen kaaduttua pelkän Suomen voimin ei olisi ollut mahdollista.
Stalin kuitenkin hyökkäsi. Miksi? Ainoa selitys on, että hänellä oli joitain muutakin päämääriä, kuin se, jonka Neuvostoliitto olisi joka tapauksessa saanut. Stalin siis halusi enemmän. Läntisen Karjalan, Kymen läänin vaiko Helsingin? Milloin katsot päämäärän olleen miehittämisen.
Tästä samasta sodan selvästä lopputuloksesta johtuen Suomen sodanjohdolle tuli Kannaksen suurhyökkäys yllätyksenä. Suomi oletti, ettei Neuvostoliitto enää tuhlaisi Suomeen ruutia, koska se muuenkin tulisi voittamaan myös sodan meitä vastaan.Ei nämä näkökannatkaan tue väitettyä Stalinin Suomen valtauskäskyä!
- voika
ole niin... kirjoitti:
Ei nämä näkökannatkaan tue väitettyä Stalinin Suomen valtauskäskyä!
Niin, oliko se käsky olemassa vai ei? Se on se pääkysymys.
- Ei löydy yleisistä
voika kirjoitti:
Niin, oliko se käsky olemassa vai ei? Se on se pääkysymys.
Käskyä ei löydy.
- .................
Juhani Kivi kirjoitti:
Aivan.
Toistit aivan mukavasti kaikkien historian oppikirjojen tekstiä.
Ajatteluvirhe on lauseessa: "Neuvostoliitto halusi nopean ratkaisun sodalle jotta se pystyisi keskittämään joukkonsa Berliinin valtaukseen."
Suomi ei olisi sodan loppurynnistyksen Berliiniin alkaessa enää sitonut Neuvostoliiton joukkoja, vaikka sitä ei olisikaan irrotettu sodasta. Nähdessään ainoan liittolaisensa sortuvan olisi Suomi ollut hyvin hiljaa eikä ainakaan enää ärsyttänyt sotaa voittamassa olevia liittoutuneita yhdelläkään sotatoimella. Varmasti siinä tilanteessa nähdessään Euroopan uusjaon syntyvän olisi maamme johto pyrkinyt kaikintavoin irrottamaan itseään luhistuvasta Saksasta, mutta silloin ei Neuvostoliitolla enää olisi ollut mitään syytä hyväksyä muuta kuin ehdoton antautuminen.
Kesän suurhyökkäys oli Stalinilta selvä virhearvio. Tarkoitus oli valloittaa maa nopeasti, mutta tilanne oli luisumassa talvisotaa muistuttavaksi katastofiksi. Tällöin Neuvostoliitto joutui nopeasti hyväksymään heille huonoimman mahdollisen voiton. Voiton, jonka se minimissään olisi saavuttanut ilman sotatoimiakin.
Todennäköisesti Suomen kohtalo olisi ollut huonompi, mikäli Stalin ei olisi aloittanut hyökkäystään. Kaikille muille Saksan liittolaisille ainoa vaihtoehto oli ehdoton antautuminen. Tuskin Suomen suhteen Saksan luhistuttua olisi tehty mitään poikkeusta, eikä meillä siinä tilanteessa olisi ollut mitään mahdollisuuksia jatkaa sotaa."Toistit aivan mukavasti kaikkien historian oppikirjojen tekstiä.
Ajatteluvirhe on lauseessa: "Neuvostoliitto halusi nopean ratkaisun sodalle jotta se pystyisi keskittämään joukkonsa Berliinin valtaukseen."
Jos juttu muistuttaa historiankirjojen tekstiä niin voisikohan johtua siitä, että se on historiaa?
Unohdat kokonaan Normandian maihinnousun. Stalinilla alkoi olla jo kiire Berliiniin, siksi Suomi piti irrottaa sodasta. Kaikki ukot tarvittiin Berliinin kilpajuoksuun ja niinpä Stalin veti Suomen rintamalta joukkoja jo ennen kuin edes aselevosta oli sovittu. Kumpikohan Stalinille oli silloin tärkeämpi, Helsinki vai Berliini? Suomi oli kuitenkin Leningradin vieressä ja maassa oli saksalaisia joukkoja lähemmäs 200.000 miestä, joten se suunta piti rauhoittaa ensin. - homma ei kulkenut
juuri näin kirjoitti:
homma kulki!
alkuunkaan tuolla tavalla.
Stalinin välirikko lännen kanssa olisi vain ajan kysymys. Itseasiassa välirikko Englannin kanssa taisi ollakin jo tapahtunut ja myös Yhdysvallat tulisi muuttamaan kantaansa kunhan heillekin selviäisi millä tavalla Stalin tulisi kohtelemaan "itsenäisyytensä" saaneita valtioita NL:n vaikutusalueella.
Tästä aspektista Suomen kohtalo oli ratkaistava jo sodan aikana. Lännestä Stalin ei siis tulisi saamaan tukea Suomen kohtalosta. Päinvastoin jos sota jatkuisi erillissotana Neuvostoliittoa vastaan, saattaisi yleinen mielipide kääntyä taas Suomen puolelle niin kuin talvisodassakin tapahtui. Lisäksi Suomessa olivat varastot täynnä ammuksia ja huoltokin tulisi siis pelaamaan lännen kautta todennäköisesti rajatta. Tällöin siis ratkaisua Suomen suhteen ei voitu siirtää vaan sen tuli tapahtua mahdollisimman nopeasti.
Toisekseen Stalin yliarvioi puna-armeijan iskukyvyn ja luotti liikaa massan voimaan. Panssaridivisioonat eivät olleet tehokkaita näissä karjalan maastoissa. Jalkaväen lukumäärä näissä rikkonaisissa vesistöissä ei myöskään palvellut niille annettuja odotuksia. Noihin salmiin ja kapeikkoihin kun ei mahdu kerrallaan kuin rajallinen määrä joukkoja. Tällöin jonossa marssivat puna-armeijalaiset oli helppo tuhota keskitetyillä tykistön keskityksillä.
Pitkällä aikavälillä tietysti massalla on aina etulyöntiasema mutta nopeassa ratkaisussa niillä näissä maastoissa ei yksinkertaisesti ollut sitä etua, joka oli esimerkiksi noissa laakeilla aroilla Euroopassa.
Stalinilla kun ei ollut aikaa juuttua sotimaan suomalaisten kanssa pitkälle vuoteen -44. Tämä ajanpuute johtui siis juuri lännen tulevasta suhtautumisesta NL:oon. Sodan pitkittyessä Suomen kanssa länsi ehtisi pitkälle Itä-Eurooppaan ja kaiken lisäksi Suomesta voisi tulla NL:lle märkivä haava, josta ei pääsisi edes aseilla eroon. Vastassa kun saattaisi lopuksi olla jopa amerikkalaisia joukkoja kannaksella, joten paras vaihtoehto oli siis Suomen täydellinen miehittäminen. Stalin jännitti puna-armeijansa äärimmilleen ja oli täysin varma nopeasta Suomen voitosta. Kiitos sodanjohtomme laimminlyöntien suunnitelma meinasi onnistua. Saksalaisten ohjeilla sitten homma saatiin hallintaan ja hyökkäys pysäytettyä. Muutaman viikon tykistömme jauhoi Tali-Ihantalassa puna-armeijasta muussia ja Stalinille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin todeta katkera tappio Suomen kanssa ja jättää leikki kesken. Ruumiita siis oli tullut liikaa. - silloin
................. kirjoitti:
"Toistit aivan mukavasti kaikkien historian oppikirjojen tekstiä.
Ajatteluvirhe on lauseessa: "Neuvostoliitto halusi nopean ratkaisun sodalle jotta se pystyisi keskittämään joukkonsa Berliinin valtaukseen."
Jos juttu muistuttaa historiankirjojen tekstiä niin voisikohan johtua siitä, että se on historiaa?
Unohdat kokonaan Normandian maihinnousun. Stalinilla alkoi olla jo kiire Berliiniin, siksi Suomi piti irrottaa sodasta. Kaikki ukot tarvittiin Berliinin kilpajuoksuun ja niinpä Stalin veti Suomen rintamalta joukkoja jo ennen kuin edes aselevosta oli sovittu. Kumpikohan Stalinille oli silloin tärkeämpi, Helsinki vai Berliini? Suomi oli kuitenkin Leningradin vieressä ja maassa oli saksalaisia joukkoja lähemmäs 200.000 miestä, joten se suunta piti rauhoittaa ensin.tuon sinun järkeilysi mukaan oli täysin turha. Jos Stalinilla ei ollut mitään tahtoa Suomen valloittamiseen niin miksi sitten tapattaa omia kalliita sotilaitaan noilla kannaksilla kun niitä olisi tarvittu tärkeämpäänkin tehtävään. Stalin vaati Suomen rauhantunnusteluihin järjestään ehdotonta antautumista, joten mitenkä siis sovitat teoriasi tuohon seikkaan? Lisäksi Suomi oli NL:n vihollinen ja natsien liittolainen, joten miksi sitten Stalinilla EI olisi ollut mitään tahtoa voittaa Suomea? Nuo tavoitteet, jotka Stalin sai tapattamalla kymmeniä divisiooniaan noissa hyökkäyksissään kannaksella, hän olisi saanut ne ilman yhtäkään taistelua. Miksi siis taistella syyttä?
Berliini oli tärkeämpi kuin Helsinki mutta se ei tarkoita sitä, että Helsinki olisi ollut yhdentekevä. Eli tuo virheesi on dilemman virheasettelu. Oikein kysyttynä samaa asiaa: Kumpi oli Stalinille yhdentekevä, Helsinki vai Berliini?
Stalin alkoi vetää joukkojaan pois kannakselta jo ennen kuin rauha oli Suomen kanssa tehty. Suurhyökkäys oli kuitenkin tuolloin jo päättynyt. Silloin oli myös tavoitteet Suomen ehdottomasta antautumisesta hylätty. Katkeruutta kylliksi nieltyään ja vastoinkäymiset Euroopassa pakottivat Stalinin ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja aloittaa realistiset rauhanneuvottelut Suomen kanssa. Rauhanneuvotteluja edistivät suomalaisten aktiivinen sotatoiminta puna-armeijan yksittäisten hyökkäysten torjunnassa, joissa puna-armeija kärsi luonnollisesti kirveleviä tappioita. Sama ralli kun jatkui vielä Euroopassa ja länsiliittouman tasaisen varma marssi kohti Berliiniä saattoi Stalinin vaikeaan tilanteeseen. Stalinilla ei siis yksinkertaisesti ollut enää varaa tapattaa divisiooniaan suomalaisten moteissa ja soissa. - löydy
Ei löydy yleisistä kirjoitti:
Käskyä ei löydy.
Hitlerin käskyäkään Holocaustista. Sitä siis ei ole tapahtunut???
- Holocaustista
löydy kirjoitti:
Hitlerin käskyäkään Holocaustista. Sitä siis ei ole tapahtunut???
Ja vaikka kuinka helvetin paljon!
- -strategi
homma ei kulkenut kirjoitti:
alkuunkaan tuolla tavalla.
Stalinin välirikko lännen kanssa olisi vain ajan kysymys. Itseasiassa välirikko Englannin kanssa taisi ollakin jo tapahtunut ja myös Yhdysvallat tulisi muuttamaan kantaansa kunhan heillekin selviäisi millä tavalla Stalin tulisi kohtelemaan "itsenäisyytensä" saaneita valtioita NL:n vaikutusalueella.
Tästä aspektista Suomen kohtalo oli ratkaistava jo sodan aikana. Lännestä Stalin ei siis tulisi saamaan tukea Suomen kohtalosta. Päinvastoin jos sota jatkuisi erillissotana Neuvostoliittoa vastaan, saattaisi yleinen mielipide kääntyä taas Suomen puolelle niin kuin talvisodassakin tapahtui. Lisäksi Suomessa olivat varastot täynnä ammuksia ja huoltokin tulisi siis pelaamaan lännen kautta todennäköisesti rajatta. Tällöin siis ratkaisua Suomen suhteen ei voitu siirtää vaan sen tuli tapahtua mahdollisimman nopeasti.
Toisekseen Stalin yliarvioi puna-armeijan iskukyvyn ja luotti liikaa massan voimaan. Panssaridivisioonat eivät olleet tehokkaita näissä karjalan maastoissa. Jalkaväen lukumäärä näissä rikkonaisissa vesistöissä ei myöskään palvellut niille annettuja odotuksia. Noihin salmiin ja kapeikkoihin kun ei mahdu kerrallaan kuin rajallinen määrä joukkoja. Tällöin jonossa marssivat puna-armeijalaiset oli helppo tuhota keskitetyillä tykistön keskityksillä.
Pitkällä aikavälillä tietysti massalla on aina etulyöntiasema mutta nopeassa ratkaisussa niillä näissä maastoissa ei yksinkertaisesti ollut sitä etua, joka oli esimerkiksi noissa laakeilla aroilla Euroopassa.
Stalinilla kun ei ollut aikaa juuttua sotimaan suomalaisten kanssa pitkälle vuoteen -44. Tämä ajanpuute johtui siis juuri lännen tulevasta suhtautumisesta NL:oon. Sodan pitkittyessä Suomen kanssa länsi ehtisi pitkälle Itä-Eurooppaan ja kaiken lisäksi Suomesta voisi tulla NL:lle märkivä haava, josta ei pääsisi edes aseilla eroon. Vastassa kun saattaisi lopuksi olla jopa amerikkalaisia joukkoja kannaksella, joten paras vaihtoehto oli siis Suomen täydellinen miehittäminen. Stalin jännitti puna-armeijansa äärimmilleen ja oli täysin varma nopeasta Suomen voitosta. Kiitos sodanjohtomme laimminlyöntien suunnitelma meinasi onnistua. Saksalaisten ohjeilla sitten homma saatiin hallintaan ja hyökkäys pysäytettyä. Muutaman viikon tykistömme jauhoi Tali-Ihantalassa puna-armeijasta muussia ja Stalinille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin todeta katkera tappio Suomen kanssa ja jättää leikki kesken. Ruumiita siis oli tullut liikaa.Stalin toki tiesi että välirikko lännen kanssa oli tulossa. Hän tiesi myös, ettei sotaväsymystä poteva länsi nostaisi muuta kuin sanallisen äläkän vaikka hän söisi Suomen Saksan jälkeen. USA:n joukot kannaksella ovat haihattelua, niitä tarvittiin tyynellämerellä missä sota Japania vastaan jatkui. Britannia oli sotinut itsensä uuvuksiin, vaikka suuruudenhulluja operaatio "unthinkableja" suunniteltiinkin neukkujen päänmenoksi. Länsi ei ryhtynyt toimiin tshekkien, Puolan tai Unkarin tukemiseksi. He eivät myöskään olisi aloittaneet uutta sotaa Euroopassa minkään Suomen vuoksi. Ja Stalin, tuo vanha pääpiru, tiesi tuon vallan hyvin. Turha yrittää tehdä Suomesta mitään maailmanpolitiikan polttopistettä. Sitä me emme olleet edes talvisodassa vaikka suurta huomiota saimmekin.
Suomi oli Stalinille sellainen pikkukiusa, hyttynen mikä piti saada pois korvan juuresta inisemästä vaikka se ei hengenvaarallinen olisikaan. Hän tiesi ovelana kettuna, että Suomi oli mahdollista pakottaa rauhaan joka pitkällä tähtäimellä olisi paljon parempi ratkaisu neukuillekin kuin valtava miehitysponnistelu tärkeämpien operaatioiden riesana. Tämähän toteutui: Suomi maksoi korvaukset ja toteutti rauhan ehdot tinkimättä. Lisäksi solmittiin vielä YYA, jossa lupauduttiin oikein auttamaan neukkuja sotilaallisestikin (vai menikös se toisinpäin?) Saksan uhkaa vastaan. Kaiken huipuksi NL sai läheiseksi ystäväkseen länsimaisen demokratian, hyvän propagandavaltin, millä todistella maailmalle sosialismin "rauhanrakentavuutta ja yhteistyökykyä" yli rajojen.
Neukkujen hyökkäyksellä on toki voinut olla tavoitteena Helsinki ja koko Suomi; kyseessä on vaan ollut sellainen "menkää jos pääsette, pakko ei ole"-tavoite. Päätavoitteena kun oli Suomen irrottaminen sodasta sekä saksalaisten häätäminen pohjoiselta rintamalta. Ja tässä neukut onnistuivat, piti suomalaiset siitä tai ei. - siitähän
Holocaustista kirjoitti:
Ja vaikka kuinka helvetin paljon!
ei ollutkaan kyse. Kyse oli Hitlerin käskystä. Ei muiden. Löytyy takuulla myös käskyjä puna-armeijan kenraaleilta yms. henkilöiltä mutta ei ilmeisesti Stalinilta?!
Tosin minusta koko asia on yhdentekevä, sillä tapahtuneet tosiasiat ratkaisevat, eikä mitä joku on joskus puhunut tai kirjoittanut. - Pussinperä
ole niin... kirjoitti:
Ei nämä näkökannatkaan tue väitettyä Stalinin Suomen valtauskäskyä!
Matkalla Katyniaan!
>>>>Ei nämä näkökannatkaan tue väitettyä Stalinin Suomen valtauskäskyä! - niin kuin idässäkin aikoina...
-strategi kirjoitti:
Stalin toki tiesi että välirikko lännen kanssa oli tulossa. Hän tiesi myös, ettei sotaväsymystä poteva länsi nostaisi muuta kuin sanallisen äläkän vaikka hän söisi Suomen Saksan jälkeen. USA:n joukot kannaksella ovat haihattelua, niitä tarvittiin tyynellämerellä missä sota Japania vastaan jatkui. Britannia oli sotinut itsensä uuvuksiin, vaikka suuruudenhulluja operaatio "unthinkableja" suunniteltiinkin neukkujen päänmenoksi. Länsi ei ryhtynyt toimiin tshekkien, Puolan tai Unkarin tukemiseksi. He eivät myöskään olisi aloittaneet uutta sotaa Euroopassa minkään Suomen vuoksi. Ja Stalin, tuo vanha pääpiru, tiesi tuon vallan hyvin. Turha yrittää tehdä Suomesta mitään maailmanpolitiikan polttopistettä. Sitä me emme olleet edes talvisodassa vaikka suurta huomiota saimmekin.
Suomi oli Stalinille sellainen pikkukiusa, hyttynen mikä piti saada pois korvan juuresta inisemästä vaikka se ei hengenvaarallinen olisikaan. Hän tiesi ovelana kettuna, että Suomi oli mahdollista pakottaa rauhaan joka pitkällä tähtäimellä olisi paljon parempi ratkaisu neukuillekin kuin valtava miehitysponnistelu tärkeämpien operaatioiden riesana. Tämähän toteutui: Suomi maksoi korvaukset ja toteutti rauhan ehdot tinkimättä. Lisäksi solmittiin vielä YYA, jossa lupauduttiin oikein auttamaan neukkuja sotilaallisestikin (vai menikös se toisinpäin?) Saksan uhkaa vastaan. Kaiken huipuksi NL sai läheiseksi ystäväkseen länsimaisen demokratian, hyvän propagandavaltin, millä todistella maailmalle sosialismin "rauhanrakentavuutta ja yhteistyökykyä" yli rajojen.
Neukkujen hyökkäyksellä on toki voinut olla tavoitteena Helsinki ja koko Suomi; kyseessä on vaan ollut sellainen "menkää jos pääsette, pakko ei ole"-tavoite. Päätavoitteena kun oli Suomen irrottaminen sodasta sekä saksalaisten häätäminen pohjoiselta rintamalta. Ja tässä neukut onnistuivat, piti suomalaiset siitä tai ei.Tämä sotaväsymystä potenut länsi harkitsi hyvin vakavasti jo nyt uuden sodan julistamista NL vastaan. Muistaakseni joku amerikkalainen kenraali totesikin puna-armeijan venymisen Berliiniin ja siitä ohitse olleen kulminaatiopiste koko armeijalle. Tällöin sen lyöminen olisi myös ollut helppoa.
Tällä samaisella sotaväsymystä poteneella lännellä oli myös ydinase mitä Stalinilla ei ollut. Tosin sillä ei ole merkitystä, sillä silloin kun Suomen kohtaloa ratkaistiin, niin ilmeisesti koko ydinaseesta ei ollut tietoa (Siis Stalinilla).
Puna-armeija itse oli loppuunajettu ja poti sotaväsymystä. Sitä en tiedä ajatteliko Stalin näin vaiko samalla tavalla kuin sinäkin. Tosin Stalinilla oli ilmeisesti suunnitelmia tai unelmia koko Euroopan valtauksesta, joten asia voi siis olla noinkin.
Sota Japania vastaan päättyi pian Saksan antautumisen jälkeen. Tällöin siellä oli myös iso läjä puna-armeijalaisia, joten puntit lienee tasan.
Tämä amerikkalaisia kannaksella -ajatus lähtee siitä, että Suomi olisi jatkanut sotaa NL:ää vastaan ja jos Stalinilla ja länsivalloilla olisi mennyt sukset ristiin riittävän pahasti ja sota olisi syttynyt, niin silloin Suomi olisi ollut automaattisesti Yhdysvaltojen liittolainen. Tällöin myös olisi mahdollista, että heidän joukkojaan olisi nähty tällä maankamaralla. Vähän samaan tapaan kuin brititkin suunnittelivat joukkojensa lähettämistä Suomen avuksi talvisodassa.
Eivät länsimaat olisikaan aloittaneet sotaa pelkästään Suomen vuoksi, mutta olisi Suomikin siinä vaakakupissa painanut edes vähäsen. Ja koskaan ei pitäisi aliarvioida suurvaltojen omia intressejä. Esimerkiksi Korean sota ja Berliinin ilmasilta ovat näistä hyviä osoituksia. Miksi Yhdysvallat sitten sitoutuivat näihin projekteihin niin antaumuksella ja rahaa säästämättä vaikka nuokin olivat tuohon aikaan mitättömiä tekijöitä maailmankartalla.
En yritäkään tehdä Suomesta minkään maailmanpolitiikan polttopistettä. Mutta ei se sitä tarkoita, että Suomea täytyisi tässä alkaa vähätellä ja mitätöidä koko touhusta täysin niin kuin sinä juuri teet.
Lisäksi et ota ollenkaan sitä asiaa huomioon, että jos Suomi olisi jatkanut sotaa NL vastaan niin puna-armeija ei myöskään olisi edennyt Euroopassa lähellekään niin pitkälle kuin nyt he tekivät. Tällä olisi luonnollisesti vaikutusta asiaan ja suurvaltapolitiikkaan. Jenkeillä olisi luultavasti ollut koko Saksan armeija käytössään..
Ja jos kerta Suomi oli sellainen pikkukiusa ja riesa niin miksi tuo maailman suurin valtio ei kyennyt tätä maata sodassa voittamaan vaikka pääsi yrittämään kahdesti? Tai jos kerta olimme niin mitättömiä, niin miksi sitten siirrellä rajoja Leningradin turvaksi? Eihän tältä suunnalta mitään uhkaa olisi voinut siis tulla. Tietysti voidaan spekuloida sillä, että Saksahan olisi voinut miehittää Suomen ja silloin tuo uhka olisi ollu konkreettinen. Tuo spekulaatio ei pidä paikkaansa.
Jos Saksa olisi hyökännyt Suomeen, niin geopoliittisesta näkökulmasta Stalinilla olisi ollut kosolti aikaa silloin vallata nuo tarvittavat kilometrit Leningradin suojaksi. Tällöinhän Suomen voimat olisivat olleet kiinni saksalaisten maihinnousun torjunnassa. Ja lisäksi Stalin olisi voinut rakentaa sellaiset linnoitukset suojaamaan tuota kaupunkia, että niistä ei hevillä läpi tultaisi. Mutta mitään tällaista ei tehty. Joten juttu haiskahtaa tekosyyltä. Vähän niin kuin Baltian maiden kohdallakin..
Stalinille tuo länsivaltojen antama huomio talvisodan suhteen oli hyvin kiusallista. Osittain tämän takia tuo välirauhakin tehtiin. Eiköhän isä aurinkoisella ole tuokin asia ollut tuoreessa muistissa.. Joten sitäkään näkökulmaa ei kannata pahemmin vähätellä.. - että rytisee
silloin kirjoitti:
tuon sinun järkeilysi mukaan oli täysin turha. Jos Stalinilla ei ollut mitään tahtoa Suomen valloittamiseen niin miksi sitten tapattaa omia kalliita sotilaitaan noilla kannaksilla kun niitä olisi tarvittu tärkeämpäänkin tehtävään. Stalin vaati Suomen rauhantunnusteluihin järjestään ehdotonta antautumista, joten mitenkä siis sovitat teoriasi tuohon seikkaan? Lisäksi Suomi oli NL:n vihollinen ja natsien liittolainen, joten miksi sitten Stalinilla EI olisi ollut mitään tahtoa voittaa Suomea? Nuo tavoitteet, jotka Stalin sai tapattamalla kymmeniä divisiooniaan noissa hyökkäyksissään kannaksella, hän olisi saanut ne ilman yhtäkään taistelua. Miksi siis taistella syyttä?
Berliini oli tärkeämpi kuin Helsinki mutta se ei tarkoita sitä, että Helsinki olisi ollut yhdentekevä. Eli tuo virheesi on dilemman virheasettelu. Oikein kysyttynä samaa asiaa: Kumpi oli Stalinille yhdentekevä, Helsinki vai Berliini?
Stalin alkoi vetää joukkojaan pois kannakselta jo ennen kuin rauha oli Suomen kanssa tehty. Suurhyökkäys oli kuitenkin tuolloin jo päättynyt. Silloin oli myös tavoitteet Suomen ehdottomasta antautumisesta hylätty. Katkeruutta kylliksi nieltyään ja vastoinkäymiset Euroopassa pakottivat Stalinin ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja aloittaa realistiset rauhanneuvottelut Suomen kanssa. Rauhanneuvotteluja edistivät suomalaisten aktiivinen sotatoiminta puna-armeijan yksittäisten hyökkäysten torjunnassa, joissa puna-armeija kärsi luonnollisesti kirveleviä tappioita. Sama ralli kun jatkui vielä Euroopassa ja länsiliittouman tasaisen varma marssi kohti Berliiniä saattoi Stalinin vaikeaan tilanteeseen. Stalinilla ei siis yksinkertaisesti ollut enää varaa tapattaa divisiooniaan suomalaisten moteissa ja soissa."tuon sinun järkeilysi mukaan oli täysin turha. Jos Stalinilla ei ollut mitään tahtoa Suomen valloittamiseen niin miksi sitten tapattaa omia kalliita sotilaitaan noilla kannaksilla kun niitä olisi tarvittu tärkeämpäänkin tehtävään. "
No siksi, että kun Suomen saa irtautumaan sodasta niin Suomen suunalle ei sotilaita enää tarvita. Miehittämiseen tarvitaan aina ja paljon ja nekin ukot olisi tarvittu Berliinin suunnalla.
Miksi Stalin olisi Suomen halunnut valloittaa? Ei CCCP Suomea omaksi halunnut sodan jälkeenkään enää kun Saksasta ei ollut uhkaa Suomen suunnalta. - Kapitulaatio
että rytisee kirjoitti:
"tuon sinun järkeilysi mukaan oli täysin turha. Jos Stalinilla ei ollut mitään tahtoa Suomen valloittamiseen niin miksi sitten tapattaa omia kalliita sotilaitaan noilla kannaksilla kun niitä olisi tarvittu tärkeämpäänkin tehtävään. "
No siksi, että kun Suomen saa irtautumaan sodasta niin Suomen suunalle ei sotilaita enää tarvita. Miehittämiseen tarvitaan aina ja paljon ja nekin ukot olisi tarvittu Berliinin suunnalla.
Miksi Stalin olisi Suomen halunnut valloittaa? Ei CCCP Suomea omaksi halunnut sodan jälkeenkään enää kun Saksasta ei ollut uhkaa Suomen suunnalta.KAPITULAATIO! Niin miksi??
- numero?
Ainakin periaatteessa nämä kaikki Stalinin
käskyt pitäisi löytyä kirjallisuudesta, ja
toisaalta jokaisella käskyllä oli tietysti
numeronsa - salaisimmillakin!
Lisäksi nämä "Stalinin käskyt" eivät kulkeneet
tietystikään tuolla nimityksellä, vaan
ylipäällikön käskyinä, 'prikaz Verhovnogo
glavnokomandujushthego'.
Outo juttu kun asiasta kirjoitetaan ja puhutaan
paljon, mutta sitten kukaan ei tunnu tietävän
asiasta sen tarkemmin. Ei ainakaan noilla
Brantbergin sivuilla olluut mitään muuta kuin
tuo epämääräinen termi "Stalinin käsky"?
...esimerkiksi ...
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Ehrnrooth.htm
Jos kukaan ei osaa sanoa numeroa tai edes
päivämäärää niin aika turhaahan kai asiasta on
väännelläkään?- voika
Aivopesua suomalaisissa kouluissa?!
- aina ollut
venäjän "lempilapsi". Eikä, ihme sillä 80% venäläisistä polveutuu muinaisista suomalaisista kansoista. Tämän tosiasian jokainen venäläinen tuntee sisimmässään. Olisihan Stalin voinut kesällä 1944 jyrätä panssareillaan suomen yli, siitä ei ole epäilystäkään. Romantiikkaa on tämä David vastaan Goliath asetelma. Venäläiset eivät halunneet tuhota viimeistä suurinta saareketta, missä vielä eli kansojemme ydin yhtenäisenä.
- jkhlkjhkjhj
vuonna 1944, sellainen käsky oli jo vuodelta 1939 olemassa. Stalinin alkuperäinen tavoite oli miehittää Suomi, kuten kaikki Baltian maat. Näin ollen se, että sellaista käskyä ei enään suoranaisesti olisi olemassa ei poista sitä alkuperäistä tavoitetta (ja käskyä, oli olemassa jopa painettu opas Suomen valloittamisesta), jolla Stalin lähti sotaan Suomea vastaan. Ja tämä oli kaikilla Stalinin kenraaleilla tiedossa. Se että käskyn taikka tavoitteen toteuttaminen oli luultua hankalampaa onkin sitten toinen juttu.
Lisäongelmana Suomen suhteen liittoutuneiden kannalta aiheuttaa Suomen sijainti meren ympäröimänä. Tänne pääsee maitse ainoastaan itärajan kautta, eli silloisesta Neuvostoliitosta ja hankalasti kaukaa pohjoisesta. Näin ollen Stalin jäi jokseenkin yksin Suomen kanssa, koska muut liittoutuneet olisivat joutuneet valmistelemaan Suomea varten erillisen maihinnousun. Liittoutuneiden Saksaa vastaan suunnittelema maihinnousu vei heidän kaiken energiansa ja Suomeen maihinnouseminen olisi ollut hidasta ja aikaavievää. Lisäksi sota oli ottanut sellaisen uoman, että Suomi oli Stalinin pääasiallinen vastus ja muut seurasivat tilanteen kehittymistä mielenkiinnolla.
Eihän esimerkiksi Neuvostoliitolla ollut mitään ajatusta hyökätä vaikkapa Italiaan. Eli alueellisista syistä johtuen tityt maat sotivat tiettyjen kanssa ja muut olivat sitten enmmän taikka vähemmän sivusta seuraamassa. Suomi oli siis todellisuudessa varsin vahvoilla myös vuonna 1944 vaikka täällä sitä ei kunnolla ymmäretty. Olisiko sodan johdolla ollut lievää heikkohermnoisuutta?- sitä
minäkin ihmettelen mistä tuo maalailu noista tiukoista paikoista oikein tulee. Talvisodassa sen ymmärtää, koska tilanne oikeasti oli sellainen. Olisiko niistä ajoista sitten jäänyt levy päälle?!
Toinen vaihtoehto on, että Suomen upseeriston laimminlyönnit asemasodan aikana olivat näin maton alle lakaistu. Kun taistelimme ylivoimaista vihollista vastaan niin harva tulee silloin kysyneeksi, että miksi se vihollinen oli niin ylivoimainen. Ja kenraalikuntamme kun pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen, heistä tuli samalla kertaa Suomen pelastajia. Vaikka se asemasodanaikainen toiminta puhdetöissä olisi lähenpänä maanpetturuutta kuin sankaruutta..
Monet veteraanit ovat kuitenkin sanoneet, että rauhan astuessa voimaan, kävimme yhä voitokasta sotaa. Mikä kuulostaa ristiriitaiselta näihin muihin sankaritarinoihin verrattuna.
Totuus lienee, että Suomi olisi voinut taistella vielä samalla intensiteetillä joulukuuhun saakka ilman Saksan minkäänlaista aseapua.
- 700-127878771
että Stalin oli antanut käskyn hyökätä 30 km Suomen suuntaan ja sitten pysähtyä siihen, mutta että missään nimessä ei saisi ottaa koko Suomea, jos se onnistuisi??? Hah haa.....
Suomessa oli vain sellaisia piirejä, jotka kunnioittivat vanhoja rajoja. Stalinin joukot eivät edes tienneet milloin sellaisia ylittivät, saatikka välittivät. Joukkojen takana oli erillinen teloitusarmeija, joka teloitti kaikki etenemään kieltäytyvät.- itäisellä kannaksella
Stalinin armeija ylsi hyökkäysvaiheessa kannaksen itäosassa lähes sinne samaan mihin se jäi talvisodassakin, eli 10-15km. Taipaleenjoen yli ei neuvostoarmeija koskaan päässyt.
- antautumisen
vaatimus JO kevään -44 salaisissa neuvotteluissa.
Tuo Kilinin kartta tosin osoittaa Stalinin haluja eteläisen Suomen valtaamisen.Mutta laitanpa teille tässä tulemaan Maasalon tulkinnat,ja mitä EHDOTON antautuminen olisi merkinnyt Suomelle!
http://www.uta.fi/laitokset/historia/tutkijakoulu/sivut/paperi01/emaas.htm
Suurhyökkäyksen tavoitteet
Puna-armeijan kesäkuussa vuonna 1944 Leningradin rintaman oikealla siivellä ja Karjalan rintaman eteläsiivellä Suomen suunnalla toteuttaman suurhyökkäyksen tavoitteena oli Suomen "täydellinen", toisin sanoen ehdoton antautuminen, joka ei kuitenkaan edellyttänyt koko maan alueen miehittämistä. Hyökkäyksen päämäärä saavutettaisiin sekä Karjalan kannaksella että Aunuksen Karjalassa joukkojen nopeilla saartoliikkeillä, joilla suomalaisten päävoimat saataisiin saaretuiksi ja lyödyiksi ennen niiden vetäytymistä taaempiin puolustusasemiin.
Suurhyökkäyksen pääsuunnalla, Karjalan kannaksella, Leningradin rintaman "vasarana" hyökkäneet 21. ja 23. Armeijan voimat, murtautuisivat kahdessa viikossa läpi kaikki suomalaisten puolustuslinjoja, saavuttaen yleislinjan Hamina-Lappeenranta 26.6. mennessä. Samalla suomalaisten rintama pitenisi ja mitätöisi odotettavissa olleen joukkojen siirrot Itä-Karjalasta Karjalan kannakselle.
Suunnitelman mukaan Karjalan rintaman Aunuksen Karjalassa toimineet joukot hyökkäisivät "sirppinä" verratten heikoin voimin laajalla rintamallaan Syväriltä Karhumäen tasalle, tavoitteenaan suomalaisten joukkojen takaa-ajo. Kesän loppuun mennessä Karjalan rintama miehittäisi koko Itä-Suomi ja osa Keski-Suomea. Mm. Mikkeli ja Mäntyharju olisivat Karjalan rintaman selustassa. (ks. kartta)
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/htavoite.gif
_________
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/kilin.htm- nukkumaan nyt
Sinulla alkaa aina näihin aikoihin päässä vähän
heivaamaan - taitanut jatkua muutaman kuukauden
ja aina perjantaisin! - mutta lopetetaan
nukkumaan nyt kirjoitti:
Sinulla alkaa aina näihin aikoihin päässä vähän
heivaamaan - taitanut jatkua muutaman kuukauden
ja aina perjantaisin!öitä.
- oivahärkönen
... Suomen armeijan kimppuun, joka oli tullut turhan lähelle Leningradia. Hänen ei ollut viisasta sitoutua taisteluun Suomesta vaan lopetti hyökkäyksen, kun oli lyönyt suomalaiset kauemmaksi. Hän alkoi siirtää joukkoja Suomen rintamalta Saksaan, jossa oli tärkeää,kuka pääsi Berliinin ensimmäiseksi. Stalin pääsi ja se takasi vankan aseman sodanjälkeisessä Keski-Euroopassa.
- Liperissä
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen puhe Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin kesäjuhlassa ja Liperin Sotaveteraanit Ry:n 25-vuotisjuhlassa, Liperi 16.8.2003
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Arvoisat kutsuvieraat, Hyvät naiset ja herrat.
On varsin mieluisaa pitää puolustusministerinä ensimmäinen puheeni veteraaneille täällä Liperissä, lähellä kotiseutuani Iisalmea. Tuntemattoman sotilaan Paloaukea sijaitsee vain kivenheiton päässä Ylämyllyllä ja se antaa kasvot Liperille itsenäisen Suomen historiassa. Haluan tänään kiinnittää huomiota myös juhlapäivänne ajoitukseen näin elokuun puolivälissä. Elokuussa 1944, 59 vuotta sitten, oli suurvalta-Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella juuri torjuttu. Taistelut raivosivat vielä Pohjois-Karjalassa, jossa vihollinen yritti syvää sivustahyökkäystä kahden divisioonan voimin. Ilomantsin korvessa käyty jatkosodan taistelujen loppuhuipentuma päättyi puna-armeijan Suomeen suunnatun kohtaloniskun torjumiseen. Se tyrehdytti aktiiviset hyökkäystoimet maatamme kohti lopullisesti.
Oli siellä muitakin kuin Pohjois-Karjalan miehiä, ja toisaalta pohjois-karjalaiset taistelivat myös muilla rintamilla. Pohjois-Karjalan taistelualueet ovat niitä harvoja rauhansopimuksessa itsenäisen Suomen puolelle jääneitä alueita. Niiden tärkeyttä ei sovi unohtaa. Teillä Pohjois-Karjalan sotaveteraaneilla on tärkeä vastuu näiden alueiden ylläpitoon osallistumisessa ja maineikkaiden taistelu- ja soturiperinteiden siirtämisessä nuoremmille sukupolvillemme.
Marsalkka Mannerheim luonnehti muistelmissaan Ilomantsin taistelujen merkitystä uupuneen armeijamme taistelutahdolle ”arvioimattoman suureksi”.
Ilomantsin taistelujen jälkeen, elokuun 17. päivänä vuonna 1944, saapui sotamarsalkka Keitel Saksasta Suomeen. Presidentiksi elokuun alussa nimitetty Mannerheim ilmoitti tuolloin hänelle, ettei Ryti-Ribbentrop sopimus sitonut häntä. Valtionjohto oli päättänyt irrottautua sodasta. Stalin oli luopunut ehdottoman antautumisen vaatimuksesta, juuri onnistuneiden torjuntataistelujemme johdosta. Suomi säilytti itsenäisyytensä
- kiitos teidän veteraanien.
http://www.defmin.fi/index.phtml?1501_m=1513&s=284
- tulkintoja
"Miksi Suomea ei miehitetty?" kysyi Jugoslavian diktaattori Josip Broz Tito huhtikuussa 1945. Stalin vastasi: "Otimme aivan liikaa huomioon amerikkalaiset.
Tämä sota ei ole samanlainen kuin aikaisemmat sodat", Stalin sanoi Titolle. "Se valta, joka miehittää tietyn alueen, tuo sinne myös oman poliittisen järjestelmänsä. Jokainen ulottaa poliittisen järjestelmänsä niin pitkälle kuin sen armeijat pääsevät." Puna-armeija pääsi Suomen suunnalla vuoden 1940 rajalle, mutta ei pitemmälle. Molotov sanoi haastattelijalle vuonna 1974: "Me olimme viisaita, kun emme liittäneet Suomea Neuvostoliittoon. Siitä olisi tullut vuotava haava – – Ihmiset siellä ovat hyvin itsepäisiä, hyvin itsepäisiä."
http://www.finland.no/netcomm/news/ShowArticle.asp?intNWSAID=27939&intToPrint=1&LAN=FI- ...jota oli....
...herätellyt mm. suuret tappiot Kannaksen ja Ilomantsin taisteluissa.
Ennen neuvostodivisioonien lähettämistä hyökkäykseen Stalin ei uskonut Suomen pystyvän vastarintaan. Jos olisi sen ymmärtänyt, ainakin Ilomantsin hyökkäys olisi ollut rikollisen turhaa omien miesten tapattamista ilman sotilaallista päämäärää.
Vielä Kannaksen torjuntavoiton jälkeen käskettiin hyökkäys Laatokan pohjoispuolella, jolla suunnalla päästiin nykyisen Suomen alueelle asti. Tämä yritys tuli miestappioina puna-armeijalle hyvin kalliiksi, eikä voida olettaa ettei sillä olisi ollut yritetty murtaa Kannaksen kivikova puolustus kiertämällä selustaan.
Myös "asekätkentä" oli Stalin tiedossa, ellei NKVD ollut täysin toheloiden hoidossa. Tämäkin kertoi Stalinille ja stavkalle, että Suomen miehitys tulee kohtaamaan vastarintaa, joka saattaisi vaarantaa suhteet USA:han ja Englantiin liian varhain Stalin kokonaisstrategian kannalta.
Loppupäätelmä oli, että Suomi kannatti jättää odottamaan myöhemmin "poimittavaksi". Ja tämän johtopäätöksen takana olivat siis kokemukset suomalaisten vastarinnasta.
Kun divisioonat hupenivat Pohjois-Karjalan korpiin ja Kannaksen taistelukentille, Stalin ymmärsi käytännön miehenä tehdä oikeat päätelmät.
- Faktaa!
Ilomantsin ihme
Pari vuotta sitten Tykistömuseo esitteli uudenlaisen multivideon, Ihantalan ihmeen, joka kertoo sodan käännekohdaksi osoittautuneesta torjuntavoitosta. TV:ssäkin esitetty video pyörii tehosteineen edelleenkin Tykistömuseon auditoriossa. Sen suosiota kuvastaan mm. Ruotsin pääministeri Göran Perssonin haltioituminen, kun silloinen pääministeri Lipponen vei hänet sitä katsomaan. Ko.video on esitelty SB-lehden numerossa 4/01.
Nyt em. video on saanut rinnalleen uuden, lähes samalla tekniikalla luodun Korpisodan suurvoiton, joka kertoo Ilomantsin rintamalla elokuussa 1944 torjutusta venäläisten hyökkäyksestä ja vihollisen lyömisestä tutun mottitaistelun keinoin. Tiettömässä korpimaastossa suomalaiset saartoivat kaksi hyökkäävää neuvostodivisioonaa kahteen eri mottiin ja siten estivät niiden etenemisen Suomen puolelle. Ilomantsin verinen ja vaikea taistelu oli loistava kenraalinajuri Erkki Raappana johtaman ryhmän voitto, molemmat divisioonat tuhottiin. Se antoi myös Suomen rauhanneuvottelijoille vahvat valtit.
Tykistömuseokin on enää syyskuun arkisin auki ja lokakuussa lauantaina ja sunnuntaina klo 12 – 17. Pyynnöstä on mahdollisuus päästä sisään muulloinkin.
http://www.rauhanturvaajaliitto.fi/lehti/4_03/uutisia.htm- jklhlkjhkjhkh
että oliko torjuntavoitolle suurempi syys se, että sinne oli lähetetty Ukrainasta täysin paikkaan sopimatonta rupusakkia vaiko se, että torjuja oli todellakin niin ylivoimainen?
Jos Stalin olisi onnistunut paremmin omissa operaatioissaan, niin jää kysymykseksi mikä olisi ollut lopputulos? No onneksi näin päin kuitenkin...
Jos NL:n valiojoukot olisivat periksiantamattomasti tunkeutuneet, niin olisiko Suomen ruuti riittänyt loppuun asti? Ei ainakaan ehkä sen jälkeen, kun Saksa oli lyöty. Se että Saksa otti jatkuvasti vastaansa liittoutuneiden pahimman terän oli Suomelle pelastus sekin. Toisaalta Suomen sijainti merien takana antaa lisäaikaa pätevälle sodanjohdolle, mutta ei silloinkaan äärettömästi. Suomi on linnake jo luonnostaan, kun sitä osaa oikein hyödyntää!
Ketjusta on poistettu 23 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614192Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653423Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541785Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251640Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2961417Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132923Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235855en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115822Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe17785