Tule, säälikäämme niitä jotka ovat paremmissa varoissa kuin me.
Tule ystävä, ja muista
rikkailla on hovimestarit, ei ystäviä,
ja meillä on ystäviä, ei hovimestareita.
Tule, säälikäämme avioituneita, naimattomia.
Aamunkoi käy sisään pienillä varpaillaan
kuin kullattu Pavlova,
ja minä olen likellä haluttuani.
Ei ole maailmassa mitään parempaa
kuin tämä yhdessä heräämisen hetki.
suom. Tuomas Anhava
Tule ystävä, ja muista
rikkailla on hovimestarit, ei ystäviä,
ja meillä on ystäviä, ei hovimestareita.
Tule, säälikäämme avioituneita, naimattomia.
Aamunkoi käy sisään pienillä varpaillaan
kuin kullattu Pavlova,
ja minä olen likellä haluttuani.
Ei ole maailmassa mitään parempaa
kuin tämä yhdessä heräämisen hetki.
suom. Tuomas Anhava
Vastaukset 8
Vanhimmat
Nyt tuoksuu agervo
ja tulikukka
ja ohdakkeet.
On myöhäiskesä, on myöhäiskesä
ja pihlajassa
on marjat jo
ja männikössä
on kanervat.
Ja tätä kesää
ei tule enää
ei tule enää
tätä kesää.
suom. Pirkko Huurto
Kun nousee kuu, pois kuolee
kirkonkellojen soitto.
Tiet ilmaantuvat yöhön
läpitunkemattomat.
Kun nousee kuu, maa peittyy
meran aaltojen alle,
ja sydän niin kuin saari
on äärettömyydessä.
Ei täydenkuun alla kukaan
appelsiinia syö.
On syötävä hedelmää
jäistä ja vihreää.
Kun nousee kuu, sen kasvot
toistuu satoina yössä,
ja hopeinen raha
taskussa nyyhkyttää.
suom. Kirsi Kunnas
Rakkaus on istuttanut puita sydämeeni,
niitä kastelee padotut virrat.
Abbas, toivoisin että olisit
paita ihollani, tai minä sinun.
Tai toivon että olisimme lasissa,
viiniä sinä, minä sadevettä.
Tai toivon että olisimme rakkauden lintuja,
kaksin autiomaassa
poissa ihmisistä
X
Merkki siitä että he ovat rakastuneeet:
väittelevät koko ajan, syystä tai syyttä
joka asiassa.
Katso kuinka kuinka heidän kielensä taistelevat,
heidän rakkautensa sovittelee, heidän halunsa
koskee niin kovasti että he itkevät.
X
Minä olen kokenut kaikki elämän vaivat
Mutta rakkaus on ilman muuta pahin minkä tunnen.
Rakkauden malja on täynnä pelon juomaa:
Kaikki me maistamme sitä.
suom. Pekka Suhonen
Minä rahalla rakkautta ostin,
kun muuten saanut en.
Soi kauniisti kantelo sentään,
soi kiitosta rakkauden!
Uni kaunis, vaikka vain unta,
oli kaunis se kuitenkin,
ja Eeden on sillekin Eeden,
ken jätti jo Eedenin.
suom. Eino Leino
Tuonenlehto, öinen lehto!
Siell’ on hieno hietakehto,
sinnepä lapseni saatan.
Siell’ on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
kaitsea Tuonelan karjaa.
Siell’ on lapsen lysti olla,
illan tullen tuuditella
helmassa Tuonelan immen.
Onpa kullan lysti olla,
kultakehdoss’ kellahdella,
kuullella kehräjälintuu.
Tuonen viita, rauhan viita!
kaukana on vaino, riita,
kaukana kavala maailma
Sotilas on kuollut. Koira
haukkuu häntä raivokkaasti.
Sotilas on kuollut. Puro
tuli häntä kysymään kaukaa.
Sotilas on kuollut. Metsä
nousee hänen takanaan joka aam ja itkee.
Sotilas on kuollut. Lapsi,
kevyt kuin ilma, tuli kertomaan hänelle kotikylästään.
Sotilas on kuollut. Kukaann
ei tiennyt hänen nimeään. Ja hr
antoivat hänelle rotkoon puhonneen
kylän nimen.
Ihminen, pysähdy! Tuuli odota!
Eikö täällä ole ketään joka muistaa minut?
Olin sotilas, luita
isänmaan lihaksituloa varten.
Minulla ei ole isänmaata. Luut
voitte kylvää mihin tahansa jokeen.
suom. Eeva-Liisa Manner
Kolmen tien risteyksessä
hämmästelin
Zeun pojan pronssipatsasta:
ennen sitä rukoiltiin,
nyt se makasi maassa.
Tuhahdin: "Sinä
voittamatn pahan torjuja
makaat maassa kaadettuna!"
Yöllä hän seisoi sänkyni vieressä,
hymyillen, sanoi:
"Että on sopeuduttava aikaan,
sen verran opin kun olin jumala"
suom. Pentti Saarikoski
on kiva rannalla hillua kun vesi kastelee polvia leino eino