Miksei mielet "kaadu" vähän väliä?

vähäinenkin happikato aivoissa kaataa koko systeemin kertaheitolla?

"Ihminen toimii eri tavalla kuin perinteinen pöytätietokone ja on epädeterministinen eli voi toimia eri tavalla samoissa tilanteissa."

Vain omaa luuloasi. Samat tilanteet ovat vain päällisin puolin samoja, ota huomioon että ihmisaivojen rakenteessa tapahtuu koko ajan muutoksia, jolloin ensimmäisessä "samassa tilanteessa" ihmisen aivorakenteet ja rakenteisiin tallentunut informaatio on eri kuin seuraavassa "samassa tilanteessa". Ihmisaivot ovat dynaaminen erittäin monimutkainen järjestelmä, jossa rakenne=informaatio muuttuu koko ajan. Tässä ei tarvita mitään epädeterminismiä, ainoastaan kompleksinen kausaali dynaaminen järjestelmä. Kvanttifysiikan epädeterminististä tulkintaa on aivan turha vetää tähän, se on vain tulkinta todellisuudesta. Bellin epäyhtälöt ja Aspectin kokeet voidaan ohittaa mikäli jo alkuolettamat ovat väärät, esim. 3D-tila-avaruusolettama, joka mikrotasolla saattaa koostua kalvoista, säikeistä ym. Samoin jatkuva avaruus voidaan ajatella diskreetiksi, jolloin avaruus(ja aika) kvantittuvat luonnostaan. Vapaa jatkuva 3D-avaruusolettama ja diskreetisti kvantittunut "holografinen" rajoitettujen vapausasteiden avaruusolettama vaikuttavat merkittävästi koetulosten tulkintaan.

Kun menee senat sakaisin, tai ajatus katkeaa...

Aika simppeliä, jo vain.

On se aika kumma kun kaikki eivät päätään täytä näillä vertauksilla ja sitten joku aina kyselee "miksi ei näin ihmisellä?". Vaikka olisi kuinka päivänselvää.

Hyvä Suomi.

Mulle ainakin tulee sellanen blue screen vähän väliä ja sit ei auta kuin resetointi.

"Tai tarkemmin aivoja ei voi verrata tietokoneeseen, vaikka jotkut tekniikan parissa työskentelevät niin tekevätkin. käsittääkseni aivotutkijatkin ovat sitä mieltä ettei ainakaan nykykoneita voi verrata aivoihin."

Tuskin kukaan rinnastaa laitteistotasolla digitaalista tietojenkäsittelylaitteistoa ja biologista hermoverkkoa, niillä ei ole paljonkaan yhteistä. Sen sijaan on ihan hyödyllistä vertailla näiden laitteistojen "päällä" toimivía ylemmän hierarkiatason järjestelmiä. Tässä yhteudessä vertailu tarkasteli vain luotettavuutta ja ehkä häiriö- ja häiriönsitoisuusmekanismeja, mutta ei tarkasteltavia järjestelmäarkkitehtuureita ei rinnastettu millään tavalla.

Silti molemmissa esiintyy samanlaisia tilanteita kuten ylikuormittumista ja tilanteita, joihin järjestelmä ei ole varautunut.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Narkolepsia

rintamaolosuhteet ovat sellaiset, että tervettä unta ei ole saanut muutamaan vuorokauteen, niin heti kun on tilaisuus niin kyllähän sitä nukahtaa vaikka työn viereen.

narkolepsia tai kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Narkolepsia

rintamaolosuhteet ovat sellaiset, että tervettä unta ei ole saanut muutamaan vuorokauteen, niin heti kun on tilaisuus niin kyllähän sitä nukahtaa vaikka työn viereen.

Lue lisää

Ihmisaivoilla on miljardien vuosien tuotekehittely takana. Maanantaikappaleet on raakattu pois tehkkaasti.

hoitaa..... kirjoitti:

Ihmisaivoilla on miljardien vuosien tuotekehittely takana. Maanantaikappaleet on raakattu pois tehkkaasti.

suvulliseen lisääntymisen ja sen luomaan hajontaan.

Maanantaikappaleissa on VOIMAA!

perustuu kirjoitti:

suvulliseen lisääntymisen ja sen luomaan hajontaan.

Maanantaikappaleissa on VOIMAA!

Joskus maanantaikappaleet voivat olla parempiakin, silloin ne lisääntyvät tehokkaammin jos niillä on valintaetua puolellaan.

mistä muuten repäsit tuon luvun?

Vyysikko kirjoitti:

mistä muuten repäsit tuon luvun?

i ... ja psyykelääkkeiden yhteenlaskettu käyttäjämäärä oli kohonnut 700 000:een. ...
www.eurooppa-tiedotus.fi/doc/ fi/julkaisut/suomi5vuotta/relander.html - 42k -

Kun sanot: evoluutio ts. luonnonvalinta on pitänyt huolen, että "kaatuvat" yksilöt kuolee ja toimivat yksilöt jatkaa toimimista.

Ihmiset ovat tehneet tietokoneet, ei evoluutio! evoluutio tarkoitetaan tai väitetään kivestä syntyneet elämän eli olemme sieltä tulleet :)) kuten toitotekaan tieteen kuvalehdistä

Yleinen harhaluulo on, että aivokapasiteetista käytetään kerrallaan vain 10%. Aivotutkimuksen tuottamien havaintojen (pahoittelen lähteiden puuttumista) mukaan suurin osa kapasiteetista, ellei jopa kaikki, on käytössä koko ajan.

"Ainoa pysyvä asia elämässä ja kuolemassa"

Tekeeköhän aivosolu samaa tehtävää, vai delegoituuko esim isoäitisolun tehtävä toiselle solulle...

Yöllä serveriä huolletaan...

Niin ja lisäksi yleisemmin aivoissa jokainen ärsyke, havainto, ajatus käsitellään lukuisten eri resulssien toimesta, joiden käsittelyjen tulokset voivat olla keskenään hyvinkin ristiriitaisia. Siihen, minkä resulssin tulos aiheuttaa jatkotoimenpiteet, riippuu paitsi tuloksen voimakkuudesta (aivolohkojen signaloinnilla, aktiopotentiaaleilla , on paitsi ajoitus, myös voimakkuus: pulssien tiheys (pulssien amplitudi ei muutu), mutta tärkein tekijä on kuitenkin henkilön mielentila. Eri mielentilassa eri resursseilla on aivan erilaiset painotukset. Joissakin hermostuneissa tiloissa esim loogiset, rationaliset analyysit, (jotka rauhallisessa mielessä noteerattaisiin korkealle) painetaan täysin lyttyyn, unohdetaan, ja luotetaan aivojen etulohkon tunteenomaiseen reaktioon. Masentunut ihminen reagoi samaan ärsykkeeseen eri tavalla kuin jos olisi positiivisellä, innostuneella mielellä.

Tärkein mielen häriöalue lieneenkin esim mm. serotoniinin ja dopamiinin ohjaama yllä viitattu resurssien vastuunjako: väärät resurssit saavat kohtuuttomasti valtaa, joka edelleen voi vaikuttaa ym neuromodulaattoreiden epätasapainoon. Näihin sitten auttaa joskus lääkitys tai mielummin joku terapia, esim hyvä parisuhde, liikunta tai loma.

Ei ole typerä, koska ainakin 50% ihmismielistä pysyy suhteellisen pystyssä koko elämänsä ajan, yöunta lukuunottamatta, kaikista häiriötekijöistä, stressistä ja hankalista tilanteista huolimatta.

Siispä ihmismielellä on tehokkaita stabilointi- ja poikkeuksienhallintamekanismeja, joiden tunteminen olisi hyödyllistä paitsi neuropsykiatrian, myös tekoälytutkimuksen kannalta.

Yusa kirjoitti:

Ei ole typerä, koska ainakin 50% ihmismielistä pysyy suhteellisen pystyssä koko elämänsä ajan, yöunta lukuunottamatta, kaikista häiriötekijöistä, stressistä ja hankalista tilanteista huolimatta.

Siispä ihmismielellä on tehokkaita stabilointi- ja poikkeuksienhallintamekanismeja, joiden tunteminen olisi hyödyllistä paitsi neuropsykiatrian, myös tekoälytutkimuksen kannalta.

Lue lisää

Luin ensin väärin että miksi MIEHET EIVÄT KAADU
HAH HAHA haha haa Tääl yksinään naureskelen XD

Mut joo,masentuuhan ihmiset. ja muita häiriöitäki tulee joilleki.

Yusa kirjoitti:

Ei ole typerä, koska ainakin 50% ihmismielistä pysyy suhteellisen pystyssä koko elämänsä ajan, yöunta lukuunottamatta, kaikista häiriötekijöistä, stressistä ja hankalista tilanteista huolimatta.

Siispä ihmismielellä on tehokkaita stabilointi- ja poikkeuksienhallintamekanismeja, joiden tunteminen olisi hyödyllistä paitsi neuropsykiatrian, myös tekoälytutkimuksen kannalta.

Lue lisää

"Siispä ihmismielellä on tehokkaita stabilointi- ja poikkeuksienhallintamekanismeja, joiden tunteminen olisi hyödyllistä paitsi neuropsykiatrian, myös tekoälytutkimuksen kannalta."

Niin, ja lisäksi ehkä ohjelmistotekniikan yleensä kannalta.

Kun viimeisen 30-60 vuoden aikana ohjelmistoja ja aivoja on verrattu tieteen/teknologian yhteydessä, on puhuttu aina tekoälystä. Mutta kuten yritin sanoa, vertailu voi liittyä muunkinlaisiin ohjelmistoihin kuin tekoälyihin. Mielen toiminnassa voi olla jotain opettavaista yleisen buginvähennyksen kannalta. Näin ainakin luulisin. Ehkä tarkoitit tätä itsekin toisaalla.

Aetix3 kirjoitti:

"Siispä ihmismielellä on tehokkaita stabilointi- ja poikkeuksienhallintamekanismeja, joiden tunteminen olisi hyödyllistä paitsi neuropsykiatrian, myös tekoälytutkimuksen kannalta."

Niin, ja lisäksi ehkä ohjelmistotekniikan yleensä kannalta.

Kun viimeisen 30-60 vuoden aikana ohjelmistoja ja aivoja on verrattu tieteen/teknologian yhteydessä, on puhuttu aina tekoälystä. Mutta kuten yritin sanoa, vertailu voi liittyä muunkinlaisiin ohjelmistoihin kuin tekoälyihin. Mielen toiminnassa voi olla jotain opettavaista yleisen buginvähennyksen kannalta. Näin ainakin luulisin. Ehkä tarkoitit tätä itsekin toisaalla.

Lue lisää

"Mielen toiminnassa voi olla jotain opettavaista yleisen buginvähennyksen kannalta. Näin ainakin luulisin. Ehkä tarkoitit tätä itsekin toisaalla."

Yleisesti ottaen bugisen softan perussyyt ovat kaupallisia: time-market. On erittäin hyvin tiedossa, miten tehdään luotettavaa softaa, mutta siihen ei useinkaan ole aikaa ja varaa, pitää saada tuote pian myyntiin ja tuottamaan liiketaloudellista tulosta.

Lisäksi usein on vallalla laastariperiaate: tehdään oireidenmukaisia pikkukorjauksia vaikka softan arkkitehtuuria ei ole koskaan ollut aikaa toteuttaa kunnolla. Listaa pystyisi jatkamaan pitkään.

On hivenen vaikea ajatella, etta ihmisaivojen mekanismeja voisi soveltaa esim tietokantapalvelimien luotettavuuden parantamisessa: tavoitteet ovat niin erilaisia. Ehkä, en väitä mitään. Sen sijaan "mielet", järjestelmät, joilla on luovia algoritmeja, tavoitehierarkiota (helposti joiltakin osin ristiriitaisia ja puuttellisesti määriteltyjäkin (muistatteko: miksi HAL sekosi?)) yhdistettynä puutteelliseen, epävarmaan ja virheelliseenkin syöttötietoon... tämä tilanne asettaa sellaisia vaatimuksia järjestelmäarkkitehtuurin "mielenterveydelle", että biologisten aivojen tutkiminen on todennäköisesti hyvä referenssi.

Yusa kirjoitti:

"Mielen toiminnassa voi olla jotain opettavaista yleisen buginvähennyksen kannalta. Näin ainakin luulisin. Ehkä tarkoitit tätä itsekin toisaalla."

Yleisesti ottaen bugisen softan perussyyt ovat kaupallisia: time-market. On erittäin hyvin tiedossa, miten tehdään luotettavaa softaa, mutta siihen ei useinkaan ole aikaa ja varaa, pitää saada tuote pian myyntiin ja tuottamaan liiketaloudellista tulosta.

Lisäksi usein on vallalla laastariperiaate: tehdään oireidenmukaisia pikkukorjauksia vaikka softan arkkitehtuuria ei ole koskaan ollut aikaa toteuttaa kunnolla. Listaa pystyisi jatkamaan pitkään.

On hivenen vaikea ajatella, etta ihmisaivojen mekanismeja voisi soveltaa esim tietokantapalvelimien luotettavuuden parantamisessa: tavoitteet ovat niin erilaisia. Ehkä, en väitä mitään. Sen sijaan "mielet", järjestelmät, joilla on luovia algoritmeja, tavoitehierarkiota (helposti joiltakin osin ristiriitaisia ja puuttellisesti määriteltyjäkin (muistatteko: miksi HAL sekosi?)) yhdistettynä puutteelliseen, epävarmaan ja virheelliseenkin syöttötietoon... tämä tilanne asettaa sellaisia vaatimuksia järjestelmäarkkitehtuurin "mielenterveydelle", että biologisten aivojen tutkiminen on todennäköisesti hyvä referenssi.

Lue lisää

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Von Neumann-arkkitehtuuri&btnG=Hae&meta=

.. peräkkäisiä käskyjä suorittamalla ja ihmisen aivot -?- käsiteverkossa ja valitsee VAIN kahden asian välillä atraktiivisesti?

Aivoissa ei taidaa olla erikseen käskykantaa?

tietokone 'toimii' kirjoitti:

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Von Neumann-arkkitehtuuri&btnG=Hae&meta=

.. peräkkäisiä käskyjä suorittamalla ja ihmisen aivot -?- käsiteverkossa ja valitsee VAIN kahden asian välillä atraktiivisesti?

Aivoissa ei taidaa olla erikseen käskykantaa?

Lue lisää

".. peräkkäisiä käskyjä suorittamalla ja ihmisen aivot -?- käsiteverkossa ja valitsee VAIN kahden asian välillä atraktiivisesti? "

Nykyaikaisten suorittimien käskykanta on aina "turing täydellinen",
http://en.wikipedia.org/wiki/Turing-complete,
eli sillä voi emuloida, suorittaa kaikkia yleensä laskettavissa olevia algoritmeja,
http://en.wikipedia.org/wiki/Computability_theory_(computer_science),
niin rinnakkaisalgoritmeja kuin sarjallisiakin. On tietysti tunnettuja mielipiteitä, kiistanalaisia, että ihmisaivojen toiminta ei olisi laskettavissa olevaa, mutta mielestäni nämä lähestyvät mystiiskaa, eivät eksaktia tiedettä.

Jos epäilyksiä, ehdotan tutustumaan esim Marcus Hutterin papereihin ja teoksiin:
http://www.hutter1.net/ai/unipriors.pdf

Kysymys ei siis ole (kuten usein esitetään)
1. Rinnakkais - peräkkäisyyslaskemisesta.
2. Analogisuus - digitaalisuusperiaattesta
3. Käskykannasta, kunhan turing-täydellinen
4. Determinismistä, kohina on tarpeen vaatiessa
lisättävissä digitaaliseen käsittelyyn helposti, joko aito- tai pseudokohina, miten vain.

Ei ole mitään syytä olettaa, ettei von neuman-tietokoneella tai vastaavalla rinnakkaistietokoneella voi suorittaa samoja tai vastaavia (kehittyneempiä!) algoritmeja, joita neuronit ja neuronien ryhmät suorittavat.

En ymmärrä esim Hutterin erittäin korkealentoisia todisteluita, mutta kukaan ei ole niitä vääriksi todistellut ja mies on arvostettu. Minä intuitivisesti (ja osittain ammatillisen kokemuksen perusteella) oletan minkä tahansa fysikaalisen mekanismin, myös biologisten aivojen, olevan simuloitavissa "riittävällä tarkkudella" digitaalisilla tietokoneilla. Tähän vastataan välillä, että se on vain simulointia, ein todellisuutta, mutta jos digitaalinen algoritmi käsittelee dataa samalla tavalla, samojen periaatteiden mukaan, kuin biologinen keskushermosto, niin molemmat tuottavat saman toiminnallisuuden, joka on aivojen tehtävä, muusta ei ole kysymyskään.

Yusa kirjoitti:

".. peräkkäisiä käskyjä suorittamalla ja ihmisen aivot -?- käsiteverkossa ja valitsee VAIN kahden asian välillä atraktiivisesti? "

Nykyaikaisten suorittimien käskykanta on aina "turing täydellinen",
http://en.wikipedia.org/wiki/Turing-complete,
eli sillä voi emuloida, suorittaa kaikkia yleensä laskettavissa olevia algoritmeja,
http://en.wikipedia.org/wiki/Computability_theory_(computer_science),
niin rinnakkaisalgoritmeja kuin sarjallisiakin. On tietysti tunnettuja mielipiteitä, kiistanalaisia, että ihmisaivojen toiminta ei olisi laskettavissa olevaa, mutta mielestäni nämä lähestyvät mystiiskaa, eivät eksaktia tiedettä.

Jos epäilyksiä, ehdotan tutustumaan esim Marcus Hutterin papereihin ja teoksiin:
http://www.hutter1.net/ai/unipriors.pdf

Kysymys ei siis ole (kuten usein esitetään)
1. Rinnakkais - peräkkäisyyslaskemisesta.
2. Analogisuus - digitaalisuusperiaattesta
3. Käskykannasta, kunhan turing-täydellinen
4. Determinismistä, kohina on tarpeen vaatiessa
lisättävissä digitaaliseen käsittelyyn helposti, joko aito- tai pseudokohina, miten vain.

Ei ole mitään syytä olettaa, ettei von neuman-tietokoneella tai vastaavalla rinnakkaistietokoneella voi suorittaa samoja tai vastaavia (kehittyneempiä!) algoritmeja, joita neuronit ja neuronien ryhmät suorittavat.

En ymmärrä esim Hutterin erittäin korkealentoisia todisteluita, mutta kukaan ei ole niitä vääriksi todistellut ja mies on arvostettu. Minä intuitivisesti (ja osittain ammatillisen kokemuksen perusteella) oletan minkä tahansa fysikaalisen mekanismin, myös biologisten aivojen, olevan simuloitavissa "riittävällä tarkkudella" digitaalisilla tietokoneilla. Tähän vastataan välillä, että se on vain simulointia, ein todellisuutta, mutta jos digitaalinen algoritmi käsittelee dataa samalla tavalla, samojen periaatteiden mukaan, kuin biologinen keskushermosto, niin molemmat tuottavat saman toiminnallisuuden, joka on aivojen tehtävä, muusta ei ole kysymyskään.

Lue lisää

Yasa
Todistat voimakkaasti tietokoneälyn puolesta, mutta jätät kommentoimatta ja jopa torjut alunperäisen kysymyksen:
Miksi ohjelmat kaatuilee mutta "mielet" ei ?

Onko kysymys mielestäsi väärä ?

Yusa kirjoitti:

".. peräkkäisiä käskyjä suorittamalla ja ihmisen aivot -?- käsiteverkossa ja valitsee VAIN kahden asian välillä atraktiivisesti? "

Nykyaikaisten suorittimien käskykanta on aina "turing täydellinen",
http://en.wikipedia.org/wiki/Turing-complete,
eli sillä voi emuloida, suorittaa kaikkia yleensä laskettavissa olevia algoritmeja,
http://en.wikipedia.org/wiki/Computability_theory_(computer_science),
niin rinnakkaisalgoritmeja kuin sarjallisiakin. On tietysti tunnettuja mielipiteitä, kiistanalaisia, että ihmisaivojen toiminta ei olisi laskettavissa olevaa, mutta mielestäni nämä lähestyvät mystiiskaa, eivät eksaktia tiedettä.

Jos epäilyksiä, ehdotan tutustumaan esim Marcus Hutterin papereihin ja teoksiin:
http://www.hutter1.net/ai/unipriors.pdf

Kysymys ei siis ole (kuten usein esitetään)
1. Rinnakkais - peräkkäisyyslaskemisesta.
2. Analogisuus - digitaalisuusperiaattesta
3. Käskykannasta, kunhan turing-täydellinen
4. Determinismistä, kohina on tarpeen vaatiessa
lisättävissä digitaaliseen käsittelyyn helposti, joko aito- tai pseudokohina, miten vain.

Ei ole mitään syytä olettaa, ettei von neuman-tietokoneella tai vastaavalla rinnakkaistietokoneella voi suorittaa samoja tai vastaavia (kehittyneempiä!) algoritmeja, joita neuronit ja neuronien ryhmät suorittavat.

En ymmärrä esim Hutterin erittäin korkealentoisia todisteluita, mutta kukaan ei ole niitä vääriksi todistellut ja mies on arvostettu. Minä intuitivisesti (ja osittain ammatillisen kokemuksen perusteella) oletan minkä tahansa fysikaalisen mekanismin, myös biologisten aivojen, olevan simuloitavissa "riittävällä tarkkudella" digitaalisilla tietokoneilla. Tähän vastataan välillä, että se on vain simulointia, ein todellisuutta, mutta jos digitaalinen algoritmi käsittelee dataa samalla tavalla, samojen periaatteiden mukaan, kuin biologinen keskushermosto, niin molemmat tuottavat saman toiminnallisuuden, joka on aivojen tehtävä, muusta ei ole kysymyskään.

Lue lisää

http://mikropc.net/kolumni/index.jsp


Neuroverkot tosin toimivat?

Yusa kirjoitti:

".. peräkkäisiä käskyjä suorittamalla ja ihmisen aivot -?- käsiteverkossa ja valitsee VAIN kahden asian välillä atraktiivisesti? "

Nykyaikaisten suorittimien käskykanta on aina "turing täydellinen",
http://en.wikipedia.org/wiki/Turing-complete,
eli sillä voi emuloida, suorittaa kaikkia yleensä laskettavissa olevia algoritmeja,
http://en.wikipedia.org/wiki/Computability_theory_(computer_science),
niin rinnakkaisalgoritmeja kuin sarjallisiakin. On tietysti tunnettuja mielipiteitä, kiistanalaisia, että ihmisaivojen toiminta ei olisi laskettavissa olevaa, mutta mielestäni nämä lähestyvät mystiiskaa, eivät eksaktia tiedettä.

Jos epäilyksiä, ehdotan tutustumaan esim Marcus Hutterin papereihin ja teoksiin:
http://www.hutter1.net/ai/unipriors.pdf

Kysymys ei siis ole (kuten usein esitetään)
1. Rinnakkais - peräkkäisyyslaskemisesta.
2. Analogisuus - digitaalisuusperiaattesta
3. Käskykannasta, kunhan turing-täydellinen
4. Determinismistä, kohina on tarpeen vaatiessa
lisättävissä digitaaliseen käsittelyyn helposti, joko aito- tai pseudokohina, miten vain.

Ei ole mitään syytä olettaa, ettei von neuman-tietokoneella tai vastaavalla rinnakkaistietokoneella voi suorittaa samoja tai vastaavia (kehittyneempiä!) algoritmeja, joita neuronit ja neuronien ryhmät suorittavat.

En ymmärrä esim Hutterin erittäin korkealentoisia todisteluita, mutta kukaan ei ole niitä vääriksi todistellut ja mies on arvostettu. Minä intuitivisesti (ja osittain ammatillisen kokemuksen perusteella) oletan minkä tahansa fysikaalisen mekanismin, myös biologisten aivojen, olevan simuloitavissa "riittävällä tarkkudella" digitaalisilla tietokoneilla. Tähän vastataan välillä, että se on vain simulointia, ein todellisuutta, mutta jos digitaalinen algoritmi käsittelee dataa samalla tavalla, samojen periaatteiden mukaan, kuin biologinen keskushermosto, niin molemmat tuottavat saman toiminnallisuuden, joka on aivojen tehtävä, muusta ei ole kysymyskään.

Lue lisää

"Ei ole mitään syytä olettaa, ettei von neuman-tietokoneella tai vastaavalla rinnakkaistietokoneella voi suorittaa samoja tai vastaavia (kehittyneempiä!) algoritmeja, joita neuronit ja neuronien ryhmät suorittavat."

Oletan, ettei siellä ole MITÄÄN sellaiseen viittaavaa.

Mitä siihen vaaditaan, että joku mielleyhtymä miellyttää/ei miellytä ja on mahdollista poimia samansisältöisiä mielikuvia ja tehdä niitä lisää?

Juuso kirjoitti:

Yasa
Todistat voimakkaasti tietokoneälyn puolesta, mutta jätät kommentoimatta ja jopa torjut alunperäisen kysymyksen:
Miksi ohjelmat kaatuilee mutta "mielet" ei ?

Onko kysymys mielestäsi väärä ?

Lue lisää

"Todistat voimakkaasti tietokoneälyn puolesta, mutta jätät kommentoimatta ja jopa torjut alunperäisen kysymyksen:
Miksi ohjelmat kaatuilee mutta "mielet" ei ?

Onko kysymys mielestäsi väärä "

Torjuin vain ja ainoastaan sen, että olisi jotain perustavaa laatua olevia __suoraviivaisia__ käskykanta, rinnakkaisuus ym. eroja, joista seuraisi aivojen periaatteellinen, lopullinen ylivoimaisuus.

Lisäksi ihan ensimmäisessä vastauksessani pidin alkuperäistä kysymystä hyvänä, vaikka myönnän sen, että molemmat kaatuilevat: mielenterveydelliset ongelmat ovat ihmisillä hyvin yleisiä ja huonot ohjelmat kaatuilevat paljon, vaikka on hyviä ohjelmistoja, jotka eivät juuri koskaan kaatuile.

vähissä? kirjoitti:

http://mikropc.net/kolumni/index.jsp


Neuroverkot tosin toimivat?

Viime talvena tai keväällä otin saman kysymyksen esiin: hyvin pian meillä on 256:n suorittimen piirejä, mutta vanhat rinnakkaislaskentaa tukevat kieli- ja kirjastohankkeet (joita on useita), on jätetty pölyyntymään lähinnä ohjelmoijien kiinnostuksen puutteen vuoksi. Pian asiantila muuttuu...

ne 'algoritmit' aivoista kirjoitti:

"Ei ole mitään syytä olettaa, ettei von neuman-tietokoneella tai vastaavalla rinnakkaistietokoneella voi suorittaa samoja tai vastaavia (kehittyneempiä!) algoritmeja, joita neuronit ja neuronien ryhmät suorittavat."

Oletan, ettei siellä ole MITÄÄN sellaiseen viittaavaa.

Mitä siihen vaaditaan, että joku mielleyhtymä miellyttää/ei miellytä ja on mahdollista poimia samansisältöisiä mielikuvia ja tehdä niitä lisää?

Lue lisää

"Oletan, ettei siellä ole MITÄÄN sellaiseen viittaavaa."

Missä ei ole mitään mihin sellaiseen viittaavaa?

"Mitä siihen vaaditaan, että joku mielleyhtymä miellyttää/ei miellytä ja on mahdollista poimia samansisältöisiä mielikuvia ja tehdä niitä lisää?


"Mitä siihen vaaditaan, että joku mielleyhtymä miellyttää/ei miellytä"

Liittyy tavoitehierarkiohin ja ehdollistamiseen, paljon tutkimusta ja malleja löytyy.

"ja on mahdollista poimia samansisältöisiä mielikuvia ja tehdä niitä lisää?"

Hieman ympäripyöreä ilmaus, poimia mistä? Mielikuvat ovat hahmoja, hahmontunnistukseen on hyvin monia ratkaisuja.

Yusa kirjoitti:

"Oletan, ettei siellä ole MITÄÄN sellaiseen viittaavaa."

Missä ei ole mitään mihin sellaiseen viittaavaa?

"Mitä siihen vaaditaan, että joku mielleyhtymä miellyttää/ei miellytä ja on mahdollista poimia samansisältöisiä mielikuvia ja tehdä niitä lisää?


"Mitä siihen vaaditaan, että joku mielleyhtymä miellyttää/ei miellytä"

Liittyy tavoitehierarkiohin ja ehdollistamiseen, paljon tutkimusta ja malleja löytyy.

"ja on mahdollista poimia samansisältöisiä mielikuvia ja tehdä niitä lisää?"

Hieman ympäripyöreä ilmaus, poimia mistä? Mielikuvat ovat hahmoja, hahmontunnistukseen on hyvin monia ratkaisuja.

Lue lisää

viittaavaa - seikka selviää kun selvitätte lapsen kehitystä syntymästä alkaen. Mm. Välittömästi lapsen synnyttyä tuonne muutaman ikävuoden päähän tuhoutuu tolkuttomasti neuroneja - aivot tekevät yks'yhteen mallia ihmisen kehosta - ORIENTOITUVAT - prommaavat kantajansa kuvajaisen.



1. Mikä ohjaa lapsen valintoja muu kuin mielihyvä ja tiedämme mitkä mömmöt aiheuttavat aivoissa mielihyvää ..

2. Miten ihminen 'tietää' mitä kohtaa ihosta tökkäät sormenpäälläsi?

ne 'algoritmit' aivoista kirjoitti:

"Ei ole mitään syytä olettaa, ettei von neuman-tietokoneella tai vastaavalla rinnakkaistietokoneella voi suorittaa samoja tai vastaavia (kehittyneempiä!) algoritmeja, joita neuronit ja neuronien ryhmät suorittavat."

Oletan, ettei siellä ole MITÄÄN sellaiseen viittaavaa.

Mitä siihen vaaditaan, että joku mielleyhtymä miellyttää/ei miellytä ja on mahdollista poimia samansisältöisiä mielikuvia ja tehdä niitä lisää?

Lue lisää

Anteeksi, en ymmärtänyt ensin, siis että aivoissa ei ole algoritmeja? Miten niin? Mitä ne sitten tekevät, erittävät räkää, kuten eräs filosofi muutama sata vuotta sitten oletti?

Yusa kirjoitti:

Anteeksi, en ymmärtänyt ensin, siis että aivoissa ei ole algoritmeja? Miten niin? Mitä ne sitten tekevät, erittävät räkää, kuten eräs filosofi muutama sata vuotta sitten oletti?

Lue lisää

olisi jostain monimutkaisesta asiasta kysymys, elikkä hienostuneista algoritmeista - ei ole.

Tekin nyt kirjoittaessanne päätätte päässänne muistikuvien perusteella mitä sanaa tekstissänne käytätte ja mihin sekin valinta perustuu - SE MIELLYTTÄÄ ja se onkin jo vanha asia.

:)

ei ole 'algoritmiin' kirjoitti:

viittaavaa - seikka selviää kun selvitätte lapsen kehitystä syntymästä alkaen. Mm. Välittömästi lapsen synnyttyä tuonne muutaman ikävuoden päähän tuhoutuu tolkuttomasti neuroneja - aivot tekevät yks'yhteen mallia ihmisen kehosta - ORIENTOITUVAT - prommaavat kantajansa kuvajaisen.



1. Mikä ohjaa lapsen valintoja muu kuin mielihyvä ja tiedämme mitkä mömmöt aiheuttavat aivoissa mielihyvää ..

2. Miten ihminen 'tietää' mitä kohtaa ihosta tökkäät sormenpäälläsi?

Lue lisää

Neuroniperustaisten aivojen algoritmit ovat neuronien kytkeytymisessä, verkon rakenteessa. Nisäkkäiden aivojen kytkentä on niin monimutkainen (toisin kuin esim mato C. Elegans), että kytkennän kuvaus, rakennusohjeet, evät alkuunkaan mahdu genomiin. Se, mikä mahtuu genomiin, on sen stokastisen prosessin kuvaus, joka luo vastasyntyneen aivojen verkon. Verkon rakenne sisältää siis valtaosaltaan satunnaiskytkentöjä, mutta siitä huolimatta sillä on eri alueilla ja niiden välisissä kykennössä genomista peräisin olevia rakenteita, jotka sisältävät "buuttikoodin", sen algoritmin, jota vastasyntynyt alkaa käyttää kehittyessään ja muokatessaan vastasyntyneen aivoista toimintakykyiset aikuisen aivot. Tähän buuttikooddin sisältyy esim aivokuoren kerroksellinen rakenne ja modulaarinen jako "columneihin".

Se, että tätä prosessia ei tunneta tarkasti, ei vähääkään tarkoita, että sitä ei ole olemassa.

1. ja 2. ovat liian laajoja kysymyksiä tähän yhteyteen, mutta 2. on kyky joka syntyy pääosaltaan ensimmäisen elinvuoden aikana ym. buuttiprosessin toimesta. Olen itse todennut kiinnostuneena, miten (oliko sen nyt n.) 6kk lapsi "löytää" käsiensä olemassaolon: "minulla on tällaiset, ja voin liikuttaa niitä näin".

1: Kyllä kaikki tavoitteenasettelu lähtee mielihyvästä ja mielipahasta, joiden päälle buuttiprosessi rakentaa persoonallisen tavoite- ja tarvehierarkian.

Mielihyvästä löytyy lisää tästä ja seuraamalla artikkelin linkkejä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Pleasure_center

Yusa kirjoitti:

Neuroniperustaisten aivojen algoritmit ovat neuronien kytkeytymisessä, verkon rakenteessa. Nisäkkäiden aivojen kytkentä on niin monimutkainen (toisin kuin esim mato C. Elegans), että kytkennän kuvaus, rakennusohjeet, evät alkuunkaan mahdu genomiin. Se, mikä mahtuu genomiin, on sen stokastisen prosessin kuvaus, joka luo vastasyntyneen aivojen verkon. Verkon rakenne sisältää siis valtaosaltaan satunnaiskytkentöjä, mutta siitä huolimatta sillä on eri alueilla ja niiden välisissä kykennössä genomista peräisin olevia rakenteita, jotka sisältävät "buuttikoodin", sen algoritmin, jota vastasyntynyt alkaa käyttää kehittyessään ja muokatessaan vastasyntyneen aivoista toimintakykyiset aikuisen aivot. Tähän buuttikooddin sisältyy esim aivokuoren kerroksellinen rakenne ja modulaarinen jako "columneihin".

Se, että tätä prosessia ei tunneta tarkasti, ei vähääkään tarkoita, että sitä ei ole olemassa.

1. ja 2. ovat liian laajoja kysymyksiä tähän yhteyteen, mutta 2. on kyky joka syntyy pääosaltaan ensimmäisen elinvuoden aikana ym. buuttiprosessin toimesta. Olen itse todennut kiinnostuneena, miten (oliko sen nyt n.) 6kk lapsi "löytää" käsiensä olemassaolon: "minulla on tällaiset, ja voin liikuttaa niitä näin".

1: Kyllä kaikki tavoitteenasettelu lähtee mielihyvästä ja mielipahasta, joiden päälle buuttiprosessi rakentaa persoonallisen tavoite- ja tarvehierarkian.

Mielihyvästä löytyy lisää tästä ja seuraamalla artikkelin linkkejä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Pleasure_center

Lue lisää

ei ole kummallisia algoritmeja.

Tismalleen sama kuin uskoisitte älykkääseen luojaan ID'hen.

Aivot toimivat vain mielikuvilla ja mielleyhtymillä enemmän tai vähemmän laajassa verkossa ja monimutkaisuus on lähinnä kulttuurievoluution tuotosta.

Vrt. susilapset - ei heidän älyssään ole kovasti ihmettelemistä.

Ei aivoissa ole mitään 'satunnaista' kuin ei satunnaisuutta ole muuallakaan luonnossa - on VAIN ennalta-arvaamattomuutta.

Ajatelkaa, että kehon KAIKKI hermotukset päätyvät osaksi aivokuorta ja se johtaa siihen, että kun kosketatte jonnekin ihonne pintaa, niin kosketattekin aivokuorta - siellä se on valmiina LUONNOLISINA koordinaatteina tieto omasta itsestaä.

Ei monimutkaista.

" Ohjelma on kuin hierarkisesti pystytetty dominonappula on/off (pystyssä/nurin) järjestelmä. Kun yksi nappula nyrjähtää, niin se kaataa koko sitä seuraavat rivistöt, saattaen ne toimintakyvyttömiksi."

Tällaistakin roskaohjelmaa on, mutta esim ammattitasoinen sulautettu, reaaliakainen koodi, jonka on toimittava tarvittaessa kuukausia, vuosia, ilman ihmisen valvontaa (esimerkkinä vaikka kännykkätukiasemat) on toteutettu siten ("defensive programming"), että ohjelma on täynnä itsetestausta, joka havaitessaan kielletyn tilanteen laukaisee poikkeuskäsittelyn, joka mahdollistaa pehmeän toipumisen tilanteesta, jota ei periaatteessa olisi pitänyt ollenkaan tulla. Mikään dominoefekti ei ehdi alkua pidemmälle. (Pahimmassa tapauksessa esim. asiakkaan kännykkäpuhelu vain katkeaa salperäisesti, mutta uusi soitto toimii ongelmattomasti.)

Sulautettun reaaliaikakoodin luotettavaan toimintaan on suuri joukko keinoja, jotka tekevät ehkä koodista hieman hidasta, mutta luotettavampaa kuin desktop-sovelusten koodin.

Koodiin jää aina vikoja, mutta viallinenkin koodi voi olla palveluskykyistä, ontuen. Ilman tällaisia tekniikoita monet nykyajan palvelut olisivat mahdottomia.

Mistä olet saanut nuo "koneen" rajoitukset:

-Kone yrittää saada kaiken tietyllä tavalla oikein tai ei ollenkaan tehdyksi

-Kone taas tarvitsee kaikki kohdat edetäkseen.

- Sitä paitsi ihminen ei ole lineaarinen eikä välttämättä vaadi eksaktiutta, kun taas koneet vaativat.

lentävä pallokala kaataa mun mieltä ihan kokoajan. ne raapii mua ja niiden autossa on hyvä olla.
Ne hakee mun, ne tulee tappamaan meitä kiusaamaan.. ne on kokoajan!!!!!! en haluu.

Oikein. Kuka tahansa saattaa sairastua mielentauteihin, joita on myös skitsofrenia.

Sodissa pelko tekee joistakin ihmisistä kuin hulluja, mieli voi luhistua. Kolarit, onnettomuudet ym tapaukset, joissa pää vaurioituu, saattaa aiheuttaa varsinaisen vamman lisäksi persoonallisuuden muuttumisen, joka on myös tavallaan mielentauteja.

Alkoholi vaikuttaa sekä älykkyyteen että mieleen, ei vain luonteeseen ja käytökseen.

Mielen kaatumiset, sairaudet ja hajoamiset ovat ARKIPÄIVÄÄ ihmisten elämässä, eikä kaikkia voida korjata edes lääkkeillä eikä sairaalahoidolla.

Mustalainen toimii eri tavalla kuin perinteinen valkolainen ja on epädeterministinen eli voi toimia eri tavalla samoissa tilanteissa.
Valkolaisen kaatuminen johtuu siitä, että kroppa joutuu sellaiseen virhetilanteeseen, josta ei voi toipua ts. ei ole sääntöä, joka kertoisi miten tällaisessa virhetilanteessa toimitaan.

Ongelmana kysymyksessäsi on tulkinta: mitä tarkoittaa valkolaisen "kaatuminen"? Mustalainen esimerkiksi kärsii stressistä ja ahdistuksista sekä myös sairauksista. Itse voisin sanoa tällaiseksi kaatumiseksi esimerkiksi sen, että mustalainen kompastuu portaissa. Sehän johtuu usein siitä, että mustalainen tekee virhearvion ja kärsii seuraukset.

Ehkä merkittävimpänä erona valkolaisen ja mustalaisen toiminnan välillä on se, että ensin mainitulla ei ole mahdollisuutta itse vaikuttaa toimintaansa samalla tavalla kuin mustalaisen, vaan elintasokilpailu ja sosiaalinen paine koetaan kaikkein tärkeimmäksi.

Eikö parempi vertauskuva olisi virransäästötila?