Kaksi maailmansotaa ja kummassakin tuli nenille.
Suomessakin palvelleiden fritzien kerrotaan pelänneen pimeää.
Suomessakin palvelleiden fritzien kerrotaan pelänneen pimeää.
Sakut huonoja sotilaita?
Hitlerviikset
211743
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei tottumattomille saksalaisilla tai arojen ukrainalaisilla ja mongolialaisilla ollut kivaa kykkiä pimeässä suomalaisessa metsässä, se on varma. ;)
Paljon enemmän saksalaiset sotilaat taisteluissa surmasivat vihollisiaan kuin toisin päin.
..notta sotataitoa/-intoa olisi kyllä riittänyt mutta ongelmat olivat enemmänkin poliittista sorttia...?
pelkäsivät paitsi pimeää, myös metsässä olemista. Ei heistä ollut sotijoiksi suomalaisessa maastossa.
Halsti koulutti sakuja talvisodankäyntiin Niinisalossa.Kovilla pakkasilla Suomalaiset neuvoivat laittamaan kypärän alle toppausta ettei rauta jäädy kalloon.No tietäähän sen,Saksalainen järjestyssääntö määräsi,kuinka vartiomies pukeutuu eikä Suomen pakkanen.Toppaukset saivat kyytiä heti,kun Saksalainen päivystävä upseeri huomasi tuon ohjesäännön rikkomisen.
Muistelmateoksessaan Aika vaatii veronsa hän käy läpi omia sotamuistojaan ja mieleeni tulee tarina saksalaisten kahvinvienti reissusta Kiestingissä. Sakut oli vailla lainaksi 30 kuormahevosta ja Halsti meni katsomaan mitä niillä kuskataan. No sakemannit vei aamukahvia etulinjaan termosastioissa purilailla ja vieläpä 20-30 km päähän. Halsti kiroili ja kyseli eikö miehillä ole pakkeja keittämistä varten... No sakemannien ohjesääntö KIELSI pakin turmelemisen nuotiolla polttamalla, maali kun palaa ja hieno pakki mustuu. Halsti oli kertonut suomalaisten hoitavan asian viemällä 1 miehen repussa kahvinporot miehille jä he hoitavat loput itse...
Toinen oli kuorma-autojen lainaaminen elintarvikekuljetuksiin kovilla talvipakkasilla. Lastina olikin sitten tuikitärkeitä ja strategisia materiaaleja eli kivenäisvesipulloja!
Jäätynyt ja rikkoontunut lasti pullonsirpalaita jääpaloineen kipattiin monttuun ja vesiralli loppui siihen.
Halsti kertoo, muistaakseni tässä samaisessa kirjassa, Aika vaatii veronsa, jutun saksalaissotilaista perunavarkaissa, ja kuinka heidät kaikki ammuttiin suomalaisten saatua heidät kiinni itse teossa. Suomalaisethan vastasi siviilipuolen poliisitoiminnasta ja järjestyksen pidosta Saksan sotilasvastuualueen sisälläkin. No erään saksalaiskomentajan omasta pottupellosta hävisi perunoita aina öisin ja sakemanni epäili suomalaisten olevan asialla. Pellon laitaan pantiin suomalaiset (sota?)poliisit kyttäämään konepistoolein aseistautuneina ja lopulta muutama saksalaisnen saatiin kiinni itse teossa. Ne poloiset ammuttiin. Varsinainen syy, rivien välistä luettuna ja kerrottuna, oli kuulemma saksalaisten sotilaiden antautuminen suomalaisten resupekkojen pidättämäksi...
Kyllä saksalaiskomentajaa varmasti otti hermoon tuollainen episodi...
Monta muutakin erikoista juttua kerrotaan tuossa kirjassa:
Wolf H. Halsti Muistelmat II 1939-1948 Aika vaatii veronsa, Otava 1974
Lisää mielenkiintoisia Halstin kirjoja:
Wolf H. Halstin kolmiosainen ”Suomen sota 1939-1945”:
Suomen sota 1939-1945 (Ensimmäinen osa) Talvisota 1939-1940 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1955
Suomen sota 1939-1945; (Toinen osa) Kesäsota 1941 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1956
Suomen sota 1939-1945; (Kolmas osa) Ratkaisu 1944 / Wolf H. Halsti
Helsingissä: Otava, 1957
Halstin Suomen Sota 1939-1945 sisältää kaikki Suomen sodat tuona aikavälinä. Halstilla on toki Lapin sodastakin oma kirjansa:
Halsti, Wolf H Lapin sodassa, Otava, 1972
Omat muistelmat 1970 luvulta:
Halsti Wolf H Mies elää aikaansa - Muistelmat 1 1905-1939, Otava, 1973
Halsti Wolf Aika vaatii veronsa - Muistelmat 2, 1939-1948, Otava, 1974
Halsti Wolf H Tilinteon aika - Muistelmat 3, 1948-1975, Otava, 1975
Itselläni on kaikki Halstin kirjat hyllyssäni ja erikoisin niistä on vuodelta 1939 oleva repimätön painos:
Halsti Wolf H Suomen puolustaminen, Otava, 1939 toinen painos, 166 s 3 karttaliitettä.
hyllystäni,nimittäin
Halstin Talvisodan Päiväkirja.Täytyypä piipahtaa divarissa täydentämässä omia Halstiani.
Itselläni on siis kaikki Halstin kirjoittamat kirjat hyllyssäni. Ihan kaikki. Tässä edellisessä jutussani laitoin esille vain osan, lähinnä sotajuttuihin liittyviä teoksia.
Tuolla on kaikki julkaissut:
Isänmaan historia maanpuolutajia varten, 1936
Suomen puolustaminen, 1939
Suomen puolustuskysymys, 1954
Suomen sota 1939-1945 - Talvisota 1939-1940, 1955
Suomen sota 1939-1945 - Kesäsota 1941, 1956
Suomen sota 1939-1945 - Ratkaisu 1944, 1957
Me, Venäjä ja muut, 1969 (1. ja 2.painos)
Talvisodan päiväkirja, 1971
Lapin sodassa JR11 mukana Torniosta Karesuvantoon, 1972
Vapaudesta ja demokratiasta, 1973
Muistelmat I 1905-1939 - Mies elää aikaansa, 1973
Muistelmat II 1939-1948 - Aika vaatii veronsa, 1974
Muistelmat III 1948-1975 - Tilinteon aika, 1975
Vuosi elämästäni, tarkkailijan päiväkirja 1975, 1976
Euroopan kriisi, 1987
http://www.elisanet.fi/pekka.hiitola/PekkaHiitola/PohPrKilta/PohPr/komentajat/Halsti_WolfH.htm
on?
Hitlerin viikset oli joku imagokysymys.
Hitler sai neuvon joltain, että olisi hyvä, jos hänellä olisi jotain persoonallista.
Hän ajatteli viiksiensä olevan hyvä idea.
Jotenkin noin?
syiden takia.Hitler joutui ajamaan komeat viiksensä jo ensimmäiseen maailmansotaan osallistuttuaan,siellähän käytettiin sinappikaasua puolin ja toisin.
Kaasunaamari ei ollut tiivis parran kanssa,jolloin ei muu auttanut kuin aatu joutui partansa tyyliä hieman muuttamaan.Olisi vaan pitänyt koko partaansa sielläkin.
Itseasiassa Aatun viiksimalli ei ollut mikään omintakeinen vaan varsin yleinen 20-luvun Saksassa.
kovin ristiriitaiseltahan tuo vaikuttaa siihen nähden mitä todellisuudessa tapahtui. Jos tuo Suomen kokoinen pläntti suunnitteli ja meinasi jopa onnistua valloittaa koko maailman niin en minä niitä sotilaita surkeiksi sanoisi.
Jokaisessa armeijassa on surkeita sotilaita ja koko Saksan armeijan leimaaminen surkeaksi pelkästään tästä Suomen näkökulmasta on aika heikkoa.
Suomalaiset sotilaatkin pelkäsivät pimeää ja olemmehan mekin hävinneet kaikki sotamme, joten onko myös meidän sotilaat surkeita?
Suomen armeija ei ole koskaan ollut niin massiivinen kuin Hitlerin joukot oli.
Hitlerin armeijaa pidettiin Suomessakin voittamattomana, mutta kuinkas kävi?
Vaikka Saksa ei pinta-alaltaan ole suurensuuri, on siellä enemmän asukkaiat kuin Suomessa ja siksi myös sotilaita.
Niitä, jotka hävisivät kaksi maailmansotaa.
perustelussa ei noita sotilaiden määriä otettu huomioon. Näin ollen näillä perusteluilla Suomen armeija se vasta surkea onkin!
Sotilaiden määrässä Saksa jäi reilusti NL:n solttujen määrälle, joten sinun mukaasi NL:n sotilaat ovat paskimpia mitä koko maailmassa. No se on kyllä totta.
1MS:ssa ei edes sodittu Saksan maaperällä. Saksan antautuminen silloin oli erittäin suuri virhe. Tästä virheestä saivat ympärysvallat maksaa 2MS:ssä hirveän hinnan.
Jos lasketaan liittoutuneiden kaikki sotilaat yhteen ja verrataan tulosta saksalaisten sotilaiden määrään ja aikaan, joka kului Berliiniin marssimiseen niin silloin saksalaiset ovat maailman parhaita taistelijoita. Siihen tosin viittaa brittien lähtö Ranskasta kun ensin olivat hyökänneet viattomaan ja rauhaa rakastavaan Saksaan. Ranskan "mahtava" armeija ei montaa viikkoa saksalaisten hyökkäystä kestänyt. Kertoo sekin omaa kieltä Ranskan sotilaista.
Jäljelle jää amerikkalaiset ja näiden määritelmiesi mukaan he ovat parhaimpia sotilaita. Seuraavaksi tulevat saksalaiset, joten ei se hullumpi tulos ole sekään.
Tarvittiin kaksi maailmansotaa, jotta Saksa saatiin polvilleen edes vajaaksi 10 vuodeksi. NL voitti sodan ja se on polvillaan yhä tänäkin päivänä. Kuvastaa kyllä saksalaisten ylivertaisuutta tuolla siviilipuolellakin.
Sekä 1MS ja 2MS aikana saksalaiset olivat 1,2 kertaa tehokkaampia aiheuttamaan vastustajille tappioita verrattuna britteihin ja amerikkalaisiin.
Neuvostoliittoa vastaan suhdeluku oli aluksi reippaasti yli 3 (saattoi olla jopa 5) josta se pieneni sodan loppua kohti noin 2 tienoille.
Jos haluaa tarkkoja tietoja taistelutehoista, kannattaa etsiä kirja: Numbers,Predictions and War (T.N. Dupuy).
sinähän puhut jo Saksan vertailuillasi Saksan kansan suurista saavutuksista sodan jälkeen,sellaisen arvioimeseen ei ole edes vastaavaa vertailukohtaa,niin ylivoimainen Saksa oli jälleenrakentaessaan maansa raunioista nykyaikaiseksi teollisuus valtioksi.Silloinhan puhuttiin Saksan ihmeestä.Saksan pääomahan koostui koulutetuista ihmisistä,ja osaamisesta. Tässä uudessa maailmassa koulutettujen ihmisten luomiskyky ja sen oikea kompensointi muodostui aivan ratkaisevaksi.Stalin taas oli teloittanut oman maansa parhaimmiston.
Saksan sotilaalliset saavutukset oli luku sinänsä.Ranskan silloinen presidentti de Gaulle kävi myös eri taistelupaikoilla NL vierailullaan. Stalingradissa vieraillessaan,Stalin esitteli puna-armeijan suuria tekoja voitokkaissa II-MS ratkaisu taisteluissa.Charles de Gaulle ei kommentoinut Stalinin esitelmää vaan totesi:Se on suuri kansa tuo Saksan kansa.
on sanonut noin niin silloin se kyllä pitää paikkansa. Ranskalaiset kun eivät varmaan turhaan saksalaisia kehuskele..
Muutenhan asia on juuri noin! Mitäpä siihen enää lisäilemään..
No jaa. Ensimmäinen maailmansota oli strategialtaan melko omituinen, kun yhdelläkään osanottajalla ei ollut oikeaa päämäärää. Saksalaiset pärjäsivät kuitenkin asukaslukuun suhteutettuna erinomaisesti ja usein olivat paljon joustavampia taktiikoissaan, kuin ranskalaiset tai englantilaiset. Esimerkkinä vaikkapa Von Lütow, joka oli eräs kaikkien aikojen tehokkaimmista sissisotilaista.
Strategisesti he olivat kuitenkin pulassa, sillä oli alusta asti selvää, että jos Saksa ei voita nopeasti, Saksa ei voita ollenkaan (tosin se saattoi saada tasapelin, jota se sitten kolme vuotta yritti).
Toisessa maailmansodassa saksalaiset olivat strategisesti ihan hukassa. He olivat kokoajan veitsi kurkulla, koska strategiasta päätti joku Hitler, koko Korpraalin pätevyydellään. Taktisesti saksalaiset ovat aina olleet hyvin koulutettuja ja älykkäitä, mutta taktiikka ei auta, jos kukaan päämajassa ei oikeasti tiedä, kuinka voittaa sota.
Saksan suoraviivainen hyökkäystyyli oli aikanaan tehokas. Mutta Väärin (ideologisin perustein) kohdistetut sotatoimet turmelivat WW2:n menestyksen heti alkuunsa.