20. kes�kuuta 2007
Kun kaksi merkittävää instituutiota - Arkadianmäellä istuva eduskunta ja Setä Arkadia - jäävät tänään kumpikin tahollaan ansaitsemattomalle kesälomalle, on aika jättää mielenpohjalle möyrimään ns. Kesäajatus.
Siis sellainen Kesäajatus, jota voi pyöritellä elokuuhun saakka. Sitä voi miettiä laiturin nokalla ahventen polskimista seuraillessa, kesäterasseilla kottaraisia katsellessa ja jos joku hullu marjametsään eksyy, niin sielläkin (siis loppukesästä). Kesäajatus on kuin hyvä ystävä, joka seuraa sinua kaikkialle.
Tämän kesän Kesäajatukseksi sopii ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.).
Siis se, mitä se Paavo miettii.
Ja Kesäajatus on tämä: Väyrynenen haluaa takaisin keskustan puheenjohtajaksi, eikös vain.
Ja hänen aseenkantajansa on puoluesihteeri Jarmo Korhonen (kesk.).
Kesäajatuksen perusteluita: Moni kepulainenkin mietti, mitä Korhosen mielessä liikkui kun hän opasti pääministeri-puheenjohtaja Matti Vanhasta (kesk.) keskustan linjoille päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesssa ja Sipoon pakkoliitoksessa. Äkkinäisimmät luulivat, että kyseessä on Korhosen oman puheenjohtajakamppailun aloitus, sillä Herrahan ei kiellä suuria ajattelemasta.
Vaan entäpä jos Korhosella ja Väyrysellä onkin kassakaappisopimus, jonka voimalla Väyrynen pyrkii takaisin valtaan Korhosen väkivipumaisella tuella?
Se olisi epäilemättä Väyrysen onnen täyttymys. Väyrynenhän on myöntänyt erehtyneensä elämässään vain yhden (1) kerran: kun hän luopui vapaaehtoisesti keskustan puheenjohtajan paikalta 1990 ja paikalle valittiin Porin puoluekokouksessa 1991 Esko Aho, jonka johdolla Suomi liitettiin EU:n jäseneksi.
Ja nyt tuo virhe pitäisi korjata.
Korhonen hiillostaa Vanhasta. Samaan aikaan Väyrynen hiillostaa omalla tahollaan keskustan todennäköisintä seuraavaa puheenjohtajaa, ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä (kesk.). Väyrysen aktiivisuus ympäristöasioissa on ollut silmiinpistävää. Viime sunnuntain Kalevassa hän pisti järjestykseen Vuotokset ja Kollajat ja kritiikkiä ympäristöministeriötä (lue = Lehtomäkeä) kohtaan kuuluu Väyrysen taholta siellä täällä.
Vanhasen johtamaa hallitusta Väyrynen on moittinut keskustelun puutteesta.
Lisäksi liha keskustan kenttäväen voimakkaimpien vaikuttajien keskuudessa on kypsää: Vanhasen jatkuva seikkailu iltapäivä- ja sensaatiolehtien lööpeissä alkaa olla maalaisliiton vaikuttajille yksinkertaisesti jo liikaa.
Eli että: kunniapuheenjohtajasta takaisin puheenjohtajaksi. Jo vain se Paavolta onnistuu.
Niinhän vaikka?
Tällaisia voi siis kesällä pohtia (vaikka silloin, kun Väyrynen on heinäkuussa hetken vt. pääministerinä).
Timo Haapala
Kirjoittaja on MTV3:n politiikan toimituksen esimies, joka istuu aika ajoin myös eduskunnassa töitä tekemässä ja poliittisia juoruja kuuntelemassa
Kun kaksi merkittävää instituutiota - Arkadianmäellä istuva eduskunta ja Setä Arkadia - jäävät tänään kumpikin tahollaan ansaitsemattomalle kesälomalle, on aika jättää mielenpohjalle möyrimään ns. Kesäajatus.
Siis sellainen Kesäajatus, jota voi pyöritellä elokuuhun saakka. Sitä voi miettiä laiturin nokalla ahventen polskimista seuraillessa, kesäterasseilla kottaraisia katsellessa ja jos joku hullu marjametsään eksyy, niin sielläkin (siis loppukesästä). Kesäajatus on kuin hyvä ystävä, joka seuraa sinua kaikkialle.
Tämän kesän Kesäajatukseksi sopii ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.).
Siis se, mitä se Paavo miettii.
Ja Kesäajatus on tämä: Väyrynenen haluaa takaisin keskustan puheenjohtajaksi, eikös vain.
Ja hänen aseenkantajansa on puoluesihteeri Jarmo Korhonen (kesk.).
Kesäajatuksen perusteluita: Moni kepulainenkin mietti, mitä Korhosen mielessä liikkui kun hän opasti pääministeri-puheenjohtaja Matti Vanhasta (kesk.) keskustan linjoille päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesssa ja Sipoon pakkoliitoksessa. Äkkinäisimmät luulivat, että kyseessä on Korhosen oman puheenjohtajakamppailun aloitus, sillä Herrahan ei kiellä suuria ajattelemasta.
Vaan entäpä jos Korhosella ja Väyrysellä onkin kassakaappisopimus, jonka voimalla Väyrynen pyrkii takaisin valtaan Korhosen väkivipumaisella tuella?
Se olisi epäilemättä Väyrysen onnen täyttymys. Väyrynenhän on myöntänyt erehtyneensä elämässään vain yhden (1) kerran: kun hän luopui vapaaehtoisesti keskustan puheenjohtajan paikalta 1990 ja paikalle valittiin Porin puoluekokouksessa 1991 Esko Aho, jonka johdolla Suomi liitettiin EU:n jäseneksi.
Ja nyt tuo virhe pitäisi korjata.
Korhonen hiillostaa Vanhasta. Samaan aikaan Väyrynen hiillostaa omalla tahollaan keskustan todennäköisintä seuraavaa puheenjohtajaa, ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä (kesk.). Väyrysen aktiivisuus ympäristöasioissa on ollut silmiinpistävää. Viime sunnuntain Kalevassa hän pisti järjestykseen Vuotokset ja Kollajat ja kritiikkiä ympäristöministeriötä (lue = Lehtomäkeä) kohtaan kuuluu Väyrysen taholta siellä täällä.
Vanhasen johtamaa hallitusta Väyrynen on moittinut keskustelun puutteesta.
Lisäksi liha keskustan kenttäväen voimakkaimpien vaikuttajien keskuudessa on kypsää: Vanhasen jatkuva seikkailu iltapäivä- ja sensaatiolehtien lööpeissä alkaa olla maalaisliiton vaikuttajille yksinkertaisesti jo liikaa.
Eli että: kunniapuheenjohtajasta takaisin puheenjohtajaksi. Jo vain se Paavolta onnistuu.
Niinhän vaikka?
Tällaisia voi siis kesällä pohtia (vaikka silloin, kun Väyrynen on heinäkuussa hetken vt. pääministerinä).
Timo Haapala
Kirjoittaja on MTV3:n politiikan toimituksen esimies, joka istuu aika ajoin myös eduskunnassa töitä tekemässä ja poliittisia juoruja kuuntelemassa
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.