Ylpeästi isänmaanpetturi

Itse olen todennut olevani väärässä veneessä parisen kymmentä vuotta.

Suomalaisista käy helposti ilmi kateus, kaksinaamaisuus ja kuitenkin kyvyttömyys sanoa asioita niinkuin ne ovat tai muka ovat suoraan päin naamaa, sen sijaan juorutaan muiden selän takana miten jollakin menee paremmin ja hän on omat polkunsa valinnut.

Tätä kylmyyttä, kateutta, kyvyttömyyttä olla onnellinen muiden puolesta ei kovin pitkään jaksa katsella. Mitä pidemään ehtii viettää aikaa muualla sitä selvemmin näitä luonteenpiirteitä suomalaista huomaa. Sitä selvemmäksi myös tulee että koti on muualla, jossa useat kulttuurit ja erilaiset ihmiset ovat tervetulleita elämään omaa elämää.

En tiedä johtuuko tämä sitten Venäjän vallan alla elämisestä vai mistä. Muiden taskuilla käydään jatkuvasti, niin rahallisesti kuin saavutusten puolesta. Aina tulisi puuttua muiden asioihin ja elämään. Ehkä tämä johtuu siitä että suomalaiset eivät vielä ole kyenneet vapauttamaan itseään ja ajatusmaailmaansa tämän sosialismin kahleista.
Mitään et saisi ansaita, missään et saisi menestyä ilman että tullaan haukkumaan kerskailijaksi jne.
Kateus on niin järkyttävää että sääliksi käy.
Puhutaan että yhteiskunta toimii, todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Terveydenhuolto rappeutuu, opettajista pulaa, lainsäätäjät jopa kokoomuksen puolella näyttävät nostavan ennestään korkeaa veroastetta siellä sun täällä. Minne helvettiin kaikki tämä raha katoaa? Jatkuvasti lisätään veroja, holhotaan, otetaan, varastetaan ihmisiltä rahaa ja vapautta, mutta ongelmat kasvavat kasvamistaan. Eikö suunnan luulisi tässä kohtaa olevan selvä?