Ateistintekokone.

Ateistilta puuttuu satuihin uskomiseen tarvittava typeryys.

että fundamentalistikodista lähtenyt helpottuu ja alkaa ajatella itsenäisesti. En tiedä. Liekö tehty tutkimusta.

Itse kasvoin lapsena aika tavallisessa kristillisessä perheessä, jossa ei nyt niin kauheasti tuputettu uskontoa, mutta kuitenkin sellaisia asioita, josta sain pelkotiloja. Kuten esimerkiksi puheet siitä, että Jumala näkee kaiken ja voit joutua helvettiin jos et tee sitä tai tätä. Oli vapauttava kokemus kun pääsi eroamaan siitä laitoksesta, vaikka sukulaiset sitä kritisoivatkin.

Puolisoni taas on kasvanut täysin toisenlaisessa kodissa. Siellä ei ollut uskonnolla mitään sijaa ja appeni vannotti, että hänen hautajaisiinsa ei saa päästää pappia.

Me olemme kovin tyytyväinen uskonnoton pari ja toimimme molemmat Vapaa-ajattelijoissa.

Lukion uskontotunneilla luettiin paljon Raamattua. Se oli erinomainen johdatus ateismiin. Oikeastaan mitään muuta kirjallisuutta ei tarvittu. Raamattu on erinomainen pohja ateismille.

Minut kasvatettiin lempeydellä, suvaitsevaisuudella, välittämisellä ja arvostuksella. Olen aina ollut ateisti, kuten vanhempanikin. Minulle ei milloinkaan ole opetettu sen enempää uskontoa kuin ateismiakaan totuutena, vaan on korostettu sitä, että eri ihmiset uskovat erilailla.

Tunnen kaksi helluntailaisessa kodissa kasvanutta henkilöä läheisesti. Molemmat ovat aikuisiällä eronneet helluntai seurakunnasta. Toisesta tuli ateisti, toinen on edelleen uskossa. Hän sanoo, että hänestä uskon Jumalaan pitäisi olla ihmiselle iloa, rohkeutta ja hyvää mieltä tuottava asia. Helluntailaisuudesta hän sanoo saaneensa enimmäkseen pelkoa ja ahdistusta. Hän on muuten minun hyvin hyvä ystäväni.

Terve järki, laaja yleissivistys ja vapaa tiedonvälitys (sananvapaus) ovat parhaita ateistintekokoneita. Fiksuja, lukeneita ja sivistyneitä ihmisiä on aika vaikea saada uskomaan alkukantaisen taikauskoisiin höpsötyksiin.

Kuten hyvin tunnettua, ovat fundamentalistit aina kaikkialla ryhtyneet hyvin voimaakkaasti kontrolloimaan tiedonvälitystä ja sananvapautta, jonka he kokevat pahimmaksi vihollisekseen. Ihmisethän voisivat oppia ajattelemaan ja ymmärtää että heille syötetään pelkkää soopaa ja taikauskoista potaskaa. Minun oma työpaikkani (yleinen kirjasto) on yksi parhaista näiden sanavapauden ja vapaan informaation ylläpitäjistä ja tuskin on sattumaa, että minusta tulikin erikoiskirjastovirkailija.
Jos meillä taas olisi hellarihallitus, niin kirjaroviot vain roihuaisivat kaikkialla ja minä olisin työtön, koska työpaikkani olisi suljettu, kun täällä levitetään saatanallisia arvoja - kuten eräskin hellari minulle osuvasti totesi...

otetaan aimo epäuskoinen, riittävän suuri astia,

täytetään vedellä, pannaan tulelle porisemaan. Lisätään sahalaitainen kyy, hampaissa kaikkitietävyys-tietoa. Kun keitos on aikansa
porissut hiljaisella tulella, kiinalaisíttain
hartaudella lämmittäen. Päästetään tuotos vapaaksi maailmalle "ihmisiä" piinaamaan ja
kaikkitietävyyttänsä jakamaan, henkisten pelikorttien muodossa, itkeäkö silloin ihmisen,
mene ja tiedä - vai nauraa, nojaa.