Lukekaa tämä!

Pimahtanut juttu.

Ruotsin pitäisi siis liittyä Naton jäseneksi sen takia, että sen ydinvoimalat ovat muuten suojattomia äärimuslimien hyökkäyksiltä.

Hei haloo!

Kandeisi kai satsata uusiutuviin energialähteisiin. Äärimuslimitkaan eivät ehtisi ihan jokaista tuulimyllyä kaatamaan.

:D .D :D

Tätä nykyä Ruotsin ydinvoimaloille suurin uhka ovat ruotsalaiset itse.

Johtopäätös:
Nato tukee USA:n 2001 iskun johdosta uudenlaista ”terrorisminvastaista sotaa”, Lähi-idässä, mutta ei varsinaisesti ole terrorisoimin torjunnassa...
... niin joo piti viellä muistaa se perus suomalaisen Nato-fanin motto kuten:

" APUAAAH KOMMUNISMI HYÖKÄÄ!" heh :)

SEURAAVASSA
-----------------------------
NATO TIEDOITE V. 2006
-----------------------------
Naton yhteistyö- ja kumppanuusjärjestelyt
Liittokunnan ja Venäjän välinen sopimus yhteistyöneuvoston (Nato-Venäjä -neuvosto, NRC) perustamisesta hyväksyttiin yhteisessä huippukokouksessa Roomassa 28.5.2002. NRC koostuu Nato-jäsenvaltioista ja Venäjästä, ja työskentelee 27:n muodollisesti tasavertaisen maan kokoonpanossa. Naton jäsenmaat eivät pääasiallisesti koordinoi kantojaan ennen kokouksia. NRC on keskittynyt erityisesti poliittisen dialogin, terrorisminvastaisen toiminnan ja sotilaiden välisen yhteistyön edistämiseen.

Naton ja Ukrainan erityissuhteiden muodollisena perustana on Naton ja Ukrainan välillä vuonna 1997 solmittu peruskirja, joka määrittelee keskeisimmät yhteistyöalat ja luo pohjan Nato-Ukraina -komission (NATO-Ukraine Commission, NUC) yhteistyölle. Nato ja Ukraina käynnistivät keväällä 2005 Naton jäsenvalmennusohjelmaa edeltävän ns.tehostetun dialogin, jossa keskeisen huomion kohteena on toistaiseksi ollut Ukrainan puolustureformin tukeminen.

Välimeri-dialogi (Mediterranean dialogue, MD) perustettiin v. 1994 samaan aikaan rauhankumppanuuden kanssa. Tällä hetkellä dialogiin osallistuu seitsemän maata: Egypti, Israel, Mauritania, Marokko, Jordania, Tunisia ja Algeria.

Lähi-itää, erityisesti Persianlahden maita koskeva yhteistyöaloite (Istanbul Co-operation Initiative, ICI) esiteltiin Istanbulin huippukokouksessa v. 2004. Aloite mahdollistaa poliittisen dialogin ja sotilaallisen yhteistyön.

Lisäksi Natolla on yhteistyötä ns. kontaktiryhmän maiden kanssa. Tällaisia maita ovat mm. Australia, Japani ja Uusi-Seelanti.


Naton päätöksentekojärjestelmä
Nato ei ole ylikansallinen organisaatio, vaan poliittiseen ja sotilaalliseen rakenteeseen jakautuva hallitustenvälinen yhteistyöjärjestö. Kaikki Liittokunnan sotilaallinen toiminta on alisteista poliittiselle päätöksenteolle.

Naton korkein päätöksentekoelin on neuvosto (North Atlantic Council, NAC), joka perustettiin 4.4.1949 allekirjoitetun Pohjois-Atlantin sopimusjärjestön peruskirjan 9. artiklassa. Neuvostolla on täysi päätöksentekovalta kaikissa sen kokouksissa riippumatta siitä, kokoontuuko se suurlähettiläs- tai sitä korkeammalla tasolla.

Neuvostossa ei äänestetä, eikä siellä tunneta enemmistöpäätöksiä. Nato ei järjestönä voi ryhtyä yhteenkään toimenpiteeseen, ellei siitä ole sovittu yksimielisesti jäsenmaiden kesken.

Puolivuosittain hyväksyttävät ministerikokouskommunikeat ovat keskeinen, EU:n huippukokouskonkluusioita vastaava dokumentti, joihin sisältyy Natossa vireillä oleva päätöksenteko sekä jatkotyön mandaatti.


Naton nopean toiminnan joukot
Naton nopean toiminnan valmiusjoukko (NATO Response Force, NRF) saavuttanee täyden operatiivisen valmiuden syksyllä. NRF-joukot ovat 5-30 vuorokauden valmiudessa ja niitä on kyettävä ylläpitämään operaatiossa itsenäisesti 30 vuorokautta.

NATO Response Force, NRF
Naton nopean toiminnan valmiusjoukkojen tehtävät koostuvat evakuointitehtävistä kriisinhallintaan, ja terrorismin torjunnasta yhteisen puolustuksen tehtäviin.

NRF-joukot ovat 5-30 vuorokauden valmiudessa ja niitä on kyettävä ylläpitämään operaatiossa itsenäisesti 30 vuorokautta.

Valmiusjakso kestää kuusi kuukautta, mitä edeltää kuuden kuukauden harjoittelujakso. NRF:n kerrallaan valmiudessa oleva osasto on yhteensä noin 20 000 sotilasta.

Tehtäviin kuuluu Naton toiminnan koko kirjo aina evakuointitehtävistä kriisinhallintaan, terrorismin torjuntaan ja yhteisen puolustuksen tehtäviin.

Joukot siirtyvät kansallisesta komennosta Naton komentoon vasta operaatioalueella. NRF:n osia on jo käytetty mm. syksyllä 2004 Afganistanin vaalien aikaan sekä Pakistanin maanjäristyksen jälkihoidon yhteydessä.


Naton terrorismin vastainen toiminta
Konsensusperiaatteella toimivana sotilaallisena puolustusliittona Nato ei ole jäsenmailleen ensisijainen väline terrorismin torjunnassa ja ehkäisemisessä. Nato ei taistele terrorismia vastaan puolustuksellisesti tai ennaltaehkäisevästi, sillä se on jäsenmaiden poliisien ja tiedustelupalveluiden tehtävä. Rauhankumppanuuden ja EAPC:n puitteissa on kuitenkin pyritty kehittämään terrorisminvastaista yhteistyötä. Naton toiminnassa korostuukin yhä enemmän yhteistyö muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten esimerkiksi EU:n ja YK:n kanssa. Terrorismin vastainen toiminta on myös Nato-Venäjä -yhteistyön keskeisimpiä osa-alueita.

Naton terrorismin vastainen toiminta painottuu sotilaallisen kriisinhallinnan kautta toteutettavan ääriliikkeiden toiminnan estämisen ja vaikeuttamisen ohella erityisesti Nato-johtoisten joukkojen suojaamiseen terrorismilta operaatioalueilla.

Lisäksi Nato pyrkii edistämään laaja-alaisesti terrorismin torjunnassa tarvittavien voimavarojen kehittämistä. Nato on myös tukenut suurten kansainvälisten tapahtumien, kuten Ateenan Olympialaisten turvatoimia isäntämaiden pyynnöstä.

Natossa keskustellaan edelleen mahdollisuuksista ottaa tulevaisuudessa laajempaa vastuuta myös Nato-maiden yhteiskuntien elintärkeiden toimintojen ja väestöjen suojaamisessa, samalla kun Nato kehittää valmiuksia joukkotuhoaseiden vaikutukselta suojautumiseen, tietoverkkojen suojaamiseen ja ohjuspuolustukseen.

Esimerkki Naton terrorisminvastaisesta toiminnasta on operaatio "Active Endeavour" Välimerellä. Naton alukset partioivat alueella tarkoituksenaan havaita ja estää terrorismitoimintaa tarkkailemalla laivaliikennettä.