Oletteko jo

Tämä on oma käsitykseni ja perustuu Mooseksen lakiin. Siellä määrättiin, että kymmenykset tuli antaa leeviläisille heidän elannokseen, koska Herra ei ollut antanut leeviläisille maata perinnöksi. Kymmenykset annettiin vain maan hedelmästä ja karjasta. Jeesus oli puuseppä, rakentajan poika eikä laki määrännyt heitä maksamaan kymmenyksiä. Jeesus noudatti kaikessa lakia; Hän oli lain poika, lain alaiseksi syntynyt lunastaakseen meidät lain orjuuden alta. Ja Hän teki sen, kiitetty olkoon Herran nimi.

Näin sanoo laki:

3. Moos. 27:30,32
Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden hedelmistä, ovat Herran omat, pyhä lahja Herralle.

Ja kaikki kymmenykset raavaskarjasta ja pikkukarjasta, joka kymmenes eläin kaikesta, mikä kulkee paimenen sauvan alitse, olkoot pyhä lahja Herralle.

4. Moos. 18:21,24
Mutta leeviläisille minä annan kaikki kymmenykset Israelissa perintöosaksi, palkkana siitä palveluksesta, jonka he toimittavat ilmestysmajassa.

Sillä israelilaisten kymmenykset, jotka he antavat Herralle anniksi, minä annan leeviläisille perintöosaksi; sentähden minä kiellän heiltä perintöosan israelilaisten keskuudessa."

Kymmenysten aika päättyi siihen, kun Vanhan Liiton pappispalvelus tuli tiensä päähän ja syntyi uusi pappissuku, seurakunta.

Uskova, joka on oikeassa suhteessa Herraansa, antaa -ei vain kymmenykset- vaan enemmänkin, niin, jopa itsensä ja kaikkensa Herralle. Mutta jos joku antaa vain kymmenesosan tuloistaan Herralle, niin onhan sekin parempi kuin ei mitään. Älköön kuitenkaan kukaan tehkö sitä lainomaisesti ja pakosta, vaan iloisesti ja koko sydämestään.

Olen huomannut matkan varrella, että vaikka toiset antavat runsaasti Herralle niin mistään ei tunnu olevan puutetta, joskaan mitään ei ole liikaakaan.