Mun mielestä miehet vois ihan hyvin hallita maailmaa ja naisia. Mun puolesta se olis ihan romanttistakin palata sellaseen entis aikojen systeemiin että naiset hoitaa kotona lapsia ja miehet tuo ruuan kotiin. Onhan naisilla sitten kotona valtaa kuitenkin. Mä antaisin kaiken päätösvallan miehelle, kaikki rahat, kaiken. Jos saisin olla kodin hengetär ja palvella miestäni (laittaa ruokaa, kaunistautua kun se tulee kotiin jne niinkuin romanttisissa tarinoissa yleensäkkin). Jos naiset menee työelämään ja hankkii valtaa, ei ne ehdi lisääntyäkkään ja sitten tullaan tähän et ihmetelllään miks synnytys luvut pienenee.
Valta miehille!
Kaunotar
491663
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Juuri sinunlaisesi naisen vuoksi lankeaisin polvilleni.
siinä todennäköisesti kertoi omista unelmistaan. Jotta luulen, että se teidän avioliittonne saattaa kariutua aika pian, lupaavasta esivaiheesta huolimatta.
Varmasti se näin toimisi. Useimmissa perheissä onneksi on vielä asiat tuolla tavalla. Mies ja nainen ovat toistensa täydentäjiä. Ei siinä katsota kumpi osaa mitäkin, vaan jos roolit ovat luonnostaan jakautuneet, niin silloin kaikki tapahtuu perheen parhaaksi. Silloin myös valta menettäisi merkityksensä.
Minä ainakin yrittäisin parhaani. Rakentaisin vaimolleni oikein hienon kodin ja enkä pitäisi pahana, vaikka hän mitä harrastaisi kodin ulkopuolella.
Vahinko vaan, että nykyään tällaiset ruusuiset unelmat pyritään leimaamaan vääristyneiksi. Hienoa, että tämäkin puoli otetaan joskus esille. Aivan vaan edes keskustelun monipuolisuuden vuoksi on tarpeellista joskus nousta oikeitten unelmien tasolle.
vaikka nyt jokaisella on omat mielipiteensä, mutta en pysty mitenkään tajuumaan muutamaa asiaa! minkälaisissa pilvilinnoissa sun ajatukset lentää!! luuletsä eläväs jossakin keskiajalla?
Kirjoitit näin: "miehet vois hallita maailmaa ja naisia" voi luojan kiitos että näin ei asiat ole!! (onhan suomessa saatu jo jonkilainen tasa-arvo aikaan) mulle on nyt tietenkin ihan sama jos sinä itse haluut antaa omalle miehelles kaikki rahas ja samalla menettää oman "vapautes"..
..tottakai miehet kunniottavat sinun vanhanaikaista mielipidettäsi, koska jokainenhan mies haluaisi juuri tuollaisen "kauniin hengettären" kotiinsa,joka hoitaisi lapset,kodin ja siinä sivussa olisi rakastava vaimo ja äiti! mutta ei tietenkään kävisi töissä vaan eläisi kotona,,nyrkin ja hellan välissä...
vanhanapiikana sinullekin.
..sulle!
Ei kaikki miehet ole pahoja. Eivät kaikki halua pitää naista väkivaltaisesti nyrkin ja hellan välissä.
Itse kunnioitan suunnattomasti naisia, jotka uskaltavat nykypäivänä olla naisia, ja synnyttää lapsia, eli siirtää elämän lahjaa eteenpäin. Se on paljon tärkeämpää kuin jonkin teennäisen "uran luominen"
Ps. Ne ajat ovat paljon lähempänä, kuin keskiajalla, jolloin miehet kävivät töissä, puolustivat Isänmaataan, elättivät perheensä, ja naiset hoitivat kotia, synnyttivät lapsia.
ei tietenkään kaikki miehet ole väkivaltaisia..vaimonsa pieksäjiä! tuo nyt vain oli pieni esimerkki siitä keskiajan systeemistä..
mutta en vain voi sietää ajatusta mitä "Kaunotar" kirjoitti. ihan pelottaa ajatuskin.. koska "keskiajalla" kaikki valta oli miehillä,naisilla ei nyt ollut kovinkaan paljon sananvaltaa,nainen oli silloin vain pelkkä lapsien synnyttäjä ja nätti vaimo...haluuakohan tuo "kaunotar" että suomesta tehdään toinen Afganistan?!
( no ehkä "keskiajalla" oli naisilla vähän paremmat oltavat, mitä nyt afganistanissa on..)
olen ehkä feministi mutta en paha sellainen..:)
tahdon vain tasa-arvoa, jota suomessa on jo ihan riittävästi!
..mandaatilla herra Jaakko ihmisten henkilökohtaista arvomaailmaa tärkeysjärjestykseen asettelee?
Jotkut ne ei tajua tai eivät huomaa eroa miehen ja naisen välillä.
kyllä minä erotan miehen naisesta... älä SINÄ siitä huolehdi!
..voisihan ne hommat panna tasan puoliski niinkin, että nainen ei käy töissä vaan hoitaa kodin, ja mies tienaa elannon perheelle. Oikeasti, minusta olisi hienoa jos tällainen mahdollisuus edelleen olisi tarjolla. Tämä malli vaan hervemmilla toimii enää nykyään, ellei haluta elää aivan nälkärajoilla.
Kaipaisin itsekin sellaista järjestelmän uudistusta, että nainen voisi valita kotirouvan osan. Se olisi nykyään tietenkin huomattavasti helpompi osa naiselle kuin ennen vanhaan, kun on kodinkonetta joka lähtöön. Jotenkin naisen osa eron tullen olisi tosin myös turvattava.
unelmasi, se on Suomessa mahdollista. Mutta jos yrittäisit pakottaa minut ruusu-unelmiisi, panisin taatusti hanttiin.
Kauneus katoaa, vaikka kemianteolliuus ja kirurgia saavatkin ihmeitä aikaan. On myös toinen ilmiö, joka vaikuttaa, tahdoimme tai emme: ns. kyllästymisprosesit. Suhde väljästyy vääjäämättä, ellei siihen tule kohtuudella lisää kiinnostavia uutuuselementtejä. Nuoressa perheessä yleensä tulee (koti, lapset ym.), mutta jossain elämänvaiheessa "vesi alkaa seisoa" lammikossa.
Vaikka olisit edelleen kuinka kaunis tahansa.
Väitän, etteivät kotiäidit useinkaan jaksa ponnistautua kehittämään tietojaan, taitojaan, älyllisyyttään. Työelämässä mukana olevat saavat selkeästi enemmän ulkopuolisia virikkeitä myös itsensä kehittämiseen ja sosiaalisiin taitoihin.
Siis siitä vaan unelmaa toteuttamaan äläkä ihmettele, jos joudut vaihtoon. Ilman työvalmiuksia. Miten olet ajatellut sitten pärjätä? Sossu eli me veronmaksajat? Koeta varmistaa tulevaisuutesi eri keinoin, avioehto ei pitkälle auta.
Tiedän tapauksia, joissa nuoripari on yhdessä sopinut, että vaimo jää kotiin hoitamaan lapsia ainakin kouluikään asti. Sitten saattaakin käydä niin, että mies joutuu käymään jatkuvasti ylitöissä, jotta voisi elättää koko pesueen. Hän vieraantuu perheestään ja lapsistaan, joista tulee leimallisesti äidin lapsia ja. töistä väsyneenä hän ei jaksa iltaisin kuunnella niitä ainaisia, samoja kotijuttuja. Kun sitten työpaikalta löytyy älykäs ja mukava nainen, joka osaa keskustella muustakin... - Siinä sitten kotirouva on tyhjän päällä: Osituksessa jää velkoja, ammattitaito ei ole kehittynyt, työpaikan saanti on vaikeaa ja ex-mies ei paljoakaan kykene maksamaan, kun uudellekin perheelle pitää jotain jäädä. Koska mies on jo ennestään vieraantunut lapsista, tämä heikentää edelleenkin miehen motiiveja. Niinpä heistä tuleekin helposti ex-tyttäriä ja -poikia verrattuina mahdollisiin uusiin lapsiin uuden ja fiksumman naisen kanssa: näitä uusia lapsia hoidetaan yhdessä ja mies kiintyy niihin enemmän. Harvoin myöskään uuden vaimon feminiininen tai -nistinen sisaruustunne on niin voimakas, että se riittäisi puolustamaan ex-pesueen etuja.
Kaiken kaikkiaan, sanoisin että pitää olla aika hyväuskoinen sen naisen, joka nykyään jää kotirouvaksi. Varmaankin se joskus onnistuu, mutta monta tapausta en ole nähnyt. Ei näissä tuntemissani tapauksissa miehet mikään häntäheikkejä olleet, vaan aivan tavallisia kunnollisia miehiä, jotka varmaankin yrittivät parhaansa. Ehkä juuri kunnollisuutensa ansiosta heillä sitten olikin kysyntää.
Siis ei todellakaan se, että on työelämässä kodin- ja lastenhoidon sijaan mitenkään takaa sitä, että nainen (se työelämässä oleva) olisi jotenkin fiksumpi!! Mistä sä oot tollasen idean repässy??
Tuo sana "fiksumman" olisi pitänyt panna tietenkin lainausmerkkeihin. Siis sen eroavan miehen mielestä sillä hetkellä fiksumman. Kyllähän se jätetty, kotia ja lapsia hoitanut nainen voi sinänsä olla kuinka fiksu tahansa. Ja tuntemissani tapauksissa yleensä ovat käsittääkseni olleet hyvinkin fiksuja - mutta varomattomia! Ja aikamoisissa vaikeuksissa avioeron jälkeen. Uudet vaimot ovat myös yleensä olleet aika fiksuja, mutta eivät yhtä varomattomia. Eivät hekään (sikäli kuin tiedän) olleet mitään miestennielijöitä.
Elämä vain on usein tämmöistä.
No pitikö siinä jonkin käärmeen taas luikerrella paratiisiin! Jos joku löytää onnen, niin miksi asettua valon eteen kertomaan valon ominaisuuksista. Voit vain aiheuttaa särön jonkun onnellisen naisen onneen vakuuttamalla hänelle, että häneltä puuttuu tärkeä osa onnesta.
Maailma on ja tulee aina olemaan epätäydellinen. Se on ulkoisuutta kun taas onnellisuus asuu ihmisen sisällä. Siksi runoilijat sanovat: "kel onni on, se onneen kätkeköön". Näin siksi, että se olisi suojassa ulkopuolisilta hyökkäyksiltä...ja käärmeiltä!
Ihannetilanne tietenkin olisi, että tuo onnellisuus heijastuisi myös päättäjiin ja poliitikoihin, jolloin me voisimme luottaa siihen, että he kaikessa toimisivat oikeudenmukaisesti.
Nykyään tuntuu siltä, että päämäärä ja tarkoitus on ihmisiltä kadonnut. Siksi olen ottanut rohkean askeleen ja hullun maineen uhallakin etsin viihtyisiä puutarhoita, joissa ihmiset voisivat löytää vapauden ja rauhan.
Tottahan Sohvi nimittäin vain puhui. Jos alkuperäinen todella haluaa toteuttaa haaveensa, ei se siihen kaadu että hän saa monipuolista tietoa asiasta etukäteen. Kulttuuriin kuuluu, että vanhemmat neuvovat ja opettavat (valaisevat) nuorempia (joskaan en tiedä Sohvin ikää...).
Sohvi on nimestä ja asentesta päätellen 61
Itse ainakin neuvoin välittömästi tytärtäni, kun asia nyt tuli puheeksi. Jokaisen vanhemman kannattaisi ottaa tämä asia esille lastensa kanssa. Maailma ei ole samanlainen, kuin mitä se oli joitakin vuosikymmeniä sitten.
paljon vanhempi. Kaiken lisäksi tykkään paleontologiasta, joten tuhat vuotta ei oo mittää.
Karju on nimestä ja asenteesta päätelleen ÄO:ltään 61.
imisä on nimestään ja matkimiskyvystään päätellen apina
..neropatti tsekkaamassa sanakirjaa, niin voit astua kukonaskeleen lähemmäksi nikkisi asettamaa tavoitetta. Mitä apinointiin tulee, sehän pätee puolin ja toisin.
Itsekkäästi omaa persettään Sohvi ajatteli. Haluaisi saada vain kaikki naiset työelämän kurimukseen, kun on huolissaan, että joutuu joskus veromarkoillaan elättämään eronneita kotiäitejä.
Hahaa, eikö ollut kanttia enää sanoa, että Nero on nimestään ja nokkeluudesta päätellen Nero!
..sehän olisi vastoin totuutta. Ei se kantista kiinni ole.
näkymät hyvältä näytä. Femakoille avioelämä ja äitiys ovat pelkkiä velvollisuuksia. Viimeistään ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen alkaa frigiditeetti lähes varmasti. Femakot heräävät Prinsessa Ruususen unesta viimeistään silloin kun mielenterveys pettää. Feministit ovat masennukseen taipuvaisia, mikä johtuu heidän vaikeudestaan päättää haluaako olla nainen vai mies. Tälläkin palstalla suurin osa femakoista varmasti kirjoittaa viestejä onnenpillereiden voimalla. Femakoiden tulevaisuus on erittäin todennäköisesti painimista masennuksen ja erilaisten pelkotilojen kourissa.
piristyä Jaska, älä vaivu synkkyyteen.
Kyllä minäkin olisin valmis jäämään kotiin hoitamaan lapsia, kotia ja puutarhaa, jos meillä vain olisi niin paljon rahaa, että saisimme yllepidettyä sen elintason minkä haluan. Tahdon omakotitalon puutarhalla. Haluan auton. Tahdon pystyä matkustelemaan, sekä kotimaassa että ulkomailla. Tahdon opiskella, esim. kieliä, tanssia tms. ja se maksaa rahaa. Haluan veneen.
Käytännössä tämä vaatisi lottovoittoa, sillä mieheni ei pysty yksin ansaitsemaan riittävästi elättääkseen myös minut. Varsinkin kun mahdollisen eron varalta tahdon myös omalle tililleni rahaa, ts. mieheni joutuisi maksamaan minulle "palkkaa" (yhteiskuntahan ei sitä tee). En myöskään tahdo, että mieheni joutuisi painamaan työtä kellon ympäri niskalimassa vaan haluan, että hänellä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua perheen touhuihin kuin minullakin.
Itse en muuten tunne yhtään sellaista tapausta suvussani, missä nainen olisi pelkästään hoitanut kotia. Toinen mummoni oli maatalon emäntä ja toinen taas sihteeri. Isomummoni perusti kaupan (miehensä oli sisävesilaivan kapteeni) ja ainakin kaksi muuta isomummoani on ollut niitä maatalon emäntiä. Hyvin harvalla naisella on ollut aikoinaankaan mahdollisuutta keskittyä pelkästään kodin ja lasten hoitoon. Ainoastaan rikkaimmilla on ollut siihen varaa, köyhempien on pitänyt yrittää tuoda kotiin rahaa ja ruokaa miehensä ohella. Tai sitten on tehty yhdessä töitä esim. maatalossa. Romanttiset tarinat ovat toki kivoja ja viihdyttäviä, mutta todellisuuspohjaksi niistä ei ole.
sinua. Todella. Olen kova tekemään töitä. Ja toivon lapsia. Sekä sinun kaltaista naista, todellista naista, joka ei pidä elämän tärkeimpänä tehtävänään "uran luomista".
Miksiköhän "Kaunottaren" kaltaisia naisia useimmiten surutta haukutaan? Laiskoiksi, naiveiksi, whatever. Katkeruutta riittää. Eikö se muka ole naivia, kuvitella pystyvänsä pitämään oikeasti hyvän parisuhteen ja perheen pystyssä käymällä (nainen siis) töissä ja harrastuksissa kodin- ja lastenhoidon lisäksi. Vai riittääkö se, että perhe vain näyttää onnelliselta? Todellinen perheen onni vaatii kylläkin aikaa. Noh, itse olen kyllä töissä, joten olen paraskin puhumaan. Mutta jos joskus mahdollisuus olisi, niin takuulla hoitaisin kersat ja kodin, itseni ja miehekin ;) sitten kun se raskaista töistään kotiin kerkeäisi.
..siis tuota kuinka kotirouvia parjataan. Parjaajiin taitaa lukeutua eniten nuoria, urasuuntautuneita naisia.. eihän nyt kaikki ihmiset toki ole onnensa kukkuloilla työelämässä, niin että ennenmuuta töissä toteuttaisivat itseään ja intohimojaan. Moni mieskin varmaan valitsisi mieluummin pysyvän lomailun, jos se olisi mahdollista. Tai en tiedä, ehkä miehillä on kovemmat paineet päteä työelämässä.
Mut annetaan kaikkien kukkien kukkia, eihän se synti ole, jos nainen jää kotiin lapsen/-sten kanssa.
Ei ole synti, ei, mutta pahuksen varomatonta.
Nyky-yhteiskunta perustuu siihen, että molemmat vanhemmat käyvät töissä. Kotiäiti on yhtä kuin pitkäaikaistyötön poliittisesta näkökulmasta.
"Kotiäiti on yhtä kuin pitkäaikaistyötön poliittisesta näkökulmasta." Toivottavasti uusi hallitus puuttuu tähän epäkohtaan, ja antaa kotiäideille sen kunnian, mikä heille kuuluu! Ja tietenkin rahallisen korvauksen.
Miten tämä olisi mahdollista? Kuka maksaa kotiäidin "palkan". Jos se maksetaan tukina, on kotiäiti edelleen valtion elätti.
en ole tässä ketjussa huomannut katkeraa haukkumista ja laiskaksi leimaamista. Tarkastellaan vain tällaista suojelija-suojeltava-onnea eri kanteilta. Ja ainakin minun puolestani kukin saa palvoa Jumalaa, Jumalatarta, miestään tai mitä hyvänsä sydämensä kyllyydestä.
Toinen näkökulmani on se, minkä Jaakko ilmaisee kannakseni inhorealistisesti, mutta täysin oikein: jokainen kustantakoon valintansa itse, en halua raataa kohtuuttomasti muiden hyväksi. Verotaso on jo aivan hirveä ja erilaisia elättejä riittämiin, lisää lappaa ulkomailta. Olen kohtuullisen sosiaaliturvan kannalla, mutta en halua, että siitä muodostuu systemaattisen hyväksikäytön ja elatuksen järjestelmä, jota me työläiset pidämme yllä otsa hiessä.
Kustantakoon "kotiäitimies" yksityisen palkan vaimolleen, yksityisen eläketurvan jne. Vakuutusyhtiöt voisivat kehittää avioerovakuutuksen. Uusia veroetuja ja vastaavia ei saa rakennella, lapsilisät ja kotihoidontuki on kehitelty perhekustannusten tasauksiin (ja onhan niitä muitakin).
"Kustantakoon "kotiäitimies" yksityisen palkan vaimolleen, yksityisen eläketurvan jne. Vakuutusyhtiöt voisivat kehittää avioerovakuutuksen. Uusia veroetuja ja vastaavia ei saa rakennella, lapsilisät ja kotihoidontuki on kehitelty perhekustannusten tasauksiin (ja onhan niitä muitakin). "
Täysin samaa mieltä! Näin sen pitäisi mennä:)
Valtion elätti sinäkin tulet olemaan, varmastikkin lähemmäs 30 vuotta, kun olet eläkkeellä. =) No, toki olet eläkkeesi "ansainnut".
Inhottaako työnteko todellakin noin paljon, että haluatte väen väkisin kaikki naiset samaan jamaan?
Jos joku valitsee kotiäitiyden, ja synnyttää vaikkapa 3 lasta, tekee hän maallemme suuremman palveluksen kuin sinkkuna elävä uraputkinainen. Valtion on syytä elättääkkin tällainen rohkea nainen, joka huolehtii suvunjatkamisesta. Se on opanostamista tulevaisuuteen.
kotiäidille, joka synnyttää esim. 3 lasta, pitäisi maksaa automaattisesti kansalaispalkkaa 1000€ kuukaudessa, joka olisi veronalaista tuloa, ja kartuttaisi eläkettä.Tietenkään palkkaa ei maksettaisi, jos nainen hylkäisi lapsensa vaikka lastenkotiin, jne.
Tällä keinolla olisi mahdollisuus saada syntyvyys nousuun, kotiäitiys arvostetummaksi, ja satsaus tulevaisuuteen olisi parempi, kuin esim. vastaanottamalla Lähi-Idästä ja Afrikasta maahanmuuttajia "ylläpitämään" hyvinvointiyhteiskuntaa.
Eli jos joku haluaa kotiäitejä arvostettavan, tulisi kotiäideille turvata omavaraisuus. Valtion elätti ei ole omavarainen. Niin kauan, kuin mies ei ole valmis Sohvin alempana esittämäään ehdotukseen, ei mieskään kotiäitittä arvosta.
Näin se vain on.
Eläkkeeni olen itse ansainnut, kotiäiti ei. Kotiäidin lapset ansaitsevat työtä tekemällä omat eläkkeensä.
Arvostuksen mitta on raha. Muu on hyväksikäyttöä. Rahalla saa turvallisuutta, siitä nykypäivän urakeskeinen ajattelu.
Kotiäitejä. Olet tyypillinen "kapitalismin" uhri, jolle elämän itseisarvo on raha. Tarvit ilmeisesti myös paljon arvostusta..heikko itsetunto?
"Eläkkeeni olen itse ansainnut, kotiäiti ei. Kotiäidin lapset ansaitsevat työtä tekemällä omat eläkkeensä." Näin on, mutta jos kaikki naiset keskittyvät uran luomiseen , ja jättävät lapset tekemättä, suomalaiset kuihtuu kasaan, eikä täällä ole enää veronmaksajia. Sellainen nainen, joka synnyttää 3 lasta, kärsii synnytyksien tuskat, huoltaa, ja kasvattaa lapset.. Herranjumala! Sairas yhteiskunta, jos tuota ei arvosteta. Vähintään 1000€ kansalaispalkka tuosta hyvästä pitäisi saada.
Mikä perhanan juttu tuo "omavarainen" on? Voi hyvä ihme, jos te itsekkyydessänne ja vapaudenkaipuussanne koette että asiat on kunnossa silloin kun nainen on omavarainen, vapaa, riippumaton, ja itsekäs henkilö, jota "arvostetaan", niin toimikaa toki niin.
Ette te edes haluaisi kotiäiten asemaan muutoksia parempaan. Kun te ette itse enää koskaan kykenisi olemaan kotiäitejä..;) Siksi ette halua antaa mahdollisuutta siihen muillekkaan.
Henkilökohtaisesti, arvostan huomattavasti enemmän taloyhtiössämme elävää nuorta naista, jolla on kolme pientä lasta, muutaman vuoden ikäero, kuin viereisessä rapussa asuvaa yli 30vuotiasta "naista", joka aamusin kovassa tällingissä kiirehtii töihin. Tämä "pisnisnainen" ei muuten alennu tervehtimään naapureitaan, ehkä hän pitää sitä rahvaanomaisena.
Kotiäideille se kunnia, mikä heille kuuluu! Ja kansalaispalkan toteutus pitäisi aloittaa heistä. Mielestäni sitä ei muille tarvitsisi maksaakaan.
Valtiohan ei mitään maksa, jos ei Eduskunta niin päätä ja jos rahoja ei jostain löydy. Poliittista tahtoa näyttää tällä hetkellä riittävän ennen kaikkea kahteen asiaan:
1) Keski- ja ylempien tuloluokkien veronalennuksiin eli sitä kautta valtion suhteellisen maksukyvyn heikentämiseen. Tätä kutsutaan verotuksen oikeudenmukaistamiseksi. Nokiakin lobbaa minkä jaksaa pääjohtajansa suulla ja uhkailee ulkomaille siirtymisellä.
2) Sosiaali-, työttömyys- ja koulutusetujen heikentämiseen ja sitä kautta vähempituloisten/työttömien/töissäkäymättömien taloudellisen aseman huonontamiseen. Tätä kutsutaan työllistymisen kannustamiseksi. Paineita minimipalkkojen alentamiseen esiintyy myös.
Se äiti, joka näissä olosuhteissa jättäytyy pois työelämästä, saa luvan varautua siihen, että perhe jää köyhäksi ja miehen jäädessä työttömäksi vaipuu kurjuuteen, lapset jäävät vaille kunnollista koulutusta, itse saa kehnon kansaneläkkeen ja joutuu vanhana/avioeron tullessa hakemaan ruokansa Pelastusarmeijasta.
Tilanne on tietenkin toinen sen kohdalla, joka onnistuu nappaamaan Ollilan puolisokseen, mutta nykyisen lainsäädännän vallitessa Ollilakaan ei voi ottaa niin monta vaimoa huollettavikseen, kuin tarvetta olisi.
Jos kotiäitien määrää haluttaisiin lisätä ilman, että valtion kantokyky ylittyisi, pitäisi säätää uudenlainen avioliittolaki. Esimerkiksi sellainen, että mies saisi ottaa yhden vaimon lisää jokaista viittäkymmentätuhatta euroa kohden, minkä tienaa tietyn perusumman päälle. Köyhemmät miehet voisivat sitten vastaavasti muodostaa avioyhtiöitä, joista jokainen jakaisi keskenään yhden kotiäidin .
..sustahan on tulossa naisasiamies.
Aabraham, olet viisas.
Loistava idea:)
Ei mutta tosissaan, ei taida kyllä kotiäitiys olla kauhean hyvä idea nyky-yhteiskunnassa. Oikeassa olet=)
Se on hienoa että olet "kotiäitien" puolella ja arvostat naista,joka synnyttää paljon lapsia ja hoitaa niitä kotona!
Mutta ihmetyttää, kun haukut töissä käyvää uranaista.. kirjoitit,että nainen joka käy töissä on epäkohtelias ja kiireinen,,niin kiireinen ettei muka ehdi tervehtiä naapureita! kutsuit näitä naisia "bisnesnaisiksi"... sain sellaisen kuvan, että et taida paljon arvostaa naista, joka käy töissä ja pyörittää samalla "yhteiskunnan rattaita"
... sosiaalisia eläimiä, ja sellaisina riippuvaisia toisistaan monella eri tavalla. Taloudellinen riippuvuus on vain yksi osa tätä riippuvuuksien verkkoa. Rahataloudessa taloudelliset riippuvuudet on helppo havaita ja luulla että muita riippuvuuksia ei olekaan. Tällöin voi näyttää myös siltä, että ainoa arvostuksen mitta on raha.