Tasa-arvotupon isät

Jarmo Korhonen osaa lukea poliittisia ilmapuntareita ennakkoon. Juuri sen vuoksi hän kirjoittaa Kepun apilasivuilla Kokoomuksesta otsikolla "Kokoomus pettäjän tiellä". Tässä hän pyrkii saamaan haaviinsa useampia kärpäsiä.

Ensimmäinen tavoite Korhosella on tässä ennakoida seuraavia kuntavaaleja. Korhosella on tietoa siitä, että Kokoomus ei kykene pitämään lupaustaan siinä mielessä, etteikö se aiheuttaisi pettymystä äänestäjissä. Hän haluaa, että Kepu irtisanoutuu selvästi tupolupauksesta ja että epäonnistuminen varmasti lasketaan vain Kokoomuksen piikkiin.

Toinen tavoite on kauaskauntoisempi. Korhonen on punamullan kannattaja, koska se takaa parhaat mahdollisuudet kepulaisen maatalous- ja aluepolitiikan harjoittamiseen eli veronmaksajien rahojen tuhlailuun.

Kolmas tavoite on asettua vastakkain Matti Vanhasen kanssa. Tämä kirjoitus on yksi siinä pitkässä sarjassa, missä Korhonen on eri linjoilla Vanhasen kanssa. Korhonen kirjoittaa avoimesti Kepun linjasta ja antaa sellaisen kuvan, ettei Vanhanen halua sitä linjaa noudattaa. Kun Kepun ministeriryhmässä lisäksi ainakin Väyrynen ja Pekkarinen ovat asettuneet avoimesti eri linjoille Vanhasen kanssa, Korhonen saa myyräntyölleen tukea vähän sieltä ja täältä. On jokseenkin varmaa, että nämä kaverit jo laskelmoivat, milloin Vanhasen annetaan irrota kantoraketista vapaaseen pudotukseen. Itse ole veikannut ajankohdaksi vaalikauden loppua, kun hallitus havaitsee, ettei siihen asti lykättyjä lupauksia voi enää millään lunastaa.

18

812

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mvv

      ..että Tasa-arvotupon kaatuminen menenisi Kokoomuksen piikkiin. Tarkkana pitää olla myös SAK:ssa ja Keskustassa, samoin kuin SDP:ssä. Kyllä heidän myyräntyönsä jo aistitaan. Kateus on vain varsinkin Vasemmistossa niin suuri etteivt he mitenkään halua muiden tupo-politiikkaan sotkeutuvan.

      Mitä Korhosen aloiteellisuuteen tulee, niin se on jo vähän lapsellista. Puoluesihteerin "huoli" rauhanturvaamisoperaatioista ym. ei kuulu puoluesihteerin toimenkuvaan. Jos elettäisiin N-Liiton aikaa olisi Korhonen jo ehdottanut pikaisia keskusteluja YYA-sopimuksen jatkamisesta.

      • >>>Mitä Korhosen aloiteellisuuteen tulee, niin se on jo vähän lapsellista. Puoluesihteerin "huoli" rauhanturvaamisoperaatioista ym. ei kuulu puoluesihteerin toimenkuvaan.


      • Korhonenkin
        Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        >>>Mitä Korhosen aloiteellisuuteen tulee, niin se on jo vähän lapsellista. Puoluesihteerin "huoli" rauhanturvaamisoperaatioista ym. ei kuulu puoluesihteerin toimenkuvaan.

        huomasi, että ei sentään kaikenlaiset poliittiset kannanotot kuulu puoluesihteerille edes Kepussa.


    • ironcurtain

      Matti Vanhanen ja kokoomus tepastelevat tiheässä poliittisesti jalkaväkimiinoitetussa maastossa. Kohta alkaa paukkua.

      Kuntavaalit tulevat Vanhasen pudottamisen kannalta vähän liian nopeasti, joten hän jatkanee vielä vuoden, pari. Kuntavaalien jälkeen on kansallisella rintamalla pitkästä aikaa vähän pidempi tauko. Silloin kepu pohjustaa Vanhasen ulosheiton korkeutta ottavasta Tupolevista. Tai ehkä Matille annetaan mahdollisuus hypätä itse.

      Kokoomuksen Via Dolorosa tulee vielä tämän vuoden puolella, kun hoitajat ja opettajat ynnäävät tulevia palkkakuittejaan.

      • kuultiin

        "tietomiestä". Painu vittuun.


      • olevan
        kuultiin kirjoitti:

        "tietomiestä". Painu vittuun.

        varattu...


    • Luulisin ainakii

      Korhonen luo itsestään vahvan puoluesihteerin imagoa. Hän on ottanut tehtäväkseen kepun kentän vakuuttamisen siitä, että keskustalla on oma linja ja oma tahto, vaikka hallituksessa tehdäänkin yhteistyötä ja kompromisseja.

      On hienoa huomata, että kokoomuksen kanssa tällainen avoin politiikasta keskustelu on keskustassa mahdollista. Punamullassahan se ei käynyt, kun Heinäluoma parahti välittömästi ja komensi keskustan ministeruryhmän palaveriin hallituksen pelinsäännöistä.

      Kun puhut "tasa-arvvotuposta" ja kokoomuksen lupausten pitämisistä, paljastat lähinnä lapsellisen katkeruutesi sen suhteen, että koko hallitus haluaa korjata sen palkkavääristymän, johon on ajauduttu demareiden ollessa hallituksessa: koulutettujen, naisvaltaisten julkisten alojen jälkeenjääneisyyden.

      Tässähän hallitus tulee aikanaan korvaamaan kunnille sen osuuden, jolla em. naisalojen palkkoja halutaan nostaa muita julkisen alan palkkoja enemmän.

      Mitään epäonnistumistahan tässä asiassa ei tapahdu, koska hallitusohjelman ja kokoomuksen vaaliohjelmien sisältö on äysin selkeä, vaikka kumpaakin on kovasti koetettu vääristellä.

      Se, että Korhonen asettuisi Vanhasta vastaan, on täyttä huuhaata. Vain puoluekurin nujertama demari voi ajatella, että puolueen kaikkien edustajien on puhuttava joka asiasta samoin sanankääntein.

      Hiukan minulla on pettynyt olo, ettei sinun kaltaisesti asiallinen ja tarkka keskustelija osaa ottaa huomioon asioiden koko kuvaa, kun halusi piikitellä keskustaa ja kokoomusta ylittää objektiivisuutesi.

      • >>>On hienoa huomata, että kokoomuksen kanssa tällainen avoin politiikasta keskustelu on keskustassa mahdollista. Punamullassahan se ei käynyt, kun Heinäluoma parahti välittömästi ja komensi keskustan ministeruryhmän palaveriin hallituksen pelinsäännöistä.


      • se puoluekuri

        Kepustakin. MPP:n tason laskusta olen kyllä samaa mieltä. Taso kyllä laski jo edellisessä vaalitaistelussa.


      • Korhosen ja Vanhasen painotusten jyrkähköt erot on havaittu jo hyvin mediassakin. Eikä vain demarimediassa. Mutta ehkä mediakin on sitten täynnänsä demarimieltä.

        Tasa-arvotupon suhteen odotukset ovat korkealla ja kunta-sektorin neuvottelut alkaneet. Tulemme syksyn mittaan näkemään, miten hallitus lunastaa lupauksensa. Kepun Korhonen on tulokseen valmistautunut kertomalla jo etukäteen Kokoomuksen olevan pettäjän tiellä". Mutta Kepussa ja ilmeisesti sitten myös Kokoomuksessa asioista voi puhua näinkin värikkäin sanakääntein.


      • valitettavasti

        MPP.n taso laski jo kevään vaalitaistossa. Mies paljasti silloin yksisilmäisyytensä ja näköalattomuutensa kun muut (Jaba) osoittivat hänelle jo ennen vaaleja demarien mokat mutta MPP puolusti valittua linjaa karvaaseen loppuun. Karvas loppu olikin sellainen ettei mies ole toipunut vieläkään.

        Toivotatvasti toipuu sillä tuollainen kaunainen roiskiminen niin kepua kuin kokoomusta kohtaan laskee entisestään keskustelun tasoa tällä saitilla. Kaipaamme vanhaa analyyttistä MPP:tä.


      • valitettavasti kirjoitti:

        MPP.n taso laski jo kevään vaalitaistossa. Mies paljasti silloin yksisilmäisyytensä ja näköalattomuutensa kun muut (Jaba) osoittivat hänelle jo ennen vaaleja demarien mokat mutta MPP puolusti valittua linjaa karvaaseen loppuun. Karvas loppu olikin sellainen ettei mies ole toipunut vieläkään.

        Toivotatvasti toipuu sillä tuollainen kaunainen roiskiminen niin kepua kuin kokoomusta kohtaan laskee entisestään keskustelun tasoa tällä saitilla. Kaipaamme vanhaa analyyttistä MPP:tä.

        Luulen, että joidenkin mielestä kirjoitusteni taso laski siitä hetkestä, kun aloin sanoa poikkipuolisia sanoja Kokoomuksen politiikasta. Niin kauan kun kritisoin vain Kepua, olin "analyyttinen".

        En toki oikein vieläkään jaksa uskoa siihen, että demarien vaalitappion syynä oli heidän mokansa. Toki osaa äänestäkunnasta ärsytti puhe eriarvoistumisen vaaroista. Eriarvoistumiselle on kuitenkin ihan tilastollista pohjaa niin meiltä kuin muualta. Jos jokin puolue tavalla tai toisella reagoi sellaiseen kehitykseen, se on minusta positiivinen asia. Saattaa olla, että sanoma ei mennyt perille ja siitä demareita voi moittia. Liiallinen SAK-profiloituminen on varmaankin myös demareille ongelma.

        Minusta demarien vaalitappion suurin syy oli tällä kertaa Kokoomuksessa. Kokoomus kykeni näyttäytymään uudistushenkiseltä ja esitti erinomaisia täsmälupauksia liikkuville keskiluokkaisille äänestäjille (tasa-arvotupo, perintöveron alennus sekä eläkeverotus). Niillä voitettiin ne vaalit, mutta nyt onkin sitten hyvin tarkkaan alettu seurata sitä, lunastetaanko nämä lupaukset myös.

        Parlamentarismiin kuuluu suhdannevaihtelua ja demokraattina olen siitä vain iloinen, jos systeemi tällä tavoin toimii. Olen jo paljon aiemmin kirjoittanut täälläkin, että olisi toivottavaa, jos Kokoomus pääsisi testaamaan talouspoliittista osaamistaan, jotta empirian kautta saataisiin heidän teorioilleen tukea tai vastaperusteita.

        Uutta oli myös Kataisen hyvin korostunut puhe vasttuullisesta markkinataloudesta. Se oli uutta ja sellaista korostusta ei tietenkään olisi tarvittu, ellei maailmalla olisi esiintynyt niin suuressa määrin ongelmia vastuuttoman markkinatalouden vuoksi. Hyvässä taloustilanteessa Kataisen vastuullisuus toki toimii. Ehkä näemme joskus tulevaisuudessa, toimiiko se myös vähemmän hyvässä taloustilanteessa.


      • herää
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Luulen, että joidenkin mielestä kirjoitusteni taso laski siitä hetkestä, kun aloin sanoa poikkipuolisia sanoja Kokoomuksen politiikasta. Niin kauan kun kritisoin vain Kepua, olin "analyyttinen".

        En toki oikein vieläkään jaksa uskoa siihen, että demarien vaalitappion syynä oli heidän mokansa. Toki osaa äänestäkunnasta ärsytti puhe eriarvoistumisen vaaroista. Eriarvoistumiselle on kuitenkin ihan tilastollista pohjaa niin meiltä kuin muualta. Jos jokin puolue tavalla tai toisella reagoi sellaiseen kehitykseen, se on minusta positiivinen asia. Saattaa olla, että sanoma ei mennyt perille ja siitä demareita voi moittia. Liiallinen SAK-profiloituminen on varmaankin myös demareille ongelma.

        Minusta demarien vaalitappion suurin syy oli tällä kertaa Kokoomuksessa. Kokoomus kykeni näyttäytymään uudistushenkiseltä ja esitti erinomaisia täsmälupauksia liikkuville keskiluokkaisille äänestäjille (tasa-arvotupo, perintöveron alennus sekä eläkeverotus). Niillä voitettiin ne vaalit, mutta nyt onkin sitten hyvin tarkkaan alettu seurata sitä, lunastetaanko nämä lupaukset myös.

        Parlamentarismiin kuuluu suhdannevaihtelua ja demokraattina olen siitä vain iloinen, jos systeemi tällä tavoin toimii. Olen jo paljon aiemmin kirjoittanut täälläkin, että olisi toivottavaa, jos Kokoomus pääsisi testaamaan talouspoliittista osaamistaan, jotta empirian kautta saataisiin heidän teorioilleen tukea tai vastaperusteita.

        Uutta oli myös Kataisen hyvin korostunut puhe vasttuullisesta markkinataloudesta. Se oli uutta ja sellaista korostusta ei tietenkään olisi tarvittu, ellei maailmalla olisi esiintynyt niin suuressa määrin ongelmia vastuuttoman markkinatalouden vuoksi. Hyvässä taloustilanteessa Kataisen vastuullisuus toki toimii. Ehkä näemme joskus tulevaisuudessa, toimiiko se myös vähemmän hyvässä taloustilanteessa.

        Kaipaat testiä Kokoomuksen talouspolitiikan toimimisesta.

        Lipposen hallitukset toteuttivat Kokoomuksen teesejä; verojen alentamisen kautta saavutettavaa talouden dynamiikan ja työllisyyden parantamista menestyksekkäästi. Taloutemme kasvoi ja työllisyys parani, jälkimmäinen tuskallisen hitaasti rakenteellisista syistä johtuen.

        Vanhasen hallitus toteutti vieläkin oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa, Kokoomus ei esimerkiksi ole koskaan vaatinut kaikkien rikkaimmilta perittävän varallisuusveron poistoa, punamulta sen kuitenkin toteutti. Liekö ollut vaalitemppu jolla eriarvoisuutta lisättiin jotta sitä sitten vaaleissa voitaisiin vaatia poistettavaksi.

        Kokoomuksen politiikkaa on siis toteuttettu, Kokoomuksen itsensä mutta ennenkaikkea demareiden toimesta. Ja tulokset ovat ihan hyviä vaikkakaan kaikkea hyvää ei voi hallitusten ansioksi lukea.

        Miksi demarit sitten hylkäsivät hyvät saavutuksensa ja alkoivat haikailla jotain jota eivät osanneet sitten itsekään kertoa. Miksei yksinkertaisesti kehuttu omia erinomaisia tuloksia. Miksi kaivamalla kaivettiin joku menneisyyden vastakkainasettelu ja yritettiin haastaa Kokoomusta jonka kanssa yhdessä tai jonka opeilla kepun kanssa oli tehty tuloksellista jälkeä?

        Ja miksi sinä et arvostellut tuota politiikkaa silloin kun demarit olivat sitä toteuttamassa vaan vasta sitten kun demarit alkoivat puhua sitä vastaan?


      • herää kirjoitti:

        Kaipaat testiä Kokoomuksen talouspolitiikan toimimisesta.

        Lipposen hallitukset toteuttivat Kokoomuksen teesejä; verojen alentamisen kautta saavutettavaa talouden dynamiikan ja työllisyyden parantamista menestyksekkäästi. Taloutemme kasvoi ja työllisyys parani, jälkimmäinen tuskallisen hitaasti rakenteellisista syistä johtuen.

        Vanhasen hallitus toteutti vieläkin oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa, Kokoomus ei esimerkiksi ole koskaan vaatinut kaikkien rikkaimmilta perittävän varallisuusveron poistoa, punamulta sen kuitenkin toteutti. Liekö ollut vaalitemppu jolla eriarvoisuutta lisättiin jotta sitä sitten vaaleissa voitaisiin vaatia poistettavaksi.

        Kokoomuksen politiikkaa on siis toteuttettu, Kokoomuksen itsensä mutta ennenkaikkea demareiden toimesta. Ja tulokset ovat ihan hyviä vaikkakaan kaikkea hyvää ei voi hallitusten ansioksi lukea.

        Miksi demarit sitten hylkäsivät hyvät saavutuksensa ja alkoivat haikailla jotain jota eivät osanneet sitten itsekään kertoa. Miksei yksinkertaisesti kehuttu omia erinomaisia tuloksia. Miksi kaivamalla kaivettiin joku menneisyyden vastakkainasettelu ja yritettiin haastaa Kokoomusta jonka kanssa yhdessä tai jonka opeilla kepun kanssa oli tehty tuloksellista jälkeä?

        Ja miksi sinä et arvostellut tuota politiikkaa silloin kun demarit olivat sitä toteuttamassa vaan vasta sitten kun demarit alkoivat puhua sitä vastaan?

        Politiikka ei kykene enää ohjailemaan taloutta siinä määrin kuin ennen EU-aikaa ja ennen markkinoiden vapautumista. Politiikan ohjaileva rooli on vaihtunut enemmän reagoivaksi taikka edellytyksiä luovaksi. Hyvässä taloustilanteessa eli laskusuhdanteen aikana ja lopussa pyritään luomaan uuden kasvun edellytyksiä. Sen vuoksi voikin puolustaa Lipposen hallitusten elvytyspolitiikkaa. Muun muassa OKO-pankin pääjohtaja Antti Tanskanen on kritisoinut Ahon-Niinistön porvarihallituksen talouspolitiikkaa talouskasvua vaikeuttavaksi, kun pääpaino pantiin velkojen maksuun. Samaan tapaan Lipposen hallitusten suosimaa maltillista palkkapolitiikkaa on moitittu ainakin ensimmäisen hallituskauden kohdalla samasta syystä.

        Elvytyspolitiikan konsteissa ei näissä olosuhteissa ole paljon erimielisyyksiä kolmen suurimman puolueen kesken. Tämä voitiin havaita, kun verrataan Lipposen ja Vanhasen ykköshallituksen toimia. Nyt ollaan sitten jo uudessa tilanteessa, kun taloudessa on ylikuumenemisen vaara. Sellainen oli toki Lipposen hallitusten aikanakin, mutta Lipponen toimi tässä suhteessa erittäin painokkaasti maltillisten palkkasopimusten puolesta, ettei inflaatio karkaisi ja katkaisisi hyvää talouskehitystä.

        Vastuullisen markkinatalouden oppi tulee testattua vasta seuraavan laman aikana, jos Kokoomus silloin on hallituksessa. Jos vastuulliseen markkinatalouteen kuuluu myös talouskasvun hedelmien oikeudenmukainen jakaminen, tässä suhteessa hallitus on testissä jo nyt. Lipposen hallitukset ja Vanhasen ykköshallitus eivät toki tässä suhteessa paljon erityismainintoja ansaitse. Kyse onkin siitä, kykeneekö Kataisen vastuullinen marrkinatalous kuromaan tuloeroja umpeen vai entisestään kasvattamaan niitä.

        Kun politiikasta on tullut reagointia markkinatalouden aiheuttamiin myllerryksiin, politiikka joudutaan asettamaan kohdalleen kulloisenkin taloustilanteen mukaan. Tämä on syy, miksi minäkin voin puhua eri keinojen käytön tarkoituksenmukaisuudesta yhdessä tilanteessa ja vastustaa niitä toisessa taloustilanteessa. Elvytyspolitiikkaa oli järkevää 90-luvun puolivälissä, mutta nyt se voisi olla suorastaan tuhoisaa.

        Kun politiikka on reagointia talouden hegemoniassa, politiikan tuloksia voidaan mitata lähinnä sellaisilla asioilla kuin tuloerojen kasvulla, työttömyyden määrällä ja sosiaalisten ongelmien runsaudella.

        Kokoomuksen marrkintalousopin mukaan jakovaraa syntyy siitä, että talous pidetään kunnossa ja kilpailukyämme lisätään. Tässä suhteessa odottavan aika on tullut pitkäksi. Milloin se talouskasvu oikein alkaa näkyä köyhempienkin pöydissä, kun tuloerot vain kasvavat. Politiikassa on siten ensisijaisesti kyse oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta. Markkinatalouden tulosmittarit meillä ja muualla eivät ole oikein antaneet osviittaa siitä vastuullisuudesta, joten nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan, sisältääkö Kataisen lupaus peräti maailmanhistoriallisesti jotain uutta ja ennennäkemätöntä.


      • hauskaa.
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Politiikka ei kykene enää ohjailemaan taloutta siinä määrin kuin ennen EU-aikaa ja ennen markkinoiden vapautumista. Politiikan ohjaileva rooli on vaihtunut enemmän reagoivaksi taikka edellytyksiä luovaksi. Hyvässä taloustilanteessa eli laskusuhdanteen aikana ja lopussa pyritään luomaan uuden kasvun edellytyksiä. Sen vuoksi voikin puolustaa Lipposen hallitusten elvytyspolitiikkaa. Muun muassa OKO-pankin pääjohtaja Antti Tanskanen on kritisoinut Ahon-Niinistön porvarihallituksen talouspolitiikkaa talouskasvua vaikeuttavaksi, kun pääpaino pantiin velkojen maksuun. Samaan tapaan Lipposen hallitusten suosimaa maltillista palkkapolitiikkaa on moitittu ainakin ensimmäisen hallituskauden kohdalla samasta syystä.

        Elvytyspolitiikan konsteissa ei näissä olosuhteissa ole paljon erimielisyyksiä kolmen suurimman puolueen kesken. Tämä voitiin havaita, kun verrataan Lipposen ja Vanhasen ykköshallituksen toimia. Nyt ollaan sitten jo uudessa tilanteessa, kun taloudessa on ylikuumenemisen vaara. Sellainen oli toki Lipposen hallitusten aikanakin, mutta Lipponen toimi tässä suhteessa erittäin painokkaasti maltillisten palkkasopimusten puolesta, ettei inflaatio karkaisi ja katkaisisi hyvää talouskehitystä.

        Vastuullisen markkinatalouden oppi tulee testattua vasta seuraavan laman aikana, jos Kokoomus silloin on hallituksessa. Jos vastuulliseen markkinatalouteen kuuluu myös talouskasvun hedelmien oikeudenmukainen jakaminen, tässä suhteessa hallitus on testissä jo nyt. Lipposen hallitukset ja Vanhasen ykköshallitus eivät toki tässä suhteessa paljon erityismainintoja ansaitse. Kyse onkin siitä, kykeneekö Kataisen vastuullinen marrkinatalous kuromaan tuloeroja umpeen vai entisestään kasvattamaan niitä.

        Kun politiikasta on tullut reagointia markkinatalouden aiheuttamiin myllerryksiin, politiikka joudutaan asettamaan kohdalleen kulloisenkin taloustilanteen mukaan. Tämä on syy, miksi minäkin voin puhua eri keinojen käytön tarkoituksenmukaisuudesta yhdessä tilanteessa ja vastustaa niitä toisessa taloustilanteessa. Elvytyspolitiikkaa oli järkevää 90-luvun puolivälissä, mutta nyt se voisi olla suorastaan tuhoisaa.

        Kun politiikka on reagointia talouden hegemoniassa, politiikan tuloksia voidaan mitata lähinnä sellaisilla asioilla kuin tuloerojen kasvulla, työttömyyden määrällä ja sosiaalisten ongelmien runsaudella.

        Kokoomuksen marrkintalousopin mukaan jakovaraa syntyy siitä, että talous pidetään kunnossa ja kilpailukyämme lisätään. Tässä suhteessa odottavan aika on tullut pitkäksi. Milloin se talouskasvu oikein alkaa näkyä köyhempienkin pöydissä, kun tuloerot vain kasvavat. Politiikassa on siten ensisijaisesti kyse oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta. Markkinatalouden tulosmittarit meillä ja muualla eivät ole oikein antaneet osviittaa siitä vastuullisuudesta, joten nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan, sisältääkö Kataisen lupaus peräti maailmanhistoriallisesti jotain uutta ja ennennäkemätöntä.

        Jos Milton Friedman, Henry Ford ja Taylor olisivat hengissä ja moittisivat Suomen nykyisen hallituksen politiikkaa, sinä vetoaisit kovati heihin.


      • jonkin verran
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Korhosen ja Vanhasen painotusten jyrkähköt erot on havaittu jo hyvin mediassakin. Eikä vain demarimediassa. Mutta ehkä mediakin on sitten täynnänsä demarimieltä.

        Tasa-arvotupon suhteen odotukset ovat korkealla ja kunta-sektorin neuvottelut alkaneet. Tulemme syksyn mittaan näkemään, miten hallitus lunastaa lupauksensa. Kepun Korhonen on tulokseen valmistautunut kertomalla jo etukäteen Kokoomuksen olevan pettäjän tiellä". Mutta Kepussa ja ilmeisesti sitten myös Kokoomuksessa asioista voi puhua näinkin värikkäin sanakääntein.

        Medis on tottunut tekemään heti draamaa, jos joku poliitikko ei puhu asioista tavalla, jota muut käyttävät. Tämä on suomettuneisuuden ajan jäänne, joka istuu lujimmassa niissä toimittajissa, joilla on halu tukea oppositiota ja arvostella hallitusta. muistat varmaan, miten media näki pahoja linjariitoja Lipposen ja Halosen & Tuomiojan välillä.

        Kun Korhonen puhuu eri asioista kuin Vanhanen ja painottaa niitä eri tavalla, siinä ei nytkään ole kyse linjaeroista, ristiriidoista eikä valtataistelusta, vaan avoimesta poliittisesta keskustelusta, jota SDP:ssä ei ole koskaan käyty.

        Tapasi nälviä kokoomusta ja hallitusta siitä, että se korvaa kunnille sen osan palkkakustannusten lisäystä, joka koskee koulutettujen naisvaltaisten alojen muita suurempia palkankorotuksia, on todella lapsellista.

        Oletko todella niin helevetin katrkera demareiden vaalitappiosta, ettet halua tunnustaa asioiden oikeaa laitaa, vaikka takuulla tiedät sen aivan hyvin: Kunnat saavat aikanaan valtiolta ylimääräistä tukea ihan niin paljon kuin työmarkkinaosapuolet keskenään sopivat, että em. naisalojen palkat nousevat ENEMMÄN kuin muiden alojen palkat.

        Korhosen polemisointi kepun sisäisessä mediassa on Korhosen asia, jos hän haluaa paljastaa tyhmyytensä. Korhonen nimittäin tietää, ettei häneen luoteta kokoomuksessa tippaakaan, joten puhui hän mitä tahansa, niin se ei aiheuta mitään haittaa, koska Korhonen ei ole mukana hallituksessa asioista päättämässä.


      • sen puute
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Luulen, että joidenkin mielestä kirjoitusteni taso laski siitä hetkestä, kun aloin sanoa poikkipuolisia sanoja Kokoomuksen politiikasta. Niin kauan kun kritisoin vain Kepua, olin "analyyttinen".

        En toki oikein vieläkään jaksa uskoa siihen, että demarien vaalitappion syynä oli heidän mokansa. Toki osaa äänestäkunnasta ärsytti puhe eriarvoistumisen vaaroista. Eriarvoistumiselle on kuitenkin ihan tilastollista pohjaa niin meiltä kuin muualta. Jos jokin puolue tavalla tai toisella reagoi sellaiseen kehitykseen, se on minusta positiivinen asia. Saattaa olla, että sanoma ei mennyt perille ja siitä demareita voi moittia. Liiallinen SAK-profiloituminen on varmaankin myös demareille ongelma.

        Minusta demarien vaalitappion suurin syy oli tällä kertaa Kokoomuksessa. Kokoomus kykeni näyttäytymään uudistushenkiseltä ja esitti erinomaisia täsmälupauksia liikkuville keskiluokkaisille äänestäjille (tasa-arvotupo, perintöveron alennus sekä eläkeverotus). Niillä voitettiin ne vaalit, mutta nyt onkin sitten hyvin tarkkaan alettu seurata sitä, lunastetaanko nämä lupaukset myös.

        Parlamentarismiin kuuluu suhdannevaihtelua ja demokraattina olen siitä vain iloinen, jos systeemi tällä tavoin toimii. Olen jo paljon aiemmin kirjoittanut täälläkin, että olisi toivottavaa, jos Kokoomus pääsisi testaamaan talouspoliittista osaamistaan, jotta empirian kautta saataisiin heidän teorioilleen tukea tai vastaperusteita.

        Uutta oli myös Kataisen hyvin korostunut puhe vasttuullisesta markkinataloudesta. Se oli uutta ja sellaista korostusta ei tietenkään olisi tarvittu, ellei maailmalla olisi esiintynyt niin suuressa määrin ongelmia vastuuttoman markkinatalouden vuoksi. Hyvässä taloustilanteessa Kataisen vastuullisuus toki toimii. Ehkä näemme joskus tulevaisuudessa, toimiiko se myös vähemmän hyvässä taloustilanteessa.

        Analyyttisyytesi katosi siihen, kun et pystynyt havainnoimaan demareiden virheitä ja ryhdyit tulkitsemaan kokoomuksen toimia (myös keskusta-oikeistolaisuutta) hyvin vääristelevällä tavalla.

        Koska vaalitulos kokoomuksen ja SDP:n välillä on aina kiinni keskiuokkaisten palkansaajien liikkumisesta, vaikuttivat mainoskampanjat tähän tulokseen merkittävästi.

        SDP:n (ja SAK:n) keinotekoinen oikeisto/vasemmisto vastakkainasettelu sekä vanhanaikaiset ja valheelliset vasemmistolaiset väittämät karkottivat äänestäjiä SDP:stä. Kokoomuksen kampanja vastuulliseen markkinatalouteen luottamisesta, vastakkainasettelun hylkäämisestä ja työllisyyden parantamisesta toi ääniä.

        Jos sanot, että demareiden vaalitapppion syy on kokoomuksessa, niin panet pääsi pensaaseen. Jopa SDP on omissa analyyseissään todennut, että syy on edellisten hallitusten politiikassa, jossa juuri ne asiat oli jätetty hoitamatta, joihin SDP kampanjassaan vetosi. Kun SDP itse myöntää virheeksi sen, että vaaliteemat olivat vanhanaikaisia, niin mikset sinä myönnä?


      • hyvä tajuta
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Politiikka ei kykene enää ohjailemaan taloutta siinä määrin kuin ennen EU-aikaa ja ennen markkinoiden vapautumista. Politiikan ohjaileva rooli on vaihtunut enemmän reagoivaksi taikka edellytyksiä luovaksi. Hyvässä taloustilanteessa eli laskusuhdanteen aikana ja lopussa pyritään luomaan uuden kasvun edellytyksiä. Sen vuoksi voikin puolustaa Lipposen hallitusten elvytyspolitiikkaa. Muun muassa OKO-pankin pääjohtaja Antti Tanskanen on kritisoinut Ahon-Niinistön porvarihallituksen talouspolitiikkaa talouskasvua vaikeuttavaksi, kun pääpaino pantiin velkojen maksuun. Samaan tapaan Lipposen hallitusten suosimaa maltillista palkkapolitiikkaa on moitittu ainakin ensimmäisen hallituskauden kohdalla samasta syystä.

        Elvytyspolitiikan konsteissa ei näissä olosuhteissa ole paljon erimielisyyksiä kolmen suurimman puolueen kesken. Tämä voitiin havaita, kun verrataan Lipposen ja Vanhasen ykköshallituksen toimia. Nyt ollaan sitten jo uudessa tilanteessa, kun taloudessa on ylikuumenemisen vaara. Sellainen oli toki Lipposen hallitusten aikanakin, mutta Lipponen toimi tässä suhteessa erittäin painokkaasti maltillisten palkkasopimusten puolesta, ettei inflaatio karkaisi ja katkaisisi hyvää talouskehitystä.

        Vastuullisen markkinatalouden oppi tulee testattua vasta seuraavan laman aikana, jos Kokoomus silloin on hallituksessa. Jos vastuulliseen markkinatalouteen kuuluu myös talouskasvun hedelmien oikeudenmukainen jakaminen, tässä suhteessa hallitus on testissä jo nyt. Lipposen hallitukset ja Vanhasen ykköshallitus eivät toki tässä suhteessa paljon erityismainintoja ansaitse. Kyse onkin siitä, kykeneekö Kataisen vastuullinen marrkinatalous kuromaan tuloeroja umpeen vai entisestään kasvattamaan niitä.

        Kun politiikasta on tullut reagointia markkinatalouden aiheuttamiin myllerryksiin, politiikka joudutaan asettamaan kohdalleen kulloisenkin taloustilanteen mukaan. Tämä on syy, miksi minäkin voin puhua eri keinojen käytön tarkoituksenmukaisuudesta yhdessä tilanteessa ja vastustaa niitä toisessa taloustilanteessa. Elvytyspolitiikkaa oli järkevää 90-luvun puolivälissä, mutta nyt se voisi olla suorastaan tuhoisaa.

        Kun politiikka on reagointia talouden hegemoniassa, politiikan tuloksia voidaan mitata lähinnä sellaisilla asioilla kuin tuloerojen kasvulla, työttömyyden määrällä ja sosiaalisten ongelmien runsaudella.

        Kokoomuksen marrkintalousopin mukaan jakovaraa syntyy siitä, että talous pidetään kunnossa ja kilpailukyämme lisätään. Tässä suhteessa odottavan aika on tullut pitkäksi. Milloin se talouskasvu oikein alkaa näkyä köyhempienkin pöydissä, kun tuloerot vain kasvavat. Politiikassa on siten ensisijaisesti kyse oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta. Markkinatalouden tulosmittarit meillä ja muualla eivät ole oikein antaneet osviittaa siitä vastuullisuudesta, joten nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan, sisältääkö Kataisen lupaus peräti maailmanhistoriallisesti jotain uutta ja ennennäkemätöntä.

        Olet todella pahan demaripropagandan sokaisema.

        Ymmärrät hyvin sen, miten avoimessa, globaalissa markkinataloudessa yksittäinen pieni valtio voi ainoastaan reagoida kansainvälisiin suhteisiin ja omalta osaltaan toimia niin, että edellytykset talouskasvulle ovat olemassa sen mukaisina, mitä kv. talouskehitys edellyttää.

        Ymmärrät myös sen, että vain kasvu lisää jakovaraa.

        Siinä olet se3n sijaan ihan pihalla, kun jäkätät tuloerojen kasvusta.

        Koeta nyt vihdoinkin ymmärtää, että talouskasvu kohdistuu AINA eri tavalla eri toimialoille ja eri kansalaisryhmiin, että kasvun aikana pääomatulot kasvavat ensimmäisinä, kun osinkoja aletaan jakaa. ymärrä sekin, että prosentuaaliset palkankorotukset lisäävät palkkaeroja.

        Ja ymmärrä myös se, että palkkoje ei sovita poliittisilla foorumeilla, kun kehitys on ilmiselvä sen suhteen, että niistä sopiminen menee sinne, mihin se kuuluukin: toimialoittain liittotasolle ja yhä enemmän yrityksiin.

        Tulevaisuudessa palkat nousevat eniten niillä toimialoilla, jotka kasvavat ja voivat jopa laskea niillä toimialoilla, jotka taantuvat.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4283
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3487
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1817
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1707
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      298
      1443
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      950
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      863
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      852
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      849
    Aihe