naispappeus

Kirkko ei ole kuin mikä tahansa työpaikka. Ainakaan sen ei tulisi olla.

Kirkolla on paljon suurempi tehtävä kuin antaa ajallinen toimeentulo virkamiehilleen. Kirkossa tulee opettaa kaikelle kansalle sitä, mitä on raamatussa. Jos se opettaa jotain muuta, se ei ole ainakaan kristillinen kirkko sitten enää.

Moni lukee raamatusta, että naisen virkapaikaksi seurakunnan paimenen tehtävä ei kuulu. Niinhän siellä lukeekin.

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja naiseksi hän heidät loi, raamattu sanoo.

Se tarkoittaa, että mies ja nainen ovat yhdessä Jumalan kuva. Mutta nainen luotiin miehen kylkiluusta. Se tarkoittaa vertauskuvana, että seurakunta (vaimo) luodaan Kristuksen kylkeen tehdystä kuolinhaavasta vuotaneesta verestä&vedestä. Se on kaste, joka herättää kuolleet maan tomusta (vrt. esim. Jes. 26:19). Ihminenhän on maasta tehty, ja itsessään ilman Henkeä hän myös on vain maan tomua.

Seurakunnassa se seikka, että vain mies on pappina, on tarkoitus olla myös eräänlainen "kuva". Se on alunperin ollut varsin ymmärrettäväkin kuva, siihen aikaan, kun naisen asema oli toisenlainen kuin nykypäivän Suomessa esimerkiksi. Se raamatussa oleva Jumalan asettama kuva selittyy sillä, että Kristus ja seurakunta ovat vertauskuvallisesti mies ja vaimo. Seurakunta on alamainen Kristukselle sillä tavoin, että kuuntelee tätä, ja toisaalta Kristus huolehtii seurakunnasta siten, että elättää tämän. Vaimo elää miehen varassa (tällainen hengellinen vertauskuva ei tänä päivänä oikein meillä vain taida enää nykyaikana toimia ymmärrettävänä).

Silti en ole varma, onko meillä lupa murtaa tuota Jumalan sanallaan alunperin asettamaa kuvaa.

Kristus on kuitenkin Elämä Seurakunnalleen, se on varmasti totta yhä.

Näin ollen, naispappeuden vastustuskin puhtaimmillaan voisi olla vain evankeliumin, ilosanoman kirkastamista. Jos muistettaisiin, että tässä ei Jumala katso henkilöön eikä sukupuoleen, jompaa kumpaa alentaen tai ylentäen, vaan hän tahtoo kertoa ihmisille jotain suurenmoista omasta huolenpidostaan Herrana, eli "miehenä" siitä, miten hän huolehtii "vaimostaan".

Raamatussa, etenkin Vanhassa testamentissa, mies ja vaimo monessakin eri tilanteessa kuvaa Kristusta, Herraa, ja seurakuntaa, joka on morsian tai vaimo. Henki ja morsian, jotka sanovat "tule!" (Ilm.22:17, tarkoittaa seurakuntaa, joka kehottaa kansaa uskomaan Vapahtajaan.

- - - - - - -

Ef. 5:31   "Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi."
Ef. 5:32   Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.

Ruth kirjoitti:

Kirkko ei ole kuin mikä tahansa työpaikka. Ainakaan sen ei tulisi olla.

Kirkolla on paljon suurempi tehtävä kuin antaa ajallinen toimeentulo virkamiehilleen. Kirkossa tulee opettaa kaikelle kansalle sitä, mitä on raamatussa. Jos se opettaa jotain muuta, se ei ole ainakaan kristillinen kirkko sitten enää.

Moni lukee raamatusta, että naisen virkapaikaksi seurakunnan paimenen tehtävä ei kuulu. Niinhän siellä lukeekin.

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja naiseksi hän heidät loi, raamattu sanoo.

Se tarkoittaa, että mies ja nainen ovat yhdessä Jumalan kuva. Mutta nainen luotiin miehen kylkiluusta. Se tarkoittaa vertauskuvana, että seurakunta (vaimo) luodaan Kristuksen kylkeen tehdystä kuolinhaavasta vuotaneesta verestä&vedestä. Se on kaste, joka herättää kuolleet maan tomusta (vrt. esim. Jes. 26:19). Ihminenhän on maasta tehty, ja itsessään ilman Henkeä hän myös on vain maan tomua.

Seurakunnassa se seikka, että vain mies on pappina, on tarkoitus olla myös eräänlainen "kuva". Se on alunperin ollut varsin ymmärrettäväkin kuva, siihen aikaan, kun naisen asema oli toisenlainen kuin nykypäivän Suomessa esimerkiksi. Se raamatussa oleva Jumalan asettama kuva selittyy sillä, että Kristus ja seurakunta ovat vertauskuvallisesti mies ja vaimo. Seurakunta on alamainen Kristukselle sillä tavoin, että kuuntelee tätä, ja toisaalta Kristus huolehtii seurakunnasta siten, että elättää tämän. Vaimo elää miehen varassa (tällainen hengellinen vertauskuva ei tänä päivänä oikein meillä vain taida enää nykyaikana toimia ymmärrettävänä).

Silti en ole varma, onko meillä lupa murtaa tuota Jumalan sanallaan alunperin asettamaa kuvaa.

Kristus on kuitenkin Elämä Seurakunnalleen, se on varmasti totta yhä.

Näin ollen, naispappeuden vastustuskin puhtaimmillaan voisi olla vain evankeliumin, ilosanoman kirkastamista. Jos muistettaisiin, että tässä ei Jumala katso henkilöön eikä sukupuoleen, jompaa kumpaa alentaen tai ylentäen, vaan hän tahtoo kertoa ihmisille jotain suurenmoista omasta huolenpidostaan Herrana, eli "miehenä" siitä, miten hän huolehtii "vaimostaan".

Raamatussa, etenkin Vanhassa testamentissa, mies ja vaimo monessakin eri tilanteessa kuvaa Kristusta, Herraa, ja seurakuntaa, joka on morsian tai vaimo. Henki ja morsian, jotka sanovat "tule!" (Ilm.22:17, tarkoittaa seurakuntaa, joka kehottaa kansaa uskomaan Vapahtajaan.

- - - - - - -

Ef. 5:31   "Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi."
Ef. 5:32   Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.

Lue lisää

kiitos kummastakin vastauksesta.
ajatus mikä minulla pani tuon kirjoituksen tekemään oli se että, nykyään monet papit ovat alkaneet ikäänkuin virkamiehiksi tai jopa konsulteiksi, ratsastaen papin koulutuksella.
silloin kun minä tarvitsen pappia,minulle tulee huoli onko pappi pappi vai virkamies.
Jotenkin tuntuu että olen turvallisemmalla pohjalla jos löydän sellaisen papin joka on uskossa ja jonka elämäntehtävänä on papintehtävien hoito eikä viranhoito.
siitä olen sataprosenttisen varma että jumala ei näe miestä ja naista eri tasoilla vaan yhdessä rinnakkain samanarvoisina, ne eriarvoisuudet joita on keskusteluissa näkyvissä ovat tämän maailman tuotosta.
Mutta sen ymmärrän jos Jumala on antanut meille erilaiset tehtävät, jos näin on niin olisin kyllä varovainen "sanan" hylkäämisessä, koska todellisuudessa meillä ei mitään muuta ole.
olemmehan ilman henkeä vain maantomua.