Kun olin raamattuopiskelija ja opiskelin kaikkia mahdollisia raamatunkohtia, minulle ei koskaan selitetty seuraavaa kohtaa raamatusta: Joh 1:1-3 (Olen pahoillani, kohta on lainattu kirkkoraamatusta!!)Tarkistin kuitenkin watchtower.org online bibliasta, että sielläkin teksti on samansuuntainen.
Kohtahan menee näin: "Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan luona. JA SANA OLI JUMALA! Jo alussa sana oli Jumalan luona. kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä"
Noh, jokainen ymmärtää, että Sana on Jeesus Nasaretilainen, mutta mitäpä mitä? Että hän olisi JUMALA!
Keskustelin Katolilaisten puolella asiasta ihan mielenkiinnosta ja siellä joku minulle "todisti" Jeesuksen jumaluudesta ja tarjosi näitä raamatun kohtia todisteeksi!
Jt uskonto opettaa, että Jeesus on Jumalan ainoa poika ja että me voimme seurata hänen esimerkkiään kaikessa, itseasiassa se on kunnon kristityn velvollisuus.
Jeesus=arkkienkeli Mikael on myös yksi juttu, josta JT uskonto opettaa.
Raamattu kuitenkin opettaa Johanneksen evankeliumissa, että "Sana" olisi jumalainen ja luova voima, itseasiassa raamatussa sanotaan, että Sana on Jumala, miten sen voi selittää??
Kun Jumala luomiskertomuksessa puhuu jollekin ja sanoo: TehkääMME ihminen kaltaisekseMME, hän puhuu sille Sanalle, eli Pojalleen. Onko siis niin, että Jeesus on Jumalaa ja irtautuu Jumalasta tullakseen lihaksi maailmaan, jonka hän on luonut..Maailmaan, joka on hänen omansa, mutta jonka ihmiset eivät toivota häntä tervetulleeksi.
Mielenkiintoista tosiaan!
Jos lukee pidemmälle Johanneksen evankeliumia saattaisi ajatella, että se sana on jonkinlaista jumalaista viisautta, jonka saa käyttöönsä vain ottamalla vastaan Jumalan "Sanan". Kun sitten ottaa vastaan (kaste) tulee Jumalan lapseksi..Sana ei siis olisi niin konkreettisesti Jeesus vaan enemmän sitä energiaa, joka tekee Jeesuksesta Jumalan ainoan pojan.
Jakeessa 18 sanotaan: Jumalaa ei ole kukaan koskaan nähnyt. Ainoa poika, JOKA ITSE ON JUMALA ja joka aina on Jumalan vierellä on meidät opettanut tuntemaan hänet.
Raamattuhan opettaa, että Jeesus on Jumala! Olenko ainoa, joka näkee siinä pienen ristiriidan?
Kohtahan menee näin: "Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan luona. JA SANA OLI JUMALA! Jo alussa sana oli Jumalan luona. kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä"
Noh, jokainen ymmärtää, että Sana on Jeesus Nasaretilainen, mutta mitäpä mitä? Että hän olisi JUMALA!
Keskustelin Katolilaisten puolella asiasta ihan mielenkiinnosta ja siellä joku minulle "todisti" Jeesuksen jumaluudesta ja tarjosi näitä raamatun kohtia todisteeksi!
Jt uskonto opettaa, että Jeesus on Jumalan ainoa poika ja että me voimme seurata hänen esimerkkiään kaikessa, itseasiassa se on kunnon kristityn velvollisuus.
Jeesus=arkkienkeli Mikael on myös yksi juttu, josta JT uskonto opettaa.
Raamattu kuitenkin opettaa Johanneksen evankeliumissa, että "Sana" olisi jumalainen ja luova voima, itseasiassa raamatussa sanotaan, että Sana on Jumala, miten sen voi selittää??
Kun Jumala luomiskertomuksessa puhuu jollekin ja sanoo: TehkääMME ihminen kaltaisekseMME, hän puhuu sille Sanalle, eli Pojalleen. Onko siis niin, että Jeesus on Jumalaa ja irtautuu Jumalasta tullakseen lihaksi maailmaan, jonka hän on luonut..Maailmaan, joka on hänen omansa, mutta jonka ihmiset eivät toivota häntä tervetulleeksi.
Mielenkiintoista tosiaan!
Jos lukee pidemmälle Johanneksen evankeliumia saattaisi ajatella, että se sana on jonkinlaista jumalaista viisautta, jonka saa käyttöönsä vain ottamalla vastaan Jumalan "Sanan". Kun sitten ottaa vastaan (kaste) tulee Jumalan lapseksi..Sana ei siis olisi niin konkreettisesti Jeesus vaan enemmän sitä energiaa, joka tekee Jeesuksesta Jumalan ainoan pojan.
Jakeessa 18 sanotaan: Jumalaa ei ole kukaan koskaan nähnyt. Ainoa poika, JOKA ITSE ON JUMALA ja joka aina on Jumalan vierellä on meidät opettanut tuntemaan hänet.
Raamattuhan opettaa, että Jeesus on Jumala! Olenko ainoa, joka näkee siinä pienen ristiriidan?
Vastaukset 13
Vanhimmat
asia on melkolailla jauhettu loppuun täälä ja palstalta löytyy usemapi ketju aiheesta. Kannattaisi tarkastaa ne ensin.
Tämä Jumalan sana on peruja filosofiasta ja mystiikasta, missä tämä käsitetään joksikin persoonalliseksi olemukseksi.
Ihan kuka tahansa henkilö pystyisi olemaan tämä "Jumalan sana" joka opettaa ihmisille Jumalan ilmoittamaa opetusta. Ihan niinkuin VT:ssä profeetat olivat Jumalan sana,siksi Jeesustakin kutsuttiin tällä tavalla. Eivät profeetatkaan olleet mitään jumalia vaikka olivat yhteydessä Jumalaan.
>>Kun Jumala luomiskertomuksessa puhuu jollekin ja sanoo: TehkääMME ihminen kaltaisekseMME, hän puhuu sille Sanalle, eli Pojalleen.Jakeessa 18 sanotaan: Jumalaa ei ole kukaan koskaan nähnyt. Ainoa poika, JOKA ITSE ON JUMALA ja joka aina on Jumalan vierellä on meidät opettanut tuntemaan hänet.
"Kun Jumala luomiskertomuksessa puhuu jollekin ja sanoo: TehkääMME ihminen kaltaisekseMME, hän puhuu sille Sanalle, eli Pojalleen."
>>Missä sanotaan että Jumala puhuu tässä juuri pojalleen tai edes pyhälle hengelleen?
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että kenelles jumala sitten turisee tuossa? Enkeleilleenkö kenties? Vai kaikille muillekin henkiluomuksilleen?
En jaksa selittää yksioikoisesti joten hienosti copy-pastaan artikkelin. Valitettavasti englanninkielinen.
"Answer: Trinitarian Christians maintain that Genesis 1:26 and Genesis 11:7 are prooftexts of an alleged tri-unity god, but this claim is erroneous. The inference that "Let us make man in our image" (Genesis 1:26) refers to the plurality of God is refuted by the subsequent verse, which relates the creation of man to a singular God, "And God created man in His image" (Genesis 1:27). In this verse the Hebrew verb "created" appears in the singular form. If "let us make man" indicates a numerical plurality, it would be followed in the next verse by, "And they created man in their image." Obviously, the plural form is used in the same way as in the divine appellation 'Elohim, to indicate the all- inclusiveness of God's attributes of authority and power, the plurality of majesty. It is customary for one in authority to speak of himself as if he were a plurality. Hence, Absalom said to Ahithophel, "Give your counsel what we shall do" (2 Samuel 16:20). The context shows that he was seeking advice for himself' yet he refers to himself as "we" (see also Ezra 4:16-19).
There is another possible reason for the use of the plural on the part of God, and that is to manifest His humility. God addresses Himself to the angels and says to them, "Let us make man in our image." It is not that He invites their help, but as a matter of modesty and courtesy, God associates them with the creation of man. This teaches us that a great man should act humbly and consult with those lower than him. It is not unusual for God to refer to His heavenly court (angels) as "us," as we see in Isaiah 6:8, "And I heard the voice of the Lord, saying, 'Whom shall I send, and who will go for us?'" Although God often acts without assistance, He makes His intentions known to His servants. Thus, we find "Shall I conceal from Abraham that which I am doing" (Genesis 18:17); "He made known His ways to Moses, His doings to the children of Israel" (Psalms 103:7); "For the Lord God will do nothing without revealing His counsel to His servants the prophets" (Amos 3:7).
A misconception similar to that concerning Genesis 1:27 is held by trinitarian Christians with reference to the verse, "Come, let us go down, and there confound their language" (Genesis 11:7). Here, too, the confounding of the language is related in verse 9 to God alone, ". . . because the Lord did there confound the language of all the earth." In this verse the Hebrew verb "did" appears in the singular form. Also, the descent is credited in verse 5 to the Lord alone, "And the Lord came down to see the city and the tower." In this verse the Hebrew verb "came down" appears in the singular form. If a doctrine of plurality of persons is to be based on the grammatical form of words, the frequent interchanging of the singular and the plural should vitiate such an attempt as being without foundation or merit. We may safely conclude that the Bible refutes most emphatically every opinion, which deviates from the concept of an indivisible unity of God.
Chapter 45 of Isaiah, using the Tetragrammaton, unequivocally asserts that the Lord alone is the creator and ruler of all things in the universe. The six uses of 'Elohim in this chapter (verses 3, 5, 14, 15, 18, 21) show that the term 'Elohim is synonymous with the Tetragrammaton, and that both epithets refer to the absolute one-and-only God. The singularity of God, expressed in the first-person singular in verse 12, clearly shows who is meant by the phrase, "Let us create man in our image": "I, even I, have made the earth, and created man upon it; I, even My hands, have stretched out the heavens, and all their host have I commanded."
As for the Messiah, of him God says, "And I will set up one shepherd over them, and he shall feed them, even My servant David; he shall feed them, and he shall be their shepherd. And I the Lord will be their God, and My servant David prince among them; I the Lord have spoken" (Ezekiel 34:23-24). The Lord alone will be worshipped as God, while the Messiah, as the servant of God, lives with the people. God and the Messiah are not and cannot be equals, for it is God alone who gives the Messiah power to rule in the capacity of His appointed servant. "
Raamattu opettaa johdonm. että Hän on Jumalan Poika.
Siinä oleT oikeassa, että Jumala puhuu "Elohim ,": siinä Pojalleen ja muille siihen asti luoduille.
raamattuun on kirjoitettu,Jeesus on sanonut että; Minä ja Isä olemme yhtä.En nyt tähän löytänyt,tarttee surffata koivuniemi nettiin sieltä löytyypi.
tämä yhtä olemisen kreikankielinen sana"hen" ei tarkoita fyysistä yhtä olemista vaan henkistä yhteen kuuluvuutta. Aivan niinkuin Jeesus toivoi opetuslastensa olevan yhtä(hen) keskenään ja hänen kanssaan niin Jeesus ja Jumalakin olivat yhtä (hen). Oikea kuvaus olisi "olla yksimielisiä"
Kysäisempä samalla,kuka lähtee kanssani kaffille?On päiväkaffee aika,pullaa ei ole,mutta jäätelöä löytyy..
Joopa joo, ei tällä palstalla turhaan älykkyyteen törmää..No joka tapauksessa:
Minun kirkkoraamatussani lukee ihan selkeästi juuri niin, eli tuskin se päästä on keksitty.. Siinä lukee Ainoa poika, joka itse on Jumala..jne. Sinullako on UM käännös, nimmaristasi päätellen tuskin valtakunnan salilla pyörit! Kuten sanoin, näissä raamatun kohdissa on ristiriita sen kanssa, mitä Jt uskonto opettaa. Jeesus on siis raamatun mukaan Jumala. Raamattu sanoo niin, mutta Jt uskonto ei!
Kyllä se vain on niin kuin edellinen sanoi. Tuota ei ole vahimmissa teksteissä. Oppineet ovat tulleet siihen tulokseen, että sillä on vain yritetty siivittää kolminaisuutta uuteen lentoon.
Millä perusteella voidaan olettaa että kyseinen kirja pitää sisällään totuuden asioista?
Voihan olla mahdollista,, että tuon kirjan sanoma on esimerkiksi täysin vääristynyt, eli 'heittänyt katolleen' jo sanomaa kirjanneen ihmisen lähtö-kohdista eli motiiveista lähtien.
Raamatun teksti on muuttunut ja muutettu sitä arvioineen ihmis-ryhmän ajatuksen mukaan.
Miksi esimerkiksi ns. gnostilaiset tekstit, jotka antavat aivan eri kuvan kuin kaanonisoidut tekstit--> eivät ole lainkaan 'mukiinmeneviä' tässä asiassa?
Jos niitä pitää aitoina ja alkuperäisempinä kuin nykyisiä biblen tekstejä saa aivan toisen kuvan koko hommasta [sitä paitsi aika järjellisenkin].
- Kerrohan esimerkki niiden järjellisyydestä;
Ajatellaan nyt olevamme Kanonisointi kokous; Minkä itse ottaisit niistä
Kaanoniin?
Ja minkä perusteella; että se kestäisi seuraavan kritiikin?
Nykyinen raamatun kaanon on muotoutunut sen kuvan mukaan jonka alku-tekstejä tai niitä lähellä olevia tekstejä tutkineet ihmiset olivat suuntautuneet.
Jeesuksen brutaali ja dramaattinen kuolema on nostettu inhimillisistä syistä johtuen ramille, joten lähtö-kohdat ovat jo alussa pielessä.
Lisäksi oletus luoja-jumalan hyvyydestä ja jopa kaikkivaltiudesta on hyväksytty ajattelematta sitä--> onko olevaisuus tai edes luominen lainkaan oikeudenmukaista ja siten kaikkivaltiutta osoittavaa.
Nykyisen kaanonin hyväksyjien mielestä näin on ja siksi kaikki tekstit joita kanoniin valittiin seuraavat tuota oletusta.
Myös Rooman valtakunnan vaikutus on nähtävissä, ne jotka vainosivat valitsivat sopivan mallin vielä silloin laajasta kirjosta tekstejä, jolloin ns. gnostilaiset tekstit joutuivat kielletyksi ja 'jumalattomaksi tekstiksi' juuri edellä mainituista syistä.
Gnostilaiset kirjoitukset erottavat ja selittävät vanhan testamentin luoja-jumaluuden [Jehova/Demiurgi] ja Jeesus Nasarettilaisen uudessa testamentissa julistaman Taivaallisen Rakkaudellisen Isän ja näiden välillä olevan juovan gnostilaisen ajatus-maailman kautta.
Kuka onkaan paha/'devil' ja kuka ei, kaikki kääntyy pää-laelleen ja selittää siten monella tavoin yleisen uskonnollisen maailman 'hedelmät', itsekkyyden, vallan tavoittelun, helvetit, ahdistuksen ja kaiken sen nykyisen raamatullisen muodon kautta ammennetun kieroutuneen ajatuksen. Tuon kaanonin muokkauksessa ollut 'henki' kirjoittajilla on ollut täysin inhimillinen, siis inhimillisiin toiveisiin,haaveisiin ja pelkoihin perustuvaa, ei intuatiivistä ja päättelevän tarkkanäköistä kuten ei kanonisoidut tekstit.
Lisäksi ne legendat joita Jeesuksen elämään on tiivistetty nykyisessä raamatussa 'pakanallisista' lähteistä, kuten egyptin auringon palvonnasta, jossa aivan samat myytit kulkivat kerronnassa neitseellisestä syntymästä, uhri-kuolemaan ja ylös nousemukseen, ajatellaan gnostilaisissa kirjoituksissa aivan toisella lailla, ei siis 'pakanallisesti'.
Tämä 'pakanallinen' on ymmärrettävää sen kautta, että valtaa pitävät halusivat Rooman aikana kristityt mukaan yhteis-kuntaan, jolloin oppeja muutettiin ja yhdistettiin tottuihin pakanallisiin tapoihin, jotta kansa[taas] hyväksyisi ekumenisesti kirjoitetut opit omikseen.
Raamatu myös opettaa että jumalanpojat naivat maan tyttäriä. Uusitestamentti jo sitten lähes totaalisesti unohtaa nuo Jeesuksen veljet.
Muuhun kirjoitukseesi en tässä viitsi puuttua.