Ettei meitä tuomittaisi

1.Korinttolaiskirje:
11:31 Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi;
11:32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.

Paavali tarkoittaa jakeessa 31 sitä, että meidän tulee tutkia itseämme ja olla valmiit tuomitsemaan omassa lihassamme asuva synti.
Jumalan Pyhä Henki tekee työtään meissä ja näyttää sen synnin, joka on tuomittava ja pois pantava.

Kun Pyhä Henki näin osoittaa meissä asuvalle synnille tuomion ja me yhdymme siihen tuomioon, saamme osaksemme täällä ajassa sen kurituksen, jolla vältymme kadotustuomiolta, jae 32.

Olemme silloin viinipuun oksina sen puhdistustyön kohteena, josta Jeesus puhuu, Joh. 15:2
"Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, HÄN PUHDISTAA, että se kantaisi runsaamman hedelmän."

Mitä opimme tästä?
Ainakin itse olen Pyhän Hengen kautta ymmärtänyt sen, että päivittäin tulee tuomita itsensä, siis se minun 'vanha ihminen'.
On kuoletettava omassa sisimmässä asuva lihan mieli ja lähdettävä vaeltamaan hengessä.

Edellä oleva kuulostaa kovin vaivalloiselta ja raskaalta, jos tätä Raamatun mukaista pelastusoppia vertaa näilläkin palstoilla innokkaasti tarjoiltuun "kaikki pelastuu" -harhaan.

Kaita pelastuksen tie on vaivalloinen kulkea - ainakin vanhalle aatulle!.
En silti mistään hinnasta vaihtaisi Jeesuksen viitoittamaa kaitaa elämän tietä laveaan kadotuksen tiehen.

Kumpaa tietä sinä kuljet, vai luotatko 'kaikkien ihmisten pelastumiseen' ?
10261
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Luuk. 6:37
"Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan".

Kun se minun ja Sinun oma tuomio on riippuvainen siitä, miten tuomitsevaisia tai -mitsemattomia olemme toisiamme kohtaan.

Äänestä
  • Tässä on kysymys siitä, että meidän nimenomaan ON tuomittava - itsemme.
    Miksi? Ettei meitä KADOTUKSEEN tuomittaisi!

    Toisten tuomitseminen ei Raamatun mukaan kuulu lainkaan meille, vaikka houkutus siihen on usein suuri.

    Aika yllättävältä kuulostava näkövinkkeli: tuomita vapaaehtoisesti itsensä.
    Jos me sen teemme silloin kun Pyhä Henki saa näyttää ja tuomita meissä asuvan synnin,
    silloin me panemme pois ja Sanan mukaisesti kuoletamme vanhan ihmisen.

    Kol. 3:5
    "Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,"

    Äänestä

niin en kumpaakaan. En luota pelastukseen, en helluntailaisten enkä muidenkaan. Siis uskonnolilseen pelastukseen.

Uskonto pelastusvarmuuksineen on hömppää, aivotonta todellisuuspakoa.

Äänestä

on myös ihana tie, sillä synti ei pääse elämään kanssamme, eikä tuohoamaan meitä, koska teemme siitä parannuksen jo ajatustasolla. Jeesus opettaa, että pahat teot lähtevät ajatuksista ja siksi meidän on todellakin tutkittava itseämme, jotta saamme sen synnin, joka meinaa meitä kietoa, panna parannuksen kautta poissa, mutta siihenkin saamme voiman Jumalalta.

On surullista nähdä, miten ihmiset ovat moninaisesti käsittäneet Jumalan Sanan väärin ja tämä tuomitsemisasia on heiltä täysin hukassa.

Saamme usein seurata tällä palstalla, ei millään muulla palstalla niinkään, miten nämä ihmiset ottavat kertatoisensa jälkeen jonkun ihmisen tai joitakin ihmisiä käsittelyyn ja jakelevat heille tuomioitaan. Pelkään heidän puolestaan, sillä Jumala on myös vaativa Jumala ja joka ei kuule hänen opetustaan, saa itse niittää siitä seuraamukset.
Olisi erittäin hyvä, jos joku kykenisi kertomaan, onko helluntailaisten keskuudessa opetusta, että pitää seurata toisten syntejä ja pitää tuomita ja syrjiä heitä, joilla on syntejä ja sellaista ymmärrystä, jota ei ole helluntalais-isiltä opittua.

Äänestä
  • Kirjoitit:
    >> siksi meidän on todellakin tutkittava itseämme, jotta saamme sen synnin, joka meinaa meitä kietoa, panna parannuksen kautta poissa, mutta siihenkin saamme voiman Jumalalta.

    Äänestä

  • old_profile_40810 kirjoitti:

    Kirjoitit:
    >> siksi meidän on todellakin tutkittava itseämme, jotta saamme sen synnin, joka meinaa meitä kietoa, panna parannuksen kautta poissa, mutta siihenkin saamme voiman Jumalalta.

    Varsinkin nuorena uskovaisena lihan kuolettaminen Hengellä voi olla rankkaa, mutta onneksi meille on annettu Jumalan voima siihen, eli meitä ei ole jätetty yksin taistelemaan.

    Mitä pidemmälle uskontietä kulkee, sitä helpommaksi lihan kuolettaminen Hengellä tulee, sillä koska oppiin näkemään, että se tuo todellisen vapauden ja onnen, niin se tulee toiseksi luonteeksemme, eli tahtomme taipuu elämään Jumalan tahdossa.

    Muistan, kuinka joskus nuorena uskovaisena koin, miten Jeesus kehoitti minua pyytämää. anteeksi joltakin ihmiseltä, mutta mielestäni se kehoituskin oli minua kohtaan väärin, koska en tuntenut loukanneeni tätä ihmistä vaan päinvastoin katsoin, että tuon ihmisen pitäsi se anteeksi pyyntö suorittaa.

    Jeesus ei antanut periksi, vaan muistutti Jumalan Sanalla, että anteeksi antamattomuus on rukoukset estävä synti, eli minun olisi pyydettävä ja annettava anteeksi, vaikka pidin itseäni syyttömänä.
    Taivuin Jumalan tahtoon ja tein hänen opastuksensa mukaan ja ihme tapahtui, tunsin saaneeni voiman antaa koko sydämestäni anteeksi ja kaikki kielteiset ajatukset tästä lähimäisestäni oli pois pyyhityt.

    Silloin opin tajuamaan kuinka tärkeää meidän on aina antaa anteeksi, sillä anteeksi antamattomuus on synti, josa katkeruuden hengen on helppo pesiytyä meihin.

    On valtavaa armoa, että saamme jo ajatustason synnin tunnustaa, sillä kuten Paavalikin varoittaa, että älkää antako minkään katkeruuden kavalan juuren tehdä teihin pesää, niin juuri ajatussynnistä se pesä syntyy, jollei parannukseen käy.

    Jeesuksen oman tie on ihmeellinen ja joka päivä ja saapa sanoa, että joka hetki saamme oppia uutta ja kehittyä.

    Äänestä

  • opin ja kehityksen tiellä! kirjoitti:

    Varsinkin nuorena uskovaisena lihan kuolettaminen Hengellä voi olla rankkaa, mutta onneksi meille on annettu Jumalan voima siihen, eli meitä ei ole jätetty yksin taistelemaan.

    Mitä pidemmälle uskontietä kulkee, sitä helpommaksi lihan kuolettaminen Hengellä tulee, sillä koska oppiin näkemään, että se tuo todellisen vapauden ja onnen, niin se tulee toiseksi luonteeksemme, eli tahtomme taipuu elämään Jumalan tahdossa.

    Muistan, kuinka joskus nuorena uskovaisena koin, miten Jeesus kehoitti minua pyytämää. anteeksi joltakin ihmiseltä, mutta mielestäni se kehoituskin oli minua kohtaan väärin, koska en tuntenut loukanneeni tätä ihmistä vaan päinvastoin katsoin, että tuon ihmisen pitäsi se anteeksi pyyntö suorittaa.

    Jeesus ei antanut periksi, vaan muistutti Jumalan Sanalla, että anteeksi antamattomuus on rukoukset estävä synti, eli minun olisi pyydettävä ja annettava anteeksi, vaikka pidin itseäni syyttömänä.
    Taivuin Jumalan tahtoon ja tein hänen opastuksensa mukaan ja ihme tapahtui, tunsin saaneeni voiman antaa koko sydämestäni anteeksi ja kaikki kielteiset ajatukset tästä lähimäisestäni oli pois pyyhityt.

    Silloin opin tajuamaan kuinka tärkeää meidän on aina antaa anteeksi, sillä anteeksi antamattomuus on synti, josa katkeruuden hengen on helppo pesiytyä meihin.

    On valtavaa armoa, että saamme jo ajatustason synnin tunnustaa, sillä kuten Paavalikin varoittaa, että älkää antako minkään katkeruuden kavalan juuren tehdä teihin pesää, niin juuri ajatussynnistä se pesä syntyy, jollei parannukseen käy.

    Jeesuksen oman tie on ihmeellinen ja joka päivä ja saapa sanoa, että joka hetki saamme oppia uutta ja kehittyä.

    Kiitos viestistäsi, luin sen tarkkaan!
    Huomaan ilokseni, että olemme samalla tiellä!

    Mihin saakka olemme tiellä ehtineetkään, Jumala sen näkee, mutta kuten Paavali sanoo: "kunhan vain vaellamme samaa tietä" Fil. 3:16
    Silloin meillä on sama päämäärä ja taivaallinen kutsumus.

    Jumalan tahtoon taipuminen tuo elämäämme todellisen vapauden ja onnen, se pitää paikkansa.
    Jeesus on avannut meille tien, joka johtaa Hänen askelissaan vapauteen synnin orjuudesta.
    Sillä tiellä lihan tahto on murskattava, jotta pääsisimme vaeltamaan Hengessä ja voisimme tehdä Jumalan tahdon.

    Gal. 5:16
    "Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä."

    Äänestä

Tällä videolla todistetaan raamatun avulla että kukaan ei pääse taivaaseen:

http://www.godisimaginary.com/video1.htm

Repikää siitä huumoria sitten kun olette hakanneet tarpeeksi toisianne raamatulla päähän.

Äänestä
  • ja ensi tahdon sanoa, että en viitsi katsoa tuomaasi videota ja toivon, että sinäkään et usko kaiken maailman höpötyksiin. Luultavasti höpötystä, vai mitä? (:

    Vieläkö sinä jaksat täällä kirjoitella kommenttejasi etsimättä uskoa, vai etsitkö sinä kuitenkin.

    Muistathan, että sinä olet esirukouksessa.

    Äänestä

  • sinulle... kirjoitti:

    ja ensi tahdon sanoa, että en viitsi katsoa tuomaasi videota ja toivon, että sinäkään et usko kaiken maailman höpötyksiin. Luultavasti höpötystä, vai mitä? (:

    Vieläkö sinä jaksat täällä kirjoitella kommenttejasi etsimättä uskoa, vai etsitkö sinä kuitenkin.

    Muistathan, että sinä olet esirukouksessa.

    niin heikko, että pelkäät siltä putoavan pohjan? Kannattaisi katsoa ja selittää muillekin, jos asia EI ole niin kuin tuossa videossa sanotaan. Rohkea rokan syö. :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Semper.Fidelis kirjoitti:

1.Korinttolaiskirje:
11:31 Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi;
11:32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.

Paavali tarkoittaa jakeessa 31 sitä, että meidän tulee tutkia itseämme ja olla valmiit tuomitsemaan omassa lihassamme asuva synti.
Jumalan Pyhä Henki tekee työtään meissä ja näyttää sen synnin, joka on tuomittava ja pois pantava.

Kun Pyhä Henki näin osoittaa meissä asuvalle synnille tuomion ja me yhdymme siihen tuomioon, saamme osaksemme täällä ajassa sen kurituksen, jolla vältymme kadotustuomiolta, jae 32.

Olemme silloin viinipuun oksina sen puhdistustyön kohteena, josta Jeesus puhuu, Joh. 15:2
"Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, HÄN PUHDISTAA, että se kantaisi runsaamman hedelmän."

Mitä opimme tästä?
Ainakin itse olen Pyhän Hengen kautta ymmärtänyt sen, että päivittäin tulee tuomita itsensä, siis se minun 'vanha ihminen'.
On kuoletettava omassa sisimmässä asuva lihan mieli ja lähdettävä vaeltamaan hengessä.

Edellä oleva kuulostaa kovin vaivalloiselta ja raskaalta, jos tätä Raamatun mukaista pelastusoppia vertaa näilläkin palstoilla innokkaasti tarjoiltuun "kaikki pelastuu" -harhaan.

Kaita pelastuksen tie on vaivalloinen kulkea - ainakin vanhalle aatulle!.
En silti mistään hinnasta vaihtaisi Jeesuksen viitoittamaa kaitaa elämän tietä laveaan kadotuksen tiehen.

Kumpaa tietä sinä kuljet, vai luotatko 'kaikkien ihmisten pelastumiseen' ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu