Jos keskusta haluaisi elävöittää maaseudun, parantaa syrjäkuntien ja avoimen maaseudun työllisyyttä, edistää yrittäjyyttä ja samalla vaikuttaa elintarvike ja energiatuotannon mavaraisuutta kasvattavasti, niin siihen olisi keskustalla paljon hyviä keinoja:
Pitäisi toimia niin, että ruoan lähituotannon kasvulle rakennettaisi nykyistä parempia edellytyksiä. Tämä edellyttäisi markkinointikanavien avaamista niin, että lähiruoka pääsisi markettien myyntipöydille ja hyllyihin eikä vain parkkipaikan myyntipöydille.
Pitäisi toimia niin, että maatalouden ja maalla asumisen energiaomavaraisuudelle rakennettaisi luontaiset edellytykset, siten että esim. maataloudessa lunnostaan syntyvä ja/tai helposti hyödynnettävä energia otettaisi käyttöön korvaamaan sähköenergian käyttöä.
Joku viisaampi voisi laskea, miten kriisiaikojen huoltovarmuus paranisi, jos vaikkapa ruoasta syötäisi 30% siellä, missä ruoan raaka-ainekin on kasvanut ja energiasta tuotettaisi 10% siellä, missä se kulutetaan.
Veikkaan, että ruoan ja energian hinta ei juurikaan nousisi ja alimmaisen viivan alla valtio näkisi plussatuloksen, kun työllisyys paranisi
Pitäisi toimia niin, että ruoan lähituotannon kasvulle rakennettaisi nykyistä parempia edellytyksiä. Tämä edellyttäisi markkinointikanavien avaamista niin, että lähiruoka pääsisi markettien myyntipöydille ja hyllyihin eikä vain parkkipaikan myyntipöydille.
Pitäisi toimia niin, että maatalouden ja maalla asumisen energiaomavaraisuudelle rakennettaisi luontaiset edellytykset, siten että esim. maataloudessa lunnostaan syntyvä ja/tai helposti hyödynnettävä energia otettaisi käyttöön korvaamaan sähköenergian käyttöä.
Joku viisaampi voisi laskea, miten kriisiaikojen huoltovarmuus paranisi, jos vaikkapa ruoasta syötäisi 30% siellä, missä ruoan raaka-ainekin on kasvanut ja energiasta tuotettaisi 10% siellä, missä se kulutetaan.
Veikkaan, että ruoan ja energian hinta ei juurikaan nousisi ja alimmaisen viivan alla valtio näkisi plussatuloksen, kun työllisyys paranisi
Vastaukset 7
Vanhimmat
Maatilojen energiantuotanto esim
tuottamalla biokaasua maatiloilla syntyvästä lannasta ja orgaanisesta aineesta parantaisi huomattavasti energiaomavaraisuutta ja myöskin vesiensuojelua, kun lannasta prosessoitaisiin helposti liukenevat ravinteet kaasuksi.
Jäljelle jäisi hitaammin liukenevia ravinteita, jolloin valumat vesistöihin ja pohjaveteen estyisivät ja viljelykasvit ehtisivät ottaa prosessoidusta lannasta kasvukauden aikana käyttöön ravinteet.
Mitä tulee tuohon maatilojen tuotteiden markkinointiin, niin pienen tilan tuotanto ei välttämättä riitä kattamaan marketin myyntiä.
Tässä myös hinnalla on merkitystä, koska suuret ketjut siirtävät joidenkin tuotteiden halvempia hintoja tukemaan muiden tuotteiden myyntiä.
Tässä Yhdysvaltalaistyylinen avoin markkinointi
takaisi päivän hinnan, jota suuret ketjut eivät pääsisi manipuloimaan esim: tekemään uudesta perustasta tai mansikasta asiakkaita houkuttelevan alihinnoitellun sisäänvetotuotteen.
Yhdysvaltalainen avoin maataloustuote pörssi,
josta ilmenee niin USA, Kanadac, Meksikon kuin Euroopan hintoja eri tuotteille.
http://www.agribusinessonline.com/prices/
Siinä on ratkaisu, miten pienet tilat saisivat markkinoitua tuotteensa kohtuuhintaan suuremmissa erissä.
Pientilat voivat kasvattaa tuotteista saamaa hintaansa hoitamalla logistiikkaketjusta osan, eli toimittamalla tuotteen kauppoihin, vaikkakin siinäkin kannattaisi tehdä tilojen yhteistyötä vähentääkseen kuljetuskustannuksia.
Kun pienet tilat tekisivät yhteistyötä jokaisen tuotteen kohdalla sitä tuottavien tilojen kanssa, pystyisi pientenkin tilojen yhteistyö takaamaan riittävän määrän tuotantoa vuodesta toiseen.
Jatkuvuus, saatavuus ja riittävä laatu kohtuu hintaan on kaupoille tärkeää.
Maataloudessa on suuntauduttava enemmän asiakaslähtöisesti, sillä nykyään ei enää haeta maatiloilta kauppoihin tavaraa, vaan kyllä maatilojen on markkinoitava itse tavaransa kauppoihin ja myyntiketjuihin.
Mutta se kateus, joka voittaa kiimankin.
Se on yksi suuri kompastuskivi, joka usein aiheuttaa henkilökemia ongelmia ja joskus vain menee sukset ristiin.
Siksi avoin hinnanmuodostus vähentäisi huomattavasti kitkaa tuottajien välillä.
Ja turhat taistelut vältettäisiin.
Jos ei halua myydä markkinahinnalla, niin sitten ei ilmoita pörssiin myyntiin mitään, vaan hoitaa homman jotenkin muuten.
Pörssissä myydään päivittäin tuotteita erissä,
laatikko, paali, Eurolava, tonni tai muulla mitalla.
Joka haluaa vähentää riskiä, tekee toimitussopimuksen kiinteällä hinnalla, tai sitoo hinnasta osan johonkin indikaattoriin, kuten esim pörssihintaan.
Paljousalennukset ja muut sopimustekniset seikat yleensä vaativat maataloudessa jo hiukan enemmän miettimistä ja kokemusta.
Mutta sitähän maatalousyrittäminen on - säiden armolla tuottamista ja riskin ottamista.
Jos ei sitä kestä, on syytä vaihtaa muihin hommiin.
Osa pientilojen tuotannosta tietenkin menee suoraan kauppoihin kuluttajille myytäväksi, mutta merkittävämpi osa voisi mennä jatkojalostajille.
Miten saataisi takaisin alueelliset myllyt, leipomot, meijerit, juustolat, teurastamot ja kaikki lihaa jalostaneet yritykset, jotka on sodan jälkeen tallottu osuustoimintayritysten jalkoihin?
Taisi olla TV2, jossa kerrottiin Italian Piemonten ruokakulttuurista. ohjelmassa haastateltiin paikallisia perheyrittäjiä, lihanjalostajia ja makkarantekijöitä, jotka ostivat omat raaka-aineensa paikallisilta siankasvattajilta, joilla oli vain 5-6 sikaa kullakin.
Taisi se elintarvikevirasto sttenkin mennä oikeaan valtioon, koska Suomesta on jo vuosikymmenet sitten tapettu kaikki alueellinen elintarviketuotanto osuustoiminnan tieltä.
Kiitos lankeaa MTK:lle, tuottajaosuuskunnille ja monelle muulle toimijalle, jossa keskustalaisilla on aina ollut suuri vaikutusvalta.
Panin merkille, että näiden perheyrittäjien tavoitteena oli myös vaalia oman paikkakunnan ruokaperinnettä jalostamalla juuri sellaisia kinkkuja ja makkaroita, joita jo heidän esi-isänsä olivat tehneet.
Tämän on keskustalainen maataloustuottajaosuustoiminta Suomesta hävittänyt.
Ihminen elää luonnostaan maan antimilla. Moni olisi saanut ja saisi edelleen siitä oman elantonsa ja haluamansa hyvinvoinnin, jos vain annettaisi.
Miettikää maalaisliittolaiset, mikä puolue tappoi pientalonpojat ja perheviljelmät, jotta ökyisännät rikastuisivat.
Keskusliikkeet ja keskittynyt teollisuus rahoittaa puolueita ja kansanedustajien vaalikampanjoita.
Lähiruoan edistäminen ja vaihtoehtoisten energiamuotojen edistäminen ei ole keskusliikkeiden eikä suuryritysten etujen mukaista.
Tässä syyt, miksi yksikään puolue ja yksikään kansanedustaja ei ole aloitteellinen lähiruoan eikä energiaomavaraisuuden suhteen.