MITÄ HYVÄÄ KOMMUNISMISTÄ ON

Jos kirjoitettaisiin kirja; "Mitä hyvää kommunismi on aikaansaanut?", tulisi iitä maailman ohuin kirja: olisi vain kannet - ei sivuja lainkaan!

mitä hyvää vaikkapa kristinusko on "aikaansaanut maailmassa", tai vaikkapa paavinvalta, tai liberalismi, tai utilitarismi, tai ... no vaikka surrealismi. Siitä vaan.

Herra Jumalalla ei kuitenkaan ole välttämä
ttä mitään tekemistä sen kanssa että Kaarle Suuri määritteli hyväksi kristityksi sen joka pystyi halkaisemaan yhdellä miekaniskulla pakanan päästä jalkoihin, samoin Karl Marxin talouskritiikillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä Leninin tarkoitusperiin, ei Stalinin piilohomouteen tai vainoharhaisuuteen, ei punakhmerien julmuuksiin.

Jos ja kun ajatukset tai aatteet halutaan panna syytettyjen penkille, mennään aina metsään. Sellaista aatetta ei olekaan, joka syntyisi tyhjästä tai rajoittuisi johonkin määrättyyn ihmisryhmään, aikaan tai yksittäiseen henkilöön. Aatteet ovat aatteita, niiden nimissä voidaan tehdä ja on tehty yhtä lailla hyvää kuin pahaa - jokaikisen aatteen nimissä. Ihmisillä on taipumusta toimia aina jonkin aatteen nimissä, ja vaikka ei toimisikaan, jäljestätulevat - tai tällakin palstalla hokematotuuksiaan julistavien koulupoikien tapaiset totuudentorvet - leimaavat heidät jonkin aatteen edustajiksi. Kuitenkin vain ja nimenomaan ihmisten teot pitäisi pystyä tuomitsemaan, ne ovat joko hyviä tai pahoja, oikeita tai vääriä - ja tekojen tuomitsemisessa pitäisi pystyä pitäytymään, vaikka onkin niin inhimillistä ja houkuttelevaa aina vetää mukaan tai toimia jonkun suuremman totuuden nimissä.

kysyä tietysti kommunisteilta, jos oma ymmärrys ei riitä kokonaiskuvan rakentamiseen
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1500000000000151&posting=22000000000143447

Tuollaisiin kysymyksiin vastaaminen on tietysti jokseenkin mahdotonta. Ja tämä ihan riippumatta siitä, minkä ismin panet kommunismin tilalle. Ensinnäkin pitäisi vastata siihen, mikä on hyvää ennen kuin voi vastata, miten tuota hyvää on tuotettu.

Kommunistisen aatteen ydinajatus on käsittääkseni ihmisten tasa-arvoisuus. Jos tämä arvo tai päämäärä katsotaan hyväksi, niin kommunismi on siltä osin myös hyvään pyrkivä aatesuunta. Toinen asia on se, että aatesuunnan edustajat ovat eri syistä epäonnistuneet toteuttamaan tavoitettaan. Tässä mielessä kyse on samasta kuin vaikkapa kristinuskossa. Aate sinänsä pyrkii hyvään, mutta kun katsoo tuloksia, ei voi kuin kauhistella.

Tämä kommunistinen aate tulee vuosien, vuosikymmenien tai vuosisatojen päästä taas uudelleen muotiin suurena aatteena. Siitä ei sauraavalla kerralla puhuta kommunismina tai sosialismina, vaan jonain muuna. Ihmisellä on kuitenkin aika ajoin jalo pyrkimys tasa-arvoon ja veljeyteen, lähimmäisen rakkauteen. Jos luet Raamatusta Jeesuksen oppeja, et voi välttyä havainnolta, että siinä miehessä oli aimoa annos kommunistia. Hänhän käski mm. luopumaan rikkauksista sekä niiden tavoittelemisesta ja antamaan köyhille. Opit olivat aikanaan erittäin radikaaleja, minkä vuoksi puhuja päätettiinkin ripustaa ristille roikkumaan.