Oletteko palanneet täysin ennallanne psykoosilääkityksen jälkeen, vai onko lääkitys jättänyt jälkiä psyykeeseen? Itseni Risperdal sai todella huonoon kuntoon, havaitsin maailmaa jotenkin suppean vääristyneenä, alussa vanne kiristi todella pahoin ja tietoisuus oli todella vääristynyt. Tätä ei tapahtunut psykoosin aikana, kun en syönyt alussa määrättyjä lääkkeitä, vaan vasta kun aloin syödä niitä.
Lopulta lääkitys vaihdettiin Zyprexaan ja oireet hävisivät lähes heti. Tietenkin Zyprexakin pitää mielen hieman erilaisena kuin ns. normaalitilassa.
Kun nämä lääkkeet estävät ilmeisesti jotain välittäjäaineita, ja näin vähentävät ulkoisten ärsykkeiden ja omalaatuisten ajatusten tuloa, niin mitä tälläinen esto vaikka vuoden-kahden ajan vaikuttaa aivoihin. Kun ärsykkeitä tulee vähemmän ja viestejä välittyy vähemmän, eivätkö aivot menetä osan aivosolujen välisistä yhteyksistä. Tämähän voisi vaikuttaa niin että lääkityksen jälkeenkin aivoärsykkeitä ei pysty käsittelemään niin paljon kuin ennen, koska osa yhteyksistä on menetetty. Miten te olette kokeneet psykoosilääkkeiden jälkeisen ajan, tuntuuko aivan samlta kuin ennen, vai oletteko jotain menettäneet havaintoavaruudestanne?
Lopulta lääkitys vaihdettiin Zyprexaan ja oireet hävisivät lähes heti. Tietenkin Zyprexakin pitää mielen hieman erilaisena kuin ns. normaalitilassa.
Kun nämä lääkkeet estävät ilmeisesti jotain välittäjäaineita, ja näin vähentävät ulkoisten ärsykkeiden ja omalaatuisten ajatusten tuloa, niin mitä tälläinen esto vaikka vuoden-kahden ajan vaikuttaa aivoihin. Kun ärsykkeitä tulee vähemmän ja viestejä välittyy vähemmän, eivätkö aivot menetä osan aivosolujen välisistä yhteyksistä. Tämähän voisi vaikuttaa niin että lääkityksen jälkeenkin aivoärsykkeitä ei pysty käsittelemään niin paljon kuin ennen, koska osa yhteyksistä on menetetty. Miten te olette kokeneet psykoosilääkkeiden jälkeisen ajan, tuntuuko aivan samlta kuin ennen, vai oletteko jotain menettäneet havaintoavaruudestanne?
Vastaukset 6
Vanhimmat
selvää, että lääkkeet pitkällä tähtäimellä vain pahentavat asiaa. Eivät korjaa mitään voivat vaan siirtää pahaa oloa, joka tulee entistä pahempana lääkkeiden käytön loppuessa. Miten ne voivat olla laillisia?????
"Miten ne voivat olla laillisia?????"
Jos ne olisivat laittomia, niin lääkärit ja lääketeollisuus ei voisi takoa rahaa.
3v lääkityksen jättämisestä ei vaikuta enää olevan mitään sivuvaikutuksia. Ei ole tosin ollu vuosiin. Tai sitten sitä on tottunut muutoksiin ja pitää niitä nyt normaalitilana. Jokatapauksessa olen tyytyväinen nykyiseen olotilaan.
Lääkkeiden kanssa sitten elämä oli yhtä helvettiä. Onneksi tajusin jättää ne pois...
Mut siis, ymmärtääkseni antipsykootit vaikuttaa n. 2 kuukautta lopettamisen jälkeen (puoliintumisaika pari viikkoa). Sen jälkeen tulee vielä uudelleenopettelu kun se passiivisuus ja ajatuksen hitaus on muuttunut "vakio-olotilaksi"... eli se pitää vielä voittaa se tottuminenkin.
Mulla vei palautuminen suunnilleen 1kk että huomasin että ollaan menossa selvästi parempaan suuntaan, n. 3kk että olin lähes entiselläni ja 1 vuosi että sain takaisin myös persoonani niitä vähän värikkäämpiä piirteitä. Nyt 3 vuotta lääkityksen jälkeen olen sitten oikeastaan paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin, luotan itseeni ja kaikki on todella hyvin ja tuntuu vahvalta ja varmalta. Jos olen missannut jotain niin en sitä enää kaipaa tai huomaa tai menetä yöuniani.
Tälläinen viesti antaa toivoa paremmasta. Itse käyttänyt Zyprexaa 0,5 mg päivässä, eli se pienin imeskelytabletti puoliksi. Tälläkin määrällä tuntuu että aivan perustilassa en ole, eli tuntuu hieman siltä kuin en olisi aivan 100% kiinni päivässä. Mieli ei ole aivan niin kirkas kuin ennen lääkkeitä, vaan hieman häilyvämpi. Tätä saatetaan vielä lääkärin mukaan jatkaa toinen vuosi. Tietenkin pelottaa miten se vaikuttaa psyykeeseen ja jättääkö jälkiä, lisäksi nostaa painoa ja kaiken maailman diabetes ym. riskiäkin. Risperdaliin verrattuna tämä on kuitenkin elämää, se kun sai mielen todella pihalle.
Taitaa olla Risperdalin kanssa jotain sopimuksia lääkefirmojen kanssa kun sitä hoidon alusta asti tuputtivat ja sanoivat miten Zyprexa lihottaa todella paljon. Risperdalin kanssa puoli vuotta meni pihalla ja kärsien, olisin vaihtanut heti niin nytkin mieli olisi varmasti erilainen. Nykyäänkin kun tulee jatkuvasti tarkkailtua miltä tuntuu ja miten havaitsen kun Risperdalin aikana kaikki tuntui ja näytti niin pirun vääristyneeltä.
Itsekin olen parempaan päin koko ajan mennyt ja nyt pystyn taas toimimaankin, kun alkuaikoina oli sitä hullun kävelyä ja pysähtymistä kun ei mitään osannut tehdä. Lääkkeet vei psykoosin jälkeen ojasta allikkoon, enkä tiedä loppujen lopuksi kumpi on pahempaa, ehkä jopa lääkitys.
Miten muuten olet toiminut jotta psykoosi ei uusiudu? Itse olen ainakin ajattelutavan muutoksella poistanut kaikki vääristyneet vainoajatukset ja väärät tulkinnat asioista. Tiedän että olin psykoosissa ja ajatukset olivat harhaisia ja epätodellisia. Lisäksi vältän psykoosiin johtaneiden yliluonnolliseen liittyvien ajatusten jauhamisen mielessä. Tiedän että olen ollut psykoosissa ja voin joutua uudelleenkin jos liikaa funtisin tiettyjä ajatuksia. Koitan myös välttää suurempaa stressiä ja keventää mieltä mm. lisäämällä sosiaalisia kontakteja. Kun on muuta mielekästä tekemistä ajatukset eivät ajaudu liian syvälle psyykkeelle vaaralliseen alueeseen. Olen luonteeltani tälläinen joka kelaa koko ajan asioita kaikkea älytöntäkin, mutta kelaan nykyään kevyempiä asioita. Zyprexan pakkauksessakin lukee "vähentää omalaatuista ajattelu". Vaikka tämä omalaatuinen ajattelu ja pohdiskelu minut psykoosiin saikin, niin se on niin tärkeä asia elämässä etten todellakaan halua poistaa omalaatuista kelaamista, kohdentaa nykyään vain tarmemmin.
Lisäksi ota vahvaa nestemäistä Vitamar Omega-3 + ADE kalaöljyä, koska EPA/DHA rasvahappojen on katsottu useiden tutkimusten mukaan vähentävän psykoosi/skitsofrenia/mielenterveyspotilaiden oireilua.
King Dong: "Mut siis, ymmärtääkseni antipsykootit vaikuttaa n. 2 kuukautta lopettamisen jälkeen (puoliintumisaika pari viikkoa). Sen jälkeen tulee vielä uudelleenopettelu kun se passiivisuus ja ajatuksen hitaus on muuttunut "vakio-olotilaksi"... eli se pitää vielä voittaa se tottuminenkin."
Joo psykoosilääkkeiden lopettamisen jälkeen voi olla epämukavaa oloa kun aivot alkaa taas toimia kunnolla, pitkän passiivisuuskauden jälkeen. Päässä ajatus kulkee taas normaalin nopeasti, joka saattaa olla pelottavaa kun on tottunut siihen tyhjempään olotilaan ja saamattomuuteen.
Voi jopa pelätä mahdollista uutta psykoosia kun ajatus sinkoilee. No hallinnan oppii taas pian ja onhan se kivaa selvänä ja terävänä.
King Dong: "Mulla vei palautuminen suunnilleen 1kk että huomasin että ollaan menossa selvästi parempaan suuntaan, n. 3kk että olin lähes entiselläni ja 1 vuosi että sain takaisin myös persoonani niitä vähän värikkäämpiä piirteitä."
Oma-aloitteisuuden nuo lääkkeet vievät ja onhan se taas mukavaa kun osaa tehdä päätöksiä ja keskittyä kaikkeen kivaan. Seksikin alkaa taas tuntua siltä kuin ennen vanhaan. Katsoo toista sukupuolta kiinnostuksella ja haluaa tekemisiin uusien ihmisten kanssa.
"Miten muuten olet toiminut jotta psykoosi ei uusiudu?"
Jättänyt päihteet, muuta ei tarvittu. Ei ole tullut ainuttakaan rajatilakokemusta yms. merkkejä psykoosista sen jälkeen kun sain ne kerran käytyä läpi päihteittä.
Noita harhaisia aikoja olen käsitellyt ja niiden sisältämät asiat sulauttanut arkiajatteluun. Minun ei edes tarvinnut kieltää kokemuksiani itseltäni, kunhan annoin nille kaksoismerkityksen (terve ja "sairas" ajatusmaailma kulkevat rinnan) joista se mystisempi on aikaa myöten haalistunut tai sulautunut yleiseen elämännäkemykseen, samoin havaitsin että ajattelin silloin aivan liian vähän aikaa kutakin asiaa ja hain aivan liian vähän mahdollisia selityksiä... toisin sanoen, se ajatuksenjuoksu oli "liian nopea johtopäätös" kaikenkaikkiaan.
Muuten elän normaalia elämää ja on tullut jo todella suuria kriisejä vastaan ja niistä on selvitty kirkkaasti.
Itse muuten jätin psykoosilääkityksen n. 2 kuukautta sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Lääkärit ennustivat että psykoosini uusisi lähes varmasti ja lääkitystä oli tarkoitus jatkaa vuosikausia, kelakortin takana on paranoidisen skitsofrenian koodit. Juu, ei ne tiedä siellä mitään eikä kukaan ole välittänyt tarkistaa... eikä itseäni toisaalta kiinnosta lähteä hakemaan mitään vastustavia lausuntoja kun kerran kerran merkittyä diagnoosia ei sitten muuteta lainkaan.
Itselläni ei ole neurokemiallista syytä skitsofreniaan joten sikäli kun en päätäni kiusaa päihteillä ei minulla ole hätäpäivää. Aika kova motivaatio raittiudelle, sanoisin ;-)
Juu, lääkkeet oli helvetti mulle. Jopa pienin annettava annos risperdalia veti multa täysin kaiken keskittymiskyvyn ja antoi olon että joku on täysin väärin jossain elämässä, fyysisesti ihan rikki (ei pystynyt esim. juoksemaan)... vapisin kuin vanha mies.
Mut ihan jees... toi turha kelaaminen kannattaa jättää vähemmälle. Tosin - kuten sinäkin - mä tykkään välillä itsekin sukeltaa TOSI syvälle mietteisiin, välillä sille sairaammallekin puolelle. Nyt se virta ei vie mukanaan enää, tuntuu että olen täysin mieleni kontrollissa kuten pitäisikin.
Niin, ja yksi mitä suosittelen! Fyysinen työ! Se on sellaista että oppii olemaan kelailematta liikoja. Itselleni yks työkokeilu avas kokonaan uuden työuran ja vaihdoin konttorihommat haalariin ilomielin :)