Miksi Suomessa ei asvaltoida

Asfalttitie tehdään niin, että ajetaan metri mursketta ja lasketan asfaltti päälle. Ei se sen kummempaa ole kyläteillä. Tuossa on kylätie, jolle on ajettu joka kevät ylläpitosorastus n. 5cm (ja lanaukset suolaukset ym. päälle tietenkin). Jos tätä on tehty 50 vuotta, niin tekee se jo 2.5 metriä soraa. Eli jos vuonna 1957 olis ajettu se metrin patja niin ainakin mun matematiikalla olis kyllä säästetty korot ja paljon muutakin.

Mielenkiintoista olis nähdä laskelma miksi asfaltointi ei muka ole sijoitus tulevaisuuteen.

ei kannata? kirjoitti:

Asfalttitie tehdään niin, että ajetaan metri mursketta ja lasketan asfaltti päälle. Ei se sen kummempaa ole kyläteillä. Tuossa on kylätie, jolle on ajettu joka kevät ylläpitosorastus n. 5cm (ja lanaukset suolaukset ym. päälle tietenkin). Jos tätä on tehty 50 vuotta, niin tekee se jo 2.5 metriä soraa. Eli jos vuonna 1957 olis ajettu se metrin patja niin ainakin mun matematiikalla olis kyllä säästetty korot ja paljon muutakin.

Mielenkiintoista olis nähdä laskelma miksi asfaltointi ei muka ole sijoitus tulevaisuuteen.

Ajattelit sitten vissiin, että sen 50 vuotta asfalttitielle ei tarvi tehdä mitään??

Se asfaltti kuule kuluu, tulee uria ja halkeamia. Sitä pitää muutaman vuoden välein ajoin päällystää uudestaan, maalata viivoja ja paikkailla vaurioita. Tai sitten sen voi tietysti jättää huonokuntoiseksi, niinkuin nykyisin monesti tehdään ja laittaa vaikkapa merkin "päällystevaurioita 12 km". Siinä vastuu siirtyy sitten kätevästi autoilijalle, joka noihin vaurioihin ajelee ja autoansa korjauttaa omaan piikkiin.

Perustamiskuluistakin unohdit sen soran lisäksi asfaltointityöt. Se on hidasta ja kallista puuhaa. Asfaltti ei todellakaan ole ilmaista ja vielä kalliimpaa on työ, siinä pyörii melkoinen porukka tietä rakentamassa.

Niin että ehkä tätä on jo tieinsinööri jos toinenkin laskeskellut sen viimeisen 50 vuoden aikana useamminkin ja tullut siihen tulokseen, että ei kannata jos on kyse sivutiestä, jossa on vain vähän liikennettä. Keski-Euroopassa väestöntiheys on maaseudulla aivan toista luokkaa, veronmaksajia ja tienkäyttäjiä on paljon enemmän.

Ja sijoitus tulevaisuuteen? Joo, varmaankin asfalttitie sitä on ja juuri siksi Suomessa on kattava, asfaltoitu tieverkko ja sitten sorapintaisia paikallisteitä maaseudulla. Asukastiheyteen ja maan pinta-alaan suhteutettuna suomen päällystetty tieverkko on maailman laajimpia, ei todellakaan harvimpia!!

matematiikalla tietysti kirjoitti:

Ajattelit sitten vissiin, että sen 50 vuotta asfalttitielle ei tarvi tehdä mitään??

Se asfaltti kuule kuluu, tulee uria ja halkeamia. Sitä pitää muutaman vuoden välein ajoin päällystää uudestaan, maalata viivoja ja paikkailla vaurioita. Tai sitten sen voi tietysti jättää huonokuntoiseksi, niinkuin nykyisin monesti tehdään ja laittaa vaikkapa merkin "päällystevaurioita 12 km". Siinä vastuu siirtyy sitten kätevästi autoilijalle, joka noihin vaurioihin ajelee ja autoansa korjauttaa omaan piikkiin.

Perustamiskuluistakin unohdit sen soran lisäksi asfaltointityöt. Se on hidasta ja kallista puuhaa. Asfaltti ei todellakaan ole ilmaista ja vielä kalliimpaa on työ, siinä pyörii melkoinen porukka tietä rakentamassa.

Niin että ehkä tätä on jo tieinsinööri jos toinenkin laskeskellut sen viimeisen 50 vuoden aikana useamminkin ja tullut siihen tulokseen, että ei kannata jos on kyse sivutiestä, jossa on vain vähän liikennettä. Keski-Euroopassa väestöntiheys on maaseudulla aivan toista luokkaa, veronmaksajia ja tienkäyttäjiä on paljon enemmän.

Ja sijoitus tulevaisuuteen? Joo, varmaankin asfalttitie sitä on ja juuri siksi Suomessa on kattava, asfaltoitu tieverkko ja sitten sorapintaisia paikallisteitä maaseudulla. Asukastiheyteen ja maan pinta-alaan suhteutettuna suomen päällystetty tieverkko on maailman laajimpia, ei todellakaan harvimpia!!

Tien kerrokset voi olla paljon ohuemmat,verrattuna kylmään suomeen.

matematiikalla tietysti kirjoitti:

Ajattelit sitten vissiin, että sen 50 vuotta asfalttitielle ei tarvi tehdä mitään??

Se asfaltti kuule kuluu, tulee uria ja halkeamia. Sitä pitää muutaman vuoden välein ajoin päällystää uudestaan, maalata viivoja ja paikkailla vaurioita. Tai sitten sen voi tietysti jättää huonokuntoiseksi, niinkuin nykyisin monesti tehdään ja laittaa vaikkapa merkin "päällystevaurioita 12 km". Siinä vastuu siirtyy sitten kätevästi autoilijalle, joka noihin vaurioihin ajelee ja autoansa korjauttaa omaan piikkiin.

Perustamiskuluistakin unohdit sen soran lisäksi asfaltointityöt. Se on hidasta ja kallista puuhaa. Asfaltti ei todellakaan ole ilmaista ja vielä kalliimpaa on työ, siinä pyörii melkoinen porukka tietä rakentamassa.

Niin että ehkä tätä on jo tieinsinööri jos toinenkin laskeskellut sen viimeisen 50 vuoden aikana useamminkin ja tullut siihen tulokseen, että ei kannata jos on kyse sivutiestä, jossa on vain vähän liikennettä. Keski-Euroopassa väestöntiheys on maaseudulla aivan toista luokkaa, veronmaksajia ja tienkäyttäjiä on paljon enemmän.

Ja sijoitus tulevaisuuteen? Joo, varmaankin asfalttitie sitä on ja juuri siksi Suomessa on kattava, asfaltoitu tieverkko ja sitten sorapintaisia paikallisteitä maaseudulla. Asukastiheyteen ja maan pinta-alaan suhteutettuna suomen päällystetty tieverkko on maailman laajimpia, ei todellakaan harvimpia!!

Niitä uriahan tulee sitä vähemmän mitä pienenmpi tie on (liikennemäärät ja ajonopeudet). Meillä on tossa kyläteille laitettu kokeeksi pätkä asfalttia ilman mitään perustuksia. Maapohja suht routivaa savea. No mutkallehan se routi heti ekan vuonna ja halkeili mutta ei oo sen jälkeen tullut enää yhtään huonommaksi, ja kun nopeusrajoitus on 40 (oli jo soran aikaan), niin ei ne pienet heitot haittaa yhtään mitään. Rahaa on säästynyt kymmenessä vuodessa todella paljon. Koko vuoden kunnossapitokulut rajoittuu talviauraukseen. Miettikääs sitä