TLL 2 § 1 mom. 15-kohta:
pysäköinnillä tarkoitetaan ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuormaamista tai kuormanpurkamista varten.
Tuolla jossain alempana joku väitti, että ajoneuvon pysäyttäminen voi kestää tuntejakin esim. muuttoautojen ollessa kysymyksessä. Yllä olevan määritelmän mukaan kyseessä kuitenkin on pysäköiminen, koska jos tunteja ollaan samassa paikassa se ei enää voi olla "ajoneuvon lyhytaikaista seisottamista". Kirjoittaja lieneekin sotkenut asian TLL 27 §:n 2 momenttiin, jossa annetaan lupa tietyin edellytyksin ajoneuvon pysäköintiin jalkakäytävälle - siis huom! pysäköintiin pysäyttämisen lisäksi.
pysäköinnillä tarkoitetaan ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuormaamista tai kuormanpurkamista varten.
Tuolla jossain alempana joku väitti, että ajoneuvon pysäyttäminen voi kestää tuntejakin esim. muuttoautojen ollessa kysymyksessä. Yllä olevan määritelmän mukaan kyseessä kuitenkin on pysäköiminen, koska jos tunteja ollaan samassa paikassa se ei enää voi olla "ajoneuvon lyhytaikaista seisottamista". Kirjoittaja lieneekin sotkenut asian TLL 27 §:n 2 momenttiin, jossa annetaan lupa tietyin edellytyksin ajoneuvon pysäköintiin jalkakäytävälle - siis huom! pysäköintiin pysäyttämisen lisäksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tahi ajoneuvon kuormaamista tai kuormanpurkamista varten.
kyllä se muuttokuormakin pitää lastata ja purkaa
lyhytaikainen seisottaminen tarkoittaa sekä henkilöiden poistumista/astumista autoon että ajoneuvon kuormaamista/purkamista.
Jos autosi on tunnin paikassa, jossa pysäköiminen on kielletty ja vaikka kuinka olisi kysymyksessä muuttokuorma niin kyllä kysymyksessä on auton pysäköiminen eikä ajoneuvon lyhytaikainen seisottaminen.
Käytännössä nuo muuttoautot todella pysäköivät paikoille, joilla se ei ole sallittua, mutta jos kuski on koko ajan paikalla valmiina siirtämään auton, jos se aiheuttaa haittaa muulle liikenteelle, niin virhemaksua ei tule. Ne, jotka jättävät autonsa 3-4 min. kauemmaksi ajaksi pysäköintikieltoalueelle "valvonnatta" saavat takuuvarmasti pysäköintivirhemaksun eikä itku ja hammastenkiristys asiassa auta.
Tampereen pysäköinninvalvonta on ohjeistanut käytäntöjä seuraavan linkin takana. http://palvelut.tampere.fi/elomake2/raportti/pyto1
Lainaus tekstistä:
21.6.2006 klo 15:55
Kysymys tai kommentti
Eikö tällaisissa paikoissa, joissa pysäköinti on sallittua vain erikoisluvalla sovelleta lakia joka sanoo että maks. 30 min lastauksen ajaksi auton saa pysäköidä "sakkopaikalle"? Lakimiehen ja lakipuhelimen henkilön mukaan saa,pysäköinninvalvojan mielestä ei saa.
Nimimerkki
Mikko
Vastaus
Ajoneuvon kuormmaamisessa tai kuorman purkamisessa ei ole mitään aikarajaa, ajoneuvon saa lyhyeksi aikaa pysäyttää kuormaamista varten. Erikoisluvan käyttöä vaativat pysäköintipaikat ovat kuitenkin yleensä kiinteistöjen alueella eivätkä yleisillä alueilla ja silloin tontin omistaja/haltija päättää minkälaista pysäköintiä hän alueellaan sallii.
Pysäköinnintarkastaja
Esko Nieminen
onko yli 2 tunnin pysäköinti lyhytaikaista pysäköintiä
"koska jos tunteja ollaan samassa paikassa se ei enää voi olla "ajoneuvon lyhytaikaista seisottamista".
Tuohan on siis pelkästään sinun laintulkintaasi. Itse arvelen (hiukan karrikoiden), että mitä isompi auto, sitä pitempi aika sallitaan kuormaamisen/purkamisen kestävän.
Säännöksen lyhytaikaisuus koskee vain ajoneuvon seisottamista matkustajan ottamista tai poistumista varten. Se ei koske säännöksen sananmuodonkaan mukaan kuormaamista ja kuorman purkamista.
Kuormaus ja sen purkaminen voi kestää vaikka ikuisuuden eikä ajoneiuvo ole silloin pysäköitynä.
Lain tulkinnan periaatteita:
Sanamuotoinen tulkinta:
Lain tulkinnassa aloitetaan yleensä sanamuotoisesta tulkinnasta, mikä tarkoittaa, että lain sanojen ja lauseiden yleiskielistä merkitystä tarkastellaan.
Tarkoitustulkinta:
Jos sanamuotoinen tulkinta ei riitä selkeyttämään lain sisältöä, siirrytään tarkoitustulkintaan, joka tarkastelee lain säätämisen syytä ja tarkoitusta.
Historiallinen tulkinta:
Laintulkinnassa voidaan myös käyttää historiallista tulkintaa, jossa tarkastellaan lain taustalla olevia historiallisia tapahtumia ja olosuhteita.
Systeemaattinen tulkinta:
Tämä periaate tarkoittaa, että lakia tulkitaan sen sisällön ja muotoilun pohjalta, sekä sen suhteessa muihin lakiteksteihin.
Yleiset oikeusperiaatteet:
Laintulkintaa ohjaavat myös yleiset oikeusperiaatteet, kuten suhteellisuusperiaate, tasa-arvoperiaate, tehokkuusperiaate ja toissijaisuusperiaate.
Tulkinnan kielto (praeter legem):
Tämä periaate tarkoittaa, että lakia ei tulkita sen ohi tai sitä vastaan, vaan tulkinta on aina suoraan lain sisällä.
Analogiatulkinnan kielto:
Analogiatulkinta, joka laajentaa lain soveltamisalaa vastaaviin tapauksiin kuin lain sanamuoto sallisi, on tietyissä tilanteissa kielletty.
Tannehtivan lain kielto:
Rikoslain tulkinnassa ei saa käyttää taannehtivia lakeja, eli lakeja, jotka koskevat syytettävää jo ennen rikoksen tekemistä.
Epämääräisten säännösten kielto:
Rikosten ja syyttämisen suhteen lakeja ei saa säädellä niin epämääräisiksi, että syyttäminen tai tuomio perustuu epäselviin lakeihin.
Seisotin munaa autossa enkä saanut sakkoa.