jos ette ole opettajia, psykologeja tai muita joilla jokin tietty ammattipätevyys, niin mitä ihmette teette työksenne?? olen saatanan kyllästynyt näihin humanistin pätkäopetustöihin ym. jotka ei johda mihinkään.
mitä teette humanistit työksenne?
epätoivoinen humanisti
89
19298
Vastaukset
- rekisteristä?
Mitäs opintosuoritusrekisteristäsi löytyy? Pääaine olisi mukava tietää. En usko, että olet opettanut humanismisuutta edes pätkissä, nimittäin.
- kypsyttää
Itse vaihdan kokonaan opintoalaa, koska työtä ei ole löytynyt edes kesäksi...
en ole nähnyt ikinä muistaakseni työpaikkailmoitusta, jossa haetaan HUMANISTIA.
todella perseestä kun opinnot ovat menneet ihan hukkaan. - Kuihki
kypsyttää kirjoitti:
Itse vaihdan kokonaan opintoalaa, koska työtä ei ole löytynyt edes kesäksi...
en ole nähnyt ikinä muistaakseni työpaikkailmoitusta, jossa haetaan HUMANISTIA.
todella perseestä kun opinnot ovat menneet ihan hukkaan.Kaverini valmistui äikänopeksi eikä koskaan saanut äikänopen kesätöitä.
Vinkki yleisestikin: Kesä on lomailua ja opiskelua varten. Kesätyöt ovat lorvailijaluusereille. Tee töitä talvisaikaan ja saat tehtyä niitä oikeita töitäkin! - epätoivoinen humanisti
Rekkarissa suomen kieltä, kotim.kirjallisuutta, aikuiskasvatustiedettä ja folkloristiikkaa.
- niin kuin mäkin
Kuihki kirjoitti:
Kaverini valmistui äikänopeksi eikä koskaan saanut äikänopen kesätöitä.
Vinkki yleisestikin: Kesä on lomailua ja opiskelua varten. Kesätyöt ovat lorvailijaluusereille. Tee töitä talvisaikaan ja saat tehtyä niitä oikeita töitäkin!Siinä sulle neuvo jos edes opiskelet humanistisessa tiedekunnassa.
Ja vinkki vinkki: kesälomalla ei ole yliopistossa mahdollista opiskella minun alaani. Kesälomallahan olisi tarkoitus nimenomaa tienata ja hankkia työkokemusta.
Olen tehnyt talvisin töitä ja kesällä sun mielestä pitäis sitten lorvailla sossun rahoilla? Ko? KÖ? - Kuihki
niin kuin mäkin kirjoitti:
Siinä sulle neuvo jos edes opiskelet humanistisessa tiedekunnassa.
Ja vinkki vinkki: kesälomalla ei ole yliopistossa mahdollista opiskella minun alaani. Kesälomallahan olisi tarkoitus nimenomaa tienata ja hankkia työkokemusta.
Olen tehnyt talvisin töitä ja kesällä sun mielestä pitäis sitten lorvailla sossun rahoilla? Ko? KÖ?Aika harvalla alalla ei onnistu esimerkiksi sivuaineappron/cumun suorittaminen kesäyliopiston kautta. Lisäksi proseminaarin ja gradun teko on kaikkein mukavinta terassilta käsin. Talvisin niitä "kesätyön" tekijöitä on paljon vähemmän ja firmoissa sekä virastoissa ne oikeat työntekijät paikalla.
Useita oikeita töitä ei edes kesäksi saa. En itse opiskeluaikana onnistunut hankkimaan mm. opettajan sijaisuuksia kesäksi... - kypsyttää
Kuihki kirjoitti:
Aika harvalla alalla ei onnistu esimerkiksi sivuaineappron/cumun suorittaminen kesäyliopiston kautta. Lisäksi proseminaarin ja gradun teko on kaikkein mukavinta terassilta käsin. Talvisin niitä "kesätyön" tekijöitä on paljon vähemmän ja firmoissa sekä virastoissa ne oikeat työntekijät paikalla.
Useita oikeita töitä ei edes kesäksi saa. En itse opiskeluaikana onnistunut hankkimaan mm. opettajan sijaisuuksia kesäksi...No näin nyt kuitenkin on, että sivuaineet eivät hyödytä työllistymään yhtään paremmin HUMANISTIA tietyillä aloilla, joten miksi vaivautua maksamaan 400 euroa jostain turhanpäiväisestä opintokokonaisuudesta, joka ei anna sen enempää valmiuksia ""KESÄTYÖHÖN"" TALVITYÖHÖN tahi valmistumisen jälkeiseen työhön. Ellei siis halua esim. luuttuajan approa suorittaa.
Ja kun aihe oli mihin työllistytte niin eipä kovin kummosia titteleitä ole sadellut. Pätkäprojekti piipertäjää löytyy, mutta teen viisaasti kun vaihdan ammattiin johtavaan koulutukseen enkä hölynpölytiedekunnan opintoja jatka. Jos joku on sitten niin himohumanisti ja haluaa elää pyhällä hengellä niin muahan ei voi vähempää kiinnostaa. - Kuihki
kypsyttää kirjoitti:
No näin nyt kuitenkin on, että sivuaineet eivät hyödytä työllistymään yhtään paremmin HUMANISTIA tietyillä aloilla, joten miksi vaivautua maksamaan 400 euroa jostain turhanpäiväisestä opintokokonaisuudesta, joka ei anna sen enempää valmiuksia ""KESÄTYÖHÖN"" TALVITYÖHÖN tahi valmistumisen jälkeiseen työhön. Ellei siis halua esim. luuttuajan approa suorittaa.
Ja kun aihe oli mihin työllistytte niin eipä kovin kummosia titteleitä ole sadellut. Pätkäprojekti piipertäjää löytyy, mutta teen viisaasti kun vaihdan ammattiin johtavaan koulutukseen enkä hölynpölytiedekunnan opintoja jatka. Jos joku on sitten niin himohumanisti ja haluaa elää pyhällä hengellä niin muahan ei voi vähempää kiinnostaa.Esimerkiksi äikänopeilla ei nyt hirvittävän huono työllisyystilanne ole. Työllisyyttä voi parantaa opiskelemalla lisää opetettavia aineita. Jos ei ole itselleen ammattia opiskellut, voi vain syyttää itseään. Humanistisista tiedekunnista löytyy esim. opettajan pätevyyttä, kirjastonhoitajaa, puheterapeuttia, arkistonhoitajaa jne. Esimerkiksi kaikki nämä työllistävät selkeästi virkoihin. Palkoista jne. voi olla montaa mieltä mutta ei esimerkiksi virassa toimiva opettaja mielestäni ole pätkäprojekti piipertäjä.
Voin vertailukohtana sanoa ettei myöskään esimerkiksi kansantaloustieteilijöiden työllistyminen kovin ruusuista ole. Onnea kuitenkin uudelle opintosuunnalle, olet selkeästi iloinen valinnastasi. - kuule opettajillakin
Kuihki kirjoitti:
Esimerkiksi äikänopeilla ei nyt hirvittävän huono työllisyystilanne ole. Työllisyyttä voi parantaa opiskelemalla lisää opetettavia aineita. Jos ei ole itselleen ammattia opiskellut, voi vain syyttää itseään. Humanistisista tiedekunnista löytyy esim. opettajan pätevyyttä, kirjastonhoitajaa, puheterapeuttia, arkistonhoitajaa jne. Esimerkiksi kaikki nämä työllistävät selkeästi virkoihin. Palkoista jne. voi olla montaa mieltä mutta ei esimerkiksi virassa toimiva opettaja mielestäni ole pätkäprojekti piipertäjä.
Voin vertailukohtana sanoa ettei myöskään esimerkiksi kansantaloustieteilijöiden työllistyminen kovin ruusuista ole. Onnea kuitenkin uudelle opintosuunnalle, olet selkeästi iloinen valinnastasi.työ on yhtä pätkäpiiperrystä, vaikka pätevyys onkin. Virat ovat kiven alla, samoin pitkät sijaisuudet. Itse olen kyllä kieltenopettaja. Ajat nyt vain ovat semmoiset, että Suomessa ei ole aineenopettajista pulaa, sanovat jotkut tahot, mitä sanovat... mutta pätkäpiiperrysopettajia on tässä maassa hirmuisesti. Tiedän mistä puhun, koska itse kuulun niihin pätkäpiipertäjiin, vaikka muuta haluaisin.
- aloittaja
niin kuin mäkin kirjoitti:
Siinä sulle neuvo jos edes opiskelet humanistisessa tiedekunnassa.
Ja vinkki vinkki: kesälomalla ei ole yliopistossa mahdollista opiskella minun alaani. Kesälomallahan olisi tarkoitus nimenomaa tienata ja hankkia työkokemusta.
Olen tehnyt talvisin töitä ja kesällä sun mielestä pitäis sitten lorvailla sossun rahoilla? Ko? KÖ?joo tiedän kyllä kokemuksesta ettei kesällä ole juuri humanistisen kursseja, tenttiä voi jotain. enkä voi edes lorvailla sossun rahoilla ja opintotuki on loppu.
ja mikä helvetti panee ihmisen epäilemään "jos nyt edes opiskelet siellä." voi jeesusjeesus. - kypsytttää
aloittaja kirjoitti:
joo tiedän kyllä kokemuksesta ettei kesällä ole juuri humanistisen kursseja, tenttiä voi jotain. enkä voi edes lorvailla sossun rahoilla ja opintotuki on loppu.
ja mikä helvetti panee ihmisen epäilemään "jos nyt edes opiskelet siellä." voi jeesusjeesus.Ei tuo kommentti ollut sulle, vaan Kuihkille. Olen sun kanssa siis ihan samaa mieltä. :)
- kypsyttää
kypsytttää kirjoitti:
Ei tuo kommentti ollut sulle, vaan Kuihkille. Olen sun kanssa siis ihan samaa mieltä. :)
Ja munkin opintotuki loppu eli hyvin menee:)
- vain keskiasteelta valmistu...
Kuihki kirjoitti:
Kaverini valmistui äikänopeksi eikä koskaan saanut äikänopen kesätöitä.
Vinkki yleisestikin: Kesä on lomailua ja opiskelua varten. Kesätyöt ovat lorvailijaluusereille. Tee töitä talvisaikaan ja saat tehtyä niitä oikeita töitäkin!"Kaverini valmistui äikänopeksi eikä koskaan saanut äikänopen kesätöitä" Haloo hei....
Taisi tulla kaverillesi totaalisena yllätyksenä että kesällä suurin osa kouluista eli käytännössä kaikki ovat kiinni eikä niihin rekrytoida kesäappareita.
Kertokaa minulle yksinkertaiselle ihmiselle mihin ammattiin humanisti opiskelee, mihin me tarvitsemme Suomessa humanisteja? - Kuihki
vain keskiasteelta valmistu... kirjoitti:
"Kaverini valmistui äikänopeksi eikä koskaan saanut äikänopen kesätöitä" Haloo hei....
Taisi tulla kaverillesi totaalisena yllätyksenä että kesällä suurin osa kouluista eli käytännössä kaikki ovat kiinni eikä niihin rekrytoida kesäappareita.
Kertokaa minulle yksinkertaiselle ihmiselle mihin ammattiin humanisti opiskelee, mihin me tarvitsemme Suomessa humanisteja?Ilmeisesti sarkasmia ei kannattaisi käyttää... Jos nyt lähdetään siitä että opettajista erittäin suuri osa on humanisteja (historia, äidinkieli, filosofia, uskonto, kielet) samoin kuin toimittajista melko suuri osa. (Tosin nykyään varmaankin vähemmän tiedotusopin opetuksen lisäännyttyä). Kauniit ja Rohkeat eivät käänny vielä ihan koneella suomeksi, kääntäjinä tai käännösohjelman tekijöinä toimivat humanistit. Lyhyesti sanottuna, humanisteja on aika monessa yhteiskunnan kannalta tarpeellisessa hommassa. Ikävä kyllä humanisteja koulutetaan aivan liikaa tarpeeseen nähden joten uraa alalla ei voi suositella kenellekään.
- kypsyttää
Kuihki kirjoitti:
Ilmeisesti sarkasmia ei kannattaisi käyttää... Jos nyt lähdetään siitä että opettajista erittäin suuri osa on humanisteja (historia, äidinkieli, filosofia, uskonto, kielet) samoin kuin toimittajista melko suuri osa. (Tosin nykyään varmaankin vähemmän tiedotusopin opetuksen lisäännyttyä). Kauniit ja Rohkeat eivät käänny vielä ihan koneella suomeksi, kääntäjinä tai käännösohjelman tekijöinä toimivat humanistit. Lyhyesti sanottuna, humanisteja on aika monessa yhteiskunnan kannalta tarpeellisessa hommassa. Ikävä kyllä humanisteja koulutetaan aivan liikaa tarpeeseen nähden joten uraa alalla ei voi suositella kenellekään.
Humanisteja koulutetaan liikaa ja opiskelijavalinnassakin voitaisiin panostaa mm. ryhmätyö ja sosiaalisten taitojen kartottamiseen, ikävä kyllä tällä hetkellä joukkoon pääsee juuri tuollaisia sarkastisia kuspäitä.
- tieteellinen koulutus
kypsyttää kirjoitti:
Humanisteja koulutetaan liikaa ja opiskelijavalinnassakin voitaisiin panostaa mm. ryhmätyö ja sosiaalisten taitojen kartottamiseen, ikävä kyllä tällä hetkellä joukkoon pääsee juuri tuollaisia sarkastisia kuspäitä.
Yliopistoissa tehdään tieteellistä tutkimistyötä ja opetetaan alalle uusia opiskelijoita ja tieteentekijöitä. useimmilla aloilla yliopisto-opintojen tarkoituksena ei ole suinkaan kouluttaa mitään "räpätätejä".
- Kuihki
kypsyttää kirjoitti:
Humanisteja koulutetaan liikaa ja opiskelijavalinnassakin voitaisiin panostaa mm. ryhmätyö ja sosiaalisten taitojen kartottamiseen, ikävä kyllä tällä hetkellä joukkoon pääsee juuri tuollaisia sarkastisia kuspäitä.
Eivät kaikki ole supliikkimestareja Vaikkapa tutkijan, kääntäjän tai ulkopuolisena esimerkkinä lekurin, ydinosaaminen on hänen omassa ammattitaidossaan, ei suinkaan ryhmätyö- tai sosiaalisissa taidoissa.
Valitettavasti ylikoulutuksen myötä nuo toisarvoiset jutut korostuvat. Tiedän helkkarin monta humanistia jotka ovat äärimmäisen päteviä alallaan, luonteeltaan ja moraaliltaan erinomaisia tyyppejä mutta valitettavasti hiljaisia ja arkoja minkä johdosta räpätätit ja sedät vievät heiltä työpaikat. - Toinen humanisti
epätoivoinen humanisti kirjoitti:
Rekkarissa suomen kieltä, kotim.kirjallisuutta, aikuiskasvatustiedettä ja folkloristiikkaa.
Näytät opiskelleen todella mielenkiintoisia juttuja, joista on kuitenkin aika hankalaa saada aikaan toimivaa eli työllistävää yhdistelmää. Näin käy, kun opinahjo on niin suuri, että voi napsia itselleen ne omimmat aineensa. Olisin itse samanlaisessa tilanteessa, jollen olisi jumittunut pienelle laitokselle kauas kaikesta; meillä oli suoritettava esimerkiksi 6 opintoviikkoa valinnaisia eräästä kokonaisuudesta, ja valittavien listassa oli tasan kolme kahden opintoviikon kurssia...
Tilanteeseesi ei voine suositella muuta kuin lisäopintoja tai - huh - yrittäjyyttä. Olin keväällä ammattijärjestön (AEK) yrittäjäseminaarissa, jossa kahdella esitelmöitsijällä oli aika lailla samanlaiset opinnot takanaan kuin sinullakin. Toivottavasti asiasi lutviutuvat ennen pitkää. - Hohhoijaajaa
Kuihki kirjoitti:
Eivät kaikki ole supliikkimestareja Vaikkapa tutkijan, kääntäjän tai ulkopuolisena esimerkkinä lekurin, ydinosaaminen on hänen omassa ammattitaidossaan, ei suinkaan ryhmätyö- tai sosiaalisissa taidoissa.
Valitettavasti ylikoulutuksen myötä nuo toisarvoiset jutut korostuvat. Tiedän helkkarin monta humanistia jotka ovat äärimmäisen päteviä alallaan, luonteeltaan ja moraaliltaan erinomaisia tyyppejä mutta valitettavasti hiljaisia ja arkoja minkä johdosta räpätätit ja sedät vievät heiltä työpaikat.Tiedätpä tästäkin asiasta niin paljon. Kääntäjät tarvitsevat hyviä sosiaalisia taitoja, jotta ylipäätään saavat työtä. Vai mistä kuvittelit, että työt putkahtaa, jos ei toisilta ihmisiltä?
- Toinen humanisti
kypsyttää kirjoitti:
Itse vaihdan kokonaan opintoalaa, koska työtä ei ole löytynyt edes kesäksi...
en ole nähnyt ikinä muistaakseni työpaikkailmoitusta, jossa haetaan HUMANISTIA.
todella perseestä kun opinnot ovat menneet ihan hukkaan.Minäpä olen! Sitä paitsi usein haetaan "soveltuvaa tutkintoa", jolloin pitää itse perustella koulutuksena soveltuvuus tehtävään.
- BTDT
Kuihki kirjoitti:
Aika harvalla alalla ei onnistu esimerkiksi sivuaineappron/cumun suorittaminen kesäyliopiston kautta. Lisäksi proseminaarin ja gradun teko on kaikkein mukavinta terassilta käsin. Talvisin niitä "kesätyön" tekijöitä on paljon vähemmän ja firmoissa sekä virastoissa ne oikeat työntekijät paikalla.
Useita oikeita töitä ei edes kesäksi saa. En itse opiskeluaikana onnistunut hankkimaan mm. opettajan sijaisuuksia kesäksi...Ei ainakaan meillä pysty tekemään proseminaaria kesällä, eikä kahta kolmesta sivuaineestani olisi pystynyt tekemään kesällä. Nimenomaan humanistisella alalla löytyy paljon oppiaineita, joita ei voi kesäyliopistossa suorittaa.
- Duh!
vain keskiasteelta valmistu... kirjoitti:
"Kaverini valmistui äikänopeksi eikä koskaan saanut äikänopen kesätöitä" Haloo hei....
Taisi tulla kaverillesi totaalisena yllätyksenä että kesällä suurin osa kouluista eli käytännössä kaikki ovat kiinni eikä niihin rekrytoida kesäappareita.
Kertokaa minulle yksinkertaiselle ihmiselle mihin ammattiin humanisti opiskelee, mihin me tarvitsemme Suomessa humanisteja?Humanisti ei opiskele ammattiin, koska kyse ei ole ammattikorkeasta vaan yliopistosta, jossa harvoilta aloilta valmistuu suoraan mihinkään ammattiin.
- Toinen humanisti
epätoivoinen humanisti kirjoitti:
Rekkarissa suomen kieltä, kotim.kirjallisuutta, aikuiskasvatustiedettä ja folkloristiikkaa.
Kustannusala, viestintä- ja toimitustyö, opetusala (ml. s2-opetus), museoala, kielenhuoltotehtävät näin äkkiseltään tulee mieleen.
- työtön humanisti
tieteellinen koulutus kirjoitti:
Yliopistoissa tehdään tieteellistä tutkimistyötä ja opetetaan alalle uusia opiskelijoita ja tieteentekijöitä. useimmilla aloilla yliopisto-opintojen tarkoituksena ei ole suinkaan kouluttaa mitään "räpätätejä".
Sinä ja sinun tieteellinen koulutuksesi. Asiahan on niin, että yliopistot kouluttavat työttömiä, jos tarkoitus on kouluttaa pääasiassa tieteentekijöitä - tässä maassa ei todellakaan ole tarjolla paikkoja tuhansille ja taas tuhansille tieteentekijöille . Uusien opiskelijoiden toiveunia ja hekumointia. Totuus kyllä valkenre myös humanistille.
- öö4
Duh! kirjoitti:
Humanisti ei opiskele ammattiin, koska kyse ei ole ammattikorkeasta vaan yliopistosta, jossa harvoilta aloilta valmistuu suoraan mihinkään ammattiin.
Oletko muuten laskenut, miten monelta humanistiselta alalta valmistuu / ei valmistu suoraan ammattiin?
- rollaattorihoitaja
Minäkin opiskelin 6, 5 v perinteentutkimusta hyvin arvosanoin ja lisäksi lisensiaatin tutkinnon parissa vuodessa työn ohessa. Sen jälkeen aineenopettajan koulutuksen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Tulos: vain 3 viikkoa alan sijaisuutta arkistossa ja pari vuotta toisen alan pätkäopetustöissä ja muu aika 20 vuoden aikana olen ollut työttömänä ja siitä syystä sairastuin 4 krooniseen sairauteen, mutta enpä ole vielä päässyt edes sairaseläkkeelle - vaan nyt koetan opiskella ammattikoulussa hoitoalaa. Että kävi niin kuin mummo ennusti: "joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa!"
- Anonyymi
kypsyttää kirjoitti:
No näin nyt kuitenkin on, että sivuaineet eivät hyödytä työllistymään yhtään paremmin HUMANISTIA tietyillä aloilla, joten miksi vaivautua maksamaan 400 euroa jostain turhanpäiväisestä opintokokonaisuudesta, joka ei anna sen enempää valmiuksia ""KESÄTYÖHÖN"" TALVITYÖHÖN tahi valmistumisen jälkeiseen työhön. Ellei siis halua esim. luuttuajan approa suorittaa.
Ja kun aihe oli mihin työllistytte niin eipä kovin kummosia titteleitä ole sadellut. Pätkäprojekti piipertäjää löytyy, mutta teen viisaasti kun vaihdan ammattiin johtavaan koulutukseen enkä hölynpölytiedekunnan opintoja jatka. Jos joku on sitten niin himohumanisti ja haluaa elää pyhällä hengellä niin muahan ei voi vähempää kiinnostaa.Olen humanisti ja saan yli viisi tonnia kuussa palkkaa vakituisesta työstä. Yliopistotutkintoni mahdollistaa moninaiset työtehtävät ja -alat. Olen opiskellut suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta, historiaa, kansantaloutta, folkloristiikkaa, viestintää jne. Laajat kiinnostuksen kohteeni ovat johtaneet minut monipuolisten ja kiinnostavien työtehtävien pariin.
- oikeissa töissä
Minulla on kaksi tuttua, jotka ovat opiskelleet historiaa. Toinen on toimittajana ja toinen projektiassistentti. Eli voi löytyä muutakin kuin open töitä, mutta työllistyminen on vaikeaa tosiaankin.
- ei kannata
Opiskelin 8 vuotta yliopistossa taideaineita, sitten perustin oman yrityksen kun ei oikeita töitä löytynyt ja nyt harmittaa niin maan perkeleesti. Ois kannattanut vaan suoraan mennä ammattikouluun putkiasentajalinjalle ysiluokan jälkeen.
- töitä paiskiva humanisti
No tässä ainakin on humanisti, jolla töitä piisaa vaikka kuinka. Sivuaineista on ollut toki hyötyä, mutta kaikkein eniten minua on auttanut yksinkertaisesti taito kirjoittaa hyviä työhakemuksia ja kova ahkeruus. Tällä hetkellä kirjoittelen freenä juttuja eri lehtiin ja työskentelen kunnalla tiedotuspuolella, opinnot vasta puolivälissä eli hyvin pyyhkii jo tässä vaiheessa.
- Kysyvä ei tieltä eksy
Voisitko kertoa vielä, mitä aineita olet opiskellut, kiinnostaisi kovasti tietää, sillä ilmeisesti humanisteillakin siis toivoa jäljellä..kiitos!
- töitä paiskiva humanisti
Kysyvä ei tieltä eksy kirjoitti:
Voisitko kertoa vielä, mitä aineita olet opiskellut, kiinnostaisi kovasti tietää, sillä ilmeisesti humanisteillakin siis toivoa jäljellä..kiitos!
Pääaineena puheviestintää, sivuaineena journalistiikkaa, sosiaalipsykologiaa, hajakursseja kauppa- ja hallintotieteistä. Tänä vuonna otan jotain tietojenkäsittelyyn liittyvää ja valtio-oppia, yleissivistystä ja käytännöntaitoja. Olen työelämässä huomannut, että etenkin erilaisilla tietojenkäsittelyyn, verkkomediaan jne. liittyvillä taidoilla on kovasti kysyntää, itse ottaisin niitä runsaasti sivuaineeksi, sitten vaikka kauppatieteitä ja joku yleissivistävä valtio-opin, kansantaloustieteen, sosiologian tms. tyyppinen raskaampi sivistysaine (historia on mitä suositeltavin sivuaine samoin vaikka sitä täällä parjataankin.)
Oma "salaisuuteni" lienee kuitenkin se, että olen puuhaillut aktiivisesti siellä sun täällä. Työhaastatteluissa olen saanut plussaa esim. siitä, että olen järjestänyt erään yhdistyksen jäsenenä erilaisia kulttuuritapahtumia, runoiltoja, klubeja jne. Samoin ainejärjestön rahastonhoitajuutta on arvostettu. Ekat lehtijutu kirjoittelin yliopiston omaan lehteen, sain siitä juttunäytteitä ja pääsin free-toimittajaksi yhteen lehteen niiden perusteella, sitten taas saeuraavaan....
Itse olen kivunnut klassisesti tyvestä latvaan. Opintojani toki arvostetaan, etenkin pääaineestani ollaan työpaikoilla kovasti kiinnostuneita kun se on hieman erikoisempi. Mutta kyllä se kaikki muu elämä niiden opintojen ulkopuolella, harrastukset ja aktiviteetit, puolivahingossa solmitut verkostot (lue kaljatuopin äärellä:)), toiminta ylioppilaskunnassa, oma rohkeus laittaa hakemuksia ja hakea aina hieman vaikeampaa työtä kuin edelliskerralla, on auttanut minua kaikkein eniten.
Elämä ei ole niin yksioikoista. Olen työllistynyt paljon paremmin ja edennyt "urallani" nopeammin kuin moni tuntemani kauppatieteilijä tai diplomi-insinööri. Sitäpaitsi töissä oppii paljon kakenlaista, tutustuu taas uusiin ihmisiin ja saa usia tilaisuuksia. Koulu on vain yksi elämän osa-alue, ei se määritä kokonaan teidän elämäänne ja tulevaisuuttanne.
- lehdestä
Kronikka 2/2007
"Mediaa ajatellen Humanisti Uran yksi päävetonaula oli valtakunnalisen humanistien työelämäänsijoittumistutkimuksen julkaiseminen. Tutkimuksen mukaan jopa 84 prosenttia tutkimukseen osallistuneista humanisteista on päässyt työelämään viiden vuoden sisällä valmistumisestaan. Työllistyneistä 62 prosenttia on vakituisessa kokopäivätyössä. Palkkaa tälläisessa työssä oleva humanisti saa keskimäärin 2575 euroa kuussa. Ja ei, kysymys ei ole vakituisesta työstä kunnallisen kirjaston yösiivoojana, vaan lähes 60 prosenttia työllistyneistä on koulutustaan vastaavassa työssä.
Entä miten käy historioitsijoiden? Ovatko arkistononkijat se vastavoima, joka vetää työllistymisprosentit ikävästi kohta maankamaraa? Tarkempaa tietoa omien työllistymisestä seuraa vielä tänä keväänä, kun Historian laitosken oma selvitys valmistuu, mutta tämän valtakunnallisen tutkimuksen mukaan jopa 84 prosenttia historioitsijoista pääsee työelämäänä. McDonald'siinko? Ehei, vaan jopa 95 prosenttia heistä kokee olevansa koulutustaan vastaavassa työssä."
Artikkeli "saako humanistikin töitä?"
Eli ei noi nyt niin hirveän huonot prosentit ole. Tietysti aina yksittäistapauksia riittää. En tunne hirveän montaa (jos yhtään) alaa, jossa heti valmistuttuaan tyrkytettäis hirveästi töitä. Kyllä se on kaikki työt kiven alla kaikissa aloissa ja kokemusta tarvitaan.- kkkkk82828
Tajuaako humanisti kuitenkaan mitä _oikeasti_ tekee? Eli onko se, vaikkakin miten hienolla tittelillä tahansa tehtävä,työ ihan _oikeasti_ yhtään merkityksellistä? Kenelle? Miten? Mihin maailma johtaisi ilman sitä työtä?
Tarvittiinko sitä joskus? tarvitaanko tulevaisuudessa?
Vahvasti epäilen - ihan kaikkea - mutta varsinkin tätä. - fjksflds
kkkkk82828 kirjoitti:
Tajuaako humanisti kuitenkaan mitä _oikeasti_ tekee? Eli onko se, vaikkakin miten hienolla tittelillä tahansa tehtävä,työ ihan _oikeasti_ yhtään merkityksellistä? Kenelle? Miten? Mihin maailma johtaisi ilman sitä työtä?
Tarvittiinko sitä joskus? tarvitaanko tulevaisuudessa?
Vahvasti epäilen - ihan kaikkea - mutta varsinkin tätä.Eikös kielten opettaminen nyt ainakin ole merkityksellistä? Suomalaisillakin olisi aika huono kielitaito näin yleistäen, jos kieltenopejakaan ei olisi. Meillä olisi muutama maailmaa kietanyt kieliosaaja ja loput eivät osaisi edes perusjuttuja.
Pitääkö maailman sinun mielestäsi johtaa aina johonkin? Entäs vaikkapa kauppatieteitä opiskelleet ja firmojen myynnistä vastaavat, mihin maailma johtaa turhan tavaran myynnillä ja markkinoinnilla? - kkkkk82828
fjksflds kirjoitti:
Eikös kielten opettaminen nyt ainakin ole merkityksellistä? Suomalaisillakin olisi aika huono kielitaito näin yleistäen, jos kieltenopejakaan ei olisi. Meillä olisi muutama maailmaa kietanyt kieliosaaja ja loput eivät osaisi edes perusjuttuja.
Pitääkö maailman sinun mielestäsi johtaa aina johonkin? Entäs vaikkapa kauppatieteitä opiskelleet ja firmojen myynnistä vastaavat, mihin maailma johtaa turhan tavaran myynnillä ja markkinoinnilla?En minä ainakaan oikeuttaisi tai edes perustelisi omaa tai oman työni merkityksettömyyttä muiden töiden merkityksettömyydellä.
En osaa ajatella tyyliin "tätähän tää on mutta en onneksi ole ainoa".
Itseäni suunnattomasti ahdistaisi tehdä jotakin, mitä en voisi perustella rationaalisin perustein järkeväksi ja merkitykselliseksi.
Jokainen rajallisessa määrin "luo" itselleen sen merkityksen, mutta erittäin rajallisessa määrin; ulkomaailman faktoja ei kukaan pysty sivuuttamaan eikä oikeasti selittelemään miksikään muuksi mitä ne ovat.
Todella monet humanistit (opettajat ovat ennen kaikkea kasvatustieteilijöitä tai ainakin kasvattajia, eivät "varsinaisia" humanisteja) ovat töissä lähinnä siksi, että näkevät siellä kavereitaan tai etteivät "joutuisi" sossun luukulle; moni kyllä ihan vapaaehtoisesti ja mielellään käyttää tuota jälkimmäistäkin.
Mutta jos ja kun ajatellaan työ toiminnaksi, jossa varsinaisen hyödyn saa joku muu kuin työntekijä itse, ts. työnantaja, niin aika harvoin (HUOM: harvoin ≠ ei koskaan) tämä faktisesti pätee humanisteihin.
Työ ja humanismi vain eivät kovin vahvasti kuulu samaan yhtälöön.
Näin se vain menee.
Kukin tavallaan. - Money, money...
kkkkk82828 kirjoitti:
Tajuaako humanisti kuitenkaan mitä _oikeasti_ tekee? Eli onko se, vaikkakin miten hienolla tittelillä tahansa tehtävä,työ ihan _oikeasti_ yhtään merkityksellistä? Kenelle? Miten? Mihin maailma johtaisi ilman sitä työtä?
Tarvittiinko sitä joskus? tarvitaanko tulevaisuudessa?
Vahvasti epäilen - ihan kaikkea - mutta varsinkin tätä.Maailmassa on muutakin kuin raha... Valitettavasti vaan monet eivät sitä ymmärrä. Työllä voi olla merkitystä, vaikka se ei tuotakaan Roope-Ankan laarin verran mammonaa... Eikä nykyistä työtilannetta voi perustella menneen tai tulevan perusteella, koska yhteiskunta muuttuu koko ajan. Useilla ihmisillä ei ole niin merkityksellistä työtä, että voisi kysyä "mihin maailma johtaisi ilman sitä työtä?" Esimerkkinä kaikki diipa-daapa teknisen alan henkilöt...
- Jeska-MAN
Money, money... kirjoitti:
Maailmassa on muutakin kuin raha... Valitettavasti vaan monet eivät sitä ymmärrä. Työllä voi olla merkitystä, vaikka se ei tuotakaan Roope-Ankan laarin verran mammonaa... Eikä nykyistä työtilannetta voi perustella menneen tai tulevan perusteella, koska yhteiskunta muuttuu koko ajan. Useilla ihmisillä ei ole niin merkityksellistä työtä, että voisi kysyä "mihin maailma johtaisi ilman sitä työtä?" Esimerkkinä kaikki diipa-daapa teknisen alan henkilöt...
"[...] koska yhteiskunta muuttuu koko ajan."
Tässä taas jotenkin niin tyypillinen humanistis-yhteiskuntatieteellinen klisee, että oksat pois. Näitä hokemia todella näillä "aloilla" piisaa; kai se on sitä, että täytyy oma höttöisyys ja epästabiilius kuin myös oman tilan epävarmuus jotenkin oikeuttaa tällaisilla "kaikki on muutosta" tai "kaikki on jatkuvaa etsimistä" -tyylisillä läsähtäneillä lausahduksilla.
Siis totta kai aika kuluu, vuodet vierii, ihminen kasvaa, talouselämä muuttuu, ilmasti muuttuu ja niin edelleen, mutta onko se lopulta LAINKAAN merkityksellistä yksittäisen ihmisen elämässä niin paljon, että sen ihan oikeasti kannattaisi antaa vaikuttaa siihen, mitä tekee omalla elämällään?
Maailmassa on helvetisti töitä, jotka tasan tarkkaan ovat sellaisia, joita aina on tehty ja aina täytyy tehdä ja jos ihminen yleensä haluaa tehdä töitä, sen täytyy tehdä näitä hommia. Esimerkiksi: hoitaa asioita ja rakentaa; hoitaa ihmisiä ja ympäristöä.
Se taas ei ole yhtään mitään muuta kuin loisimista, että hoetaan tyyliin "Ah, kun kaikkii muuttuu, eikä mikään ole enää varmaa!!"
Eikö humanistit tajua, että ehdotonta enemmistöä heistä kusetetaan; ohjataan aivan sellaiseen maailmankuvaan ja elämänasenteeseen, joka ei vain yksinkertaisesti ole mahdollinen; ei silloinkaan edes, vaikka erilaisia kulttuureja tai maailmankatsomuksia tai ns. tarjontaa tuntuisikin (nuoren ja naiivin silmissä) olevan "loputon" määrä? - -Lissu
Jeska-MAN kirjoitti:
"[...] koska yhteiskunta muuttuu koko ajan."
Tässä taas jotenkin niin tyypillinen humanistis-yhteiskuntatieteellinen klisee, että oksat pois. Näitä hokemia todella näillä "aloilla" piisaa; kai se on sitä, että täytyy oma höttöisyys ja epästabiilius kuin myös oman tilan epävarmuus jotenkin oikeuttaa tällaisilla "kaikki on muutosta" tai "kaikki on jatkuvaa etsimistä" -tyylisillä läsähtäneillä lausahduksilla.
Siis totta kai aika kuluu, vuodet vierii, ihminen kasvaa, talouselämä muuttuu, ilmasti muuttuu ja niin edelleen, mutta onko se lopulta LAINKAAN merkityksellistä yksittäisen ihmisen elämässä niin paljon, että sen ihan oikeasti kannattaisi antaa vaikuttaa siihen, mitä tekee omalla elämällään?
Maailmassa on helvetisti töitä, jotka tasan tarkkaan ovat sellaisia, joita aina on tehty ja aina täytyy tehdä ja jos ihminen yleensä haluaa tehdä töitä, sen täytyy tehdä näitä hommia. Esimerkiksi: hoitaa asioita ja rakentaa; hoitaa ihmisiä ja ympäristöä.
Se taas ei ole yhtään mitään muuta kuin loisimista, että hoetaan tyyliin "Ah, kun kaikkii muuttuu, eikä mikään ole enää varmaa!!"
Eikö humanistit tajua, että ehdotonta enemmistöä heistä kusetetaan; ohjataan aivan sellaiseen maailmankuvaan ja elämänasenteeseen, joka ei vain yksinkertaisesti ole mahdollinen; ei silloinkaan edes, vaikka erilaisia kulttuureja tai maailmankatsomuksia tai ns. tarjontaa tuntuisikin (nuoren ja naiivin silmissä) olevan "loputon" määrä?Olen hakemassa yleistä kirjallisuustiedettä lukemaan ja pääsykokeisiin pänttääminen on jo hyvässä vauhdissa. Vähän masentavaa nyt lukea näitä juttuja huonosta työllistymisestä yms. kun olen jo päättänyt hakea eikä mikään muu nyt oikein tunnu kiinnostavan... Onko kellään mitään hyvää sanottavaa kirjallisuuden opinnoista ja työllistymisestä? Onko esimerkiksi hyödyllistä ottaa vaikka jotain kaupallista sivuaineeksi? Eikös muuten WSOY:n nykyinen kustannuspäällikkö ole opiskellut yliopistossa juuri kirjallisuutta?
- Torjakiukka
-Lissu kirjoitti:
Olen hakemassa yleistä kirjallisuustiedettä lukemaan ja pääsykokeisiin pänttääminen on jo hyvässä vauhdissa. Vähän masentavaa nyt lukea näitä juttuja huonosta työllistymisestä yms. kun olen jo päättänyt hakea eikä mikään muu nyt oikein tunnu kiinnostavan... Onko kellään mitään hyvää sanottavaa kirjallisuuden opinnoista ja työllistymisestä? Onko esimerkiksi hyödyllistä ottaa vaikka jotain kaupallista sivuaineeksi? Eikös muuten WSOY:n nykyinen kustannuspäällikkö ole opiskellut yliopistossa juuri kirjallisuutta?
Monet kirjastonjohtajat ovat opiskelleet pääaineenaan kirjallistiedettä ja tärkeimpänä sivuaineenaan informatiikkaa (tai mikä onkin kussakin yliopistossa sen oppiaineen nimi, joka antaa kirjastoalan kelposuuden). Nykyään edellytetään aika usein myös muiden medioiden osaamista eli tietojenkäsittelytiede ja/tai mediajutut olisivat hyvä kakkossivuaine.
Päällikkö- tai johtajatason tehtäväksi palkka ei päätä huimaa, mutta eihän se julkisella sektorilla yleensäkään, jos ei lasketa ihan huippuvirkoja valtiolla tai isoissa kaupungeissa. Kirjastotyö vaatii kutsumusta alalle, että sitä haluaa tehdä ammatikseen. Kaikki eivät viihdy. - kkklsludy
Torjakiukka kirjoitti:
Monet kirjastonjohtajat ovat opiskelleet pääaineenaan kirjallistiedettä ja tärkeimpänä sivuaineenaan informatiikkaa (tai mikä onkin kussakin yliopistossa sen oppiaineen nimi, joka antaa kirjastoalan kelposuuden). Nykyään edellytetään aika usein myös muiden medioiden osaamista eli tietojenkäsittelytiede ja/tai mediajutut olisivat hyvä kakkossivuaine.
Päällikkö- tai johtajatason tehtäväksi palkka ei päätä huimaa, mutta eihän se julkisella sektorilla yleensäkään, jos ei lasketa ihan huippuvirkoja valtiolla tai isoissa kaupungeissa. Kirjastotyö vaatii kutsumusta alalle, että sitä haluaa tehdä ammatikseen. Kaikki eivät viihdy.Eeeeh...
- lo
kkkkk82828 kirjoitti:
En minä ainakaan oikeuttaisi tai edes perustelisi omaa tai oman työni merkityksettömyyttä muiden töiden merkityksettömyydellä.
En osaa ajatella tyyliin "tätähän tää on mutta en onneksi ole ainoa".
Itseäni suunnattomasti ahdistaisi tehdä jotakin, mitä en voisi perustella rationaalisin perustein järkeväksi ja merkitykselliseksi.
Jokainen rajallisessa määrin "luo" itselleen sen merkityksen, mutta erittäin rajallisessa määrin; ulkomaailman faktoja ei kukaan pysty sivuuttamaan eikä oikeasti selittelemään miksikään muuksi mitä ne ovat.
Todella monet humanistit (opettajat ovat ennen kaikkea kasvatustieteilijöitä tai ainakin kasvattajia, eivät "varsinaisia" humanisteja) ovat töissä lähinnä siksi, että näkevät siellä kavereitaan tai etteivät "joutuisi" sossun luukulle; moni kyllä ihan vapaaehtoisesti ja mielellään käyttää tuota jälkimmäistäkin.
Mutta jos ja kun ajatellaan työ toiminnaksi, jossa varsinaisen hyödyn saa joku muu kuin työntekijä itse, ts. työnantaja, niin aika harvoin (HUOM: harvoin ≠ ei koskaan) tämä faktisesti pätee humanisteihin.
Työ ja humanismi vain eivät kovin vahvasti kuulu samaan yhtälöön.
Näin se vain menee.
Kukin tavallaan.Työllistyminen kaikilla aloilla riippuu omasta aktiivisuudesta, suhteista ja luovasta asenteesta. Jos joku on niin tollo, että humanistiselta laitokselta valmistuttuaan jää etsimään mollin sivuilta työpaikkaa otsikolla "Pätevä humanisti", niin se on tasan sen ihmisen tyhmyyttä.
Toisaalta, se on mun etuni jos sellaisia ihmisiä löytyy, jääpähän mulle enemmän vapaita ja kiinnostavia työpaikkoja tarjolle. - Iamhumanoid
kkkkk82828 kirjoitti:
Tajuaako humanisti kuitenkaan mitä _oikeasti_ tekee? Eli onko se, vaikkakin miten hienolla tittelillä tahansa tehtävä,työ ihan _oikeasti_ yhtään merkityksellistä? Kenelle? Miten? Mihin maailma johtaisi ilman sitä työtä?
Tarvittiinko sitä joskus? tarvitaanko tulevaisuudessa?
Vahvasti epäilen - ihan kaikkea - mutta varsinkin tätä.Mihin perustuu mitä juuri kirjoitat?
Mihin perustuu kykysi epäillä?
Mihin perustuu kielitaitosi?
jne.lista on loputon
Siinä riittää kysyttävää kun kukaan ei tiedä muuta kuin on kiva jatkaa kysymistä koko humaanisen elämän loppuun asti
Näitä tekstejä lueskellessa ei voi kuin ihmetellä, onko oikeasti näin pimeää myös pään sisällä tässä pimeässä maassa
ilmeisesti
tiskaamaan siitä , nyt nyt - Tässä näitä
-Lissu kirjoitti:
Olen hakemassa yleistä kirjallisuustiedettä lukemaan ja pääsykokeisiin pänttääminen on jo hyvässä vauhdissa. Vähän masentavaa nyt lukea näitä juttuja huonosta työllistymisestä yms. kun olen jo päättänyt hakea eikä mikään muu nyt oikein tunnu kiinnostavan... Onko kellään mitään hyvää sanottavaa kirjallisuuden opinnoista ja työllistymisestä? Onko esimerkiksi hyödyllistä ottaa vaikka jotain kaupallista sivuaineeksi? Eikös muuten WSOY:n nykyinen kustannuspäällikkö ole opiskellut yliopistossa juuri kirjallisuutta?
Sanoisin ihan maallikkopohjalta, että kirjastoalalle, kustannusalalle, opettajaksi tai tutkijaksi, toimittajaksi.
- ARchivum
Tässä näitä kirjoitti:
Sanoisin ihan maallikkopohjalta, että kirjastoalalle, kustannusalalle, opettajaksi tai tutkijaksi, toimittajaksi.
Asiakirjahallinnon ammattilaiseksi suosittelen opiskemaan:
Julkisen puolen palkat vaihtelevat 1900-3500 e arkistoalalla, itse yksityisellä ja n. 3450 e asiantuntijana palkka. - kghvjcv
Jeska-MAN kirjoitti:
"[...] koska yhteiskunta muuttuu koko ajan."
Tässä taas jotenkin niin tyypillinen humanistis-yhteiskuntatieteellinen klisee, että oksat pois. Näitä hokemia todella näillä "aloilla" piisaa; kai se on sitä, että täytyy oma höttöisyys ja epästabiilius kuin myös oman tilan epävarmuus jotenkin oikeuttaa tällaisilla "kaikki on muutosta" tai "kaikki on jatkuvaa etsimistä" -tyylisillä läsähtäneillä lausahduksilla.
Siis totta kai aika kuluu, vuodet vierii, ihminen kasvaa, talouselämä muuttuu, ilmasti muuttuu ja niin edelleen, mutta onko se lopulta LAINKAAN merkityksellistä yksittäisen ihmisen elämässä niin paljon, että sen ihan oikeasti kannattaisi antaa vaikuttaa siihen, mitä tekee omalla elämällään?
Maailmassa on helvetisti töitä, jotka tasan tarkkaan ovat sellaisia, joita aina on tehty ja aina täytyy tehdä ja jos ihminen yleensä haluaa tehdä töitä, sen täytyy tehdä näitä hommia. Esimerkiksi: hoitaa asioita ja rakentaa; hoitaa ihmisiä ja ympäristöä.
Se taas ei ole yhtään mitään muuta kuin loisimista, että hoetaan tyyliin "Ah, kun kaikkii muuttuu, eikä mikään ole enää varmaa!!"
Eikö humanistit tajua, että ehdotonta enemmistöä heistä kusetetaan; ohjataan aivan sellaiseen maailmankuvaan ja elämänasenteeseen, joka ei vain yksinkertaisesti ole mahdollinen; ei silloinkaan edes, vaikka erilaisia kulttuureja tai maailmankatsomuksia tai ns. tarjontaa tuntuisikin (nuoren ja naiivin silmissä) olevan "loputon" määrä?Itse opiskelen yhteiskuntatieteitä. En siksi, että minulla olisi maailmojasyleilevä käsitys oman oppiaineeni merkityksestä, vaan siksi, ettei minulla ole luontaista kykyä juuri mihinkään välttämättömiin töihin, paitsi ehkä "asioiden hoitamiseen", ainakin, jos päätän opiskella toisen tutkinnon hallintotieteissä, jota nykyinen oppiaineeni kyllä tukee.
Ei tämä oppiaineeni nyt pahimmasta päästä ole, enkä haluaisi tulla niputetuksi samaan sakkiin näiden taivaanrannanmaalarien kanssa.
Jos kuitenkin epäonnistun, niin kai sitä täytyy kouluttautua vaikka siivoajaksi. Kai minä siinä pärjään, jotenkuten. - Röhköfantti
kkkkk82828 kirjoitti:
En minä ainakaan oikeuttaisi tai edes perustelisi omaa tai oman työni merkityksettömyyttä muiden töiden merkityksettömyydellä.
En osaa ajatella tyyliin "tätähän tää on mutta en onneksi ole ainoa".
Itseäni suunnattomasti ahdistaisi tehdä jotakin, mitä en voisi perustella rationaalisin perustein järkeväksi ja merkitykselliseksi.
Jokainen rajallisessa määrin "luo" itselleen sen merkityksen, mutta erittäin rajallisessa määrin; ulkomaailman faktoja ei kukaan pysty sivuuttamaan eikä oikeasti selittelemään miksikään muuksi mitä ne ovat.
Todella monet humanistit (opettajat ovat ennen kaikkea kasvatustieteilijöitä tai ainakin kasvattajia, eivät "varsinaisia" humanisteja) ovat töissä lähinnä siksi, että näkevät siellä kavereitaan tai etteivät "joutuisi" sossun luukulle; moni kyllä ihan vapaaehtoisesti ja mielellään käyttää tuota jälkimmäistäkin.
Mutta jos ja kun ajatellaan työ toiminnaksi, jossa varsinaisen hyödyn saa joku muu kuin työntekijä itse, ts. työnantaja, niin aika harvoin (HUOM: harvoin ≠ ei koskaan) tämä faktisesti pätee humanisteihin.
Työ ja humanismi vain eivät kovin vahvasti kuulu samaan yhtälöön.
Näin se vain menee.
Kukin tavallaan."Itseäni suunnattomasti ahdistaisi tehdä jotakin, mitä en voisi perustella rationaalisin perustein järkeväksi ja merkitykselliseksi."
Silti käytit aikaa tuon turhaakin turhemman viestin kirjoittamiseen. Mutta jos nyt puhutaan palkkatyöstä, niin sen merkityksellisyys ja järkevyys muodostuu nähdäkseni työn mielenkiintoisuudesta ja sen suomista eduista (palkasta ja muista työsuhdeeduista). "Mielenkiintoisuutta" on valitettavasti vaikea perustella rationaalisesti, se nousee niin sanotusti selkäytimestä. Mutta jos pidän työtäni mielenkiintoisena, todennäköisesti aika moni pitää työni tuotoksia mielenkiintoisina ja siinä suhteessa merkityksellsinä.
"Todella monet humanistit (opettajat ovat ennen kaikkea kasvatustieteilijöitä tai ainakin kasvattajia, eivät "varsinaisia" humanisteja) ovat töissä lähinnä siksi, että näkevät siellä kavereitaan tai etteivät "joutuisi" sossun luukulle; moni kyllä ihan vapaaehtoisesti ja mielellään käyttää tuota jälkimmäistäkin."
Eikö tuo päde aika moneen muuhunkin ihmiseen? Vaikka työ olisikin kansantaloudellisesti tuottavaa (ja siinä mielessä "rationaalista"), harva pelkästään sen takia haluaa tehdä kyseistä työtä. Erittäin harva on siinä asemassa, että tuotanto kyseisellä alalla häiriintyisi vakavasti, jos juuri hänen työpanoksensa jäisi käyttämättä. Jos työnteko tuntuu näennäisestä hyödyllisyydestään huolimatta tympeältä, ainoiksi syiksi töissäkäyntiin jäävät juuri nuo edellämainitut. Ja jos työkaverit kaiken lisäksi ovat veemäisiä ja palkkakin huono, on ainoa rationaalinen vaihtoehto hakeutua sossun luukulle, mikäli siihen liittyvä nöyryytys ja elämisen niukkuus eivät haittaa.
"Mutta jos ja kun ajatellaan työ toiminnaksi, jossa varsinaisen hyödyn saa joku muu kuin työntekijä itse, ts. työnantaja, niin aika harvoin (HUOM: harvoin ≠ ei koskaan) tämä faktisesti pätee humanisteihin."
Miksi yksikään työnantaja maksaisi työstä, josta ei koe saavansa hyötyä? - äFäM
kkkkk82828 kirjoitti:
Tajuaako humanisti kuitenkaan mitä _oikeasti_ tekee? Eli onko se, vaikkakin miten hienolla tittelillä tahansa tehtävä,työ ihan _oikeasti_ yhtään merkityksellistä? Kenelle? Miten? Mihin maailma johtaisi ilman sitä työtä?
Tarvittiinko sitä joskus? tarvitaanko tulevaisuudessa?
Vahvasti epäilen - ihan kaikkea - mutta varsinkin tätä.Entäs tradenomit, merkonomit ja muut? Mitä merkitystä on kaupan kassan työllä, kun saman voisi hoitaa koneet? Mitä merkitystä on suoramyyjällä? Tai toimistojen paperinpyörittelijöillä, joiden työajasta puolet menee facebookissa ja toinen puoli kahvihuoneessa? Tätä voisi jatkaa loputtomiin. Pointti on se, että työ voi olla merkityksellistä, vaikka toinen ihminen ei sitä ymmärtäisikään. Itselleni on humanistina tärkeää, että työ on paitsi itselleni merkityksellistä, myös suuremmassa kaavassa hyödyllistä, mutta se ei välttämättä tarkoita rahan takomista.
- Anonyymi
fjksflds kirjoitti:
Eikös kielten opettaminen nyt ainakin ole merkityksellistä? Suomalaisillakin olisi aika huono kielitaito näin yleistäen, jos kieltenopejakaan ei olisi. Meillä olisi muutama maailmaa kietanyt kieliosaaja ja loput eivät osaisi edes perusjuttuja.
Pitääkö maailman sinun mielestäsi johtaa aina johonkin? Entäs vaikkapa kauppatieteitä opiskelleet ja firmojen myynnistä vastaavat, mihin maailma johtaa turhan tavaran myynnillä ja markkinoinnilla?"Eikös kielten opettaminen nyt ainakin ole merkityksellistä? "
englannilla pärjää
- RR8900
Ihme hihhuleita täällä teilaamassa ihan realistisia ja asiallisia näkemyksiä. Tämäkö nyt on sitä sivistynyttä suvaitsevaisuutta ja avaraa ajattelua, jota varsinkin nämä humanismiin hukkuneet tuntuvat ylistävän ja edustavan!? Typeriä köyhiä haihattelijoita taitavat humanistit enimmäkseen olla ja ennen kaikkea katkeria omista vääristä valinnoistaan - no, sehän on sinänsä ymmärrettävää, kun on opittu "ajattelemaan" ja loputtomiin vatvomaan syy-yhteyksiä; syyllisiä omaan mitättömyyteenkin sitten löytyy - varsinkin niistä ihmisistä, jotka pärjäävät ihan oikeasti elämässään.
- Onni on pärjäämistä
Minä mittaan pärjäämistä onnellisuudella. Toiset voivat olla onnellisia tehdessään paljon rahaa ja päästessään pätemään työllään, minä taas en voisi olla onnellinen siinä tilanteessa. Mulle on tärkeää, että työllä tulee kohtuullisesti toimeen, mutta mammona ei ole minulle elämän tärkein asia. Onnellisuus syntyy jostain ihan muusta kuin tietystä koulutuksesta tai rahasta.
- ent.humanisti
Itseäni alkoi ihan tosissaan huolettaa humanistien työtilanne, joten päätin hankkia toisen, työllistävämmän, ammatin. Hain yliopistoon toiselle alalle ja suureksi onnekseni tärppäsi. Alalla, johon pääsin, on hyvä työllisyys, mikä on minulle tärkeää, sillä vietin liian monta unetonta yötä työtilannetta pohtiessani. Arvostan ja kunnioitan ihmisiä, jotka pystyvät kestämään köyhyyttä sekä työttömyyttä ja elämään epävarmuudessa pienillä tuloilla kutsumuksensa vuoksi, mutta itse en halua / jaksa, vaan haluan perusvarman, kohtalaisen hyvän toimeentulon (mikäli nyt elämässä mikään varmaa on). Rakastan aihetta / alaa, jota opiskelin aikaisemmin, mutta realistina päätin, että ammattia en siitä tee. Minua huvittavat ne muutamat yliopistolla opiskelevat nuoret historioitsijat, filosofit yms. jotka ovat sataprosenttisen varmoja siitä, että he saavat tulevaisuudessa elantonsa rakastamastaan alasta. He eivät usko edes vanhempia ja kokeneempia opettajiaan, vaan elävät täydessä varmuudessa tulevaisuutensa suhteen. TYötilanteen huonous on kuulemma aina itsestä kiinni ja opettajien varoittelulle huonosta työtilanteesta tuhahdellaan ja hymyillään. He puhuvat suureen, että "kun pääsen opiskelemaan sinne ja sinne ja kun opetan sitä ja sitä kurssia yliopistolla" yms... Kovalla kiireellä vielä tehdään työt valmiiksi, vaikka työllisyystilanne on mitä on. Erinomaisuuskaan ei valitettavasti auta, jos niitä töitä ei ole ja vain parhaat virat, parhaiden professorien apulaisina, kelpaavat. Vaikka tekisi kuinka loistavan gradun tai saisi pelkkiä viitosia, niin jos työmarkkinat ovat alan suhteen jäissä, eikä ole ottanut esim. edes opettajan pedagogisia opintoja pakettiin mukaan, koska on varma urastaan tulevauuden suurena tieteentekijänä ja ajattelijana, niin pahassa pulassa on. Filosofit muuten ovat erityisen varmoja tulevaisuudestaan, mikä minusta on alan "epäilyksen sävyttämän" historian taustalta katsottuna hieman paradoksaalista. Mutta on toki hyvä juttu, jos filosofit ovat vihdoin selättäeet tuhatvuotisen epäilyksensä ja löytäneet maailmasta ja mikä vielä parempaa, tilevaisuudestaan, jotain ehdottoman varmaa (eli sen, että he ovat seuraavia Kanteja ja muita isoja nimiä, joilla on töitä niin paljon, kuin he vain huolivat).
- kasvatus/hallintotie
Itsekin yliopisto-opiskelijana olen pohtinut päässäni samoja kysymyksiä. Tälle tietylle joukolle mahtaa tulevaisuudessa olla kova pudotus maanpäälle. Eri asia on niiden kohdalla, jotka opiskelevat jotain uusliberalistisesta näkökulmasta hyödytöntä tiedettä, mutta tiedostavat sen.
Ehkä me elämme tällä hetkellä jonkinlaista murrosta. Yhteiskuntamme on muuttunut todella nopeasti ja vanhempamme elivät aivan toisenlaisessa Suomessa. Tällä hetkellä maisterin tutkinto alkaa kärsimään inflaatiota ja se pelkästään ei työllistä. Tarvitaan lisäksi ammatti. Muistellaan vaikka aikaa jolloin ylioppilas oli iso herra. - hhk56
siivoamme. Tai työkkärin ilmaistyössä.
- Ei kukaan
Itse olen ainakin antanut täysin periksi opiskelun ajattelemisesta työelämän kannalta. Työtilanne on huono melkein kaikilla aloilla, joten aivan sama, mitä opiskelet tai miksi valmistut.
Itse olen valintani tehnyt ihan siltä pohjalta, että mielummin opiskelen seitsemän vuotta jotain mistä pidän kuin jotakin, josta en pidä ja jota joutuisin sitten tekemään työkseni 70-vuotiaaksi (koska eläkkeellehän ei pian voi enää siirtyä kuin yrityspomot). Ainakin näin pystyn viettämään vielä pari suhteellisen onnellista vuotta ennen kuin elämä lyö minut täysin lyttyyn.
On maailmassa muutakin kuin raha ja se, miten menestyt työelämässä. Se vain tuntuu unohtuneen täysin nyky-yhteiskunnassa, joka muuttuu vuosi vuodelta individualistisemmaksi ja roikkuu markkinatalouden hihnassa kuin hirtetty kettu. Jne. jne., se tavallinen, miten nyt tällaisten vässykkähippien pitäisikään arvostella yhteiskunnan puutteita.
En haluaisi elää köyhää ja epävarmaa elämää, mutta eipä muuta tulevaisuudessa näy. Kai pitäisi vain mennä lähihoitajakouluun ja hoitaa mukisematta vanhuksia, ainakin töitä olisi ja palkkaakin saa vähän enemmän kuin sossun tuista jää käteen.
Sääli vain, että kuulun "velttoon" sukupolveen enkä pysty tekemään kyseistä työtä kuukautta pidempään vaipumatta syvään ahdistukseen, kun resurssit eivät riitä mihinkään, kiire ja epäsäännöllisen vuorotyön psyykkinen paine tekee työyhteisöstä kireän ja vanhukset kärsivät silminnähden ilman, että asioille voi tehdä mitään muuta kuin painaa täysillä ja kulua itse loppuun saamatta mitään aikaan.
(Nimimerkillä "arvatkaapa, mitä teen toisinaan työkseni".)
Kyynisyyttäni en luonnollisesti pysty nauttimaan mistään oikeasti, mutta sentään saan tehdä mitä haluan ja se on jo paljon enemmän kuin suurin osa maapallon ihmispopulaatiosta voi koskaan saada. Eivät kaikki filosofit usko olevansa tulevia Kanteja tai humanistiretkut kuvittele valmistuvansa huippututkijoiksi, osa on vain puhtaasti luovuttanut ja yrittää olla onnellisia kun vielä voivat. Tosin ehkä suuruudenhulluudessani erehdyn ja puhunkin vain omasta puolestani, suuri osa tästä nuoremmasta polvesta tuntuu olevan typerän sinisilmäisiä ja uskovan asioihin kuten "parempi tulevaisuus" tai "korkeasti kouluttautumalla saa työtä".
Ai niin, muistinko mainita, että elämässäni ei ole koskaan ollut mitään vikaa tai vaikeuksia, etten ole köyhä enkä edes kovin sairas. Olen parikymppinen, joten enää kymmenisen vuotta ja saan katua tyylikkäästi koulutusvalintojani ja syyttää yhteiskuntaa samalla kun juon itseäni hengiltä.
Humanisti, loppuun asti - humanisti_ope
Jos ajatellaan humanisteja, niin iso osa on naispuolisia bilettäjätyyppejä, jotka opiskelevat yliopistossa vain, koska se on heidän sosiaaliseen lokeroonsa sopivaa. Aika harvat humanistitkaan ottavat omaa tieteenalaansa mitenkään tosissaan. Se on vaan pakollista hommaa, jota tehdään siiderin juomisen välissä. Sosiaalinen arvo mitataan joillain aivan muilla asioilla kuin opinnoissa menestymisellä. Erikseen ovat intohimoisemmin alaansa suhtautuvat miespuoliset humanistit, jotka kuitenkin ovat vähemmistö.
Työtilanteesta sen verran, että kieltenopettajille ainakin on töitä, kieliä opetetaan ihan joka kouluasteella. Etenkin jos ei ole turhan kranttu paikkakunnan suhteen. Eikä niissä pätkätöissä nyt mitään kauheaa ole, pätkätöissä joutuu nykyään aloittamaan joka alalla. Yksi vuosi sinne ja toinen tänne. Ei tässä nykymaailmassa pysty varmaa tulevaisuutta rakentamaan milään ratkaisulla, joten kannattaa unohtaa ajatus siitä, että millään alavalinnalla voisi varmistaa "varman tulevaisuuden."- Kv-koordinaattori
Joo, ne miespuoliset bilettäjätyypit hankkivat yleensä tupsulakin ja alkavat teekkareiksi. Ei ne tule humanistiseen tiedekuntaan opiskelemaan. Täällä olevat miehenpuolet ovat yleensä partasuisia ukkeleita nuoresta iästään lähtien. Onkin olemassa sanonta: humanistisen tiedekunnan tyttö on bilettäjä, mutta humanistisen tiedekunnan poika ei ole poika.
Töitä näyttäisivät opettajien, psykologien ym. valmiiseen ammattiin valmistuvien lisäksi saavan parhaiten ne, jotka jaksavat tätä biletystä pisimpään, eli jäävät suorittamaan jatkotutkinnon. Jotkut suorittavat myös lisäopintoina opettajan pedagogiset opinnot ja pätevöityvät virkaan, ettei tarvitse tehdä pätkätöitä.
- 9
Pääaineeni yliopistossa on humanistinen, mutta koulutusohjelmaani kuuluu myös paljon tietotekniikkaa. Sivuaineenani on kauppatieteen opintoja. En oikein osaa nähdä tulevaisuuttani kauhean synkeänä, kun tuntuu mol.fi:n avoimia työpaikkoja katsellassa siltä, että aika monikin avoin paikka voisi sopia koulutuscocktailini perusteella. Toki hakijoita on aina paljon mielenkiintoisiin töihin, mutta minä uskon, että omalla asenteella on mielettömän paljon tekemistä sen kanssa, mihin työllistyy tai työllistyykö ollenkaan.
Asenteella en siis tarkoita pelkästään sitä, että ajattelee positiivisia ajatuksia, vaikka nekin ovat toki tärkeitä. Tarkoitan sitä, että kehittää itseään ja osallistuu rohkeasti kaikenlaiseen toimintaan, josta voisi olla hyötyä omia päämääriä ajatellen.
Itse olen esimerkiksi edennyt tällaista reittiä: en päässyt yliopistoon kahden yrityskerran jälkeen, joten päätin opiskella avoimessa yliopistossa minua kiinnostavaa alaa. Tajusin myös sen, että pääsen paljon helpommin sisälle, jos haen johonkin muuhun kuin kolmeen isoimpaan yliopistoon, mutta voin opiskella ihan samoja asioita ja tehdä ihan samoja töitä valmistumisen jälkeen. Pääsinkin heittämällä sisään yliopistoon, joka on kaukana kotikunnastani. Yliopistossa pääsin heti harjoittelijaksi yliopistolehteemme. Seuraavaksi oli vuorossa ainejärjestöni lehden päätoimittajuus. Ensi vuonna toimin ylioppilaskuntamme hallituksen tiedottajana, mikä onkin jo vähän arvostetumpaa työkokemusta. Ainakin entiset tiedottajat ovat päässeet oman alan kesätöihin kokemuksensa perusteella. Ja kun on tehnyt kesätöitä, voi ehkä saada pätkätöitä ja pätkätöiden perusteella vakituisen paikan...
Oleellista on mielestäni se, että pitää ymmärtää, mitä kaikkea työllistyminen vaatii, ja tehdä se. Eikä kannata ottaa liian tosissaan kaikkea kuulemaansa yltiönegatiivista. Minullekin vihjailivat sukulaiset monta kertaa, että sairaanhoitajat työllistyvät varmasti, kun en päässyt ekoilla yrittämillä yliopistoon. Perheeni piti myös avointa yliopistoa erittäin typeränä ratkaisuna, koska siihen menee rahaa. Siitäkin huolimatta, että maksoin kaiken itse töitä tekemällä. - tarkkailija
Humanistien suuri ongelma on lähes täydellinen yhteenkuuluvuuden tunteen puuttuminen. Kun hum.alan opiskelupaikkoja yliopistossa lisätään, kukaan ei protestoi. Tai kukaan ei vaadi niiden vähentämistä. Verratkaapa tilannetta lakimiesliiton tai lääkäriliiton toimintaan. Siellä ollaan aktiivisia ja toimitaan. Humanisteilla ei ole kollegialisuutta eikä yhtenäisyyttä. Oletukseni on, että humanisteissa on väkeä, joka ei ole edes kiinnostunut työllistymisestä / toimeentulosta sekä porukkaa, joiden todellinen toimeentulo tulee muualta kuin varsinaisesta ammatista (hyvät naimakaupat, varakkaat vanhemmat, jne.).
- PoikkeavatToisistaan
En tiedä tiedekunnassa opiskelusta muuta kuin lyhyen JOO-sivuaineeni, mutta ihan vain opetettavia aineita selatessa huomaan, että hum. tiedekunnan aineet poikkeavat toisistaan huomattavasti ja tutkintona "filosofian maisteri" ei kerro valmistuneesta kovinkaan pajon, koska pääaineopintoja on voinut kertyä niinkin erilaisista aineista kuin mediatutkimus, venäjän kieli tai historia. En oikein usko, että esim. historian ja venäjän kielen opiskelijoiden välillä esiintyy erityisen voimakasta yhteenkuuluvuden tunnetta. Kielten laitoksella voi tällaista yhteenkuuluvuutta olla, koska siellä on kai samat yhteiset pakolliset kurssit joka kieliaineessa ja kielet nyt liittyvät sentään jollakin tavalla toisisiinsa (vaikka esim. kiinaa lukenut ei välttämättä osaa sanaakaan venäjää).
Huomaat kyllä, että kauppakorkeankin sisällä mm. johtamista, yritysjuridiikkaa ja kansantaloutta pääaineenaan opiskelevilta edellytetään osittain eri taitoja ja näitä aineita opiskelevat voivat ominaisuuksiltaan poiketa toisistaan. Kansantaloudessa ei edellytetä samalla tavoin organisointikykyä, supliikkia tai ulospäinsuuntautuneisuutta, eikä ehkä niin paljon suurien tekstikokonaisuuksien hallintaa vaan lähinnä matemaattisia kykyjä plus yhteiskunnallista ajattelua. Eihän KTM:kään tutkinnon nimenä kerro erityisen paljon siitä, mitä valmistunut osaa. Onko kyseessä taloustieteilijätyyppi vai myyjätyyppi vai yritysjuridiikkaa lukenut jne. Sama juttu tosin kauppiksessa kuin noilla kielten laitoksilla, että sielläkin on ainakin meillä päin tietyistä aineista luettava yksi peruskurssi (pääineesta riippumatta) eli ainakin sellainen "perusluonteinen" osaaminen pitäisi olla joka aineesta -- nuo peruskurssit ovat usein aika informatiivisia. - öö4
PoikkeavatToisistaan kirjoitti:
En tiedä tiedekunnassa opiskelusta muuta kuin lyhyen JOO-sivuaineeni, mutta ihan vain opetettavia aineita selatessa huomaan, että hum. tiedekunnan aineet poikkeavat toisistaan huomattavasti ja tutkintona "filosofian maisteri" ei kerro valmistuneesta kovinkaan pajon, koska pääaineopintoja on voinut kertyä niinkin erilaisista aineista kuin mediatutkimus, venäjän kieli tai historia. En oikein usko, että esim. historian ja venäjän kielen opiskelijoiden välillä esiintyy erityisen voimakasta yhteenkuuluvuden tunnetta. Kielten laitoksella voi tällaista yhteenkuuluvuutta olla, koska siellä on kai samat yhteiset pakolliset kurssit joka kieliaineessa ja kielet nyt liittyvät sentään jollakin tavalla toisisiinsa (vaikka esim. kiinaa lukenut ei välttämättä osaa sanaakaan venäjää).
Huomaat kyllä, että kauppakorkeankin sisällä mm. johtamista, yritysjuridiikkaa ja kansantaloutta pääaineenaan opiskelevilta edellytetään osittain eri taitoja ja näitä aineita opiskelevat voivat ominaisuuksiltaan poiketa toisistaan. Kansantaloudessa ei edellytetä samalla tavoin organisointikykyä, supliikkia tai ulospäinsuuntautuneisuutta, eikä ehkä niin paljon suurien tekstikokonaisuuksien hallintaa vaan lähinnä matemaattisia kykyjä plus yhteiskunnallista ajattelua. Eihän KTM:kään tutkinnon nimenä kerro erityisen paljon siitä, mitä valmistunut osaa. Onko kyseessä taloustieteilijätyyppi vai myyjätyyppi vai yritysjuridiikkaa lukenut jne. Sama juttu tosin kauppiksessa kuin noilla kielten laitoksilla, että sielläkin on ainakin meillä päin tietyistä aineista luettava yksi peruskurssi (pääineesta riippumatta) eli ainakin sellainen "perusluonteinen" osaaminen pitäisi olla joka aineesta -- nuo peruskurssit ovat usein aika informatiivisia.> Kielten laitoksella voi tällaista yhteenkuuluvuutta olla, koska siellä on kai samat yhteiset pakolliset kurssit joka kieliaineessa
Ei pidä paikkaansa. Katso:
https://weboodi.helsinki.fi/hy/
ja valitse
Opinto-oppaat
- Loozah
En tee työkseni mitään, vaan olen työtön luuserihumanisti. Haa-ha. Kyllä kannatti 9 vuotta opiskella.
- sidafpuh
Tätä viestikeskustelua on muuten käytetty yhdessä gradussa. Mielenkiintonen paketti, kantsii käydä lukemassa! Googlesta löytyy:
HUMANISTIEN IDENTITEETTI JA JÄSENYYS
SUOMI24-FOORUMIN VERKKOKESKUSTELUSSA
Gradun tekijä on muuten itse myös humanistisesta valmistunut ja ainakin linkedinin mukaan päässyt ihan hyvin työelämään kiinni, hahah :D - yksinkertaista
tulkki kääntäjä
- 15-vuotias:)
Heips, olen 15-vuotias tyttö ja näin yhdeksännen luokan loppupuoliskolla olen miettinyt, mihin lukioon menen ja ennenkaikkea mitä kursseja otan lukiossa ajatellen tulevia yliopisto-opintoja. Koulumenestykseni on todella hyvä, joten kyse ei ole keskiarvorajoista tms.
Pidän todella paljon historiasta - olen aina pitänyt ja tulen aina pitämään - mutta nyt mietin, kannattaako historiasta tehdä ammatti. Itse olen hyvin kiinnostunut opettajan ammatista, mutta tuntuu, että opettajia on valmistunut/valmistuu enemmän kuin tarvitaan.
Toinen kiinnostuksen kohteeni historian ohella on lääketiede, koulussa lempiaineitani ovatkin historia, biologia ja terveystieto, kemia on myöskin kiinnostavaa.
Olen sellainen ihminen, joka kammoaa työttömyyttä, en tiedä miksi, mutta ajatus epävarmasta työtilanteesta ja monista pätkätöistä ahdistaa minua. Haluaisin varman työn ja opiskella alaa, jolla työtilanne on hyvä. Tähtitieteellistä palkkaa tärkeämpää on työn varmuus, ja se, etten joudu olemaan kauaa työttömänä, toki palkka on aina plussaa.
Kysymyksenä tai mietiskelyn aiheena on, että lähtisinkö opiskelemaan historiaa, jota rakastan, mutta jonka alalla työllistyminen on hankalaa, vai lääketiedettä josta pidän myös todella paljon ja työllisyystilanne on hyvä? Itse ehkä kallistuisin lääkikseen, sillä historian voi aina pitää harrastuksena..
Onneksi tässä on vielä kolme vuotta (lukio) aikaa miettiä mitä lähtee opiskelemaan, olen vain ajoissa mietiskelemässä, ettei päätös ja aikuisuus ehdi yllättää :D :) - 15vtyttö
Heips, olen 15-vuotias tyttö ja näin yhdeksännen luokan loppupuoliskolla olen miettinyt, mihin lukioon menen ja ennenkaikkea mitä kursseja otan lukiossa ajatellen tulevia yliopisto-opintoja. Koulumenestykseni on todella hyvä, joten kyse ei ole keskiarvorajoista tms.
Pidän todella paljon historiasta - olen aina pitänyt ja tulen aina pitämään - mutta nyt mietin, kannattaako historiasta tehdä ammatti. Itse olen hyvin kiinnostunut opettajan ammatista, mutta tuntuu, että opettajia on valmistunut/valmistuu enemmän kuin tarvitaan.
Toinen kiinnostuksen kohteeni historian ohella on lääketiede, koulussa lempiaineitani ovatkin historia, biologia ja terveystieto, kemia on myöskin kiinnostavaa.
Olen sellainen ihminen, joka kammoaa työttömyyttä, en tiedä miksi, mutta ajatus epävarmasta työtilanteesta ja monista pätkätöistä ahdistaa minua. Haluaisin varman työn ja opiskella alaa, jolla työtilanne on hyvä. Tähtitieteellistä palkkaa tärkeämpää on työn varmuus, ja se, etten joudu olemaan kauaa työttömänä, toki palkka on aina plussaa.
Kysymyksenä tai mietiskelyn aiheena on, että lähtisinkö opiskelemaan historiaa, jota rakastan, mutta jonka alalla työllistyminen on hankalaa, vai lääketiedettä josta pidän myös todella paljon ja työllisyystilanne on hyvä? Itse ehkä kallistuisin lääkikseen, sillä historian voi aina pitää harrastuksena..
Onneksi tässä on vielä kolme vuotta (lukio) aikaa miettiä mitä lähtee opiskelemaan, olen vain ajoissa mietiskelemässä, ettei päätös ja aikuisuus ehdi yllättää :D :) - 2+12
"Haluaisin varman työn ja opiskella alaa, jolla työtilanne on hyvä."
Sellaista alaa ei olekaan. Syy: olet työelämässä 40 vuotta, vähintään. Siinä ajassa maailma muuttuu aivan erilaiseksi kuin esim. se on nyt.- austerism1
No ei tietenkään 100% varmuudella työllistävää alaa ole, mutta kyllä lääketiede ja hoitotyö on siellä aika kärjessä - myös pitkälle tulevaisuuteen. Syy: väestö ikääntyy vauhdilla, lääkäreitä ja hoitajia tarvitaan.
Mutta itse en kyllä kannata opiskelua puhtaasti pragmaattisista syistä. Jos nimittäin motivaation puute iskee, niin silloin on opiskelu- ja työelämässä vaikeaa.
- 11+12
Niin on, mutta kun kaikki eivät lääkikseen mahdu.
Toisaalta 1990-luvun alussa oli pinotolkulla työttömiä sairaanhoitajia. Lääkäreitä ei sentään.- g34t
Kyllä lääkärityöttömyyttäkin oli edellisessä lamassa.
- 6+17
Kukaan ei osaa ennustaa miten joku työllistyy huomenna saati neiti 15-vuotiaan saatua yliopiston suoritettua. Jokaisen tulee vaan tajuta mistä itse pitää ja mille alalle omat kyvyt sopivat parhaiten.
Joskus se erikoinen ala työllistää paremmin kuin sellainen, josta valmistuu kilpailijoita pilvin pimein. Pätkätyötä, määräaikaiset työt, vuokratyöt, omat pienyritykset ja osuuskunnat yms. ratkaisut ovat jo tätä päivää ja sama meno tullee lisääntymään lähiaikoina. Siitä ei kannata stressautua, se on vaan otettava realiteettina.
Neiti 15-vuotias miettii onko enemmän luonnontieteellinen tyyppi, pystyykö suorittamaan pitkän matematiikan - sitten valitsee kemiaa, matikkaa ja biologiaa. Voi sitten rauhassa miettiä hakeeko lääkikseen, haluaako farmaseutiksi, vai meneekö opiskelemaan vaikka mikrobiologiksi vai mitä.
Jos taas kielet, kulttuurit , kirjallisuus ja historia, sitten humanistiseen.
Voi myös miettiä mistä pitää jos haaveilee lääkärin ammatista? Onko oikeasti kiinnostunut lääketieteestä vai onko se tärkeämpää että voi auttaa ihmisiä ja tehdä työtä ihmisten parissa? Silloin voi opiskella vaikka logopediksi tai psykologiksi, tai opettajaksi.
Jos taas tieteellinen näkökulma ja asioiden pohtiminen ja arvoituksien ratkaisu sekä kirjoittaminen kiinnostaa, sitten voikin harkita tutkijan uraa.
Jos puhuminen, esiintyminen, kirjoittaminen , ja ihmisten kanssa kommunikointi kiinnostaa, sitten voisi miettiä toimittajan, tiedottajan, media-alan tms. töitä.
Yliopistossa ei opiskella vain yhtä ainetta vaan pääaineen lisäksi opiskellaan myös sivuaineita. Jokainen valitsee itse kokonaisuuden.
Heittäisin lonkalta että jos aikoo tutkijaksi, tärkeintä on erikoistuminen tietylle omalle alalle ja sen sisällä sopivaan aihepiiriin. Toki tutkijalle on tärkeää hallita kieliä, osata kirjoittaa, viestiä ja esiintyä, hyödyksi on viestintäopinnot, kielet, tietotekniikka, jne...
Jos valmistuu vain maisteriksi, eikä jatka siitä, sitten työllistymisen kannalta erittäin tärkeä on koko paketti: mitä osaamista, kokemusta ja harrastusta on.- Sulla on
täysin vanhentunut käsitys esimerkiksi tutkijan työstä. Nykyisin tutkijan on oltava mieluiten ulospäin suuntautunut persoona, joka nauttii ryhmätyöskentelystä ja kommunikoinnista. Esitelmien pitäminen on must, omaa tutkimusta pitää mainostaa joka käänteessä.
Perus lääkärin ammatti on muuten myös palveluammatti, ei mikään tutkijantyö, joten pelkkä kiinnostus lääketieteeseen ei riitä. - 6+17
Sulla on kirjoitti:
täysin vanhentunut käsitys esimerkiksi tutkijan työstä. Nykyisin tutkijan on oltava mieluiten ulospäin suuntautunut persoona, joka nauttii ryhmätyöskentelystä ja kommunikoinnista. Esitelmien pitäminen on must, omaa tutkimusta pitää mainostaa joka käänteessä.
Perus lääkärin ammatti on muuten myös palveluammatti, ei mikään tutkijantyö, joten pelkkä kiinnostus lääketieteeseen ei riitä.Kirjoitin: "Toki tutkijalle on tärkeää hallita kieliä, osata kirjoittaa, viestiä ja esiintyä, hyödyksi on viestintäopinnot, kielet, tietotekniikka, jne..."
Lisäänpä vielä, että tutkijan tarvitsee olla täsmällinen ja tarkka sekä hahmottaa selkeästi kuka sanoo ja mitä sanoo.
Ja hups, toimin tutkijana jo kuudetta vuotta eli tälläkin hetkellä, joten eipä mulla voi olla kovin vanhentuneet käsitykset. Ehkä sulla sen sijaan pääsi sisälukutaito pikkuisen vanhenemaan?
- akkula1
Siivoan. Humanistisen alan opinnoilla löytyy työtä vain, jos on suhteita.
- ei-nössö humanisti
Olen erään suuryrityksen markkinointiosastolla. Aiemmin olen ollut mm. ulkoministeriössä. Kyllä humanistille töitä löytyy, kun on pätevä kaveri ja asenne kohdallaan. Kukaan työnantaja ei halua pahalta haisevaa, ryysyihin pukeutuvaa, rastapäistä punkkupullon äärellä maailmaa pelastavaa vätystä, jollaisia humiksessa näkee. Rajoittaa vain vähän ruohon polttamista, niin kyllä niitä työtarjouksia alkaa ilmaantua. Monilla humanistikavereillani on hyvin kiinnostavia työpaikkoja/työuria niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Osoittaa täydellistä mielikuvituksen puutetta, jos ajattelee humanistin voivan työskennellä vain opettajana, toimittajana tms. Esimerkiksi valtakunnan korkein virkamies oli jokunen vuosi sitten humanisti ja joskus on tullut suuryritysten johdossa vastaan humanisteja. Mutta jos on valmiiksi luovuttanut kilpailussa kiinnostavista työpaikoista yhteiskunta-, oikeus- ja kauppatieteilijöille, niin kilpailun lopputulos on ennalta määrätty. Humanistit ovat usein liian nösyköitä.
- NäinSeMenee
Ruoho-rasta oli varmaan läppää, koska eihän ne tyypit missään yliopistoissa käy. Mutta muuten täyttä asiaa tämä teksti!
- Jokohama humahuta
Heips! Viimeiseen neljään vuoteen en ole ollut töissä missään. Kivaa on olla humanisti eli eipä hommat paljoa paina. Asun vanhempien siirtolapuutarhamökissä ja kirjoitan nämäkin jutut kirjaston koneelta kun ei ole varaa omaan. Toivottavasti pakkaset hellittävät niin mökissä tarkenee paremmin.
- RitvaKoivu
Pakkaset taitaa olla takana ja aurinko alkaa lämmittää! Ei työttömyyskään tunnu niin pahalta kun on valoisaa ja muuten hyvä fiilis.Tsemppiä!
- ojasta allikkoon
tiedän joitakin entisiä opiskelutovereitani, jotka ovat työllistyneet omalle alalle ja ihan hyviin paikkoihin tai opiskelleet apurahoilla tunnetuissa ulkomaisissa yliopistoissa. Kaikki luonnollisesti ssuosituksilla - esim. isän tuttavuuksien kautta. Eli jos vaikutusvaltaisia tuttavia ja sukulaisia on, kannattaa opiskella humanistisia tieteitä.
- Jokohama humahuta
Kävin maanantaina työkkärissä ja edelleenkään ei ollut työmarkkinoilla tarvetta humanistille. Jatkan ihan omatoimista kulttuurintutkimusta vai pitäisikö sanoa osallistuvaa havainnointia vailla huolen häivää. 4,2 vuotta ilman töitä, ou jee!
- Jokohama humahuta
Olen ajatellut hakea ensi keväänä uudelleen humanistiselle alalla (tietysti). En aio opiskella mitään mutta tykkään käydä syömässä yliopistolla. Opiskelijana safka on halpaa.
- Jokohama humahuta
.. niin se unohtui mainita että työkkäri ehdotti tätä. Ihan tosissaan! Saisin kuulemma opiskella työmarkkinatuella ja sehän sopii. Kai sitä ainakin vuoden voisi kikkailla tällä.
- no kellit vaan
Paitsi, että työkkäri vaatii suorituksia, samat kuin opintotuessa. Mutta et onneksi ollut tosissasi. Ja halpaa safkaa saa, kun itse tekee. Parempaa on.
- op.kortti jo 8 vuot
Vaikea peitota hinta-laatusuhdetta, kun joissain opiskelijaravinteleissa saa 2,5 eurolla annostella itse (!) pääruokaa. Kukkurallinen esim. jotain kanakastiketta, läjä perunoita/pastaa/riisiä kaverksi, monenlaista salaattiainesta, pari leipää levitteineen sekä lasi maitoa.
Tulee aika kalliiksi ostaa itse:
-100 grammaa kanaa = vähintään joku 1,5 €, -50 % lätkälläkin 0,75 €
-kastiketarpeet = 0,5 € köyhäiltynä
-lisäke (peruna/riisi/pasta tms.) = 0,25 €
-ruukkusalaatista osa = 0,25 €
-vähän halpoja tomaatteja = 0,25 €
-kurkusta kolmasosa = 0,2 €
-tähän päälle vielä 3 muuta salaattiainesta (kantaopiskelijaravintelissani on yleensä aika montaa sorttia) = 0,6 € minimi
-pari-kolme palaa leipää = 0,4 € (ne leivät on tuoreleipiä kantapaikassani)
-lasi maitoa = 0,2 € (1 € tölkistä)
------
Tästä tulee yht. 3,4 € - oikein köyhäiltynä ja tässä on laskettu vain se osa elintarvikepakkauksesta, joka tarvitsee käyttää. Todellisuudessa joutuu ostamaan isoja satseja, että pääsee nähiin hintoihin. Ja sitten sitä samaa (vanhenevaa) ruokaa joutuu syömään monta kerttaa putkeen... yh. Sitä paitsi valmistamiseen menee aikaa ja aika on arvokasta - elämme rajallisen ajan.
Johtopäätös: ei kannata valmistaa itse, jos on opiskelijakortti. Saa tuoretta ja monipuolista ruokaa vaihtelevasti todella edullisesti. Tilanne toki voi olla erilainen eri paikkakunnilla. Asun Helsingissä, jossa opiskelijaravintoloita on kuin sieniä sateella ja parhaissa tarjonta on runsas/antelias. Muuten täällä onkin jumalattoman kallista asua.
- ghjklö
helvetin humanistit aina viini lasi kädessä juttelemassa filo sofiasta ja sitten äänestätty vasemmisto liittoa ja anarkisteja kyllö se kauppa korkea on paras emme tarvitse teitä mihnkään terveisin tyypi josta tulee rahotukse professori
- minähum.
Tiedottajana töissä.
- Jokohama humahuta
Vailla töitä edelleen (myös omasta halustani). Ja edelleen vanhempieni puutarhamökissä.
- Piru_vie
Lisäisin jo mainittuihin asioihin, että osa humanistitytöistä ymmärtää heikon työllisyystilanteen ja hankkii itselleen opiskellessaan tai valmistuttuaan varakkaan elättäjän ja tyytyy kotiäidin osaan. Se siitä emansipaatiosta, vai? Vastaavanlainen toiminta olisi miehille hankalampaa, koska sukupuoliroolit muuttuvat hitaasti.
Eli jalkojen välistä voisi löytyä osatotuus. - totuusonsiellä
Nimimerkille "Piru_vie".
Itse suosittelen ryhtymistä homoksi ja hankkimaan itselle varakkaan namusedän. On paljon varakkaita miehiä, jotka tykkäävät runopojista. :-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde262778Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän292312- 1482264
Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.532190Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti211802Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3891662Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään981597- 2981485
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131419- 1331418