Lapsien kiristäminen paratiisilla

En laittaisi huolta elämästä ja läheisten ihmisten elämistä samalle viivalle tavaran kanssa. Ja toisaalta - tuhmatkin lapset saavat joululahjoja, Joulupukki kun on reilu tyyppi!

>>Entä sitten lapsen kiristäminen satuhahmo Joulupukilla? "Jos et ole kiltti, et saa sitä etkä sitä!! Järkyttävää kiristämistä!!

Nyt heitit niin vertailukelvottoman seikan ilmoille, että ihan itseänikin hävettää. Eihän tuolla ole mitään tekemistä esittämäni, moraalisesti erittäin arvelluttavan toimintatavan kanssa.

Mikä siinä muuten sinulla on, kun todella useasti äidyt puolustelemaan vartiotorniseuraa tai jehovantodistajuutta vetämällä keskustelun ihan toisaalle itse asiasta? Eikö asioista voi puhua vai mikä mättää?

t-i-u-k-u kirjoitti:

>>Entä sitten lapsen kiristäminen satuhahmo Joulupukilla? "Jos et ole kiltti, et saa sitä etkä sitä!! Järkyttävää kiristämistä!!

Nyt heitit niin vertailukelvottoman seikan ilmoille, että ihan itseänikin hävettää. Eihän tuolla ole mitään tekemistä esittämäni, moraalisesti erittäin arvelluttavan toimintatavan kanssa.

Mikä siinä muuten sinulla on, kun todella useasti äidyt puolustelemaan vartiotorniseuraa tai jehovantodistajuutta vetämällä keskustelun ihan toisaalle itse asiasta? Eikö asioista voi puhua vai mikä mättää?

Lue lisää

>>Mikä siinä muuten sinulla on, kun todella useasti äidyt puolustelemaan vartiotorniseuraa tai jehovantodistajuutta vetämällä keskustelun ihan toisaalle itse asiasta?

Melkoisen persoonallinen uskon pohja on jos oman uskonnon virheet ja epäloogisuudet voi kuitata muiden oletetuilla virheillä.

Entä sitten lapsen kiristäminen satuhahmo Joulupukilla?

Myönnät siis että Jt kiristävät paratiisilla kerran vertaat sitä joulupukilla kiristämiseen?

Joulupukilla EHKÄ kiristetään kerran vuodessa ja kyse on vain tavarasta. JT kiristys jatkuu vielä siinäkin iässä kun usko joulupukkiin on yleensä mennyt ja sitä tapahtuu jatkuvasti eikä vain kerran vuodessa.

Empä ole kuullut että kukaan olisi saanut traumoja joulupukkijutuista, uskonnosta pikemminkin.

niin se tekee Jt vääryydestä oikeutetun.
Minun joulupukin usko meni jo noin 7 vuoden iässä kun sisarukset paljasti sen minulle. Harmitti vietävästi, mutta ei siitä ongelmaa tullut. Päinvastoin,tarvinnut enää kirjoittaa pukille, lahjatoiveet sai esittää suoraan vanhemmille.
Mitä sitten Suuren Joulupukin uskoon teini iässä, niin siitä tulikin vuosikymmenien harhautus, joka jättää loppuelämäksi arvet muistoiksi.

ymmärrys kasvaa he oppivat jutun saduksi,mutta jt eivät salli omaa ajattelua se tukahdetaan ja siitä syntyy lapsille traumoja ja henkisiä oireita,kuten tyttären pojalle

Markku_Meilo kirjoitti:

>>Mikä siinä muuten sinulla on, kun todella useasti äidyt puolustelemaan vartiotorniseuraa tai jehovantodistajuutta vetämällä keskustelun ihan toisaalle itse asiasta?

Melkoisen persoonallinen uskon pohja on jos oman uskonnon virheet ja epäloogisuudet voi kuitata muiden oletetuilla virheillä.

Lue lisää

>>Melkoisen persoonallinen uskon pohja on jos oman uskonnon virheet ja epäloogisuudet voi kuitata muiden oletetuilla virheillä.

Tuo vaatii kyllä kieltämättä melkoista sovittelua, että tuohon pisteeseen pääsee. Varsinkin, kun kyseessä on kuitenkin AOT. Sitten kun tuosta vertailusta tulee tapa (kuten tässä tapauksessa), niin en menisi henkilön jehovantodistajuutta enää kovin vankkumattomalle perustalle rakennetuksi väittämään.

Asia on sikälikin omituinen ja vaivaa ainakin minua, että ei minulle jehovantodistajana tullut mieleenikään vertailla AOT:tta tasavertaisena uskontona, tai järjestönä muiden - maailmallisten - lafkojen, tai niiden toimintatapojen kanssa. Minulle kyseessä oli jotain niin ylivertaista, ettei tuollainen vertaaminen ollut missään nimessä tarpeellista.

Nyttemmin varsinkin täällä netissä sitä ihmettelee, että tuo vertaaminen on ihan arkipäiväistä. Tosiasiassa tuo vertaaminenhan on ihan oikein, mutta ei missään nimessä vartiotorniseuran ajatuksen mukainen. Ehkä netti karaisee hiljalleen ryhdikkäämmänkin todistajan todellisuuteen, eikä vartiotorniseura enää näyttäydy henkilölle niin loistokkaana firmana kuin aikaa ennen nettiin tutustumista...

kun lapsilla kirjoitti:

ymmärrys kasvaa he oppivat jutun saduksi,mutta jt eivät salli omaa ajattelua se tukahdetaan ja siitä syntyy lapsille traumoja ja henkisiä oireita,kuten tyttären pojalle

Minulla on neljä lasta, kaksi on JT ja kaksi jätti totuuden teini-iässä, kelläkkään ei ole tullut mitään traumoja siitä että he ovat tai olivat JT.

t-i-u-k-u kirjoitti:

>>Melkoisen persoonallinen uskon pohja on jos oman uskonnon virheet ja epäloogisuudet voi kuitata muiden oletetuilla virheillä.

Tuo vaatii kyllä kieltämättä melkoista sovittelua, että tuohon pisteeseen pääsee. Varsinkin, kun kyseessä on kuitenkin AOT. Sitten kun tuosta vertailusta tulee tapa (kuten tässä tapauksessa), niin en menisi henkilön jehovantodistajuutta enää kovin vankkumattomalle perustalle rakennetuksi väittämään.

Asia on sikälikin omituinen ja vaivaa ainakin minua, että ei minulle jehovantodistajana tullut mieleenikään vertailla AOT:tta tasavertaisena uskontona, tai järjestönä muiden - maailmallisten - lafkojen, tai niiden toimintatapojen kanssa. Minulle kyseessä oli jotain niin ylivertaista, ettei tuollainen vertaaminen ollut missään nimessä tarpeellista.

Nyttemmin varsinkin täällä netissä sitä ihmettelee, että tuo vertaaminen on ihan arkipäiväistä. Tosiasiassa tuo vertaaminenhan on ihan oikein, mutta ei missään nimessä vartiotorniseuran ajatuksen mukainen. Ehkä netti karaisee hiljalleen ryhdikkäämmänkin todistajan todellisuuteen, eikä vartiotorniseura enää näyttäydy henkilölle niin loistokkaana firmana kuin aikaa ennen nettiin tutustumista...

Lue lisää

>> Minulle kyseessä oli jotain niin ylivertaista, ettei tuollainen vertaaminen ollut missään nimessä tarpeellista.

Vertaamiselle ei minulla ollut tarvetta, koska en vielä tiennyt ensimmäistäkään Vt-seuran harhaanjohtoa tai valetta.

L-ä-h-i-m-m-ä-i-n-e-n kirjoitti:

Minulla on neljä lasta, kaksi on JT ja kaksi jätti totuuden teini-iässä, kelläkkään ei ole tullut mitään traumoja siitä että he ovat tai olivat JT.

Noin munkin vanhemmat varmaan sanoisivat. Mutta niin vaan on traumoja jäänyt.

siis. kirjoitti:

Entä sitten lapsen kiristäminen satuhahmo Joulupukilla?

Myönnät siis että Jt kiristävät paratiisilla kerran vertaat sitä joulupukilla kiristämiseen?

Joulupukilla EHKÄ kiristetään kerran vuodessa ja kyse on vain tavarasta. JT kiristys jatkuu vielä siinäkin iässä kun usko joulupukkiin on yleensä mennyt ja sitä tapahtuu jatkuvasti eikä vain kerran vuodessa.

Empä ole kuullut että kukaan olisi saanut traumoja joulupukkijutuista, uskonnosta pikemminkin.

Lue lisää

>> Empä ole kuullut että kukaan olisi saanut traumoja joulupukkijutuista, uskonnosta pikemminkin

Jos verrataan joulupukkia ja jt-uskontoa niin niillä on ero kuin yöllä ja päivällä. Harva joulupukki on aatona niin päissään, että uhkaa tappaa lapset jos eivät häneen usko tai jos lapset hänet paljastavat bluffiksi.

Kumpi mielestäsi vahingoittaa lasta enemmän:

a) Pelotteleminen lahjojen menettämisellä.

b) Pelotteleminen Jumalan aiheuttamalla sodalla, jossa ihminen tapetaan kiduttamalla.

*******
*******

Onko oikein kiristää lasta uskomaan Jumalaan:

a) Harmageddonilla?

b) Helvetillä?


Onko sinusta se, että lapselle kieltäydytään antamasta ruokaa ennen kuin hän osaa olla pelleilemättä ruokapöydässä - kiristystä?

Pitäisikö ihmistä palkita pahuudestaan? Olisiko oikein, että joulupukkisadusta pitävät aikuiset sanoisivat, että lapsi saa lahjoja siitä huolimatta yrittääkö hän käyttäytyä hyvin vaiko ei?

Saatko sinä palkankorotuksen tai palkinnon työstäsi, jos teet työsi huonommin kuin ennen?
Onko työpaikoilla annettavat kannustuspalkkiot järkyttävää kiristämistä?

Me annamme lapsillemme tietyn rahasumman kiitettävästä koenumerosta.
Onko se sinusta järkyttävää kiristämistä?
Minusta se on lapsen kannustamista ja rohkaisua.

???

Lopuksi.

Rinnastatko todella koulemalla pelottelun ja joululahjan? Siis todella?

L-ä-h-i-m-m-ä-i-n-e-n kirjoitti:

Minulla on neljä lasta, kaksi on JT ja kaksi jätti totuuden teini-iässä, kelläkkään ei ole tullut mitään traumoja siitä että he ovat tai olivat JT.

>> kelläkkään ei ole tullut mitään traumoja siitä että he ovat tai olivat JT

Käsi sydämelle. Oletko sellainen henkilö, jolle voisi luottamuksella traumoistaan tulla kertomaan, vai tietävätkö lapsesi tasan tarkkaan että alkaisit vain puolustelemaan Vt-oppia, joten parasta pitää mahdolliset traumat omana tietonaan?

Me ihmiset olemme myös erilaisia jo lapsesta. Toiset ovat herkkiä, toiset taas porskuttavat elon tietä eteenpäin kuin mitään ei olis tapahtunut. Oma poikani sanoi neljä-vuotiaana että - "Kuule äiti, mä en tohon jumalaan usko." Ja ihan samaa mieltä hän on vieläkin, aikuisena miehenä.

L-ä-h-i-m-m-ä-i-n-e-n kirjoitti:

Minulla on neljä lasta, kaksi on JT ja kaksi jätti totuuden teini-iässä, kelläkkään ei ole tullut mitään traumoja siitä että he ovat tai olivat JT.

Niin ja nämä JT uskon jättäneet lapset olivat kastamattomia, eikö totta? Se jo selittää miksi traumoja ei tullut. Kastamatonta on vaikea kiristää.

ollut. kirjoitti:

Niin ja nämä JT uskon jättäneet lapset olivat kastamattomia, eikö totta? Se jo selittää miksi traumoja ei tullut. Kastamatonta on vaikea kiristää.

Niinhän se taisi mennä. Jos ei ole erotettu niin mitkään karttelut ja kuolemantuomiot eivät ole voimissaan. Siksi on helppoa puhua lapsistaan niin kuin "Lähimmäinen" kirjoittaa. Asia olisi ihan toinen jos lapset olisivat oikeasti erotettu.

troyen kirjoitti:

Noin munkin vanhemmat varmaan sanoisivat. Mutta niin vaan on traumoja jäänyt.

itse erosin kaksi vuotta sitten. vieläkin pään sisällä pieni "jt-omatunto" eli vaikea vieläkin tehdä päätöksiä ja ratkaisuja,jotka eivät pohjautuisi siihen mitä raamattu sanoo. tuntuu pelottavalta ja jotankin kaaottiselta etsiä itseään kaikkien jt vuosien jälkeen. kenelläkkään voi kertoa kuinka ahditava olo välillä on,kun tekee "raamatun mukaan väärin"..haluaisin unohtaa kokonaan sen että joskus olen ollut jt ja voisin jatkaa elämääni normaalisti.

trumoja kirjoitti:

itse erosin kaksi vuotta sitten. vieläkin pään sisällä pieni "jt-omatunto" eli vaikea vieläkin tehdä päätöksiä ja ratkaisuja,jotka eivät pohjautuisi siihen mitä raamattu sanoo. tuntuu pelottavalta ja jotankin kaaottiselta etsiä itseään kaikkien jt vuosien jälkeen. kenelläkkään voi kertoa kuinka ahditava olo välillä on,kun tekee "raamatun mukaan väärin"..haluaisin unohtaa kokonaan sen että joskus olen ollut jt ja voisin jatkaa elämääni normaalisti.

Lue lisää

Minulle ei ole ollut ongelma heittää Jt ajattelu romukoppaan.Ongelmani oli viimeisiä vuosia järjestössä ollessani se että tiesin olevani vika järjestössä. Vuosikausien järjestö opetus ja ystävät/ perhe olivat sellaisia sidonnaisuuksia, että lopulliseen eroamiseen meni vuosia.
Eroamispäätöstä ja toteuttamista en ole ikinä katunut, enkä vois kuvitella, että puolustaisin Jt aatteita.
Sinä löydät kyllä oman elämän tasapainon, olethan jo ottanut vastuun itsestäsi eroamalla Jt järjestöstä. Ymmärrän ahdistuksesi olen itse kokenut vieroitusoireet vaikka pohjustin omaa lähtöäni vuosia. Herätä vanhoja kaveri suhteita eloon. Minä huomasin tuntevani hienoja "maailmallisia" ihmisiä, joita en vain ollut huomioinut Jt opetuksen mukaisesti. Etsi omat rajasi minkä mukaan haluat elää,elämäsi on yksin sinun. Tunnet varmaan entisiä Jt, ota yhteyttä eihän kukaan voi sinua paremmin ymmärtää ja varmasti ei lopu puheenaiheet. Muista kuitenkin, että meissä entisissä Jt on niitäkin jotka haikailevat ja pelkäävät vieläkin Jt oppeja.
Olet ollut rohkea päätöksissäsi ja toivon todella hyvää jatkoa elämällesi ja nauti siitä. t Kaverisi XJt

L-ä-h-i-m-m-ä-i-n-e-n kirjoitti:

Minulla on neljä lasta, kaksi on JT ja kaksi jätti totuuden teini-iässä, kelläkkään ei ole tullut mitään traumoja siitä että he ovat tai olivat JT.

ilmeisesti et. Mitä säkin ymmärrät sun kahden JT:n jättäneen lapsen elämästä, muuta kuin hakemalla haet epäkohtia. Ootko koskaan kysynyt miksi jättivät uskonnon ja mikä siinä ahdisti, kun jättivät? Ootko koskaan kysynyt miten menee, vai yritätkö vain tuputtaa omaa ajatusmaailmaa edelleen.

salaisuus? kirjoitti:

Minulle ei ole ollut ongelma heittää Jt ajattelu romukoppaan.Ongelmani oli viimeisiä vuosia järjestössä ollessani se että tiesin olevani vika järjestössä. Vuosikausien järjestö opetus ja ystävät/ perhe olivat sellaisia sidonnaisuuksia, että lopulliseen eroamiseen meni vuosia.
Eroamispäätöstä ja toteuttamista en ole ikinä katunut, enkä vois kuvitella, että puolustaisin Jt aatteita.
Sinä löydät kyllä oman elämän tasapainon, olethan jo ottanut vastuun itsestäsi eroamalla Jt järjestöstä. Ymmärrän ahdistuksesi olen itse kokenut vieroitusoireet vaikka pohjustin omaa lähtöäni vuosia. Herätä vanhoja kaveri suhteita eloon. Minä huomasin tuntevani hienoja "maailmallisia" ihmisiä, joita en vain ollut huomioinut Jt opetuksen mukaisesti. Etsi omat rajasi minkä mukaan haluat elää,elämäsi on yksin sinun. Tunnet varmaan entisiä Jt, ota yhteyttä eihän kukaan voi sinua paremmin ymmärtää ja varmasti ei lopu puheenaiheet. Muista kuitenkin, että meissä entisissä Jt on niitäkin jotka haikailevat ja pelkäävät vieläkin Jt oppeja.
Olet ollut rohkea päätöksissäsi ja toivon todella hyvää jatkoa elämällesi ja nauti siitä. t Kaverisi XJt

Lue lisää

on tässä kahdessa vuodessa jo kaivettu vanhojen koulukaverien numerot esiin ja saatu uusiakin ystäviä,hyvin siis sillä rintamalla menee. olin kai itsekkin alitajunnassa pohjustanut eroani jo jonkin aikaa, mutta näköjään lopullisen etäisyyden ottaminen vie minulta paljon aikaa. eikä taida ihan onnistua,koska äitini on edelleen jt ja pidän häneen edelleen yhteyttä,joten jt on tavallaan edelleen läsnä elämässäni,vaikka en niin haluaisi. muutin pois entiseltä paikkakunnaltani,aloitin uuden koulun ja löysin elämäni rakkauden. jollekkin tekisi välillä mieli puhua jt asioista,jotka on pahassa mielessä hampaankolossa,toisaalta minua hävettää kovasti,että olen kuulunut kyseiseen järjestöön,niin että en kyllä kehtaa kellekkään avautua entisestä elämästäni. päivä kerrallaan tässä mennään...silti toivon,että olisi jokin nopea tapa unohtaa kaikki menneet,lähinnä tuo jt osuus. on kyllä eroamisen jälkeen tehty kaikki mitä ei järjestöön kuuluessaan ollut tehnyt..niin hyvässä kuin pahassa..aika raju irti otto tuli otettua..muutamassa kuukaudessa..

viestistä kirjoitti:

on tässä kahdessa vuodessa jo kaivettu vanhojen koulukaverien numerot esiin ja saatu uusiakin ystäviä,hyvin siis sillä rintamalla menee. olin kai itsekkin alitajunnassa pohjustanut eroani jo jonkin aikaa, mutta näköjään lopullisen etäisyyden ottaminen vie minulta paljon aikaa. eikä taida ihan onnistua,koska äitini on edelleen jt ja pidän häneen edelleen yhteyttä,joten jt on tavallaan edelleen läsnä elämässäni,vaikka en niin haluaisi. muutin pois entiseltä paikkakunnaltani,aloitin uuden koulun ja löysin elämäni rakkauden. jollekkin tekisi välillä mieli puhua jt asioista,jotka on pahassa mielessä hampaankolossa,toisaalta minua hävettää kovasti,että olen kuulunut kyseiseen järjestöön,niin että en kyllä kehtaa kellekkään avautua entisestä elämästäni. päivä kerrallaan tässä mennään...silti toivon,että olisi jokin nopea tapa unohtaa kaikki menneet,lähinnä tuo jt osuus. on kyllä eroamisen jälkeen tehty kaikki mitä ei järjestöön kuuluessaan ollut tehnyt..niin hyvässä kuin pahassa..aika raju irti otto tuli otettua..muutamassa kuukaudessa..

Lue lisää

On hienoa kuulla, että olet löytänyt uusia sosiaalisia suhteita ja vieläpä rakkaudenkin.
Ei ole varmankaan nopeaa tapaa unohtaa Jt taustaa. On vain aika jolla voi ottaa etäisyyttä siihen.
Onhan meillä kaikilla entisillä Jt hyviäkin muistoja niiltä ajoilta. Monet kaverit, seurustelut, pelaamiset ym. Oltiinhan vuosia onnellisia harvoja jotka pelastuvat suuressa maailman tuhossa. Tietenkin se onni oli suurta harhaa, mutta tuntemukset olivat silloin varmaan aitoja.
En minäkään mainosta entistä Jt taustaa. Yhdelle kaverille olen kertonut ja senkin vain sen takia kun tiedän hänen kaveeravan parin Jt kanssa.
Me ihmiset olemme niin erilaisia tunteidemme kanssa. Eräs X Jt kertoo avoimesti ex taustastaan uusille tuttavuuksille ja sitä kautta saanut varmaan purettua tuntemuksiaan. Samoinhan Jt eroamisen kanssa, minä tein vuosia eroprosessia, kun taas kaverini laittoi kerta laakista Vt kirjat kassiin ja roskiin. Mutta eiköhän meille kaikille jää jotain pohdittavaa Jt ajoista.
Minua vieläkin keittää Jt järjestön ihanuus kuva.Vuosien varrella näkemäni ja toteamani näennäis kristillisyys, väärintekojen peittelyt, vanhimiston ylimielisyys(eräiden)ja tietenkin Vt seuran epäonnistuneet ennustukset. Monia asioita voi unohtaa, mutta on asioita joihin voi ottaa vain etäisyyttä.
Minun irtiottoni oli varmaankin rauhallisempi kuin sinulla. Henkilökohtainen elämäni ei juurikaan muuttunut. Elämän laatuni kyllä parani ei ole tarvinnut kokea huonoa "omatuntoa" kun ei käy kokouksissa ja kentällä. Oma maailaman kuva on selkiytynyt "elämä on tässä ja nyt" ja nyt uskallan myöntää elämän päättyvän joko sairauteen tai vanhuuteen. Jt aikanahan tätä ei ollut vaan naivi toive jos Harma ehtis tulla ja pelastaa!!
Rautavaara lauloi "päivääkään en vaihtaisi pois".
En minäkään näistä Jt jälkeisistä. Jt päivistä vaihtaisin ainakin tiistait, torstait, sunnuntait ja kenttäpäivät koska ne muistuttavat orjuudesta.
Nyt arkikutsuu, joten toivottelen hyvää päivän jatkoa sinulle ja rakkaallesi.