Keskusteltiin tuossa tuokio sitten siskojen kanssa, että mitä sitten, kun on tiedostanut, että näiden kohtaamiensa epäaoikeudenmukaisuuksien takana on pienin yhteinen nimittäjä: sukupuoleen perustuva syrjintä.
Niin että mitä sitten?
Päädyttiin siihen, että naisliikeen seuraava tehtävä on laatia käytännön manuaaleja jurpopoppoon kakkelikäytänteiden torppaamiseksi alkuunsa. Kekkastiin heti kaksi käytännettä juonitteleviin antiatleettiuraputkimiehiin: pitää olla todistaja kuulemassa simputustjutut ja pitää alkaa pitämään kirjaa siitä, kun kollega yrittää kyykyttää sinua sihteeriksesi.
PS
M.aaveen ei tarvitse kertoa, että hänen tiedostamisprosessinsa seilaa Turun ja Tukholman väliä, eikä Krokotiilin tarvitse kerjätä säälinkyyneliään sen takia, että meillä on armeija ja koska hän on sen käynyt.
Niin että mitä sitten?
Päädyttiin siihen, että naisliikeen seuraava tehtävä on laatia käytännön manuaaleja jurpopoppoon kakkelikäytänteiden torppaamiseksi alkuunsa. Kekkastiin heti kaksi käytännettä juonitteleviin antiatleettiuraputkimiehiin: pitää olla todistaja kuulemassa simputustjutut ja pitää alkaa pitämään kirjaa siitä, kun kollega yrittää kyykyttää sinua sihteeriksesi.
PS
M.aaveen ei tarvitse kertoa, että hänen tiedostamisprosessinsa seilaa Turun ja Tukholman väliä, eikä Krokotiilin tarvitse kerjätä säälinkyyneliään sen takia, että meillä on armeija ja koska hän on sen käynyt.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Otatko edes itse tosissasi noita juttuja mitä kirjoitat?
oman viestisi tarkoitus? Kerro se meille, pelkkä väheksyminen, ei keskustelu.
sovinistipalstalla keskustelua avaamassa, mutta ei siellä kukaan näköjään viihdy. Mistä mahtaa johtua. Onko pojat niin samaa mieltä naisten kamaluudesta, että ei synny kunnon dialogia?
sillä hänellä on halu, muttei kykyä
argumentointiin.
(Mikä
muuten on partiotyttöjen ja
potenssipeikkojen perusero:
naine on aina valmiina.)
Ei siinä kauaa mene kun pojat pääsevät yhteisymmärrykseen naisista. No, historia kertookin lopun. Niin että onkohan naisella sielua? Pohditaanpa poikaporukassa tätä.
kuule, jos sinulla on ystävää tuolla lääkäripuolella, niin oleppas hyvä ja kysy miten ikääntyminen vaikuttaa naisen seksuaalisuuteen? että se siitä "aina valmiina" -myytistä.
kun luin noita sun viestejäsi, niin sinulta puuttuvat kokonaan perustelut. eli kirjoitat siis pelkkiä mutu -tason mielipiteitä. missä ovat faktat joihin nojaat?
Pata kattilaa soimaa, missä sun todisteet on että kirjoitan niin että minulla ei ole mitään todisteita siitä mitä kirjoitan?
Oletko ajatellut mistä johtuu, että mitä pidemmällä tasa-arvo maassa on, sitä huolestuneempia feministit tasa-arvosta ovat?
Sama pätee myös suvaitsevaisuuteen.
Suomi on yksi tasa-arvoisimmista maista maailmassa, mutta silti Suomesta löytyvät maailman tyytymättömimmät naiset.
Onko suomalainen nainen omituinen, vai onko suomalainen käsitys tasa-arvosta päin persettä?
Takasin nyrkin ja hellan väliin, niin ovat ämmät hiljaa ja tyytyväisiä? Eivät valita.
Semmoista maata ei olekaan, missä ei olisi feministejä. Haluatko linkin Iranin naisjärjestöön?
Ajattele lisää.
pölisemään. Siellä tosin tuntuu olevan kovin hiljaista. Eikö pojat viihdykään keskenään?
mainitsemaasi asiaa:
"Oletko ajatellut mistä johtuu, että mitä pidemmällä tasa-arvo maassa on, sitä huolestuneempia feministit tasa-arvosta ovat?
Sama pätee myös suvaitsevaisuuteen."
koska
se on puhetta ilman käytännön tason todellistumista. Mistä sinä tiedät, miten verrata feministien huolestumisen tasoa, vaikkapa Egyptissä tai täällä Suomessa?
Verrata huolestumisen tasoa? Ihan tosi?
Väität, että Suomi on yksi maailman tasa-arvoisin maa. Millä mittarilla? Palkoissako mitattuna?
sinäkö olet siis sitä mieltä että suomi ei olisi yksi maailman tasa-arvoisemmista maista? mitä tulee niihin palkkoihin, niin varsinaiselta ammatiltani olen opettaja. teen siis tuota työtä juuri sillä huonolla palkalla. mutta ei minua pakoitettu tälle alalle. minä valitsin sen, koska pidät nuorista. valitsin sen siitä huolimatta, että tiesin alan olevan matalapalkkainen.
Umpihetero opettaja? buahahaaaa...
Jos sellainen kauhukuva olisi totta, niin voi lapsiparkoja!
Jos taas umpihetero "opettaa" aikuisia, niin kuka järjellinen ottaa sinua vakavasti:D
niin termi "buahahaaa..." kertoo ainakin hyvin millä tasolla sinä liikut.
Mikä "termi buahahaa..."
Onko se termi?
Voi sitä tyhmyyden tasoa jolla liikut!
yhtä lahjakkaasti kuin keskustelet niin sun oppilaita voidaan alkaa kutsumaan jenkeiksi...
.....
Olen tehnyt melko pitkän työuran, enkä, kuten olen moneen kertaan sanonut, ole missään urani vaiheessa kokenut minkäänlaista sukupuolisyrjintää. Olen pärjännyt erinomaisesti sekä mies- että naiskollegojen kanssa ja aion pärjätä jatkossakin.
Voi olla, että käytännöt ovat erilaisia eri toimialoilla ja yhtiöissä tai yhteisöissä, enkä kiistä sitä tosiasiaa, etteikö syrjintää voisi esiintyä. Väitän kuitenkin, että myös omalla toimintamallilla ja asenteella on suuri merkitys.
Kyllä minuakin on sujuvasti yritetty pistää kahvia keittämään, tosin nykyään ne plöröt tulee meille automaatista toimistolla ja kokoustiloihin tilattuina. Se tilanne pitää vaan ratkaista rakentavasti, ok, minä keitän tänään ja sinä (jätkä) keität huomenna. Ei se sen kummempaa ole. Hyvin on homma toiminut.
Simputuksen kokeminen on hyvin subjektiivista, jossa, kuten sanoin, oma ennakkoasenne on täysin ratkaiseva. Jos haluaa olla sotajalalla toista sukupuolta kohtaan, on helppo provosoitua pienestäkin asiasta. Jos kokee toisen sukupuolen tasavertaisena kumppanina, osaa suhtautua asioihin joustavasti ja kykenee käsittelemään ne rennosti pilke silmässä. Elämä on elämistä varten. Miksi pilata se aktiiviseen vihanpitoon?
Mitähän aave tähän sanoisi? Lisää elämänkertaa.
Luultavasti sinulla on montakin käytännön kikkaa lyödä luu kurkkuun jo ensi yrittämällä, kun kyykyyttämisproseduuria aloitellaan.
Olisi hedelmällistä, jos voisit jakaa kokemuksiasi ja osaamistasi, vaikka siellä työpaikalla kierrättää.
Meillä duunissa, ehkä toimialan luonteestakin lähtien on aika rento meininki. Itse en ole "luu kurkkuun" -tyyppiä lainkaan, pidän tarvittaessa kyllä puoleni, mutta kannatan rauhanomaista rinnakkaiseloa. Työyhteisössä mielestäni jokainen on kuitenkin ns. oman onnensa seppä. Toki tuen mahdollista kyykytettyä, mutta eipä meillä ole semmosta vielä eteen kontannut.
Eli syyllistetään simputettu!
Hyvä Raipe, homma pelaa. Tyyli on näköjään luuytimessä.
Ei kannattaisi varmasti vastata, mutta kuittaanpa nyt viimeisten lomapäivien kunniaksi kuitenkin.. En toki syyllistä ketään. Mutta kohtuullisella elämän- ja organisaatioelämän kokemuksella haluan sanoa, että jokainen voi tehdä omia valintoja sen suhteen, miten työyhteisössä haluaa elää. Se voi olla helvetin kivaa tai helvetin hankalaa. Jokainen on oman onnensa seppä.
varmistaa sen, että työpaikan miehet tykkäävät, kun ei käy hankalista asioista narisemaan, eikä saavutettuihin kiusaamisetuihin muutosta vaatimaan.
Syystä, että työelämä on nykyäkseen hyvin verkottunutta ja monitahoista, väittäisin, että väittämäsi:
"Jokainen on oman onnensa seppä."
ei
yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Sitä paisti jo ammattiliitot pitävät huolen siitä, ettei kukaan ole työelämässä yksin oman onnensa seppä. Olet joko jyystänyt päätäsi seinään syyttä suotta tai sitten livautit tietoisen maailmankatsomukseen perustuvan lapsuksen.
Nyt ei tuota vanhaa sanontaa pidä tulkita liian yksisilmäisesti. Tunnen työmarkkinamekanismin, ay-toiminnan, verkottumisen haasteet ja koko työelämän anatomian paremmin kuin luuletkaan.
Olen toiminut ison yksikön esimiehenä vuosikaudet ja kohdannut tässä duunissa jos jonkinlaista tapausta.
Viestini joka tapauksessa on se, että yksilötasolla viime kädessä mitataan kyky pärjätä siinä yhteisössä, jossa työskentelee.
Kykeneekö rakentamaan, verkostoja ja yhteistyötä muutoinkin, vai onko jatkuvasti sotajalalla toista sukupuolta, auktoriteetteja, tai mitä tahansa vastaan.
Ihan harkittu oli tekstini, ei lapsus.
Päätä nyt jo, mitä oikein haluat viestittää.
Minun taktiikkani on hengailla ihan rakentavassa hengessä työelämässä, verkostoitua, sitähän juuri toisessa viestissäsi peräänkuulutit.
Ei se tarkoita pokkurointia mihinkään suuntaan, sen kummemmin miesten kuin naistenkaan taholle.
Hommat hoidetaan ammattimaisesti ja siihen taitoon liittyy myös kyky elää työyhteisössä rakentavaa rinnakkaiseloa. Jos sinä ja Jörde koette sen simputtajien syyllistämiseksi tai miesten nuolemiseksi, se on ihan teidän ongelma.
Hohhoijaa, tämä keskustelu minun osaltani sai nyt pisteen.
Tarkoitin siis simputettujen syyllistämistä, josta Jörde heitti herjan tuolla aiemmin.
Kyllä se on omasta luonteesta kiinni kuinka suhtautuu kussakin tilanteessa.
Melkein jokaisella työpaikalla on hankalia henkilöitä ja siinä ei uaua muu kuin "taklata " heidät tavalla tai toisella kukin omien kykyjensä mukaan.
Tietysti ongelmista pitäisi kyetä keskustelemaan koko porukan kesken tai kolmistaan jos ongelma on syntynyt kahden henkilön välille. Kolmanen henkilön olisi oltava neutraali, puolueeton henkilö.
Panee melkein haukottelemaan. "Jokainen on oman onnensa seppä".
Minä taas uskon yhteishenkeen: "Kaveria ei jätetä".
Enimmäkseen itseään tiedostavat ihmiset ovat tekemisissä itseään tiedostamattomien ihmisten roolikäyttäytymisen kanssa.
On siis yksilöitä ja ilmiöitä. Nämä ilmiöt ovat usein alistusautomaatteja ja stereotypistelyjä, joilla jollakin tavalla heikkoa itsetuntoa paikkaillaan, eikä näissä ilmiöissä ole suinkaan kyse käytöstään tiedostavasta yksilöstä vaan useinkin hänet yritetään nitistään käytöstään tiedostamattomien ilmiökäyttäytyjien uhriksi. Miksi? Koska enemmistön mielestä enemmistö on oikeassa siksi, koska enemmistö on oikeassa. Myös siksi, ettei ilmiöitä tiedostamatonta hotsita tiedostaa ilmiöitä, jotka vievät häneltä oikeutuksen käyttäytyä kusipäisesti. Se ei heistä ole kivaa.
Näitä ilmiöitä tiedostava ja käytöstään säätelemään kykenevä voi joko uhriutua tai tapella mainittuja alistusautomaatteja ja -asenteita vastaan. Siinä ei juurikaan ole välimuotoa tyyliin: "Mitätöikää mua vain vähän, jooko niin, en nosta feminismikissaa pöydälle."
Mikä se on semmoinen työyhteisö, jossa johtaja tai johtava kollektiivi ei kykene luomaan ja ylläpitämään yhteisiä käytössääntöjä niin, että yksilöiden pitää selvitä työyhteisössä itsekseen?
Se on huonosti toimiva työyhteisö, jonka johtaja ei kanna häenelle kuuluvaa vastuutaan.
Olette, Ruosutar ja Raipe, ilmeisesti kokeneet, etteivät työyhteisöjenne pelisäännöt, jotka turvaavat työrauhan: henkisen ja ruumiillisen koskemattomuuden ole koskeneet teitä, vaan tiedän on pitänyt erikseen kamppailla tämä koskemattomuus saavuttaaksenne, vaiko?
Oletko kaveri kaikkien kanssa ja ketkä ovat kavereitasi sitten jos et ole kaveri kaikkien kanssa.
ymmärtää, että esimerkiksi jaina ja jööris katsovat elämää siten että muiden tulee sopeutua aina heihin eikä suinkaan päinvastoin.
tuo sinun uskosi on ihanne. Sellainen jos olisi joka paikassa niin helpompaahan tämä elämä olisi.
Elämän koulu on kuitenkin kurssittanut ihmisen itsekkyydestä sen verran, että vaikka "kaveria ei jätetä" henki eläisi niin tiukemman paikan tullen valtaosa hengessä eläjistä katoaa sen siliän tien.
Siksi on hyvä pitää toinen jalka maassa ja olla luottamatta ainakaan liikaa jokaisen ihmisen kykyyn olla jättämättä kaveria.
Jäin tuossa miettimään, kun jostain aiempien viestiketjujen kirjoituksestasi ymmärsin sinunkin toimivan esimiesasemassa, että minkähänlainen mahtaa olla sinun luomasi ja ylläpitämäsi työyhteisön henki.
Kykenetkö kannustamaan yksilöitä itsenäiseen vastuunottoon, omatoimiseen työskentelyyn ja työyhteisön hyvän hengen kehittämiseen? Vai mennäänkö teillä tiukasti Jainan ohjekirjan mukaan kakkelikäytänteet eliminoiden ja jurpopoppoo diskaten.
Vaikutat, luvalla sanoen siinä määrin tasapainottomalta, että tunnen virtuaalisympatiaa mahdollisia alaisiasi kohtaan.
Noin kymmenennen kerran, hyvät yhteistyötaidot ovat ihan ratkaisevia, niin organisaation jäsenenä, kuin esimiehenäkin. En koe sen olevan mitään erityistä kamppailua, ainoastaan sosiaalista lahjakkuutta, tietynlaista pelisilmää positiivisessa mielessä. Kykyä avata suunsa oikeissa paikoissa ja tajua pitää turpansa kiinni silloin, kun urputtaminen johtaa laajempaan katastrofiin.
Vai onko niin, Jaina, että tämä palsta on Sinulle se pelikenttä, jossa purat agressiosi ja oletkin siellä duunissa ihan tavallinen perusnössö?
Kyllä on kolahtanut johonkin sokkopisteeseen tökännyt ja lujaa jonkun feministinen manifesti: emansipaatiota on tapahtunut!
Sinun tulisi hyvä Yksinkertainen, muistaa, että sinä elät sinun elämääsi ja lakata nojautumasta isi- ja/tai äitihahmoihin, femakot included.
Etkö usko kykyyn olla solidaarinen?
Minä uskon - ja olen saanut uskolleni vahvistustakin.
Nuo seppäjutut pitää ajatella maltillisesti.
kahden ihmisen solidaarisuuteen, kahden kimppaan mutta en usko että olet solidaarinen kaikkien kanssa, vain harvojen.
"Kaveria ei jätetä" vaikka hän tekisi väärin lain mukaan, niinkö... Minä en usko semmoiseen kaveruuteen, ystävyyteen kyllä. Sillä todellinen ystävä osoittaa sormella siinä kohtaa missä hän näkee ystävän tekevän väärin tai sopimattomasti.
Kimppakaveruus on melko lapsellista. Aikuisten välillä toimii suhteet erilailla, niin ykistyisesti kuin työpaikoillakin. Monilla työpaikiolla on näitä pieniä kimmppoja joissa ollaan niin olevinaan oikeasssa ja kaikki muut väärässä. Parempi ratkaisu olisi että kukin vastaa itsestään.
jättää syrjäytyneet, vammaiset, sairaat, heikot, iäkkäät vastaamaan itsestään. Kiva katsella, miten he kompuroivat, nuo oman onnensa sepät.
Älä tee maailmaa kylmäksi.
Eikös me keskusteltu työpaikkaongelmista...
No sama se, jos sinä haluat jäädä hoitamaan niitä vammaisia ja sairaita niin minä menen töihin ja seurustelen perheeni kanssa ja sitten vasta kun jää aikaa menen tervehtimään sairaita ja vammaisia. Kuka minut elättäisi jos minä asettasin nuo sairaat ja vammaiset ensimnmäiselle sijalle. Aitä paitsi minä töikseni jo autan ja vaikutan joten... Meidän yhetiskunnassa on siihen erikseen palkatut henkilöt jotta minä voisin tehdä omaa leipätyötäni.
No niin. Elikkäs juuri näin. Pahoittelen kovasti että en aina jaksa olla asioista samaa mieltä kanssasi tai jaa kaikkia näkemyksiäsi. Elämä vain on sellaista, että joskus on laskeuduttava sieltä omasta tornista tavallisen rahvaan joukkoon ja koitettava tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Vaikka se väärältä tuntuisi.
" Keskusteltiin tuossa tuokio sitten siskojen kanssa..."
Siskoja ja veljiä tapaa vain helluntailaisten palstalla. Hehän kutsuvat seurakunnan jäseniä siskoiksi ja veljiksi...
1. Mitä ne ovat nämä "jurpopoppoon kakkelikäytänteet"?
2. Onko yhteiskunta velvoittanut sinua johonkin linnareissun uhalla? Ja tarkoitan nyt sellaista velvoitetta, josta esim. Croco olisi sukupuolensa perusteella vapautettu.
3. Oletko sinä oikeasti fiksumpi kuin me? Vai onko se sinun nettipersoonasi?
1.a. Mieskollega pyytää sinua toistuvasti monistamaan omia papereitaan, omiin tarpeisiinsa.
1.b. Mieskollega heittää puhelinkeskustelunsa lomassa, että "Hei, viititkö keittää kahvit." ja jatkaa juttua.
1.c. Mieskollega odotuttaa sinua käsittelemällä perusteellisesti toisen mieskollegansa kanssa viimeisimmän jääkiekkokierroksen tapahtumat. Vartin päästä tajuat, että odotat siksi, että sinua kyykytetään.
1.d. Mieskollega ei kerro sinulle tietoa, joka olisi tärkeä työsi kannalta tietää, vaan antaa sinun töpeksiä suotta. Mieskollegat keskenään todistavat kirkkain otsin, että kyllä me kerrottiin, siis valehtelevat.
2. En ymmärrä, mihin viittaat, mitä tarkoitat.
2. Olen oikeasti fiksu. Maailmassa on paljon minua fiksumpia ja paljon minua vähemmän fiksuja ihmisiä. So?
1 a. pyydä koskaan ketään monistamaan papereita. sen sijaan naisopettajat pyytävät minua usein selvittämään kopiokoneen tukos.
1 b. minä en juo kahvia.
1 c. minä en seuraa jääkiekkoa. painia kylläkin valmennan. sekä tyttöjä että poikia.
1 d. tuon arvoista noottia tuskin edes tarvitsee kommentoida.
Kyllä noissa esimerkeissä tietenkin saattaa hieman kyykyttämisen makuakin olla. Itse olen tuosta(miehenä) tuosta kahvinkeitosta huomannut, että naispuolista työntekijää ei viitsi pyyytää kahvia keittämään vaikka miesten keskuudessa se on aika yleistä. On selvästi huomattavissa tietynlaista varovaisuutta tässä asiassa, enkä ole kyllä yhteenkään firmaan törmänny jossa kuvaamallasi tavalla toimitaan.
Taitaa jainan suurin ongelma olla se, kun sattui syntymään väärän sukupuolen edustajaksi:)
Toinen ongelma näyttäisi olevan se, että sai lapsuudessaan väärän arvomaailman.
Onko sinun äitisi väärää sukupuolta?
Kerropa nyt sitten myös minkälainen on mielestäsi oikea arvomaailma.
1. Itse työskentelen yrityksessä, jossa kummankin sukupuolen edustajat toimivat samoissa tehtäväissä, enkä juurikaan tunnista esimerkkejäsi tästä työyhteisöstä. Jokainen monistaa/tulostaa paperinsa itse, johtoporras mukaan lukien. Kuten myös hakee kahvinsa automaatilta (Hyh!, siis se kahvi). Palaverien alku saattaa joskus vähän venähtää, kun naispuolisten osallistujien on käytävä läpi, mitä tuli shoppailtua edellisviikonlopun Tallinan reissulla. En kuitenkaan usko, että siinä olisi mitään kyykyttämisnäkökulmaa. Asia vain on heille tärkeä, joten suotakoon se heille. Tuntipalkallahan täällä ollaan. Tieto voi toki joskus jäädä kulkematta. Itsekään en ole joskus osannut esittää oikeita kysymyksiä ja toinen on olettanut, että tiedän jo muutenkin. Mutta tuskin siinä mistään pahansuopuudesta on kysymys, olipa kollega kumpaa sukupuolta vain.
Lyhyesti: On siis työyhteisöjä ja työyhteisöjä. Voihan toki olla, että jos asennoidut mieskollegoihisi "jurpoppoona", saatat ajoittain törmätä jonkinlaisiin "kakkelikäytänteisiin".
2. Croco on esittänyt asevelvollisuuden varsin konkreettisena esimerkkinä siitä, miten yhteiskunnassamme yksilöä kohdellaan eri tavoin sukupuolesta riippuen, jopa lainvoimaisesti. Sinä kuitrenkin vähättelet sitä väittämällä, että hän valittaa. Ilmeisesti siksi, että tuo esimerkki ei natsaa sinun agendaasi. Siitä kysymys.
3. Hieno homma
Monistaminen ja kahvin keittäminen. Kovin pieneltä kuulostavat Jainan ongelmat.
Vai menee sinulta vartti tajuta, ettei palaveri kanssasi kiinnosta? Olisiko syynä tasaisen vihainen ja epäluuloinen luonteesi?
vastaan tässä kahvinkeiton lomassa (Paulig, Presidentti ja ihan ystävällisyyttään tässä keitin)...
On työyhteisöjä ja on. Olet oikeassa: nipottamalla ja joustamattomuudella ei asia etene, mutta on myös ilmiöitä, jotka ovat inhimillistä ystävällisyyttä suurempia ja joiden tarkoituksena on pönkittää sukupuoleen perustuvaa alentamista/ylentämistä. Kahvinkeittoesim. oli olevinaan yleinen ja paljastamatta liikaa, omista ja siskojen kokemuksista.
Armeijakeskustelu on mielestäni aiheellinen ja kannatettava. Se toki sopii argumenttina esimerkiksi sukupuolten välisestä tasa-arvottomuudesta, mutta mitä sille voisi tehdä? Maassa on armeija, joko oma tai vieras. Samaan tapaan se on voi-voi, että naiset tekevät lapsia ja jäävät vauva-ajaksi kotiin hoitamaan niitä. Nämä kaksi aihetta ovat suht. hedelmättömiä vertailtavia ja toisekseen me voimme tehdä niille suht. vähän. Ikävää, ettemme voi toteuttaa tasa-arvoa sen fundamentalistisimmassa muodossa, mutta toisaalta: ei enemmistö feministeistä edes semmoista halua. Muut puhukoot puolestaan.
Toisaalta Crocodiilo ei ole esim. nostanut esille mielipidettä naisten pakollisesta asevelvollisuudesta (eipä tietenkään, koska se sotii hänen ns. asenteitaan vastaan).
Ja sitten hommiin.
"Väärä sukupuoli" ilmeisesti tässä tapauksessa tarkoittaa sitä että Jaina olisi halunnut syntyä mieheksi.
Näin näen itsekin tapaus-Jainan.
Tuskin se Jaina mieheksi olisi halunnut. Jaina on vain todennut syntyneensä ylivertaiseksi niin henkisiltä kuin fyysisilta ominaisuuksiltaan. Pitäisi päästä johtamaan/kyykyttämään koko työyhteisöä ja heti. Suuremmatkin tehtävät sopisivat.
Harmittaa vaan niin kovasti, kun muut eivät tunnista neroutta.
ei Fixfix itse vaivautunut kertomaan miksi hänen äitinsä on väärää sukupuolta, kuten ei myöskään sitä, mikä on "oikea" arvomaailma. Kerro sinä.
Fixi tarkoitti, että J. on kateellinen miessukupuolelle. Pitää osata lukea rivien välistä, vaikka se putkiaivoiselle sukupuolelle on toisinaan vaikeaa.
Äidistään tuo ei maininnut mitään.
että on väärä sukupuoli ja että Jaina on saanut väärän arvomaailman nuoruudessa. No mikä se oikea arvomaailma sitten on? Mikä?
Arvomaailmasta en tarkemmin tiedä, mutta kovaa on elämä, jos kaikkialla näkee vain sortavia toimenpiteitä.
Jos kopioit paperinipun, niin
joko kopioit paperinipun
tai
sinua ja sukupuoltasi on alistettu ja käytetty hyväksi.
kotona silittää sun vaatteet, tehdä sapuskat, viedä lapset harkkoihin, siivota, laittaa lapset nukkumaan, vaihtaa vaipat lapsilta ja ehkä sultakin
eli tehdä kaikki akkojen työt. huhhuh.
viitsinyt vastata siihen, miten Jaina olisi saanut kotoaan väärän arvomaailman. Millainen on mielestäsi oikea arvomaailma?
...enemmistö feministeistä ei halua tasa-arvoa 'fundamentalistisimmassa' muodossaan. Sehän tarkoittaisi, että pullan lisäksi pitäsi jakaa myös rusinat.
Olen samaa mieltä, että on ikävää, ettemme voine toteuttaa tasa-arvoa sen 'fundamentalistisimmassa' muodossa. Toisaalta tämä ei-niin-fundamentalistinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että puolet kansasta on sukupuolensa perusteella kokonaan vapautettu velvollisuudesta, joka toisen puolen on suoritettava rangaistusseuraamusten uhalla. Siinä mielessä luulisi feministien olevan ihan tyytyväisiä vallitsevaan asiantilaan eikä keksivän jatkuvasti uusia tasa-arvopuutteita kitistäväkseen.
puutteita keksiä tarvitse, ne ovat olemassa.
Oletko kauankin osannut lukea ihmisten ajatuksia?
siellä ja salaliitto täällä.
On se ihme epeli se mies kun kaiken se pystyy alistamaan eikä kukaan sille mitään voi. Ja ainahan tuo alistaa, sekin vielä.
Mikäs siinä vaikka jurpoja kaikki olemme. Uudenlaisia kakkelikäytänteitä maailman tuuliin latoessamme unohtuu urheilukin vallan. Mitä ilmeisemmin antiatleetti on juuri se pahin juonittelija naisten päänmenoksi. Kehtaavat kurjakkeet vielä jotain uraa itselleen luoda, eivätkä parhaista paikoista kilpaillessaan muista antaa muille etumatkaa taikka kunnon mahdollisuuksia. Höh, eihän se ole reilua. Vaikka elämä noin pääsääntöisesti aina on.
Kovasti tuntuu Jainaa rasittavan Marian Aaveen mielipiteet. Niin kovasti jaksaa niitä tuoda esiin välillä ihan rekisteröimättömänäkin.
Mitäs sitten vaikka joku on armeijan käynyt? Niinhän sen on käynyt suurin osa suomalaisista miehistä. Ompahan jotain yhteistä juteltavaa sitten siellä saunailloissa kakkelikäytänteiden suunnittelun välissä.
halusin vain muistuttaa, kun aina niitä perinnenaisia morkkaat, että marttaliiton perusti naisasialiitto unionin ensimmäinen puheenjohtaja, lucilla hagman. joka oli siis ensimmäisiä suomalaisia feministejä.
tuli tuosta naisliikkeestä ja toisesta tehtävästä mieleen. :)
Äitini, minut feministiksi kasvattanut feministi, kuului Marttoihin. Pidän Marttaliittoa suuressa arvossa, koska se arvostaa ja kunnioittaa naiserityistä tietotaitoa. Lisäksi se edistää yleistä naisten ja perheiden hyvinvointia tiedottamalla ja opastamalla.
Mielestäni Marttaliiton toimintaa ei millään mittarilla voi pitää taantumuksellisena tahi antifeministisenä. Perinnenainen sanasta voikin luopua nyt, kun hokasimme, että sillä ole mitään väliä, mitä M.aaveet yms. antifeministit vinkuvat antifeministisyydestään. Vinkukoot.
Naisliike on liikehdintää sinne sun tänne ja tonne.