Perheväkivallan uhrin marttyyriuden itselleen omineet naiset ovat vaienneet hekisestä väkivallasta, jonka uhrina useimmiten on mies. Heikompana osapuolena mies ei kykene puolustautumaan joutuessaan häiriintyneen mutta henkisesti vahvemman naisen uhriksi. Häpeä estää yleensä ulkopuolisen avun hakemisen, eivätkä sosiaali-tai muut viranomaiset suhtaudu miehen kokemuksiin niiden vaatimalla vakavuudella. Nyky-aikana ei kuitenkaan voida enää sulkea silmiä perheväkivallalta oli tämä sitten fyysistä tai henkistä. Työpaikoilla asiaan on jo tartuttu ja vuoden alusta meillä on ollut voimassa laki, joka kieltää työpaikkakiusaamisen. Vaikka kokonaisvaltaisen, perheväkivallan tuomitsevan lain valvonta voisi olla vaikeaa, olisi tämä kuitenkin vahva signaali yhteiskunnalta. Tällaista ei hyväksytä!
Henkinen perheväkivalta kuriin
eronnut
3214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun ihmisten fyysinen hyvinvointi kasvaa, henkinen pahoinvointi lisääntyy.
Kun fyysinen väkivalta kielletään, henkinen väkivalta lisääntyy.
ja kaikki tietää henkisen väkivallan olevan pahempaa.
"ja kaikki tietää henkisen väkivallan olevan pahempaa."
Fyysinen väkivalta on aina myös henkistä.. niin että jos henkinen väkivalta on paha juttu, ei vars. väkivalta voi olla vähemmän paha.
Puheessa henkisestä väkivallasta on se ongelma, että sitä ei kukaan määrittele. Abstrakstit käsitteet kuten "henkinen väkivalta" eivät riitä ongelman korjaamiseksi. Lisäksi kuka tahansa voi syyttää toista henkisestä väkivallasta, jos sille ei ole mitään kriteerejä.
Omasta mielestäni puhe henkisestä väkivallasta on hyvin pitkälle bullshittia... ainakin jos sitä pidetään vain naisten harrastuksena. Kyllä se mieskin osaa käyttää suutaan rumasti, tämä yleensä myös edeltää tai on samanaikaista fyysisen pahoinpitelyn kanssa. Miehet tosiaan osaavat luhistaa naisen, niin verbaalisesti kuin nyrkeilläkin...
Oma ehdotukseni kaikille parisuhteessaan henkistä väkivaltaa kokeville on, että jos se alkaa tuottaa sellaista kärsimystä, että se on verrattavissa fyysiseen pahoinpitelyyn, niin häipykää ihmeessä sellaisesta suhteesta (tai jo paljon aikaisemmin)! Vaikka olisi lapsia niin siitä huolimatta, sillä ei tuollaisen henk. väkivallan seuraaminen tee hyvää heillekään. Ettepä sitten syyllisty mihinkään selvästi määriteltyyn rikokseenkaan, ja mokoma henkinen pahoinpitelijä jää soitteleen lehdellä..
No fyysinen väkivaltahan on aina myös henkistä. Alistamista ja pelon avulla suun tukkimista se nyrkillälyöntikin on. Ja pirun nöyryyttävää lyödylle osapuolelle.
Mutta totta on, että henkiseen väkivaltaankin pitäisi puuttua. Sen osoittaminen vain on niin vaikeaa.
Olen jonkun kerran ollut seurassa, jossa on ollut tällainen henkisestä väkivallasta kärsivä aviopari. Keskustellaan leppoisasti kaiken maailman asioista. Mies on pääosan aikaa hiljaa. Sitten kun hän innostuu esittämään oman, ihan fiksun mielipiteensä, vaimo on kuitannut sen jollakin sen tapaisella tokaisulla, kuin "Onko sinullakin muka jotain järkevää sanottavaa?" Mies on taas pitkään hiljaa. Ei siinä ulkopuolisena osaa oikein mitään tehdä, korkeintaan tarjota keittiössä salaa konjakin, jos muut juovat viiniä tai olutta. Ei tämä sentään aivan yleistä liene. Paha olo siitä kuitenkin aina jää.