Kepulaisille Helsinki symboloi usein vastustajaa ja suoranaista vihan kohdetta. Asiallisimmissakin kepukirjoituksissa on väitetty pääkaupungin sijaitsevan väärässä kohdassa maata, kun sinne on muualta pitkä matka. Myös Helsingin kehittämistä metropoliksi on vastustettu vääränä aluepolitiikkana.
Helsingistä tehtiin maamme pääkaupunki vuonna 1812. Pääsyy tähän oli se, että emämaa Venäjä halusi Suomen pääkaupungin lähemmäs itseään ja kauemmas Ruotsista. Gustav Mauritz Armfeltillä oli suuri vaikutus siihen, että pääkaupunki sijoitettiin Helsinginniemelle. Armfelt oli autonomian aikamme ylivoimaisesti vaikutusvaltaisin suomalainen, jolla oli henkilökohtainen ystävyyssuhde Venäjän tsaariin. Armfeltistä tuli suomenmielinen ja anti-ruotsinmielinen sen vuoksi, että Bernadotte-suku alkoi hallita Ruotsia. Armfelt vihasi Napoleonia ja niin hän sitten alkoi keskittyä Suomen asioihin Venäjän alaisuudessa.
Pääkaupungin sijainti on siis valittu pääosin muiden intressien kuin suomalaisten vaikutuksena. Armfeltkin edusti virkamieskuntaa, joka sai käytännössä vallan Suomessa pitkäksi aikaa. Ruotsinkielisen virkamieskunnan valta kesti suurena koko autonomian ajan. Vaikutusvaltaisimmat virkamiehet olivat lakimiehiä. Kun Helsinki oli valittu pääkaupungiksi lähes 200 vuotta sitten, niin tottakai sitä alettiin silloin hallinnon pääkaupunkina myös kehittää.
Suomen itsenäistyttyä ei esiintynyt mielipiteitä, että pääkaupunkia pitäisi vaihtaa. Helsinki oli saavuttavut vahvan pääkaupunki-imagonsa siis jo itsenäisyytemme alussa. Ainoa kuviteltava vaihtoehtokin lienee ollut Turku.
Elienkeinovapauden säätämisen jälkeen ja maamme alkaessa teollistua 1800-luvun puolivälistä alkaen, väestöllinen painopiste alkoi hitaasti mutta jatkuvasti siirtyä kohden pääkaupunkiseutua ja eteläistä Suomea. Tämä trendi vahvistui sitä myöten, kun maatalousyhteiskunnasta kehittyi teollinen ja sitten jälkiteollinen valtio. Tämän prosessin myötä Helsingin asema muuttui koko ajan lähemmäs maan hermokeskusta, kun taloudellinen toimeliaisuus siirtyi sen läheisyyteen. Alkoi näyttää siltä, että Armfelt ja Aleksanteri I olivat kaukaa viisaita ja näkivät Suomen kehityksen 200 vuotta eteenpäin.
Toisin kuin "Pystyyn kuollut" väittää, monien valtioiden pääkaupunki sijaitsee syrjässä eikä maan keskipisteessä. Tukholma, Oslo, Pariisi, Lontoo, Washington, Peking, Berliini eivät ole missään maansa keskustassa. Yleistä on, että pääkaupunki sijaitsee meren läheisyydessa ja usein myös lähempänä muuta maailmaa. Näin selittyy erityisesti Tukholman, Oslon ja Helsingin sijainti.
Onko Helsingiin muualta Suomessa pitkä matka kuten "Pystyyn kuollut" sanoo. Toki se on pitkä, jos matkaa mitataan maantieteellisinä etäisyyksinä. Mutta jos matkaa mitattaisiin sen, mukaan, millainen se on keskimäärin väestön yhtä kansalaista kohden, matka ei enää olisikaan kohtuuton. Helsingistä on Rovaniemelle yhtä pitkä matka kuin Rovaniemeltä Helsinkiin. Mutta jos mittaamme tuon matkan keskimäärin yhtä kansalaista kohden, huomataan, että Rovaniemen suunnasta matka Helsinkiin on huomattavasti lyhyempi kuin päinvastainen matka. Pääkaupunkin sijainti on siis lähellä ihmisiä, mutta kaukana poroista. Todellisuudessa siis ihmisten on mahdollista piipahtaa Helsingissä jopa päiväseltään, mutta porojen ei.
Aika usein kepulaiset muistuttavat meitä siitä, että Helsinki on maailman mitassa tuppukylä eikä mikään metropoli. Samaan henegenvetoon he kuitenkin vastustavat sitä, että Helsinkiä kehitettäisiin metropoliksi kuten esim. Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila on vaatinut tehtävän. Usein kepulaisten järjenjuoksua onkin liki mahdoton seurata, saati ymmärtää.
Helsinki - pääkaupunki
38
1283
Vastaukset
- Sonnimies
onkin "piilokepulainen", koska tykkää oleilla maaseudulla.
Nyt osuit kerrankin asian ytimeen. Ei tarvitse olla edes piilokepulainen, jos tykkää oleilla maaseudulla. Maaseutu onkin enemmän oleilua varten. Valitettavasti ihmisen pitää edelleen raataman hiki otsassa, jotta myös särvintä riittäisi. Tähän ei taida pelkkä oleilu maaseudulla ihan piisata. Ja juuri sen vuoksi Ollila on esittänyt vaatimuksiaan. Vastapainoksi voi sitten toki vähän oleillakin.
- piilo, aikaisemmin
hän oli kepulainen ylioppilaspoliitikko, mutta nyt eivät ajatukset enää sovi yhteen kepun kanssa. Mutta mikä oli tuo möläys, että on vähintään piilokepulainen, jos tykkää oleilla maaseudulla. Sieltähän löytyi paljon piilokepulaisia Joensuun kartanosta Nalle Wahlroosin syntymäpäiviä viettämästä. Olihan siellä Ruotsin kunigaspari ja jopa Erkki Liikanen vaimoineen. Vahvat ovat Kepun reservit, niin ja Nalle on vielä maanviljelijä melko suurilla tukiaisilla.
- saitin
piilo, aikaisemmin kirjoitti:
hän oli kepulainen ylioppilaspoliitikko, mutta nyt eivät ajatukset enää sovi yhteen kepun kanssa. Mutta mikä oli tuo möläys, että on vähintään piilokepulainen, jos tykkää oleilla maaseudulla. Sieltähän löytyi paljon piilokepulaisia Joensuun kartanosta Nalle Wahlroosin syntymäpäiviä viettämästä. Olihan siellä Ruotsin kunigaspari ja jopa Erkki Liikanen vaimoineen. Vahvat ovat Kepun reservit, niin ja Nalle on vielä maanviljelijä melko suurilla tukiaisilla.
henkilöitä oli noissa Nallen juhlissa. JKK:han nyt tietysti oli, hänhän oli sielläpäin veneellä, mutta vaatimattomana miehenä hän ei sillä kehuskele. MPP ei varmaan mennyt, kun ei Halostakaan kutsuttu. Mutta oliko muita.
- vaatimaton-
saitin kirjoitti:
henkilöitä oli noissa Nallen juhlissa. JKK:han nyt tietysti oli, hänhän oli sielläpäin veneellä, mutta vaatimattomana miehenä hän ei sillä kehuskele. MPP ei varmaan mennyt, kun ei Halostakaan kutsuttu. Mutta oliko muita.
Eh he heheeeeeeeeee!
- JormaKKorhonen
...aiheesta, joka täällä tosiaankin on usen esillä. Hyvin näet tuon kepulaisten käsittämättömän Helsinki-vihan ja sen ristiriitaiset ilmentymismuodot. Ettei vain Helsinki sittenkin olisi kepulaisille salarakas?
Tuolla Ironcurtainin ketjussa vastineena juuri mainitsemallesi Pystyyn kuolleelle on myös käytetty hyvä puheenvuoro siitä, miten keskellä suomalaisia Helsinki itse asiassa on ja miten laidalla omia maitaan ja eräät jopa niiden kansalaisten enemmistöä ovatkaan eräiden suurvaltojen pääkaupungit:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000028483410 - Toteilevainen
MPP sekoilee selittäessään suomalaisten keskimääräistä etäisyyttä Helsinkiin hubaisasti:
"Mutta jos mittaamme tuon matkan keskimäärin yhtä kansalaista kohden, huomataan, että Rovaniemen suunnasta matka Helsinkiin on huomattavasti lyhyempi kuin päinvastainen matka."
VR kyllä kulkee molempiin suuntiin yhtä pitkän aikaa! Kulkeekohan juna Rovaniemeltä Helsinkiin hitaammin kuin päinvastaiseen suuntaan kulkeva juna, matkahan MPP:n mukaan on Helsingistä Rovaniemelle pitempi kuin päinvastoin?
MPP jatkaa käsittämätöntä sekoiluaan:
"Pääkaupunkin sijainti on siis lähellä ihmisiä, mutta kaukana poroista. Todellisuudessa siis ihmisten on mahdollista piipahtaa Helsingissä jopa päiväseltään, mutta porojen ei."
Viitataankohan tällä hitaisiin teuraskuljetuksiin? MPP:n mukaan inaritar käväisee kepeästi Helsingissä päiväseltään, ellei hän ota porojaan mukaan! Mutta miksi porojen pitäisi ylipäätään matkustaa Helsinkiin, eihän siellä ole niille tarjolla luontaista ravintoakaan. - Ei siellä ole ravintoa ihmisillekään, selittää joku sivustalta, mutta emme kiinnitä häneen tällä erää enempää huomiota.
Mutta ehkä MPP tarkoittaakin sitä, että inaritar pääsee Helsinkiin kätevästi päivässä, mutta takaisin tuloon menee kauemmin, onhan Helsingistä Inariin pidempi matka kuin päinvastoin.Turhaan ei teitä kepulaisia pidetä hiukan yksinkertaisina. Teille joutuu aina selittämään asiat juurta jaksain, rautalnagasta vääntäen.
Kun Helsingissä asuu noin puoli miljonaa ihmistä, näiden siirtyminen Rovaniemelle on yhtä kuin matkan pituus kertaa väen määrä. Rovaniemellä asustaa taas ehkäpä noin 30 000 ihmistä. Näiden siirtyminen Helsinkiin on matkassa mitattuna yhteensä väen määrä kertaa matkan pituus. Loppu on kertolaskua. Sitä opetaan jo peruskoulussa. Kun sitten olet tehnyt laskutehtävän, sinulta voi vielä kysyä, miten kumman ryhmän matka tuli yhteensä pitemmäksi ja kuinka moninkertaisesti.
Vastaus (älä lue ennen laskemista): Rovaniemeneläisten yhteenlaskettu matka tuli 16,7 kertaa pitemmäksi Rovaniemeltä Helsinkiin kuin helsinkiläisten matka Helsingistä Rovaniemelle. Tarvitaan siis esim. noin 17 kertaa pitempi juna helsinkiläisten kuljettamiseen kuin rovaniemeläisten kuskaamiseen.- Toteilevainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Turhaan ei teitä kepulaisia pidetä hiukan yksinkertaisina. Teille joutuu aina selittämään asiat juurta jaksain, rautalnagasta vääntäen.
Kun Helsingissä asuu noin puoli miljonaa ihmistä, näiden siirtyminen Rovaniemelle on yhtä kuin matkan pituus kertaa väen määrä. Rovaniemellä asustaa taas ehkäpä noin 30 000 ihmistä. Näiden siirtyminen Helsinkiin on matkassa mitattuna yhteensä väen määrä kertaa matkan pituus. Loppu on kertolaskua. Sitä opetaan jo peruskoulussa. Kun sitten olet tehnyt laskutehtävän, sinulta voi vielä kysyä, miten kumman ryhmän matka tuli yhteensä pitemmäksi ja kuinka moninkertaisesti.
Vastaus (älä lue ennen laskemista): Rovaniemeneläisten yhteenlaskettu matka tuli 16,7 kertaa pitemmäksi Rovaniemeltä Helsinkiin kuin helsinkiläisten matka Helsingistä Rovaniemelle. Tarvitaan siis esim. noin 17 kertaa pitempi juna helsinkiläisten kuljettamiseen kuin rovaniemeläisten kuskaamiseen.Ihan selvähän tuo on. Sanoinkin edellisessä, että MPP sekoilee selittäessään asiaa. Yksinkertaisen asian selitti niin epäselvästi, että koin jopa velvollisuudekseni ymmärtää sen niin kuin se oli kirjoitettu. Edellisen vastineen kirjoittaminen varmaan selvitti MPP:n omiakin ajatuksia, toiseen suuntaan eivät ajatukset varmaan enää pysty enää kauemmas pääsemäänkään.
Ja mitä tekemistä poroilla asian kanssa on? Se jää vieläkin epäselväksi varmaan meille kaikille. Ja se miten kaikki ihmiset päiväselti Helsingissä ehtivät käydä. Tuommoinen tilastokikkailu, että keskimäärin jonnekin on jonkinlainen matka ei kerro todellisuudesta mitään. Ei se inaritar Helsingissä päiväselti käy, ellei omista privaattijettiä. - Toinen tohelo
Mielipidepankki kirjoitti:
Turhaan ei teitä kepulaisia pidetä hiukan yksinkertaisina. Teille joutuu aina selittämään asiat juurta jaksain, rautalnagasta vääntäen.
Kun Helsingissä asuu noin puoli miljonaa ihmistä, näiden siirtyminen Rovaniemelle on yhtä kuin matkan pituus kertaa väen määrä. Rovaniemellä asustaa taas ehkäpä noin 30 000 ihmistä. Näiden siirtyminen Helsinkiin on matkassa mitattuna yhteensä väen määrä kertaa matkan pituus. Loppu on kertolaskua. Sitä opetaan jo peruskoulussa. Kun sitten olet tehnyt laskutehtävän, sinulta voi vielä kysyä, miten kumman ryhmän matka tuli yhteensä pitemmäksi ja kuinka moninkertaisesti.
Vastaus (älä lue ennen laskemista): Rovaniemeneläisten yhteenlaskettu matka tuli 16,7 kertaa pitemmäksi Rovaniemeltä Helsinkiin kuin helsinkiläisten matka Helsingistä Rovaniemelle. Tarvitaan siis esim. noin 17 kertaa pitempi juna helsinkiläisten kuljettamiseen kuin rovaniemeläisten kuskaamiseen.Ensin MPP kirjoitti, että rovaniemeläisillä on lyhyempi matka Helsinkiin kuin helsinkiläisillä Rovaniemelle. Nyt hän kirjoittaa:
"Rovaniemeneläisten yhteenlaskettu matka tuli 16,7 kertaa pitemmäksi Rovaniemeltä Helsinkiin kuin helsinkiläisten matka Helsingistä Rovaniemelle. Tarvitaan siis esim. noin 17 kertaa pitempi juna helsinkiläisten kuljettamiseen kuin rovaniemeläisten kuskaamiseen."
Nyt siis asia on päinvastoin, rovaniemeläisillä on kin 16,7 kertaa pitempi matka Helsinkiin kuin helsinkiläisillä Rovaniemelle. Mutta jostain apuun tulee 17 kertaa pitempi juna, joka kuskaa helsinkiläiset 16,7 kertaa lyhyemmän matkan, jotta se jotenkin vastaisi normaalipituista rovaniemeläisten käyttämää junaa, joka tosin joutuu kulkemaan lähes 17 kertaa pidemmän matkan... - indignant.
Toinen tohelo kirjoitti:
Ensin MPP kirjoitti, että rovaniemeläisillä on lyhyempi matka Helsinkiin kuin helsinkiläisillä Rovaniemelle. Nyt hän kirjoittaa:
"Rovaniemeneläisten yhteenlaskettu matka tuli 16,7 kertaa pitemmäksi Rovaniemeltä Helsinkiin kuin helsinkiläisten matka Helsingistä Rovaniemelle. Tarvitaan siis esim. noin 17 kertaa pitempi juna helsinkiläisten kuljettamiseen kuin rovaniemeläisten kuskaamiseen."
Nyt siis asia on päinvastoin, rovaniemeläisillä on kin 16,7 kertaa pitempi matka Helsinkiin kuin helsinkiläisillä Rovaniemelle. Mutta jostain apuun tulee 17 kertaa pitempi juna, joka kuskaa helsinkiläiset 16,7 kertaa lyhyemmän matkan, jotta se jotenkin vastaisi normaalipituista rovaniemeläisten käyttämää junaa, joka tosin joutuu kulkemaan lähes 17 kertaa pidemmän matkan...pitkin viedään Viipuriin kaikki ne hullut, jotka haluavat Hesasta pois. Edellyttää tietenkin, ettei sähköt ole katkenneet Suomen puolella ja ettei terroristit ole Venäjän puolella katkoneet raiteita.
- Sonnimies
Mielipidepankki kirjoitti:
Turhaan ei teitä kepulaisia pidetä hiukan yksinkertaisina. Teille joutuu aina selittämään asiat juurta jaksain, rautalnagasta vääntäen.
Kun Helsingissä asuu noin puoli miljonaa ihmistä, näiden siirtyminen Rovaniemelle on yhtä kuin matkan pituus kertaa väen määrä. Rovaniemellä asustaa taas ehkäpä noin 30 000 ihmistä. Näiden siirtyminen Helsinkiin on matkassa mitattuna yhteensä väen määrä kertaa matkan pituus. Loppu on kertolaskua. Sitä opetaan jo peruskoulussa. Kun sitten olet tehnyt laskutehtävän, sinulta voi vielä kysyä, miten kumman ryhmän matka tuli yhteensä pitemmäksi ja kuinka moninkertaisesti.
Vastaus (älä lue ennen laskemista): Rovaniemeneläisten yhteenlaskettu matka tuli 16,7 kertaa pitemmäksi Rovaniemeltä Helsinkiin kuin helsinkiläisten matka Helsingistä Rovaniemelle. Tarvitaan siis esim. noin 17 kertaa pitempi juna helsinkiläisten kuljettamiseen kuin rovaniemeläisten kuskaamiseen.olet, ei muuksi muutu.
"Pääkaupunkin" sijainti on siis lähellä
Se aina lipsahtaa, näiltä "kenkät"- miehiltä, kun eivät osaa sanoa g:tä oikeaan paikkaan. Toteilevainen kirjoitti:
Ihan selvähän tuo on. Sanoinkin edellisessä, että MPP sekoilee selittäessään asiaa. Yksinkertaisen asian selitti niin epäselvästi, että koin jopa velvollisuudekseni ymmärtää sen niin kuin se oli kirjoitettu. Edellisen vastineen kirjoittaminen varmaan selvitti MPP:n omiakin ajatuksia, toiseen suuntaan eivät ajatukset varmaan enää pysty enää kauemmas pääsemäänkään.
Ja mitä tekemistä poroilla asian kanssa on? Se jää vieläkin epäselväksi varmaan meille kaikille. Ja se miten kaikki ihmiset päiväselti Helsingissä ehtivät käydä. Tuommoinen tilastokikkailu, että keskimäärin jonnekin on jonkinlainen matka ei kerro todellisuudesta mitään. Ei se inaritar Helsingissä päiväselti käy, ellei omista privaattijettiä.Ratkaisuja joudutaan ja on järkevääkin yleensä tehdä sen mukaan, että mahdollisimman moni, selvä enemmistö saisi ratkaisusta hyödyn. Jos valintoja tehdään vähemmistön näkökulmasta tai porojen näkökulmasta, kokonaisuus on ylensä aina huonompi. Kun siis maantieteellisiä etäisyyksiä mitataan ottamatta huomioon väestön asumisen painopisteita, tullaan helposti tilanteeseen, missä ulospäin voisi syntyä vaikutelma, missä ratkaisu tehdään porojen eikä ihmisten näkökulmasta. Vaikka Huippusvuoret kuuluvat Norjalle, norjalaiset eivät ole katsoneet järkeväksi tehdä Hammerfestistä pääkaupunkiaan.
- raukkamaisempaa
kirjoittelua olla, teille vanhan aikaisille, kekkosen aikaisille, huru-ukoillehan se sopii.
- muuta
viserrä. On joillakin huvit. Ja mitä välii sillä on, mikä on pääkaupunki ja missä kohtaa maata?
Suurinta osaa suomalaisista tuo asia ei liikuta tai kiinnosta vähääkään. Ihan kuin penskat tappelemassa kumman isillä on hienompi auto. Jo on aiheet vähiin käyneet. Huoh! muuta kirjoitti:
viserrä. On joillakin huvit. Ja mitä välii sillä on, mikä on pääkaupunki ja missä kohtaa maata?
Suurinta osaa suomalaisista tuo asia ei liikuta tai kiinnosta vähääkään. Ihan kuin penskat tappelemassa kumman isillä on hienompi auto. Jo on aiheet vähiin käyneet. Huoh!Onneksi ajattelutapasi ei ole aivan yleinen edes Kepussa. Pääministeri Vanhanen ja eräät muutkin aiemmat kepujohtajat ovat peräänkuuluttaneet metropolipolitiikkaa. Tämä lienee reagointia sille, että Nokian entinen pääjohtaja vaati useankin kerran pääkaupunkiseudun kehittämistä kansainvälisesti houkuttelevaksi metropoliksi.
Kun sanot, ettei asia liikuta suurinta osaa suomalaista, tarkoituksesi lienee silloin sanoa, että suurin osa suomalaisista on käsittämättömän tyhmiä. Tähän verrattuna meillä on sitten kaikeksi onneksi monen alan asinatuntijoita ja poliitikkoja (jopa jokunen kepulainen), jotka eivät suinkaan suhatudu vähätellen kysymykseen siitä, missä pääkaupunkimme sijaitsee ja minkäalaista metropolipolitiikkaa meillä harjoitetaan.- Ei kepulainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Onneksi ajattelutapasi ei ole aivan yleinen edes Kepussa. Pääministeri Vanhanen ja eräät muutkin aiemmat kepujohtajat ovat peräänkuuluttaneet metropolipolitiikkaa. Tämä lienee reagointia sille, että Nokian entinen pääjohtaja vaati useankin kerran pääkaupunkiseudun kehittämistä kansainvälisesti houkuttelevaksi metropoliksi.
Kun sanot, ettei asia liikuta suurinta osaa suomalaista, tarkoituksesi lienee silloin sanoa, että suurin osa suomalaisista on käsittämättömän tyhmiä. Tähän verrattuna meillä on sitten kaikeksi onneksi monen alan asinatuntijoita ja poliitikkoja (jopa jokunen kepulainen), jotka eivät suinkaan suhatudu vähätellen kysymykseen siitä, missä pääkaupunkimme sijaitsee ja minkäalaista metropolipolitiikkaa meillä harjoitetaan.Mene tekemään ympäri Suomea gallup, kysy ihmisiltä miten Helsinki kuuluu heidän elämäänsä?
Saat varmasti vastauksen, joka tukee väitettäni. Ei ole kyse tyhmyydestä. Jos itse asuisit jossakin muualla kuin stadissa, tuskin jatkuvasti jahkailisit yhden kaupungin asioita. Jossa et edes asu.
- kepulaiset
Keskustalla on kumman skitsofreeninen suhde sille itselleen ja eritoten kannattajakunnalleen elintärkeisiin Helsinkiin ja Euroopan Unioniin.
Ilman Helsingin ja muiden isojen kaupunkien verokertymän tasaamista pienemmille kunnille olisi maaseudun palvelut jouduttu lopettamaan ja kepulandia tyhjentäämään jo kauan sitten. Ja ilman EU:n kautta kierrätettyjä maataloustukimiljardeja Suomessa ei juuri viljeltäisi kuin harrastuksen vuoksi ja perinteen vaalimiseksi.
Molempia elättäjiä Keskustassa kuitenkin kammotaan, ja suorastaan vihataan, mutta kaikenlaisia etuuksia näiden tarjoamilla rahoilla ollaan valmiit ottamaan- jutut
tavallisia ihmisiä kiinnosta! Ei kannata yleistää.
- kehitystä kaikille
Kyllä Suomessa voitaisiin vaihtaa pääkaupunkia.
Onhan se ollut Porvoossakin. Ja Turussa.
Kyllä tätä Helsingin touhua on jo kateltu tarpeeksi.
Suomi voisi olla paljon kovempi juttu, jos ei oltaisi niin helsinkikeskeisiä. Helsinki kyllä pärjää jo omillaan. Olisi aika buustata joku muu seutu kasvualueeksi!- oivallusta ei
ole tänään nähty, kannatetaan!
- hyvä..
oivallusta ei kirjoitti:
ole tänään nähty, kannatetaan!
ajatus. Meitsikin kannattaa.
>>>Onko Helsingiin muualta Suomessa pitkä matka kuten "Pystyyn kuollut" sanoo. Toki se on pitkä, jos matkaa mitataan maantieteellisinä etäisyyksinä.>Toisin kuin "Pystyyn kuollut" väittää, monien valtioiden pääkaupunki sijaitsee syrjässä eikä maan keskipisteessä. Tukholma, Oslo, Pariisi, Lontoo, Washington, Peking, Berliini eivät ole missään maansa keskustassa.
Yritin jo alussa kertoa sen, että maantieteellinen syrjäisyys voi olla eri asia kuin väestömaantieteellinen syrjäisyys. Pääkaupunkeja on yleensä sijoiteta viivottimen kanssa johonkin maantieteelliseen keskustaan kuten vaikkapa Suomessa Piippolaan. Paljon enemmän kiinnitetään huomiota siihen, missä kohdin ihmiset asuvat maassa. Väestön painopiste on selvästi etelässä, joten tältä kannalta on järkevää, että pääkaupunki on selkeästi Piippolasta etelämpänä.
Sen lisäksi tulevat historialliset ja taloudelliset sekä muut toiminnalliset perusteet. Meriyhteys on ollut aiemmin tärkeä, joten se on usein ollut painava peruste pääkaupunkia valittaessa. Harvoin meriä löytyy maan keskipistealueilta. Itämeren alue on muodostanut ja voisi muodostaa jatkossakin tärkeän kauppa-alueen. Itämeren ympärillä olevissa valtioissa on pääkaupunki tai jokin muu merkittävä kaupunki Itämeren rannalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Suomessa on muutamakin (Helsinki, Turku, Espoo, Vantaa, Oulu) suuri kaupunki sijoittunut näin. Tämän kokoluokan kaupungeista vain Tampere sijaitsee sisämaassa. Myös Ruotsin suurimmat kaupungit (Tukholma, Göteborg ja Malmö) ovat merenrantakaupunkeja. Viron pääkaupunki Tallinna on myös meren rannalla. Venäjänkin toiseksi merkittävin kapunki Pietari sijaitsee tällä alueella. Yleisesti voi sanoa, että kansainväliset yhteydet ovat tärkeä kriteeri maan pääkaupunkia valittaessa.
Yhtä luonteva sijainti pääkaupungille voisi olla Turku, vaikka se sijaitsee vieläkin syrjemmässä Piippolasta katsottuna kuin Helsinki. Turku täyttää kuitenkin muita pääkaupungilta vaadittavia kriteerejä. Historiallinen muutos astui tässä kohdin peliin 1810-luvulla, kun Suomi liitettiin Venäjään ja Venäjä halusi pääkaupunkimme lähemmäs Pietaria kuin Tukholmaa.
Modernien teollisuusvaltioiden taloudellinen toimeliaisuus näyttää keskittyvän hyvien yhteyksien päähän. Pohjoismaissa tämä on tarkoittanut lähelle meriyhteyksiä. Väestön maantieteellinen sijainti painottuu maan taloudellisen toimeliaisuuden mukaisesti. Jos pääkaupunkina olisi Tampere, se ei silti olisi väkiluvultaan maan suurinta aluetta. Rannikoilta löytyisi varmasti suurempi asutuskeskittymä. Silloin voisi sanoa, että rannikoilla asuvien olisi vaikea piipahtaa vain Tampereella. Kun peräti viidennes koko maan väestöstä asuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, näiden on melko vaivatonta piipahtaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi milloin vain Helsingin juhlaviikoilla. Kovin suurta vaivaa ei tuollainen piipahtaminen edellytä linjan Turku-Hämeenlinna-Lahti-Porvoo sisällä asuvienkaan kohdalla. Tällä alueella asuu jo melkoinen osa koko Suomen väestöstä.Mielipidepankki kirjoitti:
Yritin jo alussa kertoa sen, että maantieteellinen syrjäisyys voi olla eri asia kuin väestömaantieteellinen syrjäisyys. Pääkaupunkeja on yleensä sijoiteta viivottimen kanssa johonkin maantieteelliseen keskustaan kuten vaikkapa Suomessa Piippolaan. Paljon enemmän kiinnitetään huomiota siihen, missä kohdin ihmiset asuvat maassa. Väestön painopiste on selvästi etelässä, joten tältä kannalta on järkevää, että pääkaupunki on selkeästi Piippolasta etelämpänä.
Sen lisäksi tulevat historialliset ja taloudelliset sekä muut toiminnalliset perusteet. Meriyhteys on ollut aiemmin tärkeä, joten se on usein ollut painava peruste pääkaupunkia valittaessa. Harvoin meriä löytyy maan keskipistealueilta. Itämeren alue on muodostanut ja voisi muodostaa jatkossakin tärkeän kauppa-alueen. Itämeren ympärillä olevissa valtioissa on pääkaupunki tai jokin muu merkittävä kaupunki Itämeren rannalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Suomessa on muutamakin (Helsinki, Turku, Espoo, Vantaa, Oulu) suuri kaupunki sijoittunut näin. Tämän kokoluokan kaupungeista vain Tampere sijaitsee sisämaassa. Myös Ruotsin suurimmat kaupungit (Tukholma, Göteborg ja Malmö) ovat merenrantakaupunkeja. Viron pääkaupunki Tallinna on myös meren rannalla. Venäjänkin toiseksi merkittävin kapunki Pietari sijaitsee tällä alueella. Yleisesti voi sanoa, että kansainväliset yhteydet ovat tärkeä kriteeri maan pääkaupunkia valittaessa.
Yhtä luonteva sijainti pääkaupungille voisi olla Turku, vaikka se sijaitsee vieläkin syrjemmässä Piippolasta katsottuna kuin Helsinki. Turku täyttää kuitenkin muita pääkaupungilta vaadittavia kriteerejä. Historiallinen muutos astui tässä kohdin peliin 1810-luvulla, kun Suomi liitettiin Venäjään ja Venäjä halusi pääkaupunkimme lähemmäs Pietaria kuin Tukholmaa.
Modernien teollisuusvaltioiden taloudellinen toimeliaisuus näyttää keskittyvän hyvien yhteyksien päähän. Pohjoismaissa tämä on tarkoittanut lähelle meriyhteyksiä. Väestön maantieteellinen sijainti painottuu maan taloudellisen toimeliaisuuden mukaisesti. Jos pääkaupunkina olisi Tampere, se ei silti olisi väkiluvultaan maan suurinta aluetta. Rannikoilta löytyisi varmasti suurempi asutuskeskittymä. Silloin voisi sanoa, että rannikoilla asuvien olisi vaikea piipahtaa vain Tampereella. Kun peräti viidennes koko maan väestöstä asuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, näiden on melko vaivatonta piipahtaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi milloin vain Helsingin juhlaviikoilla. Kovin suurta vaivaa ei tuollainen piipahtaminen edellytä linjan Turku-Hämeenlinna-Lahti-Porvoo sisällä asuvienkaan kohdalla. Tällä alueella asuu jo melkoinen osa koko Suomen väestöstä.... tässä asiassa muutoin kuin siinä mielessä, että Viron kepulaiset rynnisivät Helsingin Juhlaviikoille, sillä kepulaisillehan tuo kutsu esitettiin. Aika vähän kepulaisia tai muidenkaan puolueiden kannattajia juhlaviikoille Virosta taitaa tulla. Liikenneyhteyksien toimimisesta sinne päin loppuillasta en tiedä.
Jos Venäjän tsaari oli tehnyt Tampereesta Suomen pääkaupungin, se voisi olla hyvinkin maan suurin kaupunki. Helsinki oli 1800-luvun alussa suhteellisen vaatimattoman kokoinen ja kasvoi hallinnon, ei satamansa perustalle. Mutta epäilemättä Helsinki olisi merkittävä satamakaupunki tänä päivänä myös ilman pääkaupunkiasemaa ja sen tuomia taloudellisia etuisuuksiakin. Kyllähän sinne jonkinlainen pistoraide olisi rakennettu.
Jos taas juhlaviikkoja vietettäisiin syyskesästä Helsingin sijasta Tampereella, ne epäilemättä kärsisivät lähes yhtä suuresta pulasta saada vierailijoita muualta Suomesta kuin Helsingin juhlaviikotkin. Junat tuskin lähtisivät Helsinkiin, Turkuun, Itä-Suomeen tai pohjoiseen yöllä Tampereeltakaan.
- Huomioitsija
Mielipidepankki puolustaa erikoisesti Helsingin pääkaupunkiutta selittämällä, että sinne on suurella osalla suomalaisista lyhyt matka. Sijainti etelärannikolla ei kuitenkaan todellisuudessa ole paras paikka MPP:n kriteereillä.
Jos halutaan olla kaikille mahdollisimman tasapuolisia on pääkaupungin sijaittava ns. Weberin pisteessä eli väestöllisessä keskipisteessä. Nykyisin se on Hauholla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Weberin_piste- alueelle
Helsinki pärjää jo omillaan.
Jos olisit tutustunut paremmin edeltäviin kirjoituksiini tässä yhteydessä, olisit havainnut, etten suinkaan puolusta Helsingin asemaa vain väestömaantieteellisin perustein. Se on yksi argumentti muiden joukossa. Muita ovat esim. liikenneyhteydet kansainvälisesti, historiallisesti merkittävään talousalueeseen kuuluminen, Venäjän tekemä päätös ja sen historialliset seuraukset jne. Hauho tuskin täyttää näitä muita kriteerejä, jotka voivat olla painavammatkin kuin tarkka väestömaantieteellinen sijainti. Toki Hauhokin olisi parempi kuin vaikkapa Ilomantsi tai Salla.
- Kalastajakivet
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos olisit tutustunut paremmin edeltäviin kirjoituksiini tässä yhteydessä, olisit havainnut, etten suinkaan puolusta Helsingin asemaa vain väestömaantieteellisin perustein. Se on yksi argumentti muiden joukossa. Muita ovat esim. liikenneyhteydet kansainvälisesti, historiallisesti merkittävään talousalueeseen kuuluminen, Venäjän tekemä päätös ja sen historialliset seuraukset jne. Hauho tuskin täyttää näitä muita kriteerejä, jotka voivat olla painavammatkin kuin tarkka väestömaantieteellinen sijainti. Toki Hauhokin olisi parempi kuin vaikkapa Ilomantsi tai Salla.
Helsinki ei ole luonnollinen kaupunki vaan ainoastaan Kustaa Vaasan pakkoperustama kaupunki. Samaa tehtiin muuallakin Euroopassa ja maailmalla kun kuninkaanmulkut halusivat näyttää kansalaisille valtaansa.
Ei Helsingin asema pääkaupunkina perustu oikeastaan mihinkään. - Huomioitsija
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos olisit tutustunut paremmin edeltäviin kirjoituksiini tässä yhteydessä, olisit havainnut, etten suinkaan puolusta Helsingin asemaa vain väestömaantieteellisin perustein. Se on yksi argumentti muiden joukossa. Muita ovat esim. liikenneyhteydet kansainvälisesti, historiallisesti merkittävään talousalueeseen kuuluminen, Venäjän tekemä päätös ja sen historialliset seuraukset jne. Hauho tuskin täyttää näitä muita kriteerejä, jotka voivat olla painavammatkin kuin tarkka väestömaantieteellinen sijainti. Toki Hauhokin olisi parempi kuin vaikkapa Ilomantsi tai Salla.
Aivan totta tuo. Mutta et tainnut mainita sota-ajan oloja, jolloin merenrantasijainti ei välttämättä ole paras mahdollinen, jos vastustaja hyökkää suurella laivastolla. Helsingin tilanne saattaa olla Suomen linnan ansiosta parempi kuin merenrantakaupungeilla keskimäärin. Turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen hallintokaupungin olisi syytä olla poissa rannikolta. Ja huomauttaisin vielä, ettei pääkaupungin tarvitse olla maan suurin kaupunki. Parempi olisikin jos teollisuus ja kauppa keskittyisi jonnekin muualle kuin pääkaupunkiin. Näin itse asiassa onkin useissa maissa.
Hieman lisää aiheesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Center_of_population#Capitals Huomioitsija kirjoitti:
Aivan totta tuo. Mutta et tainnut mainita sota-ajan oloja, jolloin merenrantasijainti ei välttämättä ole paras mahdollinen, jos vastustaja hyökkää suurella laivastolla. Helsingin tilanne saattaa olla Suomen linnan ansiosta parempi kuin merenrantakaupungeilla keskimäärin. Turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen hallintokaupungin olisi syytä olla poissa rannikolta. Ja huomauttaisin vielä, ettei pääkaupungin tarvitse olla maan suurin kaupunki. Parempi olisikin jos teollisuus ja kauppa keskittyisi jonnekin muualle kuin pääkaupunkiin. Näin itse asiassa onkin useissa maissa.
Hieman lisää aiheesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Center_of_population#CapitalsSodan aikainen sijainti riippuu nyt vähän siitä, mistä aikakaudesta on kyse. Jos puhutaan 1800-luvusta, sodankäynti oli silloin vielä suht herrasmiesmäistä, jolloin helsinkiläiset saattoivat esim. Kaivopuiston kallioilta seurata ssodankäynnin kulkua. Viholliset eivät kohdistaneet sotatoimiaan suoraan siviiliväestöä kohtaan.
1900-luvulla ihmisen moraali heikkeni ja alkoivat tarkoituksellisesti puolustuskyvyttömiin siviileihin kohdistuneet hyökkäykset, joiden tarkoituksena oli saada vastustajan henkinen tasapaino järkytetyksi. Helsinkikin joutui tällaisen hyökkäyksen kohteeksi vuonna 1939 ja myöhemmin. Hallintomme ei ollut sen vuoksi uhattuna, sillä päätöksentekojärjestelmiä voitiin siirtää muualle. Sodanjohto oli myös muualla. Pääkaupunki ei eroa tässä kohdin muista asutuskeskuksista. USAn hyökkäys Bagdadiin ei kerro hyökkäyksestä sotilaallisia kohteita vastaan, vaan sen tarkoituksena oli näyttää irakilaisille USAn sotilaallinen voima eli kertoa mietn käy, jos ei antauduta. Tällaisen arvellaan luovan poliittista painostusta ja aseellisia vallankumoushankkeita maan sisällä.
Kun otetaan turvallisuusnäkökohdat huomioon maan pääkaupungin pitäisi sijaita jossain kallion sisällä ja melko syvällä kaiken lisäksi. Silloin on sama, onko sopiva kallio rannikolla, sisämaassa vai meren alla.
Teollisuuden ja kaupan keskittymiselle maan pääkaupunkiin on syynsä. Useimmin nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa kuin ovat liittymättä. Lisäksi on voinut historian juoksussa käydä niin, että pääkaupunki on jäänyt teollistumisen suhteen jonkun muun kaupungin varjoon. Näin on esim. Italiassa, missä Milano on noussut Rooman ohi tässä suhteessa.
Toimintojen keskittämisellä lienee etunsa. Yritystoiminta ja hallinto eivät toimi erillisinä, vaan vuorovaikutuksessa. Fyysinen läheisyys luo monasti hallinnolle edellytykset tarkastella konkreettisesti yritystoiminnan tarpeita. Näyttää esim. siltä, että Helsingissä sekä Kokoomus että demarit toimivat paljossa keskenään yhteisymmärryksessä yritystoiminnan tarpeiden kanssa. Sipoo-projekti sekä Vuosaaren satamahanke ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Euroopan maista ei tule nyt heti mieleen kuin Hollanti ja ehkä Sveitsi, missä pääkaupunki ja kaupallis-taloudellisen toiminnan keskus eivät ole sama kaupunki. Molemmat maat ovat pieniä ja eätisyydet lyhyitä. Saksassa oli aiemmin Bonn hallintokaupunkina, mutta se johtui hävitystä sodasta. Saksan yhdistymisen jälkeen Berliini palautettiin pääkaupungiksi.- BERLIINI
Mielipidepankki kirjoitti:
Sodan aikainen sijainti riippuu nyt vähän siitä, mistä aikakaudesta on kyse. Jos puhutaan 1800-luvusta, sodankäynti oli silloin vielä suht herrasmiesmäistä, jolloin helsinkiläiset saattoivat esim. Kaivopuiston kallioilta seurata ssodankäynnin kulkua. Viholliset eivät kohdistaneet sotatoimiaan suoraan siviiliväestöä kohtaan.
1900-luvulla ihmisen moraali heikkeni ja alkoivat tarkoituksellisesti puolustuskyvyttömiin siviileihin kohdistuneet hyökkäykset, joiden tarkoituksena oli saada vastustajan henkinen tasapaino järkytetyksi. Helsinkikin joutui tällaisen hyökkäyksen kohteeksi vuonna 1939 ja myöhemmin. Hallintomme ei ollut sen vuoksi uhattuna, sillä päätöksentekojärjestelmiä voitiin siirtää muualle. Sodanjohto oli myös muualla. Pääkaupunki ei eroa tässä kohdin muista asutuskeskuksista. USAn hyökkäys Bagdadiin ei kerro hyökkäyksestä sotilaallisia kohteita vastaan, vaan sen tarkoituksena oli näyttää irakilaisille USAn sotilaallinen voima eli kertoa mietn käy, jos ei antauduta. Tällaisen arvellaan luovan poliittista painostusta ja aseellisia vallankumoushankkeita maan sisällä.
Kun otetaan turvallisuusnäkökohdat huomioon maan pääkaupungin pitäisi sijaita jossain kallion sisällä ja melko syvällä kaiken lisäksi. Silloin on sama, onko sopiva kallio rannikolla, sisämaassa vai meren alla.
Teollisuuden ja kaupan keskittymiselle maan pääkaupunkiin on syynsä. Useimmin nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa kuin ovat liittymättä. Lisäksi on voinut historian juoksussa käydä niin, että pääkaupunki on jäänyt teollistumisen suhteen jonkun muun kaupungin varjoon. Näin on esim. Italiassa, missä Milano on noussut Rooman ohi tässä suhteessa.
Toimintojen keskittämisellä lienee etunsa. Yritystoiminta ja hallinto eivät toimi erillisinä, vaan vuorovaikutuksessa. Fyysinen läheisyys luo monasti hallinnolle edellytykset tarkastella konkreettisesti yritystoiminnan tarpeita. Näyttää esim. siltä, että Helsingissä sekä Kokoomus että demarit toimivat paljossa keskenään yhteisymmärryksessä yritystoiminnan tarpeiden kanssa. Sipoo-projekti sekä Vuosaaren satamahanke ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Euroopan maista ei tule nyt heti mieleen kuin Hollanti ja ehkä Sveitsi, missä pääkaupunki ja kaupallis-taloudellisen toiminnan keskus eivät ole sama kaupunki. Molemmat maat ovat pieniä ja eätisyydet lyhyitä. Saksassa oli aiemmin Bonn hallintokaupunkina, mutta se johtui hävitystä sodasta. Saksan yhdistymisen jälkeen Berliini palautettiin pääkaupungiksi.Ah du bist so besserwisser. Hast du schönt im dein zeller?
- Huomioitsija
Mielipidepankki kirjoitti:
Sodan aikainen sijainti riippuu nyt vähän siitä, mistä aikakaudesta on kyse. Jos puhutaan 1800-luvusta, sodankäynti oli silloin vielä suht herrasmiesmäistä, jolloin helsinkiläiset saattoivat esim. Kaivopuiston kallioilta seurata ssodankäynnin kulkua. Viholliset eivät kohdistaneet sotatoimiaan suoraan siviiliväestöä kohtaan.
1900-luvulla ihmisen moraali heikkeni ja alkoivat tarkoituksellisesti puolustuskyvyttömiin siviileihin kohdistuneet hyökkäykset, joiden tarkoituksena oli saada vastustajan henkinen tasapaino järkytetyksi. Helsinkikin joutui tällaisen hyökkäyksen kohteeksi vuonna 1939 ja myöhemmin. Hallintomme ei ollut sen vuoksi uhattuna, sillä päätöksentekojärjestelmiä voitiin siirtää muualle. Sodanjohto oli myös muualla. Pääkaupunki ei eroa tässä kohdin muista asutuskeskuksista. USAn hyökkäys Bagdadiin ei kerro hyökkäyksestä sotilaallisia kohteita vastaan, vaan sen tarkoituksena oli näyttää irakilaisille USAn sotilaallinen voima eli kertoa mietn käy, jos ei antauduta. Tällaisen arvellaan luovan poliittista painostusta ja aseellisia vallankumoushankkeita maan sisällä.
Kun otetaan turvallisuusnäkökohdat huomioon maan pääkaupungin pitäisi sijaita jossain kallion sisällä ja melko syvällä kaiken lisäksi. Silloin on sama, onko sopiva kallio rannikolla, sisämaassa vai meren alla.
Teollisuuden ja kaupan keskittymiselle maan pääkaupunkiin on syynsä. Useimmin nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa kuin ovat liittymättä. Lisäksi on voinut historian juoksussa käydä niin, että pääkaupunki on jäänyt teollistumisen suhteen jonkun muun kaupungin varjoon. Näin on esim. Italiassa, missä Milano on noussut Rooman ohi tässä suhteessa.
Toimintojen keskittämisellä lienee etunsa. Yritystoiminta ja hallinto eivät toimi erillisinä, vaan vuorovaikutuksessa. Fyysinen läheisyys luo monasti hallinnolle edellytykset tarkastella konkreettisesti yritystoiminnan tarpeita. Näyttää esim. siltä, että Helsingissä sekä Kokoomus että demarit toimivat paljossa keskenään yhteisymmärryksessä yritystoiminnan tarpeiden kanssa. Sipoo-projekti sekä Vuosaaren satamahanke ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Euroopan maista ei tule nyt heti mieleen kuin Hollanti ja ehkä Sveitsi, missä pääkaupunki ja kaupallis-taloudellisen toiminnan keskus eivät ole sama kaupunki. Molemmat maat ovat pieniä ja eätisyydet lyhyitä. Saksassa oli aiemmin Bonn hallintokaupunkina, mutta se johtui hävitystä sodasta. Saksan yhdistymisen jälkeen Berliini palautettiin pääkaupungiksi.Pikamuisteloideni mukaan maat, joissa pääkaupunki ei ole samalla suurin kaupunki, ovat yleensä suuria maita.
Kiina: pk Peking, sk Shanghai
USA: pk Washington, sk New York
Australia: Canberra, Sydney
Intia: Delhi, Mumbai
Uusi-Seelanti: Wellington, Auckland
Brasilia: Basilia, Sao Paolo
Etelä-Afrikka: Pretoria, Johannesburg
Lienee vielä paljon lisää näitä, mutta yli puolet maapallon väestöstä jo näidenkin esimerkkien mukaan asuu maassa, jossa isoin kaupunki ei ole pääkaupunki. - Huomioitsija
Huomioitsija kirjoitti:
Pikamuisteloideni mukaan maat, joissa pääkaupunki ei ole samalla suurin kaupunki, ovat yleensä suuria maita.
Kiina: pk Peking, sk Shanghai
USA: pk Washington, sk New York
Australia: Canberra, Sydney
Intia: Delhi, Mumbai
Uusi-Seelanti: Wellington, Auckland
Brasilia: Basilia, Sao Paolo
Etelä-Afrikka: Pretoria, Johannesburg
Lienee vielä paljon lisää näitä, mutta yli puolet maapallon väestöstä jo näidenkin esimerkkien mukaan asuu maassa, jossa isoin kaupunki ei ole pääkaupunki.Kanada: Ottawa, Toronto
Tämän esimerkin jälkeen luultavasti suurin osa maapinta-alasta kuuluu maihin, joissa pääkaupunki ei ole suurin kaupunki
- yksi kylähullu
Tässäkin taitaa jäljet johtaa Kekkoseen ja hänen mantteliperijäkseen itse itsensä valinneeseen Väyryseen.
Kekkonen halusi teollistaa maatamme, erityisesti pohjoista. Kekkosen ohjelma perustui vientiteollisuuden ensisijaisuudelle, ja valtion omistaman teollisuuden sijoittamiselle kehitysalueille. Hyviä tavoitteita kaikki tyynni ja hyviä hankkeita toteutuikin, mm. Tornion terästehdas. Kekkosen aluepolitiikka siis toi vastinetta maakuntiin.
Teollisuus kasvoi ja työntekijöiden tulot ja etuudet paranivat. Väyrysen kepu alkoi sille vastapainoksi vaatia etuuksia haja-asutusalueille jääneille, syntyi erilaisien tulonsiirtojen systeemi jossa aina vaan enemmän rahaa siirretään kaupungeista maakuntiin. Ja jos jotain vaatimusta ei saada läpi, syyllisiä ovat Helsingin herrat. Väyrysen tahtopolitiikan vastakkainasettelussa luotiin mielikuvaa kaupunkien ja niiden asukkaiden pahansuopaisuudesta maalaisia kohtaan. Väyrysen jälkeenkin kepu on jatkanut samaa vastikkeettoman aluepolitiikan tekemistään.
Tahtopolitiikan opit kylvettiin hedelmälliseen maaperään, tupa-iltojen poliittisesta kiihotuksesta on tullut ainut totuus maaseudun ihmisten mielissä. Helsinki nähdään erityisenä mörkönä, muut kaupungit pienenpinä pahoina.
Vanhanen ja muut vapaamielisemmät keskustajohtajat ovat yrittäneet kääntää puolueen linjaa kaupunkimyönteisemmäksi, mutta aina ilmestyy joku Korhonen joka palauttaa impivaaralaisuuden ja varmistaa ettei aitovieriltä poistuta.Olen hieman lopun tulkinnasta eri mieltä, mutta se ei muuta sitä, että tässä kohdin näkemyksemme ovat perustaltaan samanlaiset.
Impivaaralaisuuden palauttaminen ei ole itsetarkoituksellista. Jos olet samaa mieltä, emme ole edes tulkinnasta eri mieltä. Impivaaralaisuuden korostamisessa on minun tulkintani mukaan selvä motiivi. Motiivina on Kepun vallan uusintamisen edellytys. Väestörakenteen on tuettava impivaaralaista erillään oloa ja identiteettiä. Juuri tästä eriytymisestä ja itsellisyyden illusiosta kepulaisuus ammentaa voimansa. Valitettavasti Kepun jymäyttävät ihmiset ovat saaneet tästä ökykepulaisten vallanhimosta aina kärsiä.
Vanhasen poliittinen suuntaus Kepussa on luonnolloisesti koko maan edun kannalta järkevintä mitä on nähty. Kepun vallanhimoiset ökymiehet eivät kuitenkaan ajattele maan etua vaan omaa etuaan.
- Keskustaporvari
Pertilläkin oli 350 km: matka kuljettavanaan :)
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=284372&version=335355&- Kuis hurisee?
Kiirettä pitää Metalliliiton ja SAK:n hommissa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1301355
- 101876
- 75713
- 51605
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa13511ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40484Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m153451Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..30417Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;175384- 25381