Minkälaiseksi

Raamatussa oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihan jotain muuta, kuin normaalissa kielenkäytössä.

2 Sam.6:1-10, 1 Aik.13:9-12

Ussan kova kohtalo kun Ussa koetti vaan estää liiton arkkia kaatumasta. Ussa tarttui liiton arkkiin tukeakseen sitä (eli olisiko Jahven tahto ollut, että hänen arkkinsa kaatuu maahan ja voisi jopa rikkoutua?). Vaan mikä oli "armollisen ja vanhurskaan Jahven" - jota "rakkaudeksikin" sanotaan UT:ssa - reaktio: Ussaa kohtasi Jahven viha ja Jahve löi Ussan kuoliaaksi, koska Ussa koski liiton arkkiin. Jopa Daavid kauhistui Jahven tekoa ja pelkäsi ottaa arkkia luokseen. Jahvelle oli tärkeintä siis jokin "puinen koristeltu laatikko" ja sen "pyhyys" eikä ihminen, ihmisen elämä. Ussan kuolemasta joutui kärsimään ja suremaan tämän perhe (vaimo, lapset ja Ussan vanhemmat, joille Ussa oli vanhuuden turva). Varsin todennäköisesti Ussalla perhe oli tuossa yhteiskunnassa. Tuskin Ussa mikään pikkupoika oli.

4 Ms.15:32-36

Mitä pitäisi etiikan kannalta ajatella Jahven käyttämästä "taannehtivasta oikeuskäytännöstä"? Mies keräili puita sapattina ja eräät pidättivät hänet ja veivät Mooseksen sekä Aaronin eteen. Miesparkaa pidettiin vankina, koska ei ollut olemassa selvää määräystä, miten menetellä. Puiden kerääminen sapattina ei siis ollut kielletty, siitä asiasta ei ollut lakia voimassa silloin kun teko tehtiin. Vaan mikä oli "vanhurskaan ja oikein tuomitsevan" Jahven päätös: mies käskettiin tappaa kivittämällä ja kansa vei hänet leirin ulkopuolelle kivittäen hänet hengiltä. Onko tuollainen taannehtiva oikeuskäytäntö reilua ja oikeudenmukaista? Mikä hyväksyttävä oikeusperuste oli Jahvella käskeä tappamaan ihminen (jolta jäi surevaa perhettä) siksi, että tämä teki asian, jota ei ollut kielletty Jahven pikkutarkassa laissa?