LUE RAAMATUSTA - ÄLÄ ARVAILE !
>
Pitäisi edes kerran vilkaista Raamattua, ennenkuin ryhtyy opettajaksi. Ylläoleva lausahdus osoittaa, että tuo elää uskossa kuulopuheisiin.
Sinun, joka noin lausahdit, on aihetta tutustua Jobin kirjaan. Lukea se niin moneen kertaan, että todella tiedät, mainitaanko siinä sapatti vai ei!
Jos et löydä Jobin kirjaa Raamatustasi, niin kuuntelepa radio Deitä heti huomisesta lähtien!
Norvanto lukee ja selittää Dein aalloilla Jobin kirjaa arkisin klo 21 ja 6. On vasta alkuvaiheissa.
Aadamin ja Nooankaan aikaan ei ollut erityistä, mainitsemaasi "Jumalan kansaa".
Ei Jobinkaan aikoihin ollut, mutta Job oli niitä patriarkkoja, jotka opettivat oikeaa Jumalan tuntemista. Job lienee kuulunut Aabrahamin sukuun ja eli ennen Moosesta tietysti.
SITTEN TULEE MOOSEKSEN AIKA - kronologisesti esitän
1.
"Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala" antaa esimakua sapatista, kun matkalla Egyptistä Israeliin annettiin mannaa taivaasta. Annettiin kuudentena päivänä myös seitsemännen päivän annos.
2. Moos.16:5-7. Mooses kehottaa tämän 40 vuotta kestävän ihmeen kautta alati muistamaan Jumalaa, joka vapautti Egyptin pakkotyöstä. (2.Ms.15:22 - 17:7).
2.
Siinailla annetaan laki Mooseksen kautta. Kolmatta käskyä, sapattia, kehotetaan viettämään sen muistamiseksi, että Herra lepäsi 7. päivänä, 2.Moos.20:8-11.
3.
UUDET! Uusista laintauluista kertoo 2.Moos.34. luku!
S a p a t t i a käsketään viettämään (2.Ms.34:21-24), koska Herra LAAJENTAA asuinalueen, - jae 24.
4.
Sapatti luokitellaan "JUHLA-AJAKSI", 3. Moos.23:1-3 !
Uudessa liitossa sanotaan noista juhla-ajoista TIETYSTI:
Kol 2:15-17 :
15 Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.
16 Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
17 jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.
5.
Mooses kutsuu koolle KOKO kansan ja määrää 10 käskyn lain. Koska Jumala on juuri evännyt Moosekselta ( 5.Ms.3:23-29) pääsyn Luvattuun maahan, Mooses jo tuolla puolen Jordan-virran asettaa tämän lain, joka on vakavasti voimassa siellä Luvatussa maassa.
Kolmas käsky, se SAPATTIKÄSKY, saa tuossa yhteydessä jälleen AJANKOHTAIEN päämäärän:
5. Moos. 5:12-15 :
12 Ota vaari lepopäivästä, niin että sen pyhität, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt.
13 Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
14 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi,
sinun härkäsi, aasisi tai muu juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on, että palvelijasi ja palvelijattaresi saisivat levätä niinkuin sinäkin.
15 Ja muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. S e n t ä h d e n Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivän.
Kaiken kaikkeaan 5. Mooses on lakikokoelma. Siinä on lukuisia eriasteisia sapattikäskyjäkin, noudatettavaksi siinä Luvatussa maassa. Mooses itse ei tästä noudattamisesta Luvatussa maassa päässyt nauttimaan.
UUDESSA TESTAMENTISSA
Mariat kävivät sapattiaattona Jeesuksen haudalla, sillä olihan Jeesus menehtynyt ristillä.
Sapatinjälkeisenä päivänä totesivat sapatin Herran sittenkin ylösnousseen.
Se siitä, sapatista, heidän kohdallaan. Markus 15:40- 16:8.
Jeesus puhuu Matt 24:15-44 kaikkien aikojen suurimmasta ahdingosta, jollaista ei ole ennen ollut, eikä ole jälkeen tuleva.
Sen täytyy siis olla jotain paljon, paljon enemmän kuin Jerusalemin hävitys 70 jKr tai tapahtumat toisen maailmansodan yhteydessä.
Ahdinko näinollen on joka tapauksessa edessäpäin.
Näyttäisi siltä, että Jeesus tiesi jumalaton (so. : ilman Jeesusta) juutalaiskansan olevan niin kovasti sapattilain alla, että eivät uskalla lepopäivänä paeta henkensä edestä.
Elleivät sitten sillä hetkellä käänny rukouksissaan Jeesuksen puoleen.
Olen foorumilaisilta tivannut parempaa selitystä tuohon Matt 24:20, mutta en ole saanut yhtäkään asiallista vastausta. Kovasti minua kiinnostaisi kattava selvitys!
Matt 24:20
Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina. [2. Tim. 4:21 | 2. Moos. 16:29].
1000-VUOTISESSA RAUHAN VALTAKUNNASSA
EHKÄ joku muu löytää Raamatusta maininnan, että 1000-vuotisessa valtakunnassa vietettäisiin viikkosapattia - vaikkapa sen kunniaksi, että meidän veljiemme syyttäjä on sidottuna tuon 1000 vuoden ajan.
Minä löysin maininnan vain v u o t u i s e s t a sapattijuhlasta.
Sak 14:16-17
16 Kaikki jäljellä olevat niistä kansoista, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, tulevat nyt sinne vuosi vuodelta kumartaen rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa. [Jes. 66:23]
17 Mutta jos jokin kansa ei tule Jerusalemiin rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, niin se saa turhaan odottaa maahansa sadetta. [Jes. 5:6].
Sapatin historia lyhyesti
23
370
Vastaukset
- olenko jäljillä?
Muissa evankeliumeissa (Mark.13:18 Mutta rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvella ja Luuk.21) ei ole sapatista mainintaa ollenkaan, mikä onkin luonnollista, sillä toiset evankeliumit oli suunnattu pakanakristityille seurakunnille, mutta Matteuksen evankeliumi on osoitettu Juudean juutalaiskristityille. Matteuksen evankeliumin kirjoittaja on tehnyt tällaisen varoituksen siitä yksinkertaisesta syystä, että juutalaiset torjuivat Jeesuksen ja myös Hänen opetuksensa sapatista jatkaen omaa lakiuskonnollisuuttaan, kuten tämän päivän adventistit.
- sivuilla
Kuka uskoisi tuollaiseen valheelliseen opetukseen?
##Niin kiinnostunut Kristus oli sapatin pyhyydestä, että puhuessaan hänen taivaaseenastumistaan seuraavista vainoista hän neuvoi opetuslapsiaan: "Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina" (Matt. 24:20). Jonathan Edwards totesi tämän osoittavan, "että kristityt vielä silloinkin noudattivat tarkoin sapattia." *10
10. Jonathan Edwards, The Works of President Edwards (New York: Leavitt & Allen, 1852 repr. of the Worcester ed.), vol. 4, s. 622. Puritaanit pitivät sunnuntaita kristillisenä sapattina.##ENSINNÄKIN - MIKSI SINUA EI KIINNOSTANUT SAPATIN HISTORIA ?
Sapatin historia oli suoraan Raamatusta, lyhyesti. Voit itse tutkia laajasti. Jeesus seisoo sanansa takana "ja hän on sanova viimeisen sanan maan päällä" (Job 19:25b).
Haukuit minut, mutta otit kuitenkin kantaa vain Matt 24:20 jakeeseen, josta jakeesta esitin vain arvioni. Sinun esityksesi on aivan höpö höpöä. Minun saattaa olla lähellä totuutta.
Tai kykenetkö vastaamaan tähän: miksi kristittyjen tulisi paeta Israelin vuorille?
"Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina" (Matt. 24:20).
Miksei talvella ja miksei sapattina - voi paeta. Se kysymys jäi edelleen auki.
Suuresta ahdistuksesta - kaikkien aikakausien suurimmasta!!! - todistaa itse Jumala jo seuraavassa jakeessa, 21.
Mutta ketkä pakenevat ja ketä?
Joku sanoi, että juutalaisten Jerusalemin hävitys 70 jKr ja sinä sanot aivan päin vastoin - juutalaiset vainoavat kristittyjä, silloin ensimmäisellä vuosisadalla.
Jos krsitityt noin tiukasti pitivät sapatin kuin sanot, niin ei kaiketi juutalaisilla olisi ollut mitään syytä vainota heitä. Selityksesi niin sapatin kuin vainonkin osalta raukeaat tyhjiin.
Kristitytkö pakenisivat vainoja Jerusalemin vuorille? Ja sapattinako tehtäisiin vainotyötä?
Ihan hassua. Onhan otettava huomioon myös JEESUKSEN O M A VIITTAUS DANIELIN KIRJAAN! Esitän Jeesuksen koko puheen tuossa alla sekä Hänen viittaamansa Danielin kirjan kohdan. Ken selittää, mitä se on?
Sapatin historia tuli selväksi meille kaikille, lyhyesti. Sensijaan esittämääni kysymykseen EN vielä saanut asiallista vastausta.
TÄSSÄ KOKO ASIAYHTEYS - KUKA TAITAA SELITTÄÄ, ASIALLISESTI?
Suuri ahdinko
15 "Kun siis näette pyhään paikkaan pystytettynä turmion iljetyksen, josta profeetta Daniel on puhunut -- huomatkoon lukija tämän! -- [24:15-28: Mark. 13:14-23; Luuk. 17:20-25,31,37, 21:20-24 : Dan. 11:31, 12:11; 1. Makk. 1:54, 6:7]
16 silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille. [1. Moos. 19:17; Ps. 11:1; 1. Makk. 2:28]
17 Sen, joka on katolla, ei pidä mennä hakemaan mitään tavaroita talostaan,
18 eikä sen, joka on pellolla, pidä palata noutamaan viittaansa.
19 Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! [Luuk. 23:29; 1. Kor. 7:26-28]
20 Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina. [2. Tim. 4:21 | 2. Moos. 16:29]
21 Ahdinko on oleva niin suuri, ettei sellaista ole ollut maailman alusta tähän päivään asti eikä tule koskaan olemaan. [Dan. 12:1; Joel 2:2]
22 Jos sitä aikaa ei lyhennettäisi, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta valittujen tähden se aika lyhennetään.
23 "Jos joku silloin sanoo teille: 'Täällä on Messias', tai: 'Messias on tuolla', älkää uskoko.
24 Sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he johtavat, jos mahdollista, valitutkin harhaan. [5. Moos. 13:2-4; 2. Tess. 2:9,10; Ilm. 13:13,14]
25 Tämän minä olen teille nyt ennalta ilmoittanut.
26 "Jos siis teille sanotaan: 'Hän on tuolla autiomaassa', älkää lähtekö sinne, tai jos sanotaan: 'Hän on sisällä talossa', älkää uskoko sitä. [Joh. 7:27]
27 Sillä niin kuin salama leimahtaa idässä ja valaisee taivaan länteen asti, niin on oleva Ihmisen Pojan tulo.
28 Missä on raato, sinne kokoontuvat korppikotkat. [Job 39:30; Hab. 1:8]
Ihmisen Pojan tuleminen
29 "Mutta kohta noiden päivien ahdingon jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan. Tähdet putoavat taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät. [24:29-36: Mark. 13:24-32; Luuk. 21:25-33 : Jes. 13:10; Hes. 32:7,8; Joel 2:10, 3:4, 4:15,16; Ap. t. 2:20; Ilm. 6:12-14].
30 Silloin taivaalle ilmestyy Ihmisen Pojan merkki. Kaikki maan sukukunnat puhkeavat valituksiin, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. [Dan. 7:13; Matt. 10:23, 16:28, 26:64; Ap. t. 1:11; Ilm. 1:7].
31 Suuren torven soidessa hän lähettää enkelinsä neljälle ilmansuunnalle kokoamaan kaikkialta, maan kaikista ääristä ne, jotka hän on valinnut. [Jes. 27:13; Matt. 13:41; 1. Kor. 15:22; 1. Tess. 4:16]
32 "Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä.
33 Samalla tavoin te kaiken tämän nähdessänne tiedätte, että se aika on lähellä, aivan ovella.
34 Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. [Matt. 16:28]
35 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. [Ps. 102:27, 119:89; Jes. 40:8; Matt. 5:18; Hepr. 1:11]
36 "Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä. [Ap. t. 1:7; 1. Tess. 5:1,2]
37 Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee. [24:37-44: Mark. 13:32-37; Luuk. 17:26-36 | Luuk. 12:39,40]
38 Vedenpaisumuksen edellä ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin. [1. Moos. 6:5-7:1]
39 Kukaan ei aavistanut mitään, ennen kuin tulva tuli ja vei heidät kaikki mennessään. Samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee. [1. Piet. 3:20; 2. Piet. 3:5,6]
40 Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään.
41 Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinen otetaan, toinen jätetään.
42 "Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. [Matt. 25:13]
43 Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi murtautua taloonsa. [1. Tess. 5:2-4; 2. Piet. 3:10; Ilm. 3:3, 16:15]
44 Olkaa siis tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.
JEESUKSEN VIITTAAMA DANIELIN KIRJAN KOHTA - Dan 11:31 12:11
Dan 11:31 Hänen lähettämänsä sotajoukot tulevat ja saastuttavat pyhäkön ja pyhän vuoren, lakkauttavat päivittäisen uhrin ja asettavat pyhäkköön turmion iljetyksen*. [»Turmion iljetys» viittaa pyhäinhäväistykseksi katsottuihin patsaisiin tai rakennelmiin, jotka viholliskuningas pystytti Jerusalemin temppeliin. Vrt. 1. Makk.] [Dan. 8:11, 9:27; 1. Makk. 1:54; 2. Makk. 6:21; Mark. 13:14]
Dan 12:11 Siitä ajasta, jolloin päivittäinen uhri lakkautetaan ja turmion iljetys pystytetään, on kuluva tuhatkaksisataayhdeksänkymmentä päivää. [Dan. 8:14, 11:31]
EN voi hyväksyä selitystä Jerusalemin hävittämisestä maan tasalle, 70 jKr. Sillä tuolloin "ei jäänyt kiveä kiven päälle". Enkä myöskään voi hyväksyä Matt 24:20 jakeen selitykseksi sellaista, että siinä olisi kyse jostain kristittyjen pitämästä sapatista.
Sillä Jeesushan puhuu 20 jakeen yhteydessä viimeisistä päivistä - Ihmisen Pojan tulemuksesta - eikä suinkaan ensimmäisen vuosisadan kristityistä.
Lisäksi Jeesus viittaa 15. jakeessa tuonne Dan 11:31 ja 12:11.
Kun ottaa huomioon sen, että kyse on myös kaikkien aikakausien suurimmasta ahdistuksesta, niin täytyyhän sen olla joka tapauksessa edessäpäin.
Eihän Israelia tuon Jerusalemin hävityksen jälkeen ole ollut olemassakaan, ennenkuin taas 1948 lähtien.
Ken taitaa selittää Raamatun kansa yhtäpitävästi Matt 24:20 ja koko ahdistuksen: Matt 24:15-44. Mitä on mm. tämä, että "kohta" ahdistuksen päivien jälkeen aurinko pimenee, tähdet putoo jne?- UnaFortuna
AnttiVKantola kirjoitti:
ENSINNÄKIN - MIKSI SINUA EI KIINNOSTANUT SAPATIN HISTORIA ?
Sapatin historia oli suoraan Raamatusta, lyhyesti. Voit itse tutkia laajasti. Jeesus seisoo sanansa takana "ja hän on sanova viimeisen sanan maan päällä" (Job 19:25b).
Haukuit minut, mutta otit kuitenkin kantaa vain Matt 24:20 jakeeseen, josta jakeesta esitin vain arvioni. Sinun esityksesi on aivan höpö höpöä. Minun saattaa olla lähellä totuutta.
Tai kykenetkö vastaamaan tähän: miksi kristittyjen tulisi paeta Israelin vuorille?
"Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina" (Matt. 24:20).
Miksei talvella ja miksei sapattina - voi paeta. Se kysymys jäi edelleen auki.
Suuresta ahdistuksesta - kaikkien aikakausien suurimmasta!!! - todistaa itse Jumala jo seuraavassa jakeessa, 21.
Mutta ketkä pakenevat ja ketä?
Joku sanoi, että juutalaisten Jerusalemin hävitys 70 jKr ja sinä sanot aivan päin vastoin - juutalaiset vainoavat kristittyjä, silloin ensimmäisellä vuosisadalla.
Jos krsitityt noin tiukasti pitivät sapatin kuin sanot, niin ei kaiketi juutalaisilla olisi ollut mitään syytä vainota heitä. Selityksesi niin sapatin kuin vainonkin osalta raukeaat tyhjiin.
Kristitytkö pakenisivat vainoja Jerusalemin vuorille? Ja sapattinako tehtäisiin vainotyötä?
Ihan hassua. Onhan otettava huomioon myös JEESUKSEN O M A VIITTAUS DANIELIN KIRJAAN! Esitän Jeesuksen koko puheen tuossa alla sekä Hänen viittaamansa Danielin kirjan kohdan. Ken selittää, mitä se on?
Sapatin historia tuli selväksi meille kaikille, lyhyesti. Sensijaan esittämääni kysymykseen EN vielä saanut asiallista vastausta.
TÄSSÄ KOKO ASIAYHTEYS - KUKA TAITAA SELITTÄÄ, ASIALLISESTI?
Suuri ahdinko
15 "Kun siis näette pyhään paikkaan pystytettynä turmion iljetyksen, josta profeetta Daniel on puhunut -- huomatkoon lukija tämän! -- [24:15-28: Mark. 13:14-23; Luuk. 17:20-25,31,37, 21:20-24 : Dan. 11:31, 12:11; 1. Makk. 1:54, 6:7]
16 silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille. [1. Moos. 19:17; Ps. 11:1; 1. Makk. 2:28]
17 Sen, joka on katolla, ei pidä mennä hakemaan mitään tavaroita talostaan,
18 eikä sen, joka on pellolla, pidä palata noutamaan viittaansa.
19 Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! [Luuk. 23:29; 1. Kor. 7:26-28]
20 Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina. [2. Tim. 4:21 | 2. Moos. 16:29]
21 Ahdinko on oleva niin suuri, ettei sellaista ole ollut maailman alusta tähän päivään asti eikä tule koskaan olemaan. [Dan. 12:1; Joel 2:2]
22 Jos sitä aikaa ei lyhennettäisi, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta valittujen tähden se aika lyhennetään.
23 "Jos joku silloin sanoo teille: 'Täällä on Messias', tai: 'Messias on tuolla', älkää uskoko.
24 Sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he johtavat, jos mahdollista, valitutkin harhaan. [5. Moos. 13:2-4; 2. Tess. 2:9,10; Ilm. 13:13,14]
25 Tämän minä olen teille nyt ennalta ilmoittanut.
26 "Jos siis teille sanotaan: 'Hän on tuolla autiomaassa', älkää lähtekö sinne, tai jos sanotaan: 'Hän on sisällä talossa', älkää uskoko sitä. [Joh. 7:27]
27 Sillä niin kuin salama leimahtaa idässä ja valaisee taivaan länteen asti, niin on oleva Ihmisen Pojan tulo.
28 Missä on raato, sinne kokoontuvat korppikotkat. [Job 39:30; Hab. 1:8]
Ihmisen Pojan tuleminen
29 "Mutta kohta noiden päivien ahdingon jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan. Tähdet putoavat taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät. [24:29-36: Mark. 13:24-32; Luuk. 21:25-33 : Jes. 13:10; Hes. 32:7,8; Joel 2:10, 3:4, 4:15,16; Ap. t. 2:20; Ilm. 6:12-14].
30 Silloin taivaalle ilmestyy Ihmisen Pojan merkki. Kaikki maan sukukunnat puhkeavat valituksiin, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. [Dan. 7:13; Matt. 10:23, 16:28, 26:64; Ap. t. 1:11; Ilm. 1:7].
31 Suuren torven soidessa hän lähettää enkelinsä neljälle ilmansuunnalle kokoamaan kaikkialta, maan kaikista ääristä ne, jotka hän on valinnut. [Jes. 27:13; Matt. 13:41; 1. Kor. 15:22; 1. Tess. 4:16]
32 "Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä.
33 Samalla tavoin te kaiken tämän nähdessänne tiedätte, että se aika on lähellä, aivan ovella.
34 Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. [Matt. 16:28]
35 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. [Ps. 102:27, 119:89; Jes. 40:8; Matt. 5:18; Hepr. 1:11]
36 "Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä. [Ap. t. 1:7; 1. Tess. 5:1,2]
37 Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee. [24:37-44: Mark. 13:32-37; Luuk. 17:26-36 | Luuk. 12:39,40]
38 Vedenpaisumuksen edellä ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin. [1. Moos. 6:5-7:1]
39 Kukaan ei aavistanut mitään, ennen kuin tulva tuli ja vei heidät kaikki mennessään. Samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee. [1. Piet. 3:20; 2. Piet. 3:5,6]
40 Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään.
41 Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinen otetaan, toinen jätetään.
42 "Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. [Matt. 25:13]
43 Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi murtautua taloonsa. [1. Tess. 5:2-4; 2. Piet. 3:10; Ilm. 3:3, 16:15]
44 Olkaa siis tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.
JEESUKSEN VIITTAAMA DANIELIN KIRJAN KOHTA - Dan 11:31 12:11
Dan 11:31 Hänen lähettämänsä sotajoukot tulevat ja saastuttavat pyhäkön ja pyhän vuoren, lakkauttavat päivittäisen uhrin ja asettavat pyhäkköön turmion iljetyksen*. [»Turmion iljetys» viittaa pyhäinhäväistykseksi katsottuihin patsaisiin tai rakennelmiin, jotka viholliskuningas pystytti Jerusalemin temppeliin. Vrt. 1. Makk.] [Dan. 8:11, 9:27; 1. Makk. 1:54; 2. Makk. 6:21; Mark. 13:14]
Dan 12:11 Siitä ajasta, jolloin päivittäinen uhri lakkautetaan ja turmion iljetys pystytetään, on kuluva tuhatkaksisataayhdeksänkymmentä päivää. [Dan. 8:14, 11:31]
EN voi hyväksyä selitystä Jerusalemin hävittämisestä maan tasalle, 70 jKr. Sillä tuolloin "ei jäänyt kiveä kiven päälle". Enkä myöskään voi hyväksyä Matt 24:20 jakeen selitykseksi sellaista, että siinä olisi kyse jostain kristittyjen pitämästä sapatista.
Sillä Jeesushan puhuu 20 jakeen yhteydessä viimeisistä päivistä - Ihmisen Pojan tulemuksesta - eikä suinkaan ensimmäisen vuosisadan kristityistä.
Lisäksi Jeesus viittaa 15. jakeessa tuonne Dan 11:31 ja 12:11.
Kun ottaa huomioon sen, että kyse on myös kaikkien aikakausien suurimmasta ahdistuksesta, niin täytyyhän sen olla joka tapauksessa edessäpäin.
Eihän Israelia tuon Jerusalemin hävityksen jälkeen ole ollut olemassakaan, ennenkuin taas 1948 lähtien.
Ken taitaa selittää Raamatun kansa yhtäpitävästi Matt 24:20 ja koko ahdistuksen: Matt 24:15-44. Mitä on mm. tämä, että "kohta" ahdistuksen päivien jälkeen aurinko pimenee, tähdet putoo jne?Kristityt olivat kokoontuneet Jerusalemiin viettämään Lehtimaja juhlaa tällöin oli Jerusalemissa väkeä tavallista runsaammin. Tämän Juhlan aikana aloitti Roomalainen Sotapäälikkö Cestius hyökkäyksen Jerusalemia vastaan. Juutalaisten puolustus oli jo melken murtumis pisteessä. Jostain ihmeellisestä syystä käski Cestius Joukkojensa perääntymään. Tästä asiasta riemastuneena alkoivat Juutalaist ajaa Roomalaisia takaa, jotka hädin tuskin pääsivät pakenemaan. Tällöin ilmaantui Kristityille tilaisuus paeta kaupungista. He pakenivat heidän tuntemaansa Pella nimiseen kaupunkiin. Todella tämä pako ei tapahtunut talvella eikä sapattina.
Kuitenkaan Roomalaiset eivät unohtaneet aikeitaan, Vaan he hyökkäsivät Tiituksen Johdolla uudelleen ja valloittivat Jerusalemin. Tiitus antoi määräyksen sotilailleen, ettei Temppeliä saisi tuhota, Kuitenkin jonkun sotilaan Tulisoihtu sytytti temppelin verhot jotka aloittivat valtavan palon, jota ei pystytty samuttamaan. Näin täyttyi Jeesuksen ennustus Tästä Temppelistä ei tule jäämään kiveä kiven päälle. Näet valtava kuumuus sulatti Kullan ja hopean Kivien peruskivien rakoihin.
Saadakseen kullan haltuunsa käänsivät sotilaat jokaisen perus kiven pois sijoiltaan, näin täyttyi Jeesuksen ennustus täydelleen.
Tämän valoituksen seurauksena Pytytettiin paaluja koko Golkatan kumpu täyteen. Historia kertoo, ettei monien tuhansien tuomittujen kohdalla ollut enää varaa risteihin heidät naulattiim paaluihin. Syy he eivät antautuneet ilman taistelua. Tässäkin tapahtui toteen Juutalaisten oma rukous tulkoon hänen verensä Meidän ja meidän lastemme päälle. UnaFortuna kirjoitti:
Kristityt olivat kokoontuneet Jerusalemiin viettämään Lehtimaja juhlaa tällöin oli Jerusalemissa väkeä tavallista runsaammin. Tämän Juhlan aikana aloitti Roomalainen Sotapäälikkö Cestius hyökkäyksen Jerusalemia vastaan. Juutalaisten puolustus oli jo melken murtumis pisteessä. Jostain ihmeellisestä syystä käski Cestius Joukkojensa perääntymään. Tästä asiasta riemastuneena alkoivat Juutalaist ajaa Roomalaisia takaa, jotka hädin tuskin pääsivät pakenemaan. Tällöin ilmaantui Kristityille tilaisuus paeta kaupungista. He pakenivat heidän tuntemaansa Pella nimiseen kaupunkiin. Todella tämä pako ei tapahtunut talvella eikä sapattina.
Kuitenkaan Roomalaiset eivät unohtaneet aikeitaan, Vaan he hyökkäsivät Tiituksen Johdolla uudelleen ja valloittivat Jerusalemin. Tiitus antoi määräyksen sotilailleen, ettei Temppeliä saisi tuhota, Kuitenkin jonkun sotilaan Tulisoihtu sytytti temppelin verhot jotka aloittivat valtavan palon, jota ei pystytty samuttamaan. Näin täyttyi Jeesuksen ennustus Tästä Temppelistä ei tule jäämään kiveä kiven päälle. Näet valtava kuumuus sulatti Kullan ja hopean Kivien peruskivien rakoihin.
Saadakseen kullan haltuunsa käänsivät sotilaat jokaisen perus kiven pois sijoiltaan, näin täyttyi Jeesuksen ennustus täydelleen.
Tämän valoituksen seurauksena Pytytettiin paaluja koko Golkatan kumpu täyteen. Historia kertoo, ettei monien tuhansien tuomittujen kohdalla ollut enää varaa risteihin heidät naulattiim paaluihin. Syy he eivät antautuneet ilman taistelua. Tässäkin tapahtui toteen Juutalaisten oma rukous tulkoon hänen verensä Meidän ja meidän lastemme päälle.Historiaan palaamisesi pohjalta voisi päätellä, että Jumala on hyljännyt Israelin.
Kun Jerusalemin hävitys ja juutalaisuuden hajoaminen kaikkeen maailmaan - siinä käsittääksesi käsityksesi mukaan olikin kyse kristittyihin kohdistuvasta vainosta.
Miksi sitten pari tuhatta vuotta myöhemmin taas on Jerusalem ja Israel? Eikö se todista, että Israel on voittanut Jumalan? Voittanut Jlan rakkauden puolelleen!
Itse asiassa Israel voitti Jumalan jo tuhansia vuosia sitten:
1. Moos. 32:28
(32:29) Silloin mies sanoi: "Sinua ei pidä enää sanoa Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet kamppaillut* Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut." [Nimi Israel merkitsee 'Jumala kamppailee' tai 'Jumala hallitsee'.] [1. Moos. 35:10; 1. Kun. 18:31; 2. Kun. 17:34].
Muutoin vastauksesi oli hyvää päivää -kirvesvartta. Sillä kyse tuossa Matt 24:15-44 kuvatussa kaikkien aikojen ja aikakausien suurimmassa ahdingossa oli vain YHDEN päivän joukkotuhosta, eikä yleisemmästä vainosta.
Sillä jo se, että jälleen on Israel, ja että Israelin vuorille pakeneminen on kyseessä, osoittaa, että Jeesus tarkoittaa Israeliin kohdistuvaa ahdinkoa.
Lainaan tekstiäsi:
>
Lehtimajanjuhlat jatkuvat sitten taas, kun Israel on selviytynyt tulevasta kaikkien aikojen ja aikakausien suurimmasta ahdistuksesta ja Kuningasten Kuningas Jerusalemista käsin käskee viettä tuota vuotuista lehtimajanjuhlaa.
Sak 14:16-17
16 Kaikki jäljellä olevat niistä kansoista, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, tulevat nyt sinne vuosi vuodelta kumartaen rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa. [Jes. 66:23]
17 Mutta jos jokin kansa ei tule Jerusalemiin rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, niin se saa turhaan odottaa maahansa sadetta. [Jes. 5:6]
- maun mukkaan.
http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/hel97/sapatti.txt
Raamatussa lepopäivä nähdään lahjana
Kolmannen käskyn mukaan Jumala sanoi israelilaisille: "Muista
pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia
tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi,
sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä...Sillä kuutena
päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä
niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi
Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen."
Vanhan testamentin aikaiset juutalaiset noudattivat käskyä.
Sapatti ei kuitenkaan ollut päivä, jolloin ei olisi tehty
mitään. Sapattina vietettiin pyhiä juhlia ja käytiin
synagogassa.
Profeetta Jesaja kertoo, miten sapatin vietosta synagogassa tuli
vähitellen pelkkä kansankokous ja ryhtyi vaatimaan sapatin
oikeaa viettämistä Jumalan palvelemiseen keskittymisestä. Myös
profeetat Jeremia, Hesekiel, Aamos ja Hoosea kiinnittävät
israelilaisten huomion sapatin oikeaan viettoon.
Egyptin orjuuden aikaan sapatista tuli keskeisin uskonnollinen
juhla, koska kansa ei voinut kerääntyä Jerusalemin temppeliin.
Monet juutalaiset noudattivat sapatista annettuja määräyksiä
hyvinkin kirjaimellisesti, esimerkiksi makkabealaissotien aikaan
he kieltäytyivät taisteluista edes itsepuolustukseksi sapattina.
Vähitellen sapatin viettoa ryhdyttiin sääntelemään ja
rajoittamaan muutenkin kuin Vanhassa testamentissa lausutuilla
ohjeilla. Syntyi kolmenkymmenen yhdeksän säännön kokoelma, mitä
sapattina sai ja ei saanut tehdä.
Jeesus joutui konfliktiin juutalaisten opettajien kanssa sapatin
viettämisen tavasta. Jeesuksen tiedetään käyneen synagogassa
sapattina, mutta hänen korostuksensa oli, että sapatti on tehty
ihmistä varten ei ihmistä sapattia varten. Uusi testamentti
kertoo kuudessa kohdassa, miten Jeesus puolusti tätä
näkemystään.
Jeesus asetti inhimilliset tarpeet sapatin viettämisen tarkkojen
sääntöjen yläpuolelle. Kuitenkaan missään yhteydessä Jeesus ei
tee kyseenalaiseksi sapatin pyhittämisen ja lepopäivän
merkitystä. Jeesus ei kiistänyt kolmannen käskyn merkitystä.
Ensimmäiset kristityt olivat lojaaleja juutalaisia. He pitivät
säännöllisesti päivittäin palveluksia Jerusalemin temppelissä ja
osallistuivat jumalanpalveluksiin synagogassa. Vähitellen
kristityt kuitenkin halusivat erottautua juutalaisesta
traditiosta.
Kristuksen ylösnousemus oli alkukristillisen julistuksen keskus.
Kristillinen seurakunta alkoi kokoontua sunnuntaina, viikon
ensimmäisenä päivänä eli ylösnousemisen päivänä, kertovat
Apostolien teot. Yhdessä nautittiin ehtoollista, joka liitti
seurakunnan ylösnousseeseen Kristukseen. Johanneksen ilmestys
kertoo Herran päivästä.
Viikon ensimmäisen päivän erityiseen asemaan vaikutti se, että
Vanhan testamentin mukaan päivä oli Jumalan luomistyön alkamisen
päivä. Uuden luomistyön alkuna nähtiin se, että Jeesus nousi
kuollesta. Myös Pyhän Hengen vuodattaminen on tapahtunut
sunnuntaina.
Kristittyjen luopuminen sapatin vietosta oli ilmaus vahvasta
oman uskon erityislaatuisuuden kokemisesta. Kristityt tunsivat
olevansa uusi "valittu kansa". Sunnuntai on joka viikko toistuva
pääsiäinen.
Yhteiskunnallinen vapaa- ja samalla lepopäivä sunnuntaista tuli
vasta 300-luvulla vainojen jälkeen. Keisari Konstantinus antoi
määräyksen vuonna 321, että kaupunkien asukkaiden ja
oikeuslaitosten piti levätä sunnuntaina. 500-luvun lopulta
lähtien sunnuntaita ruvettiin tulkitsemaan uudeksi sapatiksi.
Tätä aikaisemmin kristityt pelkäsivät, että sunnuntain kokeminen
ylösnousemusjuhlana hämärtyisi. Maallinen lainsäädäntö kuitenkin
muokkasi käsityksiä kirkon piirissä. Vuonna 789 säädettiin, että
sunnuntai on työnteosta vapaa päivä.
Martti Luther korosti sunnuntain merkitystä ennen kaikkea
jumalanpalveluspäivänä. "Meidän tulee peljätä ja rakastaa
Jumalaa niin, ettemme halveksi saarnaa ja Jumalan sanaa, vaan
pidämme sen pyhänä, mielellämme sitä kuulemme ja opimme",
kirjoitetaan Vähän katekismuksen selityksessä kolmanteen
käskyyn. (KT 5.2.1997 mm)TÄMÄN ESITIN JA TAISIN SAADA YHDEN ASIALLISEN VASTAUKSEN SIIHEN MATT 24:20 KYSYMYKSEEN
Ensin oli ikäänkuin sapatti - mannaa tuli taivaalta kuudentena päivänä myös 7. päivän tarpeeseen ja tähän kyllä oli PAKKO luottaa.
Sitten Siinailla Mooses antoi lain, jonka mukaan sapattia tuli viettää luomisen muistoksi.
Sitten vahvistettiin - tosin Uusi Testamentti sanoo, ettei sitä sentään VALALLA vannottu milloinkaan - laki uudelleen aivan ennen Luvattuun saapumista.
Ja nyt saapttia oli määrä viettä sen kunniaksi, että egyptistä vihdoinkin PÄÄSTIIN Luvattuun, vaikkakin ilman Moosesta itseään.
Mainitsin myös sen tuiki tärkeän pointin, että sapattikäsky luokiteltiin juhla-aikoihin.
Tärkeä syystä, että Uusi Testamentti kieltää määräämästä juhla-aikoja. (Tietsyti vapaaehtoisesti voi noudattaa erinäisiä tapoja, sehän on eri asia aivan.)
Sitten vielä lupasin, että 1000-vuotisessa valtakunnassa saamme olla PAKOTETUT ainakin vuotuiseen saapttiin - so. maailmanlaajuisesti lehtimajanjuhla Jerusalemissa, maailman hengellisessä pääkaupungissa, kerran vuodessa.
Voimassa on edelleen pyyntöni, että joku osoittaisi 1000-vuotisessa olevan myös viikkosapattiin jonkinlainen PAKOTE.
TUOSSAKO VASTAUS SIIHEN "PAKOON VUORILLE"?!!
>
Matt 24:20
Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina. [2. Tim. 4:21 | 2. Moos. 16:29].
Näyttää siltä, että Jeesus todellakin oli huolissaan siitä, että sapatin vuoksi ei totella käskyä "paeta vuorille". Koskapa se joillakin menee niin tiukaksi, ettei itsepuolustustakaan löydy.
Kysehän on siitä tilanteesta, kun peto, antikristus asettuu Jerusalemiin ja pyrkii hävittämään kaikki israelilaiset, mutta näiden tulisi paeta vuorille. Ja Jeesus sitten tulee
ja "tuhoaa suunsa henkäyksellä" antikristuksen, 2. Tess.2:8 mukaan.
Mutta ne, jotka eivät ole syystä tai toisesta paenneet, ehtivät saada surmansa. Rukoilkaamme siis, ettei tuo suden hetki olisi saapttina.
- miten vaan.
http://www.srk-opisto.fi/upi/kasky/3.html
KOLMAS KÄSKY
Pyhitä lepopäivä.
Mitä se on?
- Muotoile kolmas käsky sellaiseksi, että jokainen (yli 10-vuotias) suomalainen voisi sen ymmärtää.
* KULTTUURIHISTORIALLISIA HAVAINTOJA SUNNUNTAISTA, LEPOPÄIVÄSTÄ
- LEPOPÄIVÄNÄ JOKAINEN ON KUNINGAS
> VAIN JUMALA ON IHMISEN YLÄPUOLELLA
> KUKAAN EI OLE ORJA
> SUNNUNTAI ON IHMISARVON ILMENTÄJÄNÄ
KREIKKA:
- ANTIIKIN AIKANA KREIKKALAISILLA OLI SELLAINEN KÄSITYS TYÖSTÄ, ETTÄ SE ON EI-VAPAA-AIKAA (ASKOLIA), SIIS JOTAIN SELLAISTA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ PAHAA (=TYÖ), JOLLA SAATIIN JOTAIN HYVÄÄ (VAPAA-AIKAA = SKOLE = KOULU joka siis alkujaan tarkoittanut "vapaa-aika"!!). NIINPÄ KREIKKALAISTEN TAVOITTEENA OLI TEETTÄÄ KAIKKI TYÖ ORJILLA, JOTTA "VAPAAT MIEHET" VOISIVAT NAUTTIA VAPAA-AJASTA. ORJILLE KUULUI SIIS JATKUVA TYÖ, VAPAILLE JATKUVA VAPAA-AIKA.
JUUTALAIS-KRISTILLINEN PERINNE:
- TÄMÄN ANTIIKIN KREIKKALAISTEN LUOMAN IHANTEEN (RUUMIILLISEN TYÖN HALVEKSUNTA, VAPAA-AJAN IHANNOINTI YMS.) TILALLE TULI JUUTALAIS-KRISTILLINEN SEITSENPÄIVÄINEN VIIKKOJÄRJESTELMÄ. AIVAN KUTEN JUMALA OLI TEHNYT TYÖTÄ KUUDEN LUOMISPÄIVÄN AJAN JA LEVÄNNYT YHTENÄ PÄIVÄNÄ, SAMALLA TAVALLA TULI IHMISEN TYÖSKENNELLÄ KUUTENA PÄIVÄNÄ JA LEVÄTÄ SEITSEMÄNTENÄ. SEKÄ TYÖ ETTÄ VAPAA-AIKA KUULUIVAT KAIKILLE. ARVOSTETTIIN TYÖTÄ: JEESUS OLI RAKENNUSMIES, PAAVALI TELTANTEKIJÄ. ARKENA PALVELTIIN LÄHIMMÄISIÄ, SUNNUNTAINA HILJENNYTTIIN JUMALAN EDESSÄ.
MAAILMANHISTORIAN MERKITTÄVIN HYVÄ TEKO:
- ON SANOTTU, ETTÄ KRISTINUSKON MYÖTÄ YMPÄRI MAAILMAA TÄLLÄ HETKELLÄ LEVINNYT SEITSENPÄIVÄINEN VIIKKOJÄRJESTELMÄ, JOSSA SUNNUNTAI, LEPOPÄIVÄ, TAATTIIN KAIKILLE - MYÖS ORJILLE - ON OLLUT MAAILMANHISTORIAN MERKITTÄVIN SOSIAALIPOLIITTINEN SAAVUTUS.
JUUTALAINEN KÄSITYS SAPATISTA:
- JUUTALAISESSA PERINTEESSÄ SAPATTI, LEPOPÄIVÄ OLI LAUANTAI, VIIKON SEITSEMÄS PÄIVÄ. SILLOIN TULI VAPAUTUA TYÖSTÄ. SILLOIN JOKAINEN OLI KUNINGAS. SEN MERKKINÄ ISÄ ISTUI SAPATTINA RUOKAPÖYDÄSSÄ PELMEÄLLÄ TYYNYLLÄ JOKA ASETETTU HÄNEN TUOLILLEEN. KUKAAN IHMINEN EI SAANUT HALLITA TOISTA IHMISTÄ SUNNUNTAINA, VAIN JUMALA OLI SILLOIN IHMISEN YLÄPUOLELLA. IHMINEN OLI SILLOIN VAPAA KAIKISTA MUISTA IHMISISTÄ. KUKAAN EI SAANUT HÄNTÄ ALISTAA. KUN VAIN JUMALA ON IHMISEN YLÄPUOLELLA, IHMINEN EI OLLUT ENÄÄ KENENKÄÄN ORJA. NÄMÄ YLEVÄT SAPATTIIN LIITTYVÄT NÄKÖALAT HÄMÄRSI AIKOJEN KULUESSA KERTYNYT SAPATTIMÄÄRÄYSTEN VIIDAKKO, JOTA VASTAAN MM. JEESUS TAISTELI.
- JUUTALAISUUDEN AJATUKSET LEPOPÄIVÄSTÄ JA IHMISARVOSTA SIIRTYIVÄT KRISTINUSKOON. KRISTILLISESSÄ KIRKOSSA LAUANTAI VAIHTUI SUNNUNTAIKSI, VIIKON ENSIMMÄISEKSI PÄIVÄKSI, KOSKA JEESUS NOUSI KUOLLEISTA YLÖS SUNNUNTAINA.
KESKIAJALLA ANTIIKKI JA KRISTINUSKO YHDISTYIVÄT:
- KESKIAJALLA KREIKKALAINEN KÄSITYS HENKISEN TYÖN YLIVERTAISUUDESTA SYRJÄYTTI "RAAMATULLISEN" NÄKEMYKSEN: PYHÄPÄIVIÄ (PYHIMYSTEN TARJOAMIA VAPAA-PÄIVIÄ) KERTYI KIRKKOVUOTEEN TOLKUTON MÄÄRÄ YLI 150. LUOSTARILAITOS EDUSTI KORKEAMPAA EETTISYYTTÄ, KOSKA SE KESKITTYI HENGELLISEEN ELÄMÄÄN.
UUDEN AJAN ALUSSA PROTESTANTTISUUS AIHEUTTAA MULLISTUKSEN:
- LUTHER HYLKÄSI KESKIAJAN KÄSITYKSEN LUOSTARILAITOSTEN HENKISEN ELÄMÄN YLIVERTAISUUDESTA TAVALLISEEN ELÄMÄÄN VERRATTUNA. PAPIN TYÖ OLI YHTÄ ARVOKASTA KUIN PERHEENÄIDIN TYÖ. KAIKKI TYÖ OLI JUMALANPALVELUSTA. MAAMIES PELLOLLAAN PALVELI TYÖLLÄÄN PAREMMIN JUMALAA KUIN LUOSTARIKAMMIOSSAAN LAISKOTTELEVA MUNKKI. SILLÄ MAAMIES PALVELI LÄHIMMÄISIÄÄN. LÄHIMMÄISEN PALVELEMINEN ILMENTÄÄ LÄHIMMÄISIRAKKAUTTA, JOKA ON IHMISEN KUTSUMUKSENA.
INDUSTRIALISMIN UUTTERA IHMINEN:
- PROTESTANTTISUUS EI SYNNYTTÄNYT MUTTA MAHDOLLISTI TEOLLISTUMISEEN LIITTYVÄN "UUTTERAN" IHMISEN. TÄLLAISEN IHMISEN ELÄMÄNTARKOITUKSENA ON TYÖ. TYÖN PALVONTA OLI VAHVASTI MUKANA MYÖS MARXILAUSUUDESSA: SOSIALISTISISSA VALTIOISSA NÄHTIIN VAPAA-AJAN TEHTÄVÄKSI IHMISEN TYÖTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN.
KOLMAS KÄSKY MARKKINATALOUDEN HALLITSEMASSA KULTTUURISSA:
MARKKINATALOUDEN HALLITSEMASSA KULTTUURISSA, JOSSA ME NYT ELÄMME, VALLITSEE AHNEUS: AHNEHDITAAN TYÖTÄ JA SEN TUOMAA VARALLISUUTTA, VALTAA JA ASEMAA TOISAALTA, JA TOISAALTA AHNEHDITAAN VAPAA-AIKAA JONKA HURMOSKOKEMUKSIIN KUULUVAT ERILAISET KULUTUSJUHLAT. KAIKEN TÄMÄN TULOKSENA YHÄ KESKEISEMMÄKSI AIHEEKSI ON NOUSSUT KAKSI VASTAKKAISTA TRENDIÄ:
A) IHMISTEN UUPUMINEN TYÖSSÄ JA
B) SYRJÄYTYMINEN JATKUVASSA VAPAA-AJASSA (=TYÖTTÖMYYDESSÄ).
- MITEN IHMINEN VOISI LÖYTÄÄ TASAPAINON ELÄMÄSSÄÄN ELI MIELEKKYYDEN JA IHMISARVON SEKÄ TYÖSSÄÄN ETTÄ VAPAA-AJASSAAN?
*CASEJA:
A) KERRO TAPAAMISISTASI IHMISISTÄ, JOILLA ON OLLUT LIIKAA TYÖTÄ.
B) KERRO TAPAAMISISTASI IHMISISTÄ JOILLA EI OLE OLLUT LAINKAAN TYÖTÄ.
C) KERRO ITSESTÄSI 20 VUODEN KULUTTUA: MITÄ SILLOIN TEET, MIKÄ ON TYÖN MERKITYS ELÄMÄSSÄSI, MITÄ VAPAA-AIKAASI SISÄLTYY?
KIRJALLISUUTTA TYÖUUPUMUKSESTA
Bergström M, Koskinen K, Kaleva S, Huuskonen MS. Työterveyshenkilöstön oma hyvinvointi osa työterveyshuollon toimivuutta. Uudenmaan aluetyöterveyslaitos, raportteja 1/1998. Lindström K, Schrey K, Bergström M, Kaleva S, Hakala L. Miten työssä jaksetaan - uupuvatko ihmiset työpaikoilla? Työ ja ihminen tutkimusraportti 10. Työterveyslaitos, Helsinki 1997. Kalimo R, Toppinen S. Työuupumus Suomen työikäisellä väestöllä. Työterveyslaitos, Helsinki 1997. Kauppinen T, Aaltonen M, Lehtinen S, Lindström K, Näyhä S, Riihimäki H, Toikkanen J, Tossavainen A (toim.).Työ ja terveys Suomessa v.1997. Työterveyslaitos, Helsinki 1997. Matikainen E, Aro T, Kalimo R, Ilmarinen J, Torstila I (toim.). Hyvä työkyky - työkyvyn ylläpidon malleja ja keinoja. Työterveyslaitos, Helsinki 1995. Järvisalo J, Laine A, Lamberg M, Matikainen E, Yrjänheikki E (toim.). Tositarinoita työkyvyn ylläpitämisestä. Työterveyslaitos, Helsinki 1996. Länsisalmi H. Fuusio, alasajo, saneeraus - miten säilyttää henkilöstön hyvinvointi? Työterveyslaitos, Helsinki 1995. Saarelma-Thiel T, Schrey K, Hahkio M, Rinne R. Nykyajasta tykyaikaan - herätteitä hyvään huomiseen. Työterveyslaitos, Helsinki 1996.
* SEITSEMÄNNEN PÄIVÄN ADVENTISTEN TEKSTIÄ ASIASTA
Tehtävä:
- Miten seuraavassa arvioidaan muiden kristillisten kirkkojen käsityksiä ja käytäntöjä lepopäivästä?
- Etsi lisätietoa seitsemännen päivän adventisteista.
Sunnuntai kristikunnassa
Sunnuntai, viikon ensimmäinen päivä Jos joku sanoo: "Tule meille ensi pyhänä", niin jokainen tietää, että kysymyksessä on vain yksi määrätty viikonpäivä, sunnuntai. Sillä yleisessä ajattelussa sunnuntai ja pyhä ovat yksi ja sama asia. Mutta Raamatun ja historian aikalaskujen mukaan sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä. Näin se myös merkittiin kalenteriimme aina v.1973 saakka. Arkkipiispa Erkki Kaila on kirjoittanut Tietosanakirjaan sunnuntain alkuperästä: "Sunnuntai...viikon ensimmäinen päivä, saanut nimensä auringosta...siis = auringonpäivä..." Suomen kieleen nimi tulee muinaisgerm. sunnuntag-sanasta = auringon päivä. Ruots. söndag, engl. Sunday, saks.Sonntag, lat. Solis dies. Kaikissa näissä kielissä on siis tällä päivällä sama nimi johtuen muin. pakanuuden ajalta, jolloin viikon ensimmäinen päivä pyhitettiin auringolle.
Raamatun pyhäpäivä Sanaa sunnuntai ei ole Raamatussa, kuten ei muitakaan nykyisiä viikonpäivien nimityksiä. Ne ilmaistaan numerojärjestyksessä, ja ainoa, jolla on nimi, on sapatti, seitsemäs päivä. Edellistä päivää kutsutaan myös valmistuspäiväksi (Joh.19:31). Sunnuntaina Jumala aloitti luomistyönsä. "Ja tuli ehtoo ja tuli aamu, ensimmäinen päivä" (1Moos. 1:5). Luominen tapahtui kuutena päivänä, jonka johdosta meille on myös määrätty kuusi päivää työtä viikossa, alkaen samoin ensimmäisestä päivästä eli sunnuntaista. Sitten "Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt" (1Moos.2:2,3). Tässä on jokaviikkoisen lepo- eli pyhäpäivän perustus. "Sapatti on asetettu ihmistä varten", sanoo Jeesus, sapatin Herra (Mark.2:27,28).
Apostolien esimerkki Nyt kuitenkin siis sunnuntaista puhutaan pyhänä kaikkialla kristikunnassa. Miksi näin ? Miksi juuri silloin kokoonnutaan säännöllisiin jumalanpalveluksiin, vaikka Jeesuksen ja apostolien esimerkin mukaan sen pitäisi tapahtua edellisenä päivänä eli sapattina ? (Luuk.4:16, Apt.16:13; 17:2) On kyllä paljon niitä, joille ei tule koskaan mieleenkään tällaisia kysymyksiä, asia on kuin luonnostaan selvä. Näin oli omalla kohdallanikin ennen. Varsin yleinen ajatus on, että apostolit alkoivat viettää suunnuntaita Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Samalla viitataan eräisiin UT:n teksteihin. Otamme esille ne kahdeksan UT:n kohtaa, joissa mainitaan viikon ensimmäinen päivä. Matt.28:1, Mark.16:2, Luuk.24:1 ja Joh.20:1 kertovat naisista, jotka menivät Jeesuksen haudalle varhain viikon ensimmäisenä päivänä. Mark.16:9 kerrotaan Jeesuksen ilmestymisestä Maria Magdaleenalle samana aamuna. Joh.20:19 mainitaan, että "samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään llalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään". On päätelty, että he olivat juhlimassa Jeesuksen ylösnousemusta, mutta evankeliumit osoittavat, että he eivät vielä edes uskoneet koko tapahtumaan (Mark.16:11-14, Luuk.11:36-41). Apt. 20:7,8 kerrotaan iltakokouksesta viikon ensimmäisenä päivänä, jolloin oli myös ehtoollisen vietto. Kokous jatkui puoliyöhön, sillä se oli Paavalin jäähyväistilaisuus seurakunnalle. Seuraavana aamuna hän lähti matkalle. Monien tutkijoiden ja eräiden käännösten mukaan kysymyksessä oli sunnuntain vastainen yö, sillä Raamatun järjestyksen mukaan vuorokausi vaihtuu illalla auringon laskiessa. Oli nähtävästi kokoonnuttu ensin sapattijumalanpalvelukseen, ja sitten illalla vietettiin läksiäisjuhlaa ja ehtoollista.Mutta Herran ehtoollinen ei tee päivästä pyhää, ja sitä voidaan viettää milloin tahansa (ensimmäinen ehtoollinen vietettiin torstaina). Viimeinen teksteistä on 1 Kor.16.2: "Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon kukin teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani." Tästä on päätelty, että kyseessä olisi sunnuntaijumalanpalvelus, jossa kerättiin myös kolehti. Mutta teksti puhuu nimenomaan siitä, mitä kunkin piti tehdä silloin kotonaan. Kuten havaitsemme, mikään näistä kahdeksasta tekstistä, jotka ovat ainoat ensimmäisen päivän mainitsevat tekstit UT:ssa, ei puhu siitä puhänä eikä jumalanpalveluspäivänä. Mutta vielä on eräs kohta, johon usein vedotaan.
Herran päivä "Minä olin hengessä Herran päivänä" (Ilm.1:10). Tämän tulkitaan tarkoittavan sunnuntaita, kuten on "selvennykseksi" pantu eräisiin käännöksiin, mm. erääseen UT:n suomennokseen. Mutta niin uusi kuin vanhempikin kirkkoraamattu kääntää sen sananmukaisesti oikein Herran päiväksi, ja Raamatun oman selityksen mukaan "seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti" ja "Herran pyhäpäivä" (2 Moos.20.10, Jes.58:13). Johannes oli hengessä juuri sapattina. Se, että nykyisin puhutaan sunnuntaista Herran päivänä, on myöhempää ja Raamatun ulkopuolista tuotetta. Jeesus on - ei oli - sapatin Herra yhä (Matt.12:8).
Sunnuntain salaisuus Vastaus kysymykseen, miten sunnuntaista ontullut yleinen pyhä- ja kirkossakäyntipäivä, saadaan Raamatun ennustuksissa ja historian todisteista. Profetiat osoittavat, että apostolisen ajan jälkeen tapahtuisi suuri luopumus (Apt.20:29,30, 2Tess.2:3-12, 1Tim.4:1). Luopumuksen johtoon nousi suuri antikristillinen petovalta, josta profeetta sanoo, että "hän puhuu sanoja Korkeita vastaan ja hävittääKorkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain" (Dan.7:25). Kysymyksessä on Jumalan laki, 10 käskyä, ja ainoa aikaa koskeva käsky on se, joka puhuu viikottaisista pyhä- ja arkipäivistä. Ja juuri tässä on tapahtunut muutos: arkipäivästä on tehty pyhä ja pyhästä arki. Miten tämä kaikki on tapahtunut, sen historia selvästi ja peittelemättä kertoo osoittaen: (1) Sunnuntaina ruvettiin pitämään jumalanpalveluksia, mutta se ei ollut pyhäpäivä. Sapattia pyhitettiin, sunnuntaisin tehtiin töitä. (2) Vähitellen jumalanpalveluksen takia ruvettiin vaatimaan töiden lopettamista, ja sapattia ruvettiin syrjimään ja leimaamaan juutalaiseksi. (3) Lopulta rangaistiin sapatin pitäjiä sekä niitä, jotka tekivät töitä sunnuntaisin. "Jo toisella vuosisadalla j.Kr. luopumus alkoi erottaa viikon ensimmäisen päivän Kristuksen ylösnousemuksen muistopäiväksi, mutta ajatus Jumalan käskyn muuttamisesta ja sapatin hylkäämisestä oli vielä siihen aikaan kokonaan vieras." (Prof. K.R.Hagenbach, Die Kirchengeschichte, s.359,360.) "Alkukristillinen kirkko oli täysin tietoinen sapatin ja sunnuntain erosta. Sunnuntai ei alkuaan ollut lepopäivä vaan yhteiselle jumalanpalvelukselle pyhitetty. Vähitellen rupesi kirkko kuitenkin teroittamaan mieleen, että jumalanpalveluksen takia on työt jätettävä." (Arkkip. E.Kaila, Tietosanakirja.) Tärkeä kehitysvaihe oli keisari Konstantinuksen sunnuntailaki 7.3.321 j.Kr. "Hän määräsi sunnuntain ("auringonpäivän") lepopäiväksi, kiinnitti sotalippuihinsa merkin, jota voitiin selittaa niin hyvin auringon vertauskuvaksi kuin Kristuksen alkukirjaimeksi X, ja hän sääsi sotilaille rukouksia, joita sekä auringonpalvelijan että kristityn sopi käyttää." (Euroopan sivistyshistoria s.124, Tri Gustav Bang.) Näin alkanut sunnuntailainsäädäntä jatkui katolisissa kirkolliskokouksissa. "Me vietämme sunnuntaita lauantain sijasta siksi, että katolinen kirkko Laodikean kirkolliskokouksessa v.364 j.Kr. siirsi juhlallisuudet lauantailta sunnuntaille." (The Converts Catechism of Catholic Doctrine, s.50.) Siellä päätettiin myös: "älkööt kristityt seuratko juutalaisia olemalla laiskoja lauantaina, vaan tehkööt he työtä sinä päivänä, mutta Herran päivää heidän tulee pitää erikoisessa kunniassa. Koska ovat kristittijä, tulee heidän, jos mahdollista, lakata kaikesta työstä sinä päivänä. Jos heidät kuitenkin tavataan juutalaisuutta jäljittelemässä, on heidät suljettava pois Kristuksesta." (Index Canonum. 29. osa.) Monissa seuraavissa kirkolliskokouksissa (vv. 585, 649, 749, 826, 829 ja 853) säädettiin sapattia ja sunnuntaita koskevia määräyksiä kieltoineen ja rangaistuksineen. Sapatin pitämisestä monet joutuivat vainotuiksi, jopa polttoroviolle. Yhä nytkin sapatin pitämistä leimataan juutalaisuudeksi, mik ä on hämmästyttävää. Mehän saisimme sitten hyljätä kaiken muunkin raamatullisen kristillisyyden juutalaisena, koska se on tullut meille heidän kauttaan. Jeesuskin oli juutalainen maalliselta kansalaisuudeltaan, samoin apostolit (Room.9:4,5).
Petovalta ja sen vallan merkki Edellä esitetyissä lainauksissa on vain pieni murto-osa siitä laajasta todistusaineistosta, mikä on olemassa koskien lepopäivän muutosta. Eikä se kirkko, jonka vaikutuksesta se on tapahtunut, suinkaan sitä kiellä tehneensä, vaan päin vastoin kerskaa pitäen sitä erikoisena valtansa tuntomerkkinä. Tästä on mielenkiintoinen lausunto myös luterilaisen kirkon Tunnuskirjoissa, s.49: "Viitataanpa vielä siihenkin, että sapatti heidän (katolilaisten) käsityksensä mukaan kymmenen käskyn vastaisesti on muutettu sunnuntaiksi. Mitään muuta esimerkkiä ei niin voimakkaasti tähdennetäkään eikä esiintuoda kuin juuri sapatin muutamista; tällä tahdotaan todistaa kirkon valta suureksi, koskapa se tekee muutoksia kymmeneen käskyynkin jotakin siitä muuttaen." Luther ym. uskonpuhdistajat olivat varmoja siitä, että roomalaiskatolisessa paavinvallassa täyttyivät Raamatun ennustukset antikristuksesta ja Ilmestyskirjan pedosta. Ilman tätä lujaa vakaumusta he eivät olisi rohjenneet nousta tuota mahtavaa valtaa vastaan. Mutta he tekivät sen Jumalan sanan ja ihmissielujen pelastuksen tähden. He näkivät, että on palattava luopumuksen tieltä totuuden valkeuteen. Mutta 400-500 vuotta sitten alkanutta suurta uskonpuhdistustyötä ei suinkaan viety silloin päätökseen, vaan jatkuttuaan läpi vuosisatojen se on ajankohtainen vielä nytkin. Tästä päättävästä työstä puhutaan mm. Ilmestyskirjan 14. luvussa, jossa on tälle maailmalle julistettava viimeinen pelastuksen ja varoituksen sanoma ennen Kristuksen toista tulemista. Sitä kutsutaan myös kolmen enkelin sanomaksi (Ilm.14:6-12). Sen perustana on iankaikkinen evankeliumi, jota ensimmäinen enkeli julistaa. Samalla siinä on voimakas kutsu kumartamaan ja kunnioittamaan Jumalaa kaiken Luojana, johon lepopäiväkäsky nimenomaan viittaa. Toinen enkeli paljastaa sanomallaan kristikunnan syvän lankeemuksen, johon se on joutunut Babylonin viinin eli väärien oppien tähden. Kolmas enkeli julistaa Raamatun vakavinta varoitusta antikristillisestä petovallasta ja sen merkistä, jota ajan lopussa pakotetaan kaikille (Ilm.13:16,17). Kysymyksessä on juuri se merkki, jolla "tahdotaan todistaa kirkon (katolisen) valta suureksi", eli muutettu lepopäivä, sunnuntaipyhä.
Lepopäivän syvällinen merkitys Raamatun totuus jokaviikkoisesta pyhäpäivästä ei supistu pelkästään päivään. Monet sanovatkin:" Onko sillä väliä, kunhan nyt yhden päivän pyhittää ?" Mutta asian ydin on siinä, että ketä me tässä asiassa tottelemme ja kumarramme. Jumala on asettanut valtansa ja herruutensa merkiksi sapatin, viikon seitsemännen päivän."Pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän,että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne "(Hes.20:20). Kun sapatti pidetään sen oikeassa hengessä ja totuudessa, on tämä todistuksena ja merkkinä Kristuksen, sapatin Herran, hallinnasta meidän elämässämme. Jos taas seurataan suurta enemmistöä, joka hyväskyy sunnuntaipyhän,on se merkkinä alamaisuudesta tuolle toiselle vallalle. Näin nimenomaan silloin, kun on saatu tietoa tästä totuudesta. Olemme sen palvelijoita ja omia, jota tottelemme (Room.6:16) Yleismaailmallinen sunnuntaipyhä on ihmistekoa. Se on näkyvänä merkkinä ihmisen luontaisesta taipumuksesta pyrkiä taivaaseen omien tekojensa kautta, kuten muinaisen Baabelin tornin rakentajat. Sapatti on Jumalan tekoa. Se julistaa sitä lepoa ja rauhaa, joka jo nyt saadaan omistaa Kristuksessa ja hänen lunastustyössään sekä kerran täydellisesti kirkkaudessa. Hebrealaiskirjeessä, jossa puhutaan seitsemännestä päivästä ja sapatinlevosta,sanotaan lopuksi:"Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä "(Hebr.4:11). Rukoilkaamme, että uskosta vanhurskautettuna seuraisimme Jeesuksen antamaa kuuliaisuuden esimerkkiä. Pyrkikäämme myös ystävällisesti ja ymmärtäen suhtautumaan niihin, jotka syystä tai toisesta menettelevät lepopäiväkysymyksessä toisin. Olkaamme heille valona tässä ja kaikessa.
Adventistien tekstikatkelma internetistä sitaatti Pastori Olavi Peltosen, Rovaniemi, tekstistä.Mieluummin valitsen vasta neljännen käskyn , sillä
se sentään lupaa jotakin - itse asiassa aivan KAIKEN! Usko ja lupaukset näet kuuluvat yhteen.
Roomalaiskirje 4:16
Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä.
Sapatti ja lupaukset EIVÄT kuulu yhteen!
Osaathan lukea myös rivien välistä - sapattikäsky on 3. Kolmas käsky ei lupaa mitään täyttäjälleen.
Eikö sitten muka 1. ja 2.?
Eivät todellakaan. Sillä meidänhän tulee rakastaa ehdoitta, ehdottomasti, pyyteettömästi. Rakkaus ei ole ehdollista, vaan ehdotonta. Se ei kysy, että mitä tästä saa palkaksi.
En voi sanoa Jlalle: rakastan sinua, jos annat ...
Ef 6:2-3
2 "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" -tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus-
3 "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
Lupaus ja usko kuuluvat yhteen - uskon lupauksiin.
Uskon, että tuon isän ja äidin kunnioittamisen saa ja voi käsittää sangen laajasti.- se Tuomaana puhuu..
AnttiVKantola kirjoitti:
Mieluummin valitsen vasta neljännen käskyn , sillä
se sentään lupaa jotakin - itse asiassa aivan KAIKEN! Usko ja lupaukset näet kuuluvat yhteen.
Roomalaiskirje 4:16
Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä.
Sapatti ja lupaukset EIVÄT kuulu yhteen!
Osaathan lukea myös rivien välistä - sapattikäsky on 3. Kolmas käsky ei lupaa mitään täyttäjälleen.
Eikö sitten muka 1. ja 2.?
Eivät todellakaan. Sillä meidänhän tulee rakastaa ehdoitta, ehdottomasti, pyyteettömästi. Rakkaus ei ole ehdollista, vaan ehdotonta. Se ei kysy, että mitä tästä saa palkaksi.
En voi sanoa Jlalle: rakastan sinua, jos annat ...
Ef 6:2-3
2 "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" -tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus-
3 "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
Lupaus ja usko kuuluvat yhteen - uskon lupauksiin.
Uskon, että tuon isän ja äidin kunnioittamisen saa ja voi käsittää sangen laajasti.Mielenkiintoista, että et ehkäpä näe ns. lupausta Jumalan käskyistä kristitylle.
Ensinnäkin, mielestäni Jeesus toi lakiajatukseen vielä kiristyksen Uudessaliitossa, eli osoitti olevansa Hän, jolla on valta ja U-liitossa. narut on todella Jumalan käsissä.
Tosin laki lakina osoittaa meidät syntiseksi ja tuomionalaiseksi, mutta juuri laki osoittaa meille ristin syvimmän merkityksen.
Laki osoittaa Jumalan tahdon, eli valtakuntansa raamit. Jumalan tahdon toteutuminen tekisi jo paratiisin maanpäälle ja mikä taistelee tätä valtakuntaa vastaan on meidän lihamme.
Mikä on kristityn elämän kivisin kohta ja risti? Se on kuolla lihalle.
Joka ei ota vastaan ristiään ja seuraa minua eli Jeesusta ei ole sovelias,, eli Jumalan tahdon suuntaa viitataan jatkuvasti meidän elämään.
Tässä juuri tulee vastaan se, että uskosta siihen Jumalan tahtoon ja ristin voittavaan sanomaan tuo kilvoituksen sekä mukanaan kuoleman tarpeen itselle, lihalle.
Ja sitten tähän sapattikysymykseen, toisin esille sen ajatuksen, että sitä katsellaan ehkäpä väärältä kantilta, eli huomaamattamme ehkä lihan puolelta, eikä armon puolelta??
Sapattia voidaan katsoa lakihenkisesti, sekä myös niin, että sen merkitys on hukattu siunauksellisen merkityksen suhteen.
Kysehän on loppujenlopuksi siitä siunauksesta, että olemme koolla Jumalan edessä.
On työ ja sitten vapaa-aika = Jumalanpalveluspäivä.
Se on jakamista, toinen toisemme kanssa, kellä laulu, jne. Älkää jättäkö seurakunnan kokousta, niinkuin ehkä joidenkin tapana oli..
Maa on kirottu, että muistaisimme osamme ja paikkamme, eikä rakastuttaisi niin väärään, vaan ohdakkeiden sekä orjantappuroiden ääressä nöyrä mieli nousisi polvitietä kotimatkalle.
Tietenkin tämän maan ruhtinaan henki mielellään kumartajilleen antaa kultaa ja hopeata sekä kiirettä kaiken sen keskelle, ettei kullan kiilto silmissä edes etsittäisi Jumalaa, vaan oltaisiin orjina, sekä orjuutettaisiin omat tiilenlyöjät pakkotyöhön omalle areenalle, eikä näin päästettäisi heitä kumartamaan Jumalaa.
Osa on onnellisia tiilenlyöjiä, kun siitä saa mammonaa ylimääräisen hyvinvoinnin merkeissä, ehkä riistäen lähimmäisen osaa sen leivästä.
Todella, -
Me kyllä eletään tavallaan määrätyssä vapaudessa ja se on tuonut "onnellisuussokeuden" tälle perimmäiselle ajatuksen Luojan määreelle, tahi lupaukselle.
Vapaus luo sekoituksen väärän jumalan hengestä myös seurakuntien keskelle ja näin väärä sanoma saa vallan kansansa keskellä, aivan huomaamatta.
Otan rinnastusta tähän "aikamme" pakkoilmiöstä, eli kirkon on siunattava ei alkuperäinen [avio]-liittoajatus uudenlaisiin raameihin, ihmiskäsitykseen. Jos Herran tulo viipyy ja aikaa kuluu, voi se vuosituhannen saatossa tulla hyväksytyksi "oppinäkemykseksi", ja vastakkain asettelu on sitten joskus valmis. Sitten on puhujia, että näin "alettiin" pitämään kristittyjen kohdalla ja se on sitten se "pyhä" asia, tai pyhäksi tullut, vaikka itse sana ei sitä opeta.
Tämä rinnastukseksi, mikä on tapahtunut tämän lepopäivänäkemyksen kohdalla, alettiin pitämään.
Mielestäni se minkä Jumala asettaa Pyhäksi, on Pyhä ja siitä löytyy senmukainen siunaus ja kokonaisuus asiaan, ihmisselitykset ja pyhitykset on oma asia ja rakentuu lihan käsivarrelle, jotka on riisuttava Jumalan Pyhä käsitteen rinnalta.
Se on kuolemista lihalle, Jumala yksin.
Jumalan sanassa on aarre, tavallaan peltoon kätketyn aarteen suuri lahja, että omalta kohdaltani haluan myydä kaiken ja ostaa tämän pellon, näin vertauskuvallisesti esitettynä.
Mutta niin kuin Jumalan sana on kokonaisuus, sen merkitys on raamittaa Jumalan valtakunnan rajat tähän meidän aikaamme, että meistä alkaisi jotenkin loistaa Jumalan kansalaisen kuva.
Se on jokaisen kohdalla henkilökohtainen kilvoituksen päämäärä Kristuksen täydellisen työn tulos ja HÄn kutsuu seuramaan meitä jokaista.
.. Mutta lopetan nyt tähän ja lähden töihini, toivottavasti porukka kiihkottomasti katselee näitä asioita, ehkä eri perspektiivistä, eli ei niitten muurien takaa, jotka on ihmiskäskyin rakennettuja kivimuureja. Ne on riisuttava pois, ettei kiveä jää kiven päälle. - Sekaisin##
AnttiVKantola kirjoitti:
Mieluummin valitsen vasta neljännen käskyn , sillä
se sentään lupaa jotakin - itse asiassa aivan KAIKEN! Usko ja lupaukset näet kuuluvat yhteen.
Roomalaiskirje 4:16
Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä.
Sapatti ja lupaukset EIVÄT kuulu yhteen!
Osaathan lukea myös rivien välistä - sapattikäsky on 3. Kolmas käsky ei lupaa mitään täyttäjälleen.
Eikö sitten muka 1. ja 2.?
Eivät todellakaan. Sillä meidänhän tulee rakastaa ehdoitta, ehdottomasti, pyyteettömästi. Rakkaus ei ole ehdollista, vaan ehdotonta. Se ei kysy, että mitä tästä saa palkaksi.
En voi sanoa Jlalle: rakastan sinua, jos annat ...
Ef 6:2-3
2 "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" -tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus-
3 "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
Lupaus ja usko kuuluvat yhteen - uskon lupauksiin.
Uskon, että tuon isän ja äidin kunnioittamisen saa ja voi käsittää sangen laajasti.Hyvä A K. Sinä olet unohtanut jostain syystä aivan ensimmäisen käskyn, joka kieltää Jumalan kuvien teon ja kuvien palvomisen. Sitten saadaksesi käskyt pysymään kymmenenä olet jakanut Himoisemis käskyn kahtia, että luku pysyisi täytenä. Antti ahoi lueppa kymmenet käskyt suoraan Raamatustasi, niin pääset oikeille raiteille, Jos olet todellinen opettaja, niin opeta edes käskyt oikein? Sanot valitsevasi neljännen eli sapatti käskyn Jos näin on asiat on edistystä alkanut tapatua kohdallasi!
Riitikko - Olet huonomuistinen
se Tuomaana puhuu.. kirjoitti:
Mielenkiintoista, että et ehkäpä näe ns. lupausta Jumalan käskyistä kristitylle.
Ensinnäkin, mielestäni Jeesus toi lakiajatukseen vielä kiristyksen Uudessaliitossa, eli osoitti olevansa Hän, jolla on valta ja U-liitossa. narut on todella Jumalan käsissä.
Tosin laki lakina osoittaa meidät syntiseksi ja tuomionalaiseksi, mutta juuri laki osoittaa meille ristin syvimmän merkityksen.
Laki osoittaa Jumalan tahdon, eli valtakuntansa raamit. Jumalan tahdon toteutuminen tekisi jo paratiisin maanpäälle ja mikä taistelee tätä valtakuntaa vastaan on meidän lihamme.
Mikä on kristityn elämän kivisin kohta ja risti? Se on kuolla lihalle.
Joka ei ota vastaan ristiään ja seuraa minua eli Jeesusta ei ole sovelias,, eli Jumalan tahdon suuntaa viitataan jatkuvasti meidän elämään.
Tässä juuri tulee vastaan se, että uskosta siihen Jumalan tahtoon ja ristin voittavaan sanomaan tuo kilvoituksen sekä mukanaan kuoleman tarpeen itselle, lihalle.
Ja sitten tähän sapattikysymykseen, toisin esille sen ajatuksen, että sitä katsellaan ehkäpä väärältä kantilta, eli huomaamattamme ehkä lihan puolelta, eikä armon puolelta??
Sapattia voidaan katsoa lakihenkisesti, sekä myös niin, että sen merkitys on hukattu siunauksellisen merkityksen suhteen.
Kysehän on loppujenlopuksi siitä siunauksesta, että olemme koolla Jumalan edessä.
On työ ja sitten vapaa-aika = Jumalanpalveluspäivä.
Se on jakamista, toinen toisemme kanssa, kellä laulu, jne. Älkää jättäkö seurakunnan kokousta, niinkuin ehkä joidenkin tapana oli..
Maa on kirottu, että muistaisimme osamme ja paikkamme, eikä rakastuttaisi niin väärään, vaan ohdakkeiden sekä orjantappuroiden ääressä nöyrä mieli nousisi polvitietä kotimatkalle.
Tietenkin tämän maan ruhtinaan henki mielellään kumartajilleen antaa kultaa ja hopeata sekä kiirettä kaiken sen keskelle, ettei kullan kiilto silmissä edes etsittäisi Jumalaa, vaan oltaisiin orjina, sekä orjuutettaisiin omat tiilenlyöjät pakkotyöhön omalle areenalle, eikä näin päästettäisi heitä kumartamaan Jumalaa.
Osa on onnellisia tiilenlyöjiä, kun siitä saa mammonaa ylimääräisen hyvinvoinnin merkeissä, ehkä riistäen lähimmäisen osaa sen leivästä.
Todella, -
Me kyllä eletään tavallaan määrätyssä vapaudessa ja se on tuonut "onnellisuussokeuden" tälle perimmäiselle ajatuksen Luojan määreelle, tahi lupaukselle.
Vapaus luo sekoituksen väärän jumalan hengestä myös seurakuntien keskelle ja näin väärä sanoma saa vallan kansansa keskellä, aivan huomaamatta.
Otan rinnastusta tähän "aikamme" pakkoilmiöstä, eli kirkon on siunattava ei alkuperäinen [avio]-liittoajatus uudenlaisiin raameihin, ihmiskäsitykseen. Jos Herran tulo viipyy ja aikaa kuluu, voi se vuosituhannen saatossa tulla hyväksytyksi "oppinäkemykseksi", ja vastakkain asettelu on sitten joskus valmis. Sitten on puhujia, että näin "alettiin" pitämään kristittyjen kohdalla ja se on sitten se "pyhä" asia, tai pyhäksi tullut, vaikka itse sana ei sitä opeta.
Tämä rinnastukseksi, mikä on tapahtunut tämän lepopäivänäkemyksen kohdalla, alettiin pitämään.
Mielestäni se minkä Jumala asettaa Pyhäksi, on Pyhä ja siitä löytyy senmukainen siunaus ja kokonaisuus asiaan, ihmisselitykset ja pyhitykset on oma asia ja rakentuu lihan käsivarrelle, jotka on riisuttava Jumalan Pyhä käsitteen rinnalta.
Se on kuolemista lihalle, Jumala yksin.
Jumalan sanassa on aarre, tavallaan peltoon kätketyn aarteen suuri lahja, että omalta kohdaltani haluan myydä kaiken ja ostaa tämän pellon, näin vertauskuvallisesti esitettynä.
Mutta niin kuin Jumalan sana on kokonaisuus, sen merkitys on raamittaa Jumalan valtakunnan rajat tähän meidän aikaamme, että meistä alkaisi jotenkin loistaa Jumalan kansalaisen kuva.
Se on jokaisen kohdalla henkilökohtainen kilvoituksen päämäärä Kristuksen täydellisen työn tulos ja HÄn kutsuu seuramaan meitä jokaista.
.. Mutta lopetan nyt tähän ja lähden töihini, toivottavasti porukka kiihkottomasti katselee näitä asioita, ehkä eri perspektiivistä, eli ei niitten muurien takaa, jotka on ihmiskäskyin rakennettuja kivimuureja. Ne on riisuttava pois, ettei kiveä jää kiven päälle.Jeesus tietää
käskyt pettää
Siks ei imartele
ei hännystele
Etkö tiedä etkö muista
eilen juuri murhasit murskasit
Tiedät mitä on sanottu vanhoille
Jeesus opettaa uutta uusille
Matt 5:20-22
20 Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.
21 Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion'.
22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. Sekaisin## kirjoitti:
Hyvä A K. Sinä olet unohtanut jostain syystä aivan ensimmäisen käskyn, joka kieltää Jumalan kuvien teon ja kuvien palvomisen. Sitten saadaksesi käskyt pysymään kymmenenä olet jakanut Himoisemis käskyn kahtia, että luku pysyisi täytenä. Antti ahoi lueppa kymmenet käskyt suoraan Raamatustasi, niin pääset oikeille raiteille, Jos olet todellinen opettaja, niin opeta edes käskyt oikein? Sanot valitsevasi neljännen eli sapatti käskyn Jos näin on asiat on edistystä alkanut tapatua kohdallasi!
RiitikkoTässäpä itsellesikin luettavaksi >
Kymmenen käskyn laki 5. Mooses 5. luku
1 Mooses kutsui koolle kaikki israelilaiset ja sanoi heille: "Kuulkaa, israelilaiset, ne lain käskyt ja säädökset, jotka minä teille tänään julistan. Painakaa ne mieleenne ja eläkää tarkoin niiden mukaan.
2 "Herra, meidän Jumalamme, teki meidän kanssamme liiton Horebilla. [2. Moos. 19:5]
3 Hän ei tehnyt tätä liittoa vain meidän isiemme kanssa, vaan myös meidän kanssamme, kaikkien meidän, jotka nyt olemme elossa ja täällä.
4 Herra puhui teille vuorella tulen keskeltä kasvoista kasvoihin. [2. Moos. 19:18, 20:1; 5. Moos. 4:12]
5 Minä seisoin silloin Herran ja teidän välissänne ja ilmoitin teille hänen sanansa, sillä te pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle. "Näin Herra puhui: [2. Moos. 20:18,19]
..........1. ja 2. käsky
6 "'Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. [2. Moos. 20:2; Ps. 81:11]
7 "'Sinulla ei saa olla muita jumalia. [2. Moos. 20:3; Ps. 81:10]
8 "'Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. [2. Moos. 20:4 ]
9 Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. [5:9,10: 2. Moos. 20:5,6 ]
10 Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.
11 "'Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään.* [Ks. selitystä 2. Moos. 20:7.] [2. Moos. 20:7]
.........3. käsky
12 "'Pidä lepopäivä mielessäsi ja pyhitä se, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt. [2. Moos. 20:8 ]
13 Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi,
14 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, härkäsi, aasisi eikä mikään muu juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. Näin sinun orjasi ja orjattaresi saavat levätä kuten sinä itsekin.
15 Muista, että itse olit orjana Egyptissä, kun Herra, sinun Jumalasi, kohotti voimakkaan käsivartensa ja johdatti sinut sieltä pois. Sen tähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivää. [2. Moos. 6:6].
........4. käsky
16 "'Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että saisit elää kauan ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa. [2. Moos. 20:12 ]
........5. käsky
17 "'Älä tapa. [2. Moos. 20:13 ]
........6. käsky
18 "'Älä tee aviorikosta. [2. Moos. 20:14 ]
.........7. käsky
19 "'Älä varasta. [2. Moos. 20:15 ]
........8. käsky
20 "'Älä todista väärin toista ihmistä vastaan. [2. Moos. 20:16 ]
........9. ja 10. käsky
21 "'Älä tavoittele toisen vaimoa. Älä myöskään havittele toisen taloa, peltoa, orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen.' [2. Moos. 20:17 ].
22 "Nämä sanat Herra puhui vuorella teille, koko Israelille, tulen ja synkkien pilvien keskeltä mahtavalla äänellä. Muuta hän ei sanonut. Hän kirjoitti sanansa kahteen kivitauluun ja antoi taulut minulle. [2. Moos. 24:12 ]
Kansa pyytää Moosesta välittäjäksi
23 "Kun te kuulitte äänen pimeyden keskeltä ja vuori leimusi liekeissä, kaikki teidän heimojenne päämiehet ja vanhimmat tulivat minun luokseni
24 ja sanoivat: 'Herra, meidän Jumalamme, on antanut meidän nähdä kirkkautensa ja suuruutensa, ja me olemme kuulleet hänen äänensä tulen keskeltä. Tänään olemme nähneet, että ihmiset voivat jäädä eloon, vaikka Jumala puhuukin heille. [5. Moos. 4:33].
25 Mutta pitäisikö meidän nyt uudelleen vaarantaa henkemme? Tuo suuri tuli saattaa polttaa meidät, ja jos me vielä kerran kuulemme Herran, Jumalamme, äänen, me kuolemme.
26 Onko yksikään kuolevainen meidän laillamme kuullut elävän Jumalan puhuvan tulen keskeltä ja silti jäänyt henkiin?
27 Mene sinä Herran, meidän Jumalamme luo. Kuuntele ja kerro meille kaikki, mitä hän sinulle puhuu, niin me tottelemme ja elämme hänen käskyjensä mukaan.' [2. Moos. 24:3,7].
28 "Kun Herra kuuli, mitä te puhuitte, hän sanoi minulle: 'Minä olen kuullut, mitä tämä kansa puhui sinulle. Se, mitä he sanoivat, on oikein.
29 Kunpa he aina yhtä mielellään kunnioittaisivat minua ja noudattaisivat minun käskyjäni. Jos he niin tekevät, he ja heidän lapsensa menestyvät polvesta polveen. [Ps. 81:14].
30 Käske heidän nyt palata teltoilleen,
31 mutta jää sinä tänne minun luokseni, niin minä ilmoitan sinulle koko lain, kaikki käskyt ja säädökset. Ne sinun tulee opettaa israelilaisille, ja niitä heidän on noudatettava siinä maassa, jonka minä annan heidän omakseen.'.
32 "Noudattakaa siis näitä käskyjä ja eläkää niiden mukaan, niin kuin Herra, teidän Jumalanne, on teitä käskenyt. Älkää poiketko oikealle älkääkä vasemmalle, [5. Moos. 17:20; Joos. 1:7, 23:6; 2. Kun. 22:2]
33 vaan kulkekaa vakaasti sitä tietä, jota Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt teidän kulkea. Silloin menestytte ja saatte elää kauan siinä maassa, jonka otatte omaksenne.
OLKAAMME MUKANA VIIMEISELLÄ KÄSKYNJAOLLA !
Job 19:21-29 :
21 Säälikää minua, säälikää, te, jotka olette ystäviäni! Jumalan käsi on koskenut minuun.
22 Miksi tekin vainoatte minua, yhdessä Jumalan kanssa? Ettekö ole jo kylliksi minua kalvaneet?
23 Kunpa minun sanani kirjoitettaisiin muistiin, kunpa ne talletettaisiin kirjaan,
24 uurrettaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi taltalla hakaten, lyijyllä piirtäen!
25 Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.
26 Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, [19:26,27: 1. Kor. 13:12]
27 saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.
28 Mutta te sanotte: "Kuinka puristamme hänestä totuuden esiin? Syyllinen hän joka tapauksessa on."
29 Pelätkää toki miekkaa! Tuollainen kovuus on synti, joka ansaitsee kuoleman. Muistakaa: on olemassa tuomari.
Muutoin olen sitä mieltä, rakas foorumilainen, että on äärimmäisen tärkeää kuunnella Jobin kirjaa ja sen selitystä nyt, kun on jälleen harvinainen tilaisuus siihen. Radio Dein taajuudella arkisin klo 21 ja 6. Menossa on vasta 13. luku tuosta 42 lukua käsittävästä uskonvanhurskautusopista.
- kristiyt aloittivat..
http://www.sley.fi/luennot/Raamattu/Vt/Vanhan_testamentin_yleisluennot/JuutalaisetJuhlatB.htm
Vanhan testamentin yleisluennot | Raamattuluentojen hakemisto | SLEY:n kotisivulle
JUUTALAISET JUHLAT
Juutalaisuus muodosti Jeesuksen uskonnollisen ympäristön. Evankeliumit kertovat moneen otteeseen Jeesuksen osallistumisesta juutalaisiin juhliin ja Jeesuksen suhtautumisesta niihin. Hän joutui monesti keskustelemaan juutalaisten johtomiesten kanssa esim. sapatin merkityksestä ja säädöksistä.
Vanha testamentti on yhtä lailla kristittyjen pyhä kirja. Ennen Uuden testamentin kirjoitusten syntyä Vanha testamentti oli ainoa kirjallinen uskon ja opin lähde. Usein väitetään erheellisesti, että kristinusko ja juutalaisuus alun alkaen olivat ristiriidassa keskenään, sillä alkuseurakunnan jäsenet pitivät itseään juutalaisen opin oikeina jatkajina. Olihan Vapahtajamme Vanhan testamentin ennustusten täyttymys ja siellä luvattu Messias. Paavalikin puhuu Roomalaiskirjeestä kristillisestä seurakunnasta "tosi Israelina": "Eivät kaikki israelilaiset kuulu tosi Israeliin, eivätkä kaikki Abrahamin jälkeläiset ole oikeita Abrahaminlapsia. Onhan sanottu: "Vain Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi." (Room 9:6-7). Me kristityt olemme lupauksen lapsia eli tulleet Jumalan lapsiksi Jumalan lupausten ja kutsumisen, emme omien suoritustemme varassa.
On siis luonnollista, että kristittyjen juhlapäivät suurelta osalta liittyvät juutalaiseen juhlakalenteriin. Voidaksemme paremmin ymmärtää omaa juhlaperinnettämme ja erityisesti sitä , minkä sisällön kristillinen usko näille juhlille antaa, tulee meidän lähemmin tutustua juutalaisten juhlapäiviin.
1. Sapatti
Sapatin, siis lauantaipäivän, pyhittäminen perustuu luomiskertomukseen. "Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään." (1 Moos 2:2-3).
Sapatin siunaaminen merkitsi, että siitä tuli juutalaisten vapaapäivä ja jumalanpalveluspäivä. "Kuutena päivänä viikosta tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä on sapatti, lepopäivä, pyhä kokouspäivä. Silloin ette saa tehdä mitään työtä, sillä sen päivän tulee olla Herran sapatti, missä sitten asuttekin." (2 Moos 23:3).
Vapaapäivä koski niin juutalaisia ja heidän lapsiaan, kuin myös heidän parissaan asuvia muukalaisia (5 Moos 5:12-15). "Juutalaiset suorittivat päivittäin uhreja temppelissä. Sapattina uhrit olivat tavallista runsaammat: "Sapattina teidän tulee uhrata kaksi vuoden ikäistä virheetöntä urospuolista karitsaa. Lisäksi teidän on tuotava ruokauhriksi kaksi eefa-mitan kymmenesosaa parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa sekä juomauhri." (4 Moos 28:9).
Varsin usein oli Jeesuksen ja juutalaisten johtomiesten kiistan aiheena sapatin säädökset. Jeesus paransi sairaita sapattina, ja juutalaiset loukkaantuivat tästä. Heidän mukaansa Jeesus rikkoi sapattimääräyksiä toimiessaan sapattina kärsivän ihmisen avuksi.
Jeesus torjui nämä syytökset sanomalla, että sapatin säädökset ovat ihmistä varten ei toisinpäin (Mark 2:27-28). Hän itse on sapatin säännösten yläpuolella "sapatin Herra". Sapattina on lupa tehdä hyvää ja pelastaa henki (Mark 3:4).
Sapatti oli aluksi myös kristittyjen pyhäpäivä. Varsin pian kuitenkin sunnuntaista, Jeesuksen ylösnousemuksen päivästä tuli kristittyjen pyhä päivä. Jo Uudesta testamentista huomaamme, että sunnuntai "Herran päivä" (Ilm 1:10) oli tullut kristittyjen kokoontumispäiväksi. Apostolien teoista luemme "Kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet yhteen murtamaan leipää..." Kristityt aloittivat siis viikon yhteisellä kokoontumisella. Samalla tavalle me tämän päivän kristityt saamme ajatella, että Kristuksen tähden mekin saamme aloittaa viikkomme lepopäivällä ja Jumalan sanan tutkimisella ja yhteisellä jumalanpalveluksella. Näin korostuu se, että saamme Jumalan armosta ja Jeesuksen meidän puolestamme kärsimän sovituskuoleman tähden ilman omia ansioitamme olla Jumalan omat.
2. Pääsiäinen
Juutalaiset viettivät pääsiäistä sen vuoksi, että he silloin kiittivät Jumalaa siitä, että Hän johdatti kansansa pois Egyptin orjuudesta. Erityisen tärkeää oli, että perheen pienimmätkin oppivat juhlan sisällön ja merkityksen. "Kun lapsenne kysyvät teiltä: `Mitä nämä teidän juhlatapanne tarkoittavat?`, niin vastatkaa näin: `Se on pääsiäisuhri Herralle, joka egyptiläisiä surmatessaan kulki israelilaisten kotien ohi ja säästi ne.`" (2 Moos 12:26-27).
Sapattia vietettiin Nisan-kuussa, vuoden ensimmäisenä kuukautena, sen 14. päivänä. Illalla teurastettiin pääsiäislammas, jonka verta siveltiin ovenpieliin, niinkuin oli tehty Egyptissä sinä yönä, jolloin Jumala surmasi Egyptin esikoiset. Tällä merkillä merkitystä ovista kuolema kulki ohi (2 Moos 12). Lampaan liha syötiin happamattoman leivän ja katkerien yrttien kera muistutukseksi siitä, että korpivaelluksen aikana juutalaiset joutuivat syömään katkeraakin ruokaa. Pääsiäinen oli myös happamattoman leivän juhla, koko juhlan aikana ei saanut hapanta leipää syödä, muuten rangaistuksena oli kuolema (2 Moos 12:9).
Nisankuun 15. päivänä alkoi seitsemän päivän juhla, juhla, jolloin vain happamatonta leipää sai syödä (2 Moos 12:1-20, 40-41, 3 Moos 23:5-8). Juhlan viimeisenä päivänä oli pyhä kokous (3 Moos 5:8).
Pääsiäisen merkitys kristityille oli luonnollisesti vielä suurempi, liittyiväthän Jeesuksen kärsimystapahtumat läheisesti juuri juutalaiseen pääsiäiseen. Jeesus asetti ehtoollisen pääsiäisaterialla, kärsi pääsiäislampaanamme (1 Kor 5:7-8). Jeesus tuo pääsiäiselle sen varsinaisen sisällön.
3. Sadonkorjuujuhla eli viikkojuhla
Sadonkorjuujuhlaa eli viikkojuhlaa vietettiin seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen. Tästä juhlasta kerrotaan 3 Mooseksen kirjassa seuraavasti: "Laskekaa seitsemän täyttä viikkoa sen sapatin jälkeisestä päivästä, jolloin toitte satonne ensimmäiset tähkät omistettaviksi Herralle, ja tuokaa seitsemännen sapatin jälkeisenä eli viidentenäkymmenentenä päivänä Herralle ruokauhri uudesta sadosta. Tuokaa silloin kukin asuinpaikaltanne Herralle tarjousuhriksi kaksi hapanleipää, jotka on leivottu kahdesta eefa-mitan kymmenesosasta parhaita vehnäjauhoja. Ne ovat Herralle kuuluva lahja uutissadosta. Leipien ohella tuokaa Herralle polttouhriksi seitsemän virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa, nuori sonni ja kaksi pässiä sekä niiden mukana annettavat ruoka- ja juomauhrit. Tämä on tuoksuva tuliuhri, joka on Herralle mieluisa. Uhratkaa lisäksi vuohipukki syntiuhrina ja kaksi vuoden vanhaa karitsaa yhteysuhrina. Pappi omistakoon uutisleivät ja molemmat karitsat tarjousuhrina Herralle: Ne ovat Herralle pyhitetyt ja kuuluvat papille. Kokoontukaa samana päivänä pyhään juhlakokoukseen älkääkä sinä päivänä tehkö mitään työtä. Tätä määräystä teidän on aina noudatettava, sukupolvesta toiseen, missä sitten asuttekin." (3 Moos 23:15-21).
Kyseessä on siis kiitosjuhla viljasadosta. Kristillinen helluntai liittyy juuri tämän juhlan puitteisiin.
4. Lehtimajanjuhla
Lehtimajanjuhlaa vietettiin seitsemän päivää hedelmien ja viinisadon korjuun aikaan. Juhla on saadut nimensä lehtimajoista, joita juhlan aikana käytetään asuntoina muistutukseksi erämaavaelluksen aikaisista tilapäismajoista. Kun kyseessä oli nimenomaan viininkorjuujuhla, saatettiin silloin käyttää liiankin runsaasti viiniä. Johanneksen evankeliumin 7. luvussa kerrotaan Jeesuksen osallistumisesta lehtimajanjuhlaan. Ymmärrämme tässä yhteydessä kenties vieläkin paremmin Jeesuksen painokkaat sanat: "Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon!" (Joh 7:37).
5. Suuri sovituspäivä
Kolmannen Mooseksen kirjan luku 6 kertoo suuresta sovintopäivästä. Juhlan vuotuinen viettäminen johtui siitä, että sekä ylimmäisen papin että kansan synnit tarvitsevat sovitusta. Ylimmäinen pappi meni temppelin pyhimpään pellaviin pukeutuneena mukanaan mullikka syntiuhriksi ja oinas polttouhriksi. Israelilaisten syntiuhriksi hän vei mukanaan kaksi kaurista ja yhden oinaan polttouhriksi. Ylimmäisen papin tuli siis uhrata ensin omien ja perheensä syntien edestä voidakseen uhrata kansan syntien edestä. Näistä kahdesta kauriista tuli hänen arpoa toinen Herralle syntiuhriksi, mutta toinen jonka arpa määräsi Asaselille, tuli päästää erämaahan.
Hebrealaiskirjeen tuntematon kirjoittaja puhuu Jeesuksesta ylimmäisenä pappina. Jeesuksen ei tarvinnut ensin uhrata omien syntiensä edestä. Hänen ei tarvitse myöskään joka vuosi uudelleen uhrata, vaan hän uhrasi synnittömänä itsensä yhden ainoan kerran ja hankki sillä meille pysyvän anteeksiantamuksen Hänen yhteydessään (Hebrealaiskirjeen 9 luku).
6. Purim-juhla ja temppelin vihkimisen juhla (hanukka)
Purim-juhlaa vietettiin sen muistoksi, että juutalaiset pelastuivat persialaisten suunnittelemasta vainosta (Esterin kirja).
Temppelin vihkimisjuhlaa vietettiin vuonna 165 e.Kr. tapahtuneen temppelin uudelleenvihkimisen muistoksi. Uudelleenvihkimys oli tarpeen sen vuoksi, että Antiokhos Epifanes oli häväissyt temppelin. Juhlien aikana heilutettiin palmunoksia ja sytytettiin lamppuja.Siinäpä oli paljon, paljon tietoa sisältävä kopio!
Kuinkahan moni sapatinviettäjä unohtaa tykkänään tai kuinkahan moni EI EDES TIEDÄ, miksi viettää sapattia??
Kuitenkin väärästä lähteestä noudettu oli tuo sinänsä hyvä moniste! Voi, voi!
Ehkä epähuomiossa väärästä lähteestä?
Mutta tulkoon korjatuksi tässä ja nyt.
Eihän noin saa tehdä milloinkaan, ei iankaikkisesta iankaikkiseen, ei! Siinä oli paljon todella hyvää ja sillä sitten piilotettiin se helmi - aarre. Vielä sulkujen taa.
Nimittäin tässä sapattikiistassa, sapatin kriisissä. tällä foorumilla - on kaikkein oleellisinta tämä:
Mikä on käskyn päämäärä, sapattikäskyn merkitys ja tarkoitus, tuo sisältö?
Suluissa kohta ilmoitettiin yhtenä jakeena muiden muassa, ettenkö sanoisi: sulkuihin piilotettiin. Mutta juuri tuo olisi täytynyt nostaa ESIIN. Tämä:
5. Moos. 5:15
Ja muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sentähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivän.
Jep! Egyptin orjuus oli päättynyt. Oli saavuttu vihdoinkin Luvatun maan äärelle.
Mooses uudisti käskyjen lain ja 3. käskyn päämääräksi tuli, että juhlitaan Egyptin pakkotyöstä vapautumista. Että sellainen on iankaikkisesta iankaikkiseen israelilaisille annettu kolmas käsky: sapatti, 7. päivän sapatti!
Toki on tulossa kaikelle maailmalle vuosisapatti - "lehtimajanjuhla". Tuossa mainiossa, pitkässä selonteossa se mainittiinkin, mutta vain israelilaisia koskevana.
Jo tänään monista maista, Suomi mukaanlukien, mennään sinne ylös Jerusalemiin viettämään lehtimajanjuhlaa.
Sillä Suomi on ICEJ:n jäsenmaa. Mutta aikanaan sellainen juhlinta tulee MAAILMANLAAJUISESTI PAKOLLISEKSIKIN.
Sak. 14:16
Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa.
Sak. 14:18
Ja jos egyptiläisten sukukunta ei käy eikä tule sinne ylös, ei tule sitä heillekään; vaan heitä on kohtaava se vitsaus, millä Herra rankaisee niitä pakanakansoja, jotka eivät tule sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
Sak. 14:19
Tämä on oleva egyptiläisten synnin palkka ja kaikkien niiden pakanakansojen synnin palkka, jotka eivät käy sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
- sunnuntaikokoontuminen.
Tuossa mietiskelen todistuksista, esim. kristityt aloittivat kokoontumaan sunnuntaina, viikon ensimmäisenä päivänä ja viitataan Ap.t. tapaukseen.
No jos he kokoontui lauantai-iltana, vakituisesti koska vuorokausi vaihtui illasta iltaan, niin ok, selitys on oikea, mutta........
Ontuukohan selitys yrityksestä selitää sapatti sunnuntaille??? Vvvvai tapahtuiko kokoontuminen sitten näin??.
Entäpä jos vieläkin vaihtaisimme vuorokauden illasta, niin kokoontuisimmeko sitten ensimmäisen päivän iltana,, eeei kun lauantai-iltana, koska sunnuntai-ilta olisi jo viikon toinen päivä?
Pitkittäisimme saarnaa puolelleyön, koska on sunnuntai, eli meidän "tämän ajankohta päivän lauantai-ilta.
Sapatti oli aluksi myös kristittyjen pyhäpäivä. Varsin pian kuitenkin sunnuntaista, Jeesuksen ylösnousemuksen päivästä tuli kristittyjen pyhä päivä. Jo Uudesta testamentista huomaamme, että sunnuntai "Herran päivä" (Ilm 1:10) oli tullut kristittyjen kokoontumispäiväksi. Apostolien teoista luemme "Kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet yhteen murtamaan leipää..." Kristityt aloittivat siis viikon yhteisellä kokoontumisella. Samalla tavalle me tämän päivän kristityt saamme ajatella, että Kristuksen tähden mekin saamme aloittaa viikkomme lepopäivällä ja Jumalan sanan tutkimisella ja yhteisellä jumalanpalveluksella. Näin korostuu se, että saamme Jumalan armosta ja Jeesuksen meidän puolestamme kärsimän sovituskuoleman tähden ilman omia ansioitamme olla Jumalan omat.
Jaa.... ja tuo Herran päivä Raamatussa on taas vihanpäivä,, tietääkseni oikein tulkittuna..
terveisin Tuomas.HERRAN PÄIVÄ
Sinullapa, "Tuomas", oli tuossa paljon tärkeää asiaa jaettavaksi. Lepopäivästä ja silleen.
"Herran päivällä" Raamattu viittaa niinkuin ymmärtääkseni olitkin mieltä, "vihan päivään".
Tuossa tuomion päivässä on toki armopuolensakin.
Nimittäin, kaikessa sydämen yksinkeraisuudessa ajateltuna se on juuri se päivä, jona päivänä tapahtuvaan "pakoon vuorille" on meikäläinen koettanut saada vastausta, foorumilaisilta. Tämä päivä:
Matteuksen evankeliumi 24:20
Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.
Äkkiseltään kuka tahansa sanoisi, että valetta, valetta. Mutta ei ole tarkoituskaan, että ymmerrettäisiin, ellei lue kaikkia, Matt 24:15-44. Purkakaamme se, näin.
Raamatun kuvaukset siitä, mitä tapahtuu "Herran päivänä":
Hesekiel:13:5
Te ette ole nousseet muurin aukkoihin ettekä korjanneet muuria Israelin heimon ympärillä, että se kestäisi sodassa, Herran päivänä.
1.Korinttolaiskirje:5:5
Herran Jeesuksen nimessä hyljättävä saatanan haltuun lihan turmioksi, että hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä.
Ilmestyskirja:1:10
Minä olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan äänen.
Hesekielin kohdan on helppo käsittää tarkoittavan samaa kuin Matt 24:20.
Israel, Jeesuksen kieltävänä, ei kestä, vaan israelilaiset joutuvat pakenemaan vuorille, kun peto so. antikristus tulee Jerusalemiin ja pyrkii tuhoamaan tuon kansan.
Korinttolaiskirjeen kohta onkin sitten jo mutkikkaampi. Ensinnäkin Paavali tarkoittaa saatanan haltuun hylkäämisessä samaa kuin Pietarikin - raju ulkopuolelle jättäminen saa ehkä menemään itseensä, aivan kuin se tuhlaajapoika Jeesuksen vertauksessa. Palataan, toivottavasti, parannuksen tehneenä.
Paavali myöskin vielä tuohon aikaan käsitti silleen, että Jeesus tulee jo sen sukupolven aikana - tämä käy ilmi 1.Tess.4.15-17. Eikä ihme, sillä sanoohan Jeesus, että "tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin tämä KAIKKI tapahtuu", Matt24:34. Siis Ihmisen Pojan tulemuksineen.
Lienee ollut tarkoitus siten pitää uskovat hereillä.
Mitäs tuota ihmettelemään, sillä sanottiinhan jo Aadamille: sinä päivänä, jona te siitä syötte, teidän pitää kuolemalal kuoleman.
Ilmestyskirjan kohta "Herran päivänä" tarkoittaa yksinkertaisesti, että Johannes näki hengessään Herran päivän, sai Ilmestyksen siitä päivästä ja paljosta siihen liittyvästä.
Juuri tuo Herran päivähän Ilmestyskirjassa kuitenkin on oleellisinta. Sillä sinä päivänä saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi.
Tuohan nähdään, idästä länteen, tuo Herran astuminen öljymäelle, pelastamaan Israelin jäännös antikristuksen käsistä. Kolmasosahan pelastuu, heidän sydämensä avautuu siinä suuressa ahdingossa, Matt 24:20, Messiaalleen.
Entäs sitten uskovaiset? Huomatkaamme, että jossain vaiheessa pedon valtakautta on kristityt koeteltu. Jeesuksen todistuksessa pitäytyvät on tapettu.
Ja jo sitä ennen on tapahtunut se silmänräpäyksellinen - "atomos" - ylöstempaus. No tietysti, sillä Sanahan sanoo, että jahka on poistunut se antikristuksen ilmestymistä pidättelevä este - "kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut".
Näin se suurin piirtein on ja tuo Matt 24:20, vaikak onkin yksi vaivainen jae, on sangen tärkeä, jotta eksyttäväiset opit osattaisiin poissulkea. Nimittäin koko asiayhteys siinä on aina ja ehdottomasti katsottava: Matt 24:15-44.
JO SELKIS
Minä aloin sitä jaetta ymmärtää selkeämmin vasta nyt, kun lähes varmistui, että se lienee juuri tuo sapatin pitäminen, mikä estää ehkä kahta kolmasosaa israelilaista
pakenemasta henkensä edestä.
En enää kummastele, että Jeesus sanoo: kaikkien aikojen suurin ahdistus. Siinähän menehtyy israelilaisia kertaheitolla enemmän kuin missään milloinkaan sitä ennen. Kiitos, Tuomas!- tapahtuu?
AnttiVKantola kirjoitti:
HERRAN PÄIVÄ
Sinullapa, "Tuomas", oli tuossa paljon tärkeää asiaa jaettavaksi. Lepopäivästä ja silleen.
"Herran päivällä" Raamattu viittaa niinkuin ymmärtääkseni olitkin mieltä, "vihan päivään".
Tuossa tuomion päivässä on toki armopuolensakin.
Nimittäin, kaikessa sydämen yksinkeraisuudessa ajateltuna se on juuri se päivä, jona päivänä tapahtuvaan "pakoon vuorille" on meikäläinen koettanut saada vastausta, foorumilaisilta. Tämä päivä:
Matteuksen evankeliumi 24:20
Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.
Äkkiseltään kuka tahansa sanoisi, että valetta, valetta. Mutta ei ole tarkoituskaan, että ymmerrettäisiin, ellei lue kaikkia, Matt 24:15-44. Purkakaamme se, näin.
Raamatun kuvaukset siitä, mitä tapahtuu "Herran päivänä":
Hesekiel:13:5
Te ette ole nousseet muurin aukkoihin ettekä korjanneet muuria Israelin heimon ympärillä, että se kestäisi sodassa, Herran päivänä.
1.Korinttolaiskirje:5:5
Herran Jeesuksen nimessä hyljättävä saatanan haltuun lihan turmioksi, että hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä.
Ilmestyskirja:1:10
Minä olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan äänen.
Hesekielin kohdan on helppo käsittää tarkoittavan samaa kuin Matt 24:20.
Israel, Jeesuksen kieltävänä, ei kestä, vaan israelilaiset joutuvat pakenemaan vuorille, kun peto so. antikristus tulee Jerusalemiin ja pyrkii tuhoamaan tuon kansan.
Korinttolaiskirjeen kohta onkin sitten jo mutkikkaampi. Ensinnäkin Paavali tarkoittaa saatanan haltuun hylkäämisessä samaa kuin Pietarikin - raju ulkopuolelle jättäminen saa ehkä menemään itseensä, aivan kuin se tuhlaajapoika Jeesuksen vertauksessa. Palataan, toivottavasti, parannuksen tehneenä.
Paavali myöskin vielä tuohon aikaan käsitti silleen, että Jeesus tulee jo sen sukupolven aikana - tämä käy ilmi 1.Tess.4.15-17. Eikä ihme, sillä sanoohan Jeesus, että "tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin tämä KAIKKI tapahtuu", Matt24:34. Siis Ihmisen Pojan tulemuksineen.
Lienee ollut tarkoitus siten pitää uskovat hereillä.
Mitäs tuota ihmettelemään, sillä sanottiinhan jo Aadamille: sinä päivänä, jona te siitä syötte, teidän pitää kuolemalal kuoleman.
Ilmestyskirjan kohta "Herran päivänä" tarkoittaa yksinkertaisesti, että Johannes näki hengessään Herran päivän, sai Ilmestyksen siitä päivästä ja paljosta siihen liittyvästä.
Juuri tuo Herran päivähän Ilmestyskirjassa kuitenkin on oleellisinta. Sillä sinä päivänä saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi.
Tuohan nähdään, idästä länteen, tuo Herran astuminen öljymäelle, pelastamaan Israelin jäännös antikristuksen käsistä. Kolmasosahan pelastuu, heidän sydämensä avautuu siinä suuressa ahdingossa, Matt 24:20, Messiaalleen.
Entäs sitten uskovaiset? Huomatkaamme, että jossain vaiheessa pedon valtakautta on kristityt koeteltu. Jeesuksen todistuksessa pitäytyvät on tapettu.
Ja jo sitä ennen on tapahtunut se silmänräpäyksellinen - "atomos" - ylöstempaus. No tietysti, sillä Sanahan sanoo, että jahka on poistunut se antikristuksen ilmestymistä pidättelevä este - "kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut".
Näin se suurin piirtein on ja tuo Matt 24:20, vaikak onkin yksi vaivainen jae, on sangen tärkeä, jotta eksyttäväiset opit osattaisiin poissulkea. Nimittäin koko asiayhteys siinä on aina ja ehdottomasti katsottava: Matt 24:15-44.
JO SELKIS
Minä aloin sitä jaetta ymmärtää selkeämmin vasta nyt, kun lähes varmistui, että se lienee juuri tuo sapatin pitäminen, mikä estää ehkä kahta kolmasosaa israelilaista
pakenemasta henkensä edestä.
En enää kummastele, että Jeesus sanoo: kaikkien aikojen suurin ahdistus. Siinähän menehtyy israelilaisia kertaheitolla enemmän kuin missään milloinkaan sitä ennen. Kiitos, Tuomas!On se hyvä, että raamattu on tarkoitettu vain itseään viisana pitäville. Tyhmän on turha vaivautua , ei kannata edes lukea moista satukirjaa, kun ei kuitenkaan mitään ymmärrä. Tälläkin palstalla on monta kaikkitietävää, jotka halveksivat "tavallisia" ihmisiä. Onko tärkeää olla "oikeassa" asioissa, joilla ei mitään merkitystä?
- Kuinka monta
AnttiVKantola kirjoitti:
HERRAN PÄIVÄ
Sinullapa, "Tuomas", oli tuossa paljon tärkeää asiaa jaettavaksi. Lepopäivästä ja silleen.
"Herran päivällä" Raamattu viittaa niinkuin ymmärtääkseni olitkin mieltä, "vihan päivään".
Tuossa tuomion päivässä on toki armopuolensakin.
Nimittäin, kaikessa sydämen yksinkeraisuudessa ajateltuna se on juuri se päivä, jona päivänä tapahtuvaan "pakoon vuorille" on meikäläinen koettanut saada vastausta, foorumilaisilta. Tämä päivä:
Matteuksen evankeliumi 24:20
Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.
Äkkiseltään kuka tahansa sanoisi, että valetta, valetta. Mutta ei ole tarkoituskaan, että ymmerrettäisiin, ellei lue kaikkia, Matt 24:15-44. Purkakaamme se, näin.
Raamatun kuvaukset siitä, mitä tapahtuu "Herran päivänä":
Hesekiel:13:5
Te ette ole nousseet muurin aukkoihin ettekä korjanneet muuria Israelin heimon ympärillä, että se kestäisi sodassa, Herran päivänä.
1.Korinttolaiskirje:5:5
Herran Jeesuksen nimessä hyljättävä saatanan haltuun lihan turmioksi, että hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä.
Ilmestyskirja:1:10
Minä olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan äänen.
Hesekielin kohdan on helppo käsittää tarkoittavan samaa kuin Matt 24:20.
Israel, Jeesuksen kieltävänä, ei kestä, vaan israelilaiset joutuvat pakenemaan vuorille, kun peto so. antikristus tulee Jerusalemiin ja pyrkii tuhoamaan tuon kansan.
Korinttolaiskirjeen kohta onkin sitten jo mutkikkaampi. Ensinnäkin Paavali tarkoittaa saatanan haltuun hylkäämisessä samaa kuin Pietarikin - raju ulkopuolelle jättäminen saa ehkä menemään itseensä, aivan kuin se tuhlaajapoika Jeesuksen vertauksessa. Palataan, toivottavasti, parannuksen tehneenä.
Paavali myöskin vielä tuohon aikaan käsitti silleen, että Jeesus tulee jo sen sukupolven aikana - tämä käy ilmi 1.Tess.4.15-17. Eikä ihme, sillä sanoohan Jeesus, että "tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin tämä KAIKKI tapahtuu", Matt24:34. Siis Ihmisen Pojan tulemuksineen.
Lienee ollut tarkoitus siten pitää uskovat hereillä.
Mitäs tuota ihmettelemään, sillä sanottiinhan jo Aadamille: sinä päivänä, jona te siitä syötte, teidän pitää kuolemalal kuoleman.
Ilmestyskirjan kohta "Herran päivänä" tarkoittaa yksinkertaisesti, että Johannes näki hengessään Herran päivän, sai Ilmestyksen siitä päivästä ja paljosta siihen liittyvästä.
Juuri tuo Herran päivähän Ilmestyskirjassa kuitenkin on oleellisinta. Sillä sinä päivänä saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi.
Tuohan nähdään, idästä länteen, tuo Herran astuminen öljymäelle, pelastamaan Israelin jäännös antikristuksen käsistä. Kolmasosahan pelastuu, heidän sydämensä avautuu siinä suuressa ahdingossa, Matt 24:20, Messiaalleen.
Entäs sitten uskovaiset? Huomatkaamme, että jossain vaiheessa pedon valtakautta on kristityt koeteltu. Jeesuksen todistuksessa pitäytyvät on tapettu.
Ja jo sitä ennen on tapahtunut se silmänräpäyksellinen - "atomos" - ylöstempaus. No tietysti, sillä Sanahan sanoo, että jahka on poistunut se antikristuksen ilmestymistä pidättelevä este - "kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut".
Näin se suurin piirtein on ja tuo Matt 24:20, vaikak onkin yksi vaivainen jae, on sangen tärkeä, jotta eksyttäväiset opit osattaisiin poissulkea. Nimittäin koko asiayhteys siinä on aina ja ehdottomasti katsottava: Matt 24:15-44.
JO SELKIS
Minä aloin sitä jaetta ymmärtää selkeämmin vasta nyt, kun lähes varmistui, että se lienee juuri tuo sapatin pitäminen, mikä estää ehkä kahta kolmasosaa israelilaista
pakenemasta henkensä edestä.
En enää kummastele, että Jeesus sanoo: kaikkien aikojen suurin ahdistus. Siinähän menehtyy israelilaisia kertaheitolla enemmän kuin missään milloinkaan sitä ennen. Kiitos, Tuomas!Sukupolvea onkaan kulunut. Sanasta tämä sukupolvi ei katoa ennenkuin Barabbas tulee. Eikös tähän sisälly jo melko monta sukupolvea. onhan aikaa jo kulunut lähes 2000 tuhatta vuotta. Onko Ihmisen poika Barabbas pahasti erehtynyt?
Erkkilä - Jumalan salaisuuksia
tapahtuu? kirjoitti:
On se hyvä, että raamattu on tarkoitettu vain itseään viisana pitäville. Tyhmän on turha vaivautua , ei kannata edes lukea moista satukirjaa, kun ei kuitenkaan mitään ymmärrä. Tälläkin palstalla on monta kaikkitietävää, jotka halveksivat "tavallisia" ihmisiä. Onko tärkeää olla "oikeassa" asioissa, joilla ei mitään merkitystä?
Olet aivan väärässä.
sillä viisastelu on este.
Vain sydämen yksinkertaisuudessa voi
nähdä Jumalan viisaita salaisuuksia.
Herran päivänä viisaat huomaavat tyhmyytensä
ja ymmärtämättömät havaitaan ymmärtäväisiksi.
Luuk. 10:21
Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
Eikö todellakaan ole mitään merkitustä sillä, että rakastaa ja siunaa Israelia? Oikeaa vastausta ei löydy adventistien ellenistisestä koraanista, vaan Jumalan Raamatusta. - olet jämähtänyt rikoksiisi
Kuinka monta kirjoitti:
Sukupolvea onkaan kulunut. Sanasta tämä sukupolvi ei katoa ennenkuin Barabbas tulee. Eikös tähän sisälly jo melko monta sukupolvea. onhan aikaa jo kulunut lähes 2000 tuhatta vuotta. Onko Ihmisen poika Barabbas pahasti erehtynyt?
ErkkiläBarabbas Erkkilälle
Raamatun Barabbas vapautettiin ainakin ulkonaisesti.
Herramme sen tietää, osasiko iloita sydämessään siitä, että Jeesus hänen sijastaan kärsi rangaistuksen.
Mutta Barabbas on oiva esikuva meille siitä, kuinka Jeesus ihan konkreettisesti ottaa meidän paikkamme ristillä.
Jos sanomme, että Barabbas ristiinnaulittiin, ei meillä Aamunkoittoa ole.
- Lutterin
Raamattu: Siinä ei ole mainintaa tuhat vuotinen valtakunta: Mainitaan vain tuhatvuotisesta ajasta, mutta sanaa tuhatvuotinen Valtakunta ei esiinny Raamatussa. Nyt on taas A K pannut omiaan,
Kuten hänellä on tapana.- vai onko vain saivarekuumetta
Onko saivare syönyt aivosi, kun pidät tuhannen vuoden hallintokautta liian lyhyenä siihen, että voitaisiin puhua valtakunnasta?!?
Onko sinulla saivarekuumetta, vai mistä kiikastaa?
Harmittaako se, että olet 1000 vuoden ajan toimeton? Eiksö lepo ole ihan hyvä asia - sillä onhan "meidän veljiemme syyttäjän" syyttäjävirka raskasta myöskin.
Tai oletko jämähtänyt kiinni kuolleeseen kirajimeen?
Tähän, kun Jeesus sanoo, että Jumalan valtakunta ei tule näkyvällä tavalla?
Jos edes vilkaisisit Raamattua, voisit havaita, että 1000 vuotta kestävässä rauhan ajassa NÄKYY Jumalan valtakunnan vaikutus sentään jonkin verran.
Vilkaisepa Raamattuun!
ONHAN MEIDÄN VELJIEMME SYYTTÄJÄ SIDOTTUNA TUON 1000 VUODEN AJAN.
Kun sinun suuri suusi niin on tukittu, voidaan ihan puhtaasti sanoa tuota vihdoin näkyväksi tullutta, sentään kohtuullisen pitkää hallintaakutta Jumalan hallinnoksi - siis Kristuksen 1000-vuotisesta rauhan valtakunnasta on kyse.
Huomaa: sen jälkeen sinulle suodaan hetken vaapus.
Miksi lähdet sen turvin villitsemään 1000-vuotisen ajanjakson lopulla rauhan ihmisiä?
Etkö usko, että sellaisen toiminnan loppu on helvetin tulimeri? Ole sitten uskomatta!
MELKEIN TUHAT VUOTTA RAUHAA JA YHTEISELOA
- kun Jumalan valtakunta tulee näkyväksi!
- mitä se on, ellei valtakuntaa?!
Tuhatvuotinen valtakunta
1 Minä näin, kuinka taivaasta tuli alas enkeli, jolla oli kädessään syvyyden avain ja isot kahleet. [2. Piet. 2:4; Juud. 6; Ilm. 9:1,2]
2 Hän otti kiinni lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen käärmeen, jonka nimet ovat Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin tuhanneksi vuodeksi, [1. Moos. 3:1; Sak. 3:1; Ilm. 12:9]
3 syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä syvyyden oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin tuhat vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi aikaa.
4 Minä näin valtaistuimia, ja niille, jotka asettuivat istuimille, annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. [Dan. 7:9,22,27; 1. Kor. 6:2 | Ilm. 3:21, 5:10, 6:11]
5 Muut kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. [1. Tess. 4:16]
6 Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta. [Ilm. 2:11 | Jes. 61:6; Room. 5:17; 1. Piet. 2:5; Ilm. 1:6, 5:10]
Saatanan lopullinen tappio
7 Kun tuhat vuotta tulee täyteen, päästetään Saatana vankilastaan,
8 ja se lähtee liikkeelle, kiertää maan neljä kolkkaa ja johtaa kansat harhaan. Se eksyttää niin Gogin kuin Magogin ja kokoaa kansat sotaan, ja joukkoja on kuin meren rannalla hiekkaa. [Hes. 38:8,9; Ilm. 16:14]
9 Ne nousevat maan tasangolle ja saartavat pyhien leirin ja rakastetun kaupungin. Mutta taivaasta iskee tuli, ja se tuhoaa ne kaikki. [Ps. 78:68, 87:2 | 2. Kun. 1:10,12; Luuk. 9:54]
10 Saatana, noiden kansojen eksyttäjä, heitetään samaan rikinkatkuiseen, tuliseen järveen kuin peto ja väärä profeetta, ja siellä niitä kidutetaan yötä päivää, aina ja ikuisesti. [Ilm. 13:11, 14:10,11, 19:20]
Viimeinen tuomio
11 Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. [Jes. 6:1; Matt. 25:31 | 2. Piet. 3:7]
12 Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. [Dan. 7:10; Luuk. 10:20 | Matt. 16:27 ]
13 Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan.
14 Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. [1. Kor. 15:26,54; Ilm. 2:11]
15 Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen. [Ps. 69:29; Dan. 12:1; Matt. 25:41; Ilm. 19:20].
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad691265- 42911
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että351737- 116690
- 53673
- 51648
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän116646Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38615- 76592
- 56584
