kohta vapaa

Niin, en tiedä mitä hän haluaa. Tuskin minua kuitenkaan...enää. En ollut hänen rakkautensa arvoinen.

En ole etsimäsi, toivomasi henkilö.
Tiedän sen varmuudella.

Sinulle voimia kohdata tuleva ja elää menneen kanssa. Elämä kaikesta huolimatta jatkuu. Aina.

Valitettavasti en ole Hän.

joka hetki kirjoitti:

Valitettavasti en ole Hän.

Aivan, en jaksanut odottaa koska menetin uskoni että hän olisi tullut. Hän souti, huopasi, tietämättä itsekään mitä haluaa vai haluaako yhtään mitään. Mutta, päivääkään ei mene, etteikö hän sydämessäni mukanani kulkisi, ja mielessä olisi. Vaikka on toinen arjessa, ei hän ole kyennyt paikkaa viemään jonka eräs täytti.

rannalla ruikuttaa "lulu kirjoitti:

Aivan, en jaksanut odottaa koska menetin uskoni että hän olisi tullut. Hän souti, huopasi, tietämättä itsekään mitä haluaa vai haluaako yhtään mitään. Mutta, päivääkään ei mene, etteikö hän sydämessäni mukanani kulkisi, ja mielessä olisi. Vaikka on toinen arjessa, ei hän ole kyennyt paikkaa viemään jonka eräs täytti.

Surullista, mutta tiedän että juuri näin on hänenkin elämässään. Ja näin on ollut minun elämässäni ja luultavasti tulee olemaan. Hän täytti niin monen aukon ja rakasti juuri niin kuin olen aina toivonut tulevani rakastetuksi. Omana itsenäni.

joka hetki kirjoitti:

Surullista, mutta tiedän että juuri näin on hänenkin elämässään. Ja näin on ollut minun elämässäni ja luultavasti tulee olemaan. Hän täytti niin monen aukon ja rakasti juuri niin kuin olen aina toivonut tulevani rakastetuksi. Omana itsenäni.

...tiedät että hänenkin elämässään on samoin kuin minun elämässäni? Onko hän sen kertonut? Oikeassa olet että se on surullista kun "joutuu"?? olemaan toisen kanssa, vaikka sydän kaipaa aivan muualle. Mutta tarviiko sen olla niin? Ei minun mielestäni, asiat vain täytyy selvittää perinpohjin. Vai kuinka, oletko samaa mieltä?

rannalla ruikuttaa "lulu kirjoitti:

...tiedät että hänenkin elämässään on samoin kuin minun elämässäni? Onko hän sen kertonut? Oikeassa olet että se on surullista kun "joutuu"?? olemaan toisen kanssa, vaikka sydän kaipaa aivan muualle. Mutta tarviiko sen olla niin? Ei minun mielestäni, asiat vain täytyy selvittää perinpohjin. Vai kuinka, oletko samaa mieltä?

Jotkut asiat vain tietää, sanottiin niitä ääneen tai ei, mutta taisimme molemmat todeta asian olevan niin mikäli emme jostakin syystä saisi olla yhdessä. Kaipuu toisen luo kulkee mukanamme aina.

Se mitä tunsimme ja koimme oli parasta mitä meidän kummankaan elämässämme oli koskaan tapahtunut. Ihmisiä tulee ja menee läpi elämän, mutta vain harvat jättävät lähtemättömät jalanjälkensä sydämeen. Hän oli sellainen ihminen minulle. Se, miksi emme tänäpäivänä ole yhdessä johtui olosuhteista, ajoitus oli huono, enkä ollut valmis.

Uskon, että vielä joskus tulee uusi mahdollisuus keskustella ja selvitellä asiat perinpohjin. Kaikki jäi niin kesken.

Elämässäni on aukeamassa uusi lehti...
Ehkä jonkun ajan päästä rohkenen ottaa yhteyttä ja kertoa muuttuneesta tilanteesta. Voi olla, että se ei muuta mitään ja olen auttamattomasti myöhässä.

Juuri nyt on tärkeintä, että kokoan palaset yhteen ja järjestelen omaa elämääni...kohti vapautta.

joka hetki kirjoitti:

Jotkut asiat vain tietää, sanottiin niitä ääneen tai ei, mutta taisimme molemmat todeta asian olevan niin mikäli emme jostakin syystä saisi olla yhdessä. Kaipuu toisen luo kulkee mukanamme aina.

Se mitä tunsimme ja koimme oli parasta mitä meidän kummankaan elämässämme oli koskaan tapahtunut. Ihmisiä tulee ja menee läpi elämän, mutta vain harvat jättävät lähtemättömät jalanjälkensä sydämeen. Hän oli sellainen ihminen minulle. Se, miksi emme tänäpäivänä ole yhdessä johtui olosuhteista, ajoitus oli huono, enkä ollut valmis.

Uskon, että vielä joskus tulee uusi mahdollisuus keskustella ja selvitellä asiat perinpohjin. Kaikki jäi niin kesken.

Elämässäni on aukeamassa uusi lehti...
Ehkä jonkun ajan päästä rohkenen ottaa yhteyttä ja kertoa muuttuneesta tilanteesta. Voi olla, että se ei muuta mitään ja olen auttamattomasti myöhässä.

Juuri nyt on tärkeintä, että kokoan palaset yhteen ja järjestelen omaa elämääni...kohti vapautta.

Voi luoja kun se olisin minä. Kohta vuosi aika tarkalleen viimeisestä viestistä ja asiat jäivät pahasti selvittämättä. Aika vaikea vuosi takana, en pysty unohtamaan millään sinua! Tuska raastaa pahasti ja pienistäkin jutuista tulee kasvosi mieleen. On niin paljon kaikkea ympärilläni mikä muistuttaa sinusta!
Nyt kyllä tiedän etten koskaan pääse eroon siintä suuresta rakkauden tunteesta joka minun sydämmeeni jäi, tiedän etten edes halua. Sinua en uskalla lähestyä enään, koska et antanut kuulua itsestäni, mutta ikuisesti sinua rakastaen.

joka hetki kirjoitti:

Jotkut asiat vain tietää, sanottiin niitä ääneen tai ei, mutta taisimme molemmat todeta asian olevan niin mikäli emme jostakin syystä saisi olla yhdessä. Kaipuu toisen luo kulkee mukanamme aina.

Se mitä tunsimme ja koimme oli parasta mitä meidän kummankaan elämässämme oli koskaan tapahtunut. Ihmisiä tulee ja menee läpi elämän, mutta vain harvat jättävät lähtemättömät jalanjälkensä sydämeen. Hän oli sellainen ihminen minulle. Se, miksi emme tänäpäivänä ole yhdessä johtui olosuhteista, ajoitus oli huono, enkä ollut valmis.

Uskon, että vielä joskus tulee uusi mahdollisuus keskustella ja selvitellä asiat perinpohjin. Kaikki jäi niin kesken.

Elämässäni on aukeamassa uusi lehti...
Ehkä jonkun ajan päästä rohkenen ottaa yhteyttä ja kertoa muuttuneesta tilanteesta. Voi olla, että se ei muuta mitään ja olen auttamattomasti myöhässä.

Juuri nyt on tärkeintä, että kokoan palaset yhteen ja järjestelen omaa elämääni...kohti vapautta.

Teet todella viisaasti kun keskityt nyt täysillä itseesi ja tulevaan. Se muu tulee kun aika on. Toivottavasti kuitenkin olet rohkea, ja otat yhteyttä häneen. vaikkei se muuta antaisi, ainakin saat mielen rauhan. Et sinä siinä mitään häviä, usko pois. Jollei se häntä tuo takaisin, niin ainakin asiat eivät jää kaihertamaan. Toki toivon että kohtalo on teille myöteisen ilon ja yllätyksen järjestänyt! Sillä kun on tapana toimia joskus meidän tietämättämme jopa meidän eduksemme. Näin väittää viisaat... (oletkohan mies vai nainen....)

joka hetki kirjoitti:

Jotkut asiat vain tietää, sanottiin niitä ääneen tai ei, mutta taisimme molemmat todeta asian olevan niin mikäli emme jostakin syystä saisi olla yhdessä. Kaipuu toisen luo kulkee mukanamme aina.

Se mitä tunsimme ja koimme oli parasta mitä meidän kummankaan elämässämme oli koskaan tapahtunut. Ihmisiä tulee ja menee läpi elämän, mutta vain harvat jättävät lähtemättömät jalanjälkensä sydämeen. Hän oli sellainen ihminen minulle. Se, miksi emme tänäpäivänä ole yhdessä johtui olosuhteista, ajoitus oli huono, enkä ollut valmis.

Uskon, että vielä joskus tulee uusi mahdollisuus keskustella ja selvitellä asiat perinpohjin. Kaikki jäi niin kesken.

Elämässäni on aukeamassa uusi lehti...
Ehkä jonkun ajan päästä rohkenen ottaa yhteyttä ja kertoa muuttuneesta tilanteesta. Voi olla, että se ei muuta mitään ja olen auttamattomasti myöhässä.

Juuri nyt on tärkeintä, että kokoan palaset yhteen ja järjestelen omaa elämääni...kohti vapautta.

""Uskon, että vielä joskus tulee uusi mahdollisuus keskustella ja selvitellä asiat perinpohjin. Kaikki jäi niin kesken.

Elämässäni on aukeamassa uusi lehti...
Ehkä jonkun ajan päästä rohkenen ottaa yhteyttä ja kertoa muuttuneesta tilanteesta.""


Tee ihmeessä niin.
Miksi antaa rakkauden mennä hukkaan, jos sille olisi ollut tilaisuus puhjeta kukkaan?

joka hetki kirjoitti:

Jotkut asiat vain tietää, sanottiin niitä ääneen tai ei, mutta taisimme molemmat todeta asian olevan niin mikäli emme jostakin syystä saisi olla yhdessä. Kaipuu toisen luo kulkee mukanamme aina.

Se mitä tunsimme ja koimme oli parasta mitä meidän kummankaan elämässämme oli koskaan tapahtunut. Ihmisiä tulee ja menee läpi elämän, mutta vain harvat jättävät lähtemättömät jalanjälkensä sydämeen. Hän oli sellainen ihminen minulle. Se, miksi emme tänäpäivänä ole yhdessä johtui olosuhteista, ajoitus oli huono, enkä ollut valmis.

Uskon, että vielä joskus tulee uusi mahdollisuus keskustella ja selvitellä asiat perinpohjin. Kaikki jäi niin kesken.

Elämässäni on aukeamassa uusi lehti...
Ehkä jonkun ajan päästä rohkenen ottaa yhteyttä ja kertoa muuttuneesta tilanteesta. Voi olla, että se ei muuta mitään ja olen auttamattomasti myöhässä.

Juuri nyt on tärkeintä, että kokoan palaset yhteen ja järjestelen omaa elämääni...kohti vapautta.

Joo, moni tuntuu haikailevan jonkun perään. Missäköhän se minun Hän on ja mitäköhän Hän meinaa. Minähän en Häntä hevillä unohda. Kunpa Hän vielä muistaisi ja välittäisi edes vähän. Voi tätä elämää. Miksiköhän en pysty ajamaan haaveita ja vastauksettomia kysymyksiä pois mielestäni kokonaan. Miksi sama paska tuntuu aina vaivaavan. Eihän se aina vaivaa. Olen töissä ja kiireessä. Semmoinen väsyttää ja lopettaa ajattelun. Kaipaan yksinäisyyttä ja rauhaa ja tietysti Häntä.

joka hetki kirjoitti:

Jotkut asiat vain tietää, sanottiin niitä ääneen tai ei, mutta taisimme molemmat todeta asian olevan niin mikäli emme jostakin syystä saisi olla yhdessä. Kaipuu toisen luo kulkee mukanamme aina.

Se mitä tunsimme ja koimme oli parasta mitä meidän kummankaan elämässämme oli koskaan tapahtunut. Ihmisiä tulee ja menee läpi elämän, mutta vain harvat jättävät lähtemättömät jalanjälkensä sydämeen. Hän oli sellainen ihminen minulle. Se, miksi emme tänäpäivänä ole yhdessä johtui olosuhteista, ajoitus oli huono, enkä ollut valmis.

Uskon, että vielä joskus tulee uusi mahdollisuus keskustella ja selvitellä asiat perinpohjin. Kaikki jäi niin kesken.

Elämässäni on aukeamassa uusi lehti...
Ehkä jonkun ajan päästä rohkenen ottaa yhteyttä ja kertoa muuttuneesta tilanteesta. Voi olla, että se ei muuta mitään ja olen auttamattomasti myöhässä.

Juuri nyt on tärkeintä, että kokoan palaset yhteen ja järjestelen omaa elämääni...kohti vapautta.

Niin.. usko, toivo ja rakkaus toteutukoon Sinun elämässäsi. Minua ne eivät auttaneet, mutta toivottavasti muita samankaltaisessa tilanteessa olevia.

minä pieni nainen kirjoitti:

Voi luoja kun se olisin minä. Kohta vuosi aika tarkalleen viimeisestä viestistä ja asiat jäivät pahasti selvittämättä. Aika vaikea vuosi takana, en pysty unohtamaan millään sinua! Tuska raastaa pahasti ja pienistäkin jutuista tulee kasvosi mieleen. On niin paljon kaikkea ympärilläni mikä muistuttaa sinusta!
Nyt kyllä tiedän etten koskaan pääse eroon siintä suuresta rakkauden tunteesta joka minun sydämmeeni jäi, tiedän etten edes halua. Sinua en uskalla lähestyä enään, koska et antanut kuulua itsestäni, mutta ikuisesti sinua rakastaen.

olen pahoillani, mutta tiedoksi...en ole etsimäsi. Minäkin olen nainen.

rannalla ruikuttaa.... kirjoitti:

Teet todella viisaasti kun keskityt nyt täysillä itseesi ja tulevaan. Se muu tulee kun aika on. Toivottavasti kuitenkin olet rohkea, ja otat yhteyttä häneen. vaikkei se muuta antaisi, ainakin saat mielen rauhan. Et sinä siinä mitään häviä, usko pois. Jollei se häntä tuo takaisin, niin ainakin asiat eivät jää kaihertamaan. Toki toivon että kohtalo on teille myöteisen ilon ja yllätyksen järjestänyt! Sillä kun on tapana toimia joskus meidän tietämättämme jopa meidän eduksemme. Näin väittää viisaat... (oletkohan mies vai nainen....)

niin..todellakin kiitos kannanotostasi. Olet oikeassa...minun on syytä kerätä nöyryyden palaset kokoon ja heittää ylpeys hetkeksi nurkkaan ja ottaa häneen yhteyttä. Asia vaatii vielä hieman valmistelua ja aikaa, mutta teen sen.

Olen nainen : )

Amor kirjoitti:

""Uskon, että vielä joskus tulee uusi mahdollisuus keskustella ja selvitellä asiat perinpohjin. Kaikki jäi niin kesken.

Elämässäni on aukeamassa uusi lehti...
Ehkä jonkun ajan päästä rohkenen ottaa yhteyttä ja kertoa muuttuneesta tilanteesta.""


Tee ihmeessä niin.
Miksi antaa rakkauden mennä hukkaan, jos sille olisi ollut tilaisuus puhjeta kukkaan?

Minäpä sen sanoin. Ja sinä. Kiitos.

tämä hetki kirjoitti:

Joo, moni tuntuu haikailevan jonkun perään. Missäköhän se minun Hän on ja mitäköhän Hän meinaa. Minähän en Häntä hevillä unohda. Kunpa Hän vielä muistaisi ja välittäisi edes vähän. Voi tätä elämää. Miksiköhän en pysty ajamaan haaveita ja vastauksettomia kysymyksiä pois mielestäni kokonaan. Miksi sama paska tuntuu aina vaivaavan. Eihän se aina vaivaa. Olen töissä ja kiireessä. Semmoinen väsyttää ja lopettaa ajattelun. Kaipaan yksinäisyyttä ja rauhaa ja tietysti Häntä.

Kaikella on aikansa ja myös tarkoituksensa.

Se mikä ei tapa, sattuu helvetisti.

Kaunista kesää ja hellitä töissäsi. Vastaukset kyllä tulevat...anna niille vain aikaa.

luovuttanut kirjoitti:

Niin.. usko, toivo ja rakkaus toteutukoon Sinun elämässäsi. Minua ne eivät auttaneet, mutta toivottavasti muita samankaltaisessa tilanteessa olevia.

kuulostit Häneltä...

itseeni edessä...vapaus? Niin, ainakin olen päästänyt irti. Ehkäpä juuri se on minulle vapautta...En tiedä, mutta otan asiasta selvää.

Kohti aurinkoa...

joka hetki kirjoitti:

itseeni edessä...vapaus? Niin, ainakin olen päästänyt irti. Ehkäpä juuri se on minulle vapautta...En tiedä, mutta otan asiasta selvää.

Kohti aurinkoa...

sieluni huutaa vastauksia kysymyksiini,miksi minulle kävi näin.Pitääkö loppuelämäni kärsiä valinnoista joita piti tehdä sen hetkisen tietämyksen mukaan.Silti epätoivon keskellä tiedän tehneen oikein ja palkintoni on odottava jossain tulevaisuudessa.....sitä odottaen kaikkea hyvää sinulle.....

tämä keskustelu ole...Voisitko hieman spesifioida itseäsi ennen kuin vastaan kysymykseesi?
Mieluummin ihan vaikka nimimerkin kera, kiitos!