"Apu ei mene perille" Myytti5

"Apu ei päädy perille vaan menee hallintokuluihin"

Osa kehitysavusta kuluu hallintoon Suomessa ja kohdemaissa. Työtä suunnitellaan, jotta apu päätyy sitä eniten tarvitseville ihmisille tehokkaasti ja mahdollisimman toimivasti.


Toimia valmistellaan myös kumppanimaan kanssa, ettei apu olisi vain veden kantamista kaivoon. Lisäksi toimia seurataan, ettei varoja mene vääriin taskuihin ja evaluoidaan, ettei huonoja päätöksiä toisteta. Kaikki tämä on tärkeä osa kehitysyhteistyötä.


Hallinto syö lopulta hyvin pienen osan kehitysavusta. Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista kului vuonna 2004 vain noin 4 prosenttia hallintomenoihin ulkoasiainministeriössä (Lähde: Suomen kehitysyhteistyö 2004). Ulkoministeriön tukemien kansalaisjärjestöjen hankkeissa hallintokulut voivat olla enintään 10 prosenttia kokonaiskuluista.
1242
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

"Työtä suunnitellaan, jotta apu päätyy sitä eniten tarvitseville ihmisille tehokkaasti ja mahdollisimman toimivasti."

Varmasti suunnitellaan, johan afrikkalaiset käyttävät sotiin samanverran rahaa, kuin Afrikkaan sitä mammonaa lastataan.
Mutta, jos suunnittelu on kestänyt mukavasti yli 40 vuotta, niin pitäisi alkaa miettiä jo, että voisimmeko auttaa afrikkalaisia paljon paremmin, jos lopettaisimme passivoittavan avun.

"Toimia valmistellaan myös kumppanimaan kanssa, ettei apu olisi vain veden kantamista kaivoon."

En tiedä tästä valmistelusta, mutta sen voin sanoa, että jos nykytilannetta katsoo niin apu ei todellakaan ole mitään kestävää.

Rahallinen kehitysapu menee perille Afrikkaan, mutta sillä ei ole 40-vuoden aikana ollut kuin pieni merkitys Afrikan kehityksessä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


debora"" kirjoitti:

"Apu ei päädy perille vaan menee hallintokuluihin"

Osa kehitysavusta kuluu hallintoon Suomessa ja kohdemaissa. Työtä suunnitellaan, jotta apu päätyy sitä eniten tarvitseville ihmisille tehokkaasti ja mahdollisimman toimivasti.


Toimia valmistellaan myös kumppanimaan kanssa, ettei apu olisi vain veden kantamista kaivoon. Lisäksi toimia seurataan, ettei varoja mene vääriin taskuihin ja evaluoidaan, ettei huonoja päätöksiä toisteta. Kaikki tämä on tärkeä osa kehitysyhteistyötä.


Hallinto syö lopulta hyvin pienen osan kehitysavusta. Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista kului vuonna 2004 vain noin 4 prosenttia hallintomenoihin ulkoasiainministeriössä (Lähde: Suomen kehitysyhteistyö 2004). Ulkoministeriön tukemien kansalaisjärjestöjen hankkeissa hallintokulut voivat olla enintään 10 prosenttia kokonaiskuluista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu