kirjoituksesta, että suomalaiset ovat israelilaisia ja ovat viettäneet viellä muutama sata vuotta sitten lauantaita sapatin päivänä.
Lun äsken
vanhasta
9161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
1700-luvun historiankäsitystä hallitsivat Ruotsin suurvalta-ajan innoittamat täysin epäkriittiset kuvitelmat, joille Rudbeck vanhemman mukaan on annettu nimitys rudbeckiläisyys. Vuonna 1679 tuo mainio lääkäri ja tiedemies Olof Rudbeck kirjoitti Atlantica -teoksensa. Siinä todisteltiin muun muassa, että Ruotsi olisi ihmiskunnan alkukoti, josta kaikki maailman kielet ja kulttuurit olivat kotoisin.
Suomessa rudbeckiläisyys esiintyi kuvitelmana, että suomalaiset olisivat israelilaisten jälkeläisinä ja suomen kieli heprean sukukieli. Sukulaisuutta ei esitetty ainoastaan fantasiakirjallisuudessa vaan myös akateemisissa yhteyksissä. Porthanin isosetä pyhien kielten professori Daniel Juslenius, tunnetuin fennofiili, oli virkaanastujaisesitelmässään ottanut esiin suomen ja heprean yhtäläisyyden, joka olisi näkynyt varsinkin sanastossa ja taivutuksessa, ja vielä 1764 historian professori Johannes Bilmarkin johdolla esitettiin väitöskirja ”Suomalaisten alkuperästä”, jossa yritetään todistaa, miten eräät Assyrian kuninkaan Salmanassarin karkottamat israelilaisheimot olisivat vaeltaneet pohjoiseen Suomeen.
Koska suomalais-ugrilaiset kielet oli jo löydetty, suomen sukulaisuus heprean kanssa oli helppo torjua. Siitä huolimatta fennofiilit ja rudbeckiläiset esittivät jatkuvasti esimerkkejä suomalaisten muka vanhoista tavoista, jotka muistuttaisivat juutalaisuudesta (Tidningar utg. af et Sällskap i Åbo 1783:47):
1. Lauantain pyhittäminen lepopäiväksi ja juutalaisten sapatti
Rudbeck kertoo asiakirjasta, jossa Kustaa Vaasa määräsi suomalaiset viettämään sunnuntaita (sapattia) – siis siihen saakka suomalaiset olisivat, kuten juutalaiset, pyhittäneet lauantain. – Porthan lukee Kustaa Vaasan määräyksen tarkemmin ja huomaa, että siinä esitetään ihan päinvastaista kuin Rudbeck väittää: muutamat harhaoppiset ovat ryhtyneet nyt juutalaisten tapaan viettämään lauantaita, ja heidät pitää palauttaa ruotuun.
2. Vuoden aloittaminen maaliskuusta
Vanhat suomalaiset olisivat kuten juutalaiset aloittaneet vuoden maaliskuun alusta. Tälle ei ole suomalaisten osalta mitään erityistä syytä, vaan Porthanin mukaan se on ollut varhaisille kansoille laajalti tavallista.
3. Suomalaisten sauna ja juutalaisten rituaalinen puhtaus
Peseytyminen on siis muualla tuntematonta, toteaa Porthan ironisesti, ja tunnetut saunan käyttäjät venäläiset ovat siis myös juutalaisia!
4. Happamaton leipä ja mämmi!
Suomalaiset syövät pääsiäisen aikaan happamatonta leipää, muulloin he syövät hapanta leipää. Porthan ihmettelee väitettä, mutta arvelee, että aiheen tähän on antanut lounaissuomalaisten ”mämmi”.
Suomalaisen mämmin maininta esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisuudessa Daniel Jusleniuksen teoksessa Aboa vetus et nova. Juslenius esittelee väriltään mustahkon mutta harvinaisen makean puuron, jota syödään pääsiäisenä happamattoman taikinan muistoksi. Jusleniuksen kuvauksen mukaan puuro paistettiin uunissa tuohisessa astiassa. Porthanin mielestä mämmissä ei ole mitään alkusuomalaista tai juutalaista. Mämmiä valmistettiin alun perin Etelä- ja Lounais-Suomessa ja sitä söi katolisen paaston aikaan niin suomen- kuin ruotsinkielinenkin väki, mutta se ei kuulunut sisäsuomalaisten, savolaisten ja karjalaisten, perinteiseen ruokavalioon
5. Kevätkesän (helluntain) juhlistaminen puiden lehdillä
Tähän Porthan toteaa ironisesti, että monilla paikoin Suomessa puut eivät ole vielä edes lehdessä helluntaina. Juhannuksena taas on tapana koristaa taloja lehtipuilla, mutta se on enemmän ruotsalaisten kuin suomalaisten tapa.
Porthanin vastaukset tapoja koskeviin harhakuviin perustuvat siihen, että väitteet ovat vain sattumanvaraisia huomioita, ilman että tietoja olisi tarkasteltu kriittisesti. Hyvä esimerkki Porthanin menetelmästä on se, miten hän osoittaa vääräksi väitteen, että suomalaiset sairastuisivat muita herkemmin spitaaliin, ns. juutalaisten tautiin.
6. ”Juutalaisten tauti”, lepra
Kun Rudbeck ei löytänyt vanhempaa eikä parempaa todistetta sille, että lepra on suomalaisten ikivanha kansallistauti — Porthan sanoo ironisesti —, hän viittaa kuningas Kustaa Aadolfin vuodelta 1619 olevaan kirjeeseen, jossa kehotetaan perustamaan Suomeen erityinen spitaalisten sairaala. Rudbeck ei siis tiennyt, että vastaavia laitoksia oli ollut jo kauan Ruotsin maassa. Porthan itse esittää todisteeksi dokumentin joka on lähes 200 vuotta varhaisempi, ja siitä käy selvästi ilmi, että spitaali oli yhtä hyvin, ellei enemmänkin muiden kuin suomalaisten ”kansallistauti”. — Porthanille oli kaksi asiaa erityisen tärkeitä: oikeat tiedot Suomesta ja suomalaisista, ja toiseksi menneisyyttä koskevien väitteiden tulee perustua huolelliseen aitojen ja mahdollisimman varhaisten dokumenttien tutkimiseen.
kuvitelmaa uskoa, että suomalaiset periytyvät israelilaisista ja ovat Volgan mutkan kautta tulleet Suomeen, sillä tänäänhän tehdään dna testejä, joiden mukaan suomalaiset todellakin periytyvät israelilaisista.
Näin ainakin tutkimukset osoittavat, mutta ken tietää voiko niihin testeihin luottaa. Sanotaan, että suomalaisista miehistä 60-70% olisi Israelin, eli Jaakobin sukua.
Suomessahan oli ollut jo asutusta ainakin 10 000 vuotta ennen kuin jumala edes oli luonut "pannukakkuaan". Miksi muuten jumala loi ihmisen, kun ihmisiä oli maapallolla, eikö hän tienyt heistä mitään? Eikös se Jaakob liity samaan kuvitteelliseen taruun kuin luominenkin?
totuudesta. Älä jää tuohon uskomukseen, vaan pyydä Jumalalta itsellesi oikeutta uskoa. Usko on lahja ja ihminen saa omalla järkiuskollaan vain pahaa aikaa, siksi rukoile Jumalalta uskonlahjaa ja tule tuntemaan totuus.
Sinäkö yrität saada minut uskomaan, että maa on "kiekko"?
uskomuksen jakamiseen, sillä nykyinen tietohan osoittaa maan olevan pallo.
Usko Jeesukseen onkin sitten kokonaan eri asia, sitä ei voida tieteellä mitenkään löytää, ei vaikka kuinka hienoja mittareita kehiteltäisiin ja silti se on tosi, että usko Jeesukseen antaa uuden elämän.
Tarinat ihmiseksi tulleista jumalista ovat vanhoina aikoina olleet yleisiä pakanakansojen uskonnoissa. Graves luettelee 20 Messiasta, Vapahtajaa ja Jumalan Poikaa, jotka ovat polveutuneet taivaasta, ottaneet päälleen ihmisen muodon ja jumaluutensa osoittamiseksi suorittaneet monia ihmetekoja. Nämä vapahtajat ovat laskeneet perustan ihmiskunnan pelastukselle ja pelastustyönsä suoritettuaan nousseet takaisin taivaaseen. Useat ovat syntyneet neitseellisesti ja monet on ristiinnaulittu. Jumalien, vapahtajien ym. neitseellinen syntyminen on ennen vanhaan ollut yleinen ilmiö.
Muinaisessa Egyptissä mainitaan jumala Horuksen syntyneen neitseellisesti. Muita samalla tavalla syntyneitä ovat Krishna, Buddha, Attis, Romulus, Herkules, Persaeus, Eskulapius, Dionysos, Qetzalcoatl, Mithra, Zoroaster, Osiris, Konfutse, Fo-Hi, Platon, Pythagoras ja Ptolemaeus. Oma Kalevalammekin kertoo Väinämöisen syntyneen neitseellisesti. Primitiiviset kansat eivät yleensä ajattele lapsen syntyvän sukupuoliyhteyden seurauksena, vaan otaksuvat naisen tulevan raskaaksi »hengen» vaikutuksesta.
Samanlaisia ennustuksia Messiaasta kuin vanhassa testamentissa on monissa egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, meksikolaisten ym. kansojen pyhissä kirjoituksissa.
Tavallista on edelleen, että enkelit, paimenet ja tietäjät esiintyvät vapahtajien syntyessä ja että heidän tähtensä silloin ilmestyy taivaalle. Esim. Konfutsen syntyessä »viisi viisasta miestä tuli kaukaa paikalle, pilvistä kuului taivaallista musiikkia ja enkelit näyttäytyivät». — Vanhoilla kansoilla oli yleinen usko — eikä tämä usko ole vieläkään kokonaan hävinnyt — että taivaankappaleet tai niiden asukkaat vaikuttivat ihmisten syntymään ja elämään maan päällä. Ihmisen hyvän tai huonon onnen uskottiin riippuvan hyvien tai huonojen tähtien esiintymisestä hänen syntymähetkellään. Esim. Zoroaster ilmoittaa »viisaille miehille», että »tulee syntymään vapahtaja, josta tähti ilmoittaa iltapäivällä».
Jo kauan ennen Jeesuksen syntymää monien pakanallisten, Jumalien ja vapahtajien syntymäpäivänä pidettiin joulukuun 25 päivää. Sinä päivänä syntyivät Egyptin Bacchus, Kreikan Bacchus, Adonis, Krishna, Changti, Chris, Horus, Osiris, Buddha, Mithra, Sakia ym. Keisari Aurelius (270–275 jKr.) julisti v. 1274 joulukuun 25. päivän »voittamattoman auringon» syntymäpäivänä yleiseksi roomalaiseksi juhlapäiväksi ja neljänneltä vuosisadalta lähtien tämä pakanallinen juhlapäivä sitten vähitellen tuli kristillisen kirkon joulupäiväksi. Kuten edellä mainittiin, v. 534 paavi määräsi Jeesuksen syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivän.
Poikalasten surmaaminen vapahtajan tuhoamiseksi on sekin todettu yleiseksi myytiksi monilla vanhoilla kansoilla. Esim. intialainen kuningas Kansa saadakseen Krishnan surmatuksi antoi käskyn: »Etsikää kaikki pikkulapset, mitä on, ja surmatkaa armotta jokainen poikalapsi, jossa ilmenee joitakin suuruuden merkkejä». Ja samoin kuin Joosef pakeni perheineen Egyptiin, samoin kerrotaan mm. Krishnan vanhempien vapahtajalapsensa kanssa paenneen Gokuliin.
Samaan tapaan kuin kerrotaan saatanan kiusanneen Jeesusta, kiusasi hän myöskin mm. Buddhaa, Zoroasteria ja meksikolaista Quetzalcoatlia. Buddhalle saatana lupasi kaikki maailman valtakunnat, mutta Buddha sanoi saatanalle kuten Jeesus »mene pois minun luotani». Muissa taruissa saatana epäonnistuu samalla tavalla. Saatana-käsitteen heprealaiset saivat Persiasta ja enkelit Babyloniasta sekä Persiasta. Kuten Jeesuksen, kerrotaan mm. Quetzalcoatlin paastonneen 40 päivää. Luku 40 on, kuten edellä jo mainittiin, yleinen mystinen luku vanhoissa kirjoituksissa.
Uudessa testamentissa mainituista ihmeistä on tuskin yksikään sellainen, josta ei jo ennen olisi jossakin muodossa kerrottu muissa uskonnoissa.
Kuolleita ovat herättäneet eloon Krishna, Horus, Marduk, Eskulapius ym. Samat jumalat ovat suorittaneet monenlaisia muita ihmetekoja, parantaneet sairaita, sokeita, kuuroja ym. Kreikkalainen Bacchus muutti veden viiniksi. Dionysos samoin muutti hänkin veden viiniksi ja ratsasti kahdella aasilla Dodonan temppeliin kuten Jeesus Jerusalemiin. Poseidon käveli veden pinnalla, Buddha lensi erään joen poikki, Pythagoras kulki ilmassa ja veden pinnalla, »heitti ulos perkeleitä» ja herätti eloon muutamia kuolleita. Hindujen Sakiasta (n. 600 vuotta eKr.) kerrotaan, että hän alkoi opettaa ja parantaa sairaita 28 vuoden ikäisenä. »Sokeaa näkivät, kuurot kuulivat, mykät puhuivat, halvaantuneet kävelivät ja rammat tervehtyivät», aivan niin kuin Jeesuksenkin aikaan.
Graves mainitsee seuraavat 16 ristiinnaulittua vapahtajan (ajalta 1700–600 eKr.):
Krishna (Intia)
Hindul. Sakia (Intia)
Tammuz (Syyria)
Wittoba (Telingonese)
Iao (Nepal)
Hesus (kelttiläinen)
Quetzalcoatl (Meksiko)
Quirinus (Rooma)
Prometeus (Kreikka)
Thulis (Egypti)
Indra (Tibet)
Alkestos (Egypti)
Atys (Fryygia)
Chris (Kaldea)
Bali (Orissa)
Mithra (Persia)
Vanhoista vapahtajista on — Gravesin mukaan — ainakin Krishnaa, Sakiaa, Bacchusta ja Prometeusta pidettävä historiallisina. Muiden historiallisuus on yhtä varma tai epävarma kuin Jeesuksenkin. Joka tapauksessa »vapahtaja» ihmisten syntien sovittajana oli ennen Jeesusta monilla tahoilla tunnettu oppi. Runoilija Ovidius (43 eKr.–17 jKr.) sanoo: »Jos itse olet syyllinen, miksi toisen olisi kuoltava sinun puolestasi? Miten järjetöntä on odottaa pelastusta toisen kuolemasta?» — Alfred Loisyn mukaan (The Birth of the Cristian Religion) aate jumalan pojan syntymisestä maailman pelastajaksi on olennaisesti kreikkalainen. Levantin kreikkalaisiin oli juurtunut vanha maanviljelykseen pohjautuva hartaus elämän uudistumisen edessä uutena vuonna kuolleen talven jälkeen, ja tämä uudistuminen käsitettiin persoonana. Se oli maan ja taivaan välisen avion hedelmä kevätauringon ja sateen välityksellä; jumalan ja maallisen neitsyeen poika; lapsi, josta tulee kuningas, joka hävittäen menneen kuolleet jätteet tekee kaiken uudeksi.
Useiden Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä todettujen luonnonilmiöiden ym. tapahtumien kerrotaan esiintyneen myöskin pakanajumalien kuollessa. Niin esim. Krishnan kuollessa aurinko pimeni ja taivaasta satoi tulta ja tuhkaa. Buddhan kuollessa tapahtui valtava maanjäristys ja ukkonen jyrisi taivaalla, Osiriksen ja Caesarin kuolemaan liittyi auringonpimennys ja Prometeuksen kuollessa maa tärisi, haudat aukenivat jne.
Monien pakanajumalien ilmoitetaan kolmantena päivänä kuolemastaan tai kolmen päivän jälkeen nousseen kuolleista. Tällaisia ovat mm. Horus, Osiris, Chris, Quirinus, Prometeus, Quetzalcoatl, Atys ja Mithra. Helvettiin astuivat mm. Krishna, Zoroaster, Osiris, Horus, Adonis, Bacchus, Herkules ja Quetzalcoatl. Yli 3000 vuotta vanha hindujen pyhä kirja kertoo, että Krishna »astui helvettiin puhutellakseen pimeyden vankilassa olevia tarkoituksenaan saada heidät käännytetyksi ja johdetuksi takaisin taivaaseen, ja hän halusi omalla kärsimyksellään lyhentää heidän rangaistusaikaansa». Kaiken lisäksi Krishna »kirkastettiin» kuten Jeesus ja hän ilmestyi ylösnousemisensa jälkeen opetuslapsilleen. Ylipäätänsä erityisesti Krishnan elämänvaiheet ovat hämmästyttävässä määrässä samanlaiset kuin Jeesuksen.
Ainakin Krishnan, Buddhan, Zoroasterin, Sakian, Prometeuksen, Quetzalcoatlin, Laotsen ja Lao-Kiun kerrotaan lopuksi »nousseen taivaaseen». Kreikkalainen historioitsija Plutarkos kertoo, että Romulus nousi taivaaseen v. 713 eKr.
noista uskomuksista ja miettinyt niiden syntymisen ajankohtaa. Olisikohan niihin otettu tietoja Vanhasta Testamensistä ja näin saatu aivan oma uskonto.
Useimmat uskonnot ovat nuorempia, kuin tämä usko, joka elää ja joka on ilmoitettu Vanhassa- ja Uudessa Testamentissa. Esim. Islam on syntynyt vasta 650 luvulla, eli on hyvin nuori uskonto ja luotu siksi, että Jeesusta ei tahdota Jumalaksi myöntää. Koraani varoittaa puhumasta kolmesta, eli kolmi yhteisestä Jumalasta.
Käsittääkseni Vanhan Testamentin kirjoitukset ovat vanhimpia säilyneitä kirjoituksia ja niistä on otettu mallia moniin uskomuksiin ja luotu todellakin uusia "uskontoja."
En ole uskonnon historian asiantuntija, mutta voin sanoa olevani aika asiantuntija Jeesukseen nähden, sillä Hän on minut pelastanut, parantanut ja antanut minulle hyvän elämän.
kirjasta on otettu jos mihin ideoita, sillä onhan tuo ilmoitus hyvin erikoinen.
Tuo ilmoitus toteutui vain yhden kerran maailman historiassa, silloin, kun Jeesus syntyi neitsyt Marian kautta.
Jes. 7:14
Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.