Luin erään kirjan ja jäi mietityttämään.. Jos joku henkilö pyrkii jonkun yhteisön jäseneksi eli asukkaaksi eikä häntä huolitakaan, niin mitäs sitten ?!? HÄNEN ELÄMÄNSÄ ON PILALLA!
yhteisö
meerelee
10558
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
jos henkilö on pyrkiessään ottanut huomioon sen mahdollisuuden, että ei tule hyväksytyksi. Pitää olla varasuunnitelma!
Analogia: Onko jonkun elämä pilalla, kun hän hakee työpaikkaa ja ei pääsekään sinne. (Työttömänä ehkä elämä pilalla, mutta ei pidä syyttää työpaikkaa, jos he löysivät hakijoiden joukosta sopivamman.)
se on pilalla jos henkilöllä on 100% sisäinen varmuus kutsumuksestaan elää yhteisössä !
huolen pitää! Kriisihän se voi tietysti olla, mutta asian kanssa on elettävä. Lisää rukousta, sanoisin. Yrittäähän voi aina uudestaan.
T. Merton pyrki muistaakseni ensin fransiskaaneihin, mutta päätyi trappistiksi,esim. Mutta Suomessa tällaiset vaihtoehdot taitavat olla aika vähissä, oikeassa elämässä. Ja jos ei huolita ! Toivon vaan , ettei minun asenteet ja arviot tule koskaan esteeksi kenenkään hyville aikeille ja kutsumuksen toteutumiselle -sillä ihmisethän nuo valikoinnit tekevät,oli yhteisö mikä vaan,ts. "sinä kelpaat seuraamme,sinä et "!
sääntökunnissa ajatellaan usein vain sääntökunnan etua eikä niinkään kutsumuksia itsessään kutsumuksena. Rahalla on suuri merkitys, ja sillä minkälainen koulutuspohja hakijalla on, ja erityisesti se, missä se on hankittu, merkitsevät sääntökunnissa paljon. Bachelor Harvardista on suurempi meriitti kuin tohtorin tutkinto Suomesta.
Niin oudolta, kun se tuntuukin, kirkossa todelliset saavutukset eivät merkitse mitään, vaan se miltä asia näyttää. Kirkossa on tärkeää, että asia näyttää siltä miltä sääntökunta haluaa asian näyttävän.
kokemuksia asiasta?
Eiköhän itse kutsumusta ajatella edes jonkin verran. Ihmisellä voi olla kutsumus, mutta ei välttämättä juuri siihen sääntökuntaan, mihin ensin hakeutuu. Kokeneet esimiehet kyllä tunnistavat aidon kutsumuksen!
asia on sitten muiden luostarien ja yhteisöjen kohdalla -jos tuo yleensä on totta. Eli siis merkitseekö omaisuus ja tittelit niissäkin "sopivuutta", ja köyhyys yms. "ei-sopivuutta? vAIKEA USKOA ETTÄ NOIN OLISI!
Et vastannut sinulle osoitettuun kysymykseen. Onko omakohtaista kokemusta ohitetuksi tulemisesta? Voiko yhden kirjan lukeminen ja toisen ihmisen kokemuksen, josta et voi edes tietää kaikkea, suistaa noin raiteiltaan, että näytät jo ilmeisellä varmuudella tietävän, että elämä menee pilalle?
Minkä "erään" kirjan luit? No hyvä sentään, että joku on uskaltanut kertoa ikävistä kokemuksistaan kirjan muodossa.
katsoa toisten ihmisten alushousihin?
Kukaan ei voikkaan sanoa, että toisella ihmisellä ei ole kutsumusta. Toki kutsumus saattaa näkyä ulkoisen käytöksen välityksellä, mutta se ei silti tarkoita sitä, että vaikka henkilöllä olisi kutsumus, mutta mikäli koulutuspohja ei olisi sopiva ja mikäli perheen talous ei olisi oikeanlainen, että hänet hyväksyttäisiin sääntökuntaan.
Kysyn edelleen miksi olet niin salaperäinen, vai oletko? Minkä kirjan luit? Koko keskustelu näyttää tyssänneen kysymykseeni!