Vapautuksen syy?

Jos Rusi ei käynyt armeijaa, mikä lie ollut syy siihen?
10240
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

"Rusin mukaansa ainoa DDR:n arkistoissa hänestä oleva asiakirja liittyy hänen edesmenneen veljensä Jukan lausuntoon hänen opiskelustaan DDR:ssä. Asiakirjassa Jukka Rusi kertoo saksalaisystävälleen, miksi Alpo Rusi ei halunnut opiskella DDR:ssä. "

Äänestä
  • Kirjoitti ylioppilaaksi 1969, aloitti opiskelun Helsingin ylioistossa ja valmistui valt.maisteriksi reilussa puolessatoista vuodessa.

    Ei siinä paljon "vakoilupuuhiin" jää aikaa.

    Lukekaa kirja "Mariankadun puolelta"

    Äänestä

  • Oikea tieto kirjoitti:

    Kirjoitti ylioppilaaksi 1969, aloitti opiskelun Helsingin ylioistossa ja valmistui valt.maisteriksi reilussa puolessatoista vuodessa.

    Ei siinä paljon "vakoilupuuhiin" jää aikaa.

    Lukekaa kirja "Mariankadun puolelta"

    Saattoi opiskella Suomessa 1969, mutta sai stipendin Itä-Saksaan opiskelemaan.

    Etkö noteeraa miksikään tuota lainausta, jossa sanotaan, että Rusin mukaan..?

    Eikä vakoilusta edes puhuttu mitään.

    Äänestä

  • Erkki P. Lärvätsalo kirjoitti:

    Saattoi opiskella Suomessa 1969, mutta sai stipendin Itä-Saksaan opiskelemaan.

    Etkö noteeraa miksikään tuota lainausta, jossa sanotaan, että Rusin mukaan..?

    Eikä vakoilusta edes puhuttu mitään.

    Rusin curriculum:

    Synnyin Jyväskylässä 17.8. 1949. Lapsuusvuoteni vietin Jyväskylässä, jossa valmistuin ylioppilaaksi vuonna 1969.



    Valmistuttuani ylioppilaaksi muutin Helsinkiin opiskelemaan valtiotieteitä Helsingin yliopistoon. Valmistuin valtiotieteen maisteriksi kahdessa vuodessa.




    Pitkäkestoisen hakuprosessin jälkeen pääsin ulkoministeriön palvelukseen avustajaksi. Ensimmäinen asemapaikkani oli Hampurissa, josta siirryin pian lähetystösihteeriksi Kööpenhaminaan.



    Diplomaattipalveluksen ohella valmistuin valtiotieteen lisensiaatiksi. Tohtorin väitöskirjani kirjoitin työni ohessa, kun toimin Lalli-lehden päätoimittajana.



    UM:n virkavapaan jälkeen minut nimitettiin vuonna 1983 lähetystöneuvokseksi Suomen YK-edustustoon New Yorkiin. USA:ssa oleskelun huipentuma oli toimia vierailevana tutkijana Columbia-yliopistossa ja East West -instituutissa. Toimin samaan aikaan poliittisen osaston toimistopäällikkönä UM:ssä.



    Siirryin presidentin kansliaan neuvonantajaksi valtiosihteeri Martti Ahtisaaren noustua Suomen tasavallan presidentiksi vuonna 1994.



    Kosovon kriisin johdosta siirryin vuonna 1999 Euroopan unionin Balkanin vakaussopimuksen varakoordinaattoriksi ja myöhemmin Lapin yliopiston kansainvälisten suhteiden professoriksi.




    Palasin ulkoministeriöön vuonna 2003 ja vuonna 2004 olin Suomen Keskustan eurovaaliehdokkaana ja samana vuonna minut nimitettiin Balkanin alueen kiertäväksi suurlähettilääksi.









    2005-2006: Puheenjohtaja, Senior Review Group of the Stability Pact for Southeastern Europe



    2004-: Suurlähettiläs, Ulkoministeriö



    2003-2004: Ulkoasiainneuvos, Ulkoministeriö


    2000-2003: Lapin Yliopiston kansainvälisten suhteiden professori


    1999-2000: EU:n Balkanin vakaussopimuksen varakoordinaattori


    1994-99: Tasavallan presidentin neuvonantaja


    1993-94: International Studies Associationin ohjelmakomitea


    1992-93: Ministeri, Bonnissa


    1987-92: Lähetystöneuvos, poliittisen osaston toimistopäällikkö


    1988-89: Institute For East West Security Studiesin ja Columbia-yliopiston vieraileva tutkija New Yorkissa.


    1980-87: Ulkoasiainsihteeri


    1983-86: Lähetystöneuvos YK-edustustossa New Yorkissa


    1982: Tohtori ja Lallin päätoimittaja


    1979: Lisensiaatti


    1975-79: Varakonsuli ja lähetystösihteeri Hampurissa ja Kööpenhaminassa


    1973-74: Avustajana ulkoasiainministeriössä



    1972: "Suomi toisessa maailmansodassa" -tutkimusryhmän sihteeri


    1971: Valtiotieteen kandidaatti ja maisteri


    1969: Ylioppilas


    1949: Synnyin Jyväskylässä (17.8.)

    Äänestä

  • tiedoksi kirjoitti:

    Rusin curriculum:

    Synnyin Jyväskylässä 17.8. 1949. Lapsuusvuoteni vietin Jyväskylässä, jossa valmistuin ylioppilaaksi vuonna 1969.



    Valmistuttuani ylioppilaaksi muutin Helsinkiin opiskelemaan valtiotieteitä Helsingin yliopistoon. Valmistuin valtiotieteen maisteriksi kahdessa vuodessa.




    Pitkäkestoisen hakuprosessin jälkeen pääsin ulkoministeriön palvelukseen avustajaksi. Ensimmäinen asemapaikkani oli Hampurissa, josta siirryin pian lähetystösihteeriksi Kööpenhaminaan.



    Diplomaattipalveluksen ohella valmistuin valtiotieteen lisensiaatiksi. Tohtorin väitöskirjani kirjoitin työni ohessa, kun toimin Lalli-lehden päätoimittajana.



    UM:n virkavapaan jälkeen minut nimitettiin vuonna 1983 lähetystöneuvokseksi Suomen YK-edustustoon New Yorkiin. USA:ssa oleskelun huipentuma oli toimia vierailevana tutkijana Columbia-yliopistossa ja East West -instituutissa. Toimin samaan aikaan poliittisen osaston toimistopäällikkönä UM:ssä.



    Siirryin presidentin kansliaan neuvonantajaksi valtiosihteeri Martti Ahtisaaren noustua Suomen tasavallan presidentiksi vuonna 1994.



    Kosovon kriisin johdosta siirryin vuonna 1999 Euroopan unionin Balkanin vakaussopimuksen varakoordinaattoriksi ja myöhemmin Lapin yliopiston kansainvälisten suhteiden professoriksi.




    Palasin ulkoministeriöön vuonna 2003 ja vuonna 2004 olin Suomen Keskustan eurovaaliehdokkaana ja samana vuonna minut nimitettiin Balkanin alueen kiertäväksi suurlähettilääksi.









    2005-2006: Puheenjohtaja, Senior Review Group of the Stability Pact for Southeastern Europe



    2004-: Suurlähettiläs, Ulkoministeriö



    2003-2004: Ulkoasiainneuvos, Ulkoministeriö


    2000-2003: Lapin Yliopiston kansainvälisten suhteiden professori


    1999-2000: EU:n Balkanin vakaussopimuksen varakoordinaattori


    1994-99: Tasavallan presidentin neuvonantaja


    1993-94: International Studies Associationin ohjelmakomitea


    1992-93: Ministeri, Bonnissa


    1987-92: Lähetystöneuvos, poliittisen osaston toimistopäällikkö


    1988-89: Institute For East West Security Studiesin ja Columbia-yliopiston vieraileva tutkija New Yorkissa.


    1980-87: Ulkoasiainsihteeri


    1983-86: Lähetystöneuvos YK-edustustossa New Yorkissa


    1982: Tohtori ja Lallin päätoimittaja


    1979: Lisensiaatti


    1975-79: Varakonsuli ja lähetystösihteeri Hampurissa ja Kööpenhaminassa


    1973-74: Avustajana ulkoasiainministeriössä



    1972: "Suomi toisessa maailmansodassa" -tutkimusryhmän sihteeri


    1971: Valtiotieteen kandidaatti ja maisteri


    1969: Ylioppilas


    1949: Synnyin Jyväskylässä (17.8.)

    Eipä tuo toidsta, ettei Rusi olisi saanut apurahaa Martin-Luther opistoon Itä-saksaan.
    Kysymys jää elämään, kuka sen järjesti?

    CV tuo esiin vain sen, minkä Rusi on siihen kirjoittanut.

    Äänestä

  • Erkki P. Lärvätsalo kirjoitti:

    Saattoi opiskella Suomessa 1969, mutta sai stipendin Itä-Saksaan opiskelemaan.

    Etkö noteeraa miksikään tuota lainausta, jossa sanotaan, että Rusin mukaan..?

    Eikä vakoilusta edes puhuttu mitään.

    Harva on lukenut Rusin tutkinta-aineistoa, jota kertyi pahvilaatikollinen. Itse luin kerran koko aineiston ja ymmärrän hyvin, että Suojelupoliisi ryhtyi tutkimaan Rusia.

    Tutkimusten alussa Rusi oli täysin yhteistyöhaluton. Hän ei myöntänyt mitään tapaamisiaan agenttien kanssa. Hän ei edes muistanut, kuka oli se henkilö, joka järjesti hänelle apurahan ddr:läiseen yliopistoon.


    http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/

    Äänestä

  • tiedoksi kirjoitti:

    Rusin curriculum:

    Synnyin Jyväskylässä 17.8. 1949. Lapsuusvuoteni vietin Jyväskylässä, jossa valmistuin ylioppilaaksi vuonna 1969.



    Valmistuttuani ylioppilaaksi muutin Helsinkiin opiskelemaan valtiotieteitä Helsingin yliopistoon. Valmistuin valtiotieteen maisteriksi kahdessa vuodessa.




    Pitkäkestoisen hakuprosessin jälkeen pääsin ulkoministeriön palvelukseen avustajaksi. Ensimmäinen asemapaikkani oli Hampurissa, josta siirryin pian lähetystösihteeriksi Kööpenhaminaan.



    Diplomaattipalveluksen ohella valmistuin valtiotieteen lisensiaatiksi. Tohtorin väitöskirjani kirjoitin työni ohessa, kun toimin Lalli-lehden päätoimittajana.



    UM:n virkavapaan jälkeen minut nimitettiin vuonna 1983 lähetystöneuvokseksi Suomen YK-edustustoon New Yorkiin. USA:ssa oleskelun huipentuma oli toimia vierailevana tutkijana Columbia-yliopistossa ja East West -instituutissa. Toimin samaan aikaan poliittisen osaston toimistopäällikkönä UM:ssä.



    Siirryin presidentin kansliaan neuvonantajaksi valtiosihteeri Martti Ahtisaaren noustua Suomen tasavallan presidentiksi vuonna 1994.



    Kosovon kriisin johdosta siirryin vuonna 1999 Euroopan unionin Balkanin vakaussopimuksen varakoordinaattoriksi ja myöhemmin Lapin yliopiston kansainvälisten suhteiden professoriksi.




    Palasin ulkoministeriöön vuonna 2003 ja vuonna 2004 olin Suomen Keskustan eurovaaliehdokkaana ja samana vuonna minut nimitettiin Balkanin alueen kiertäväksi suurlähettilääksi.









    2005-2006: Puheenjohtaja, Senior Review Group of the Stability Pact for Southeastern Europe



    2004-: Suurlähettiläs, Ulkoministeriö



    2003-2004: Ulkoasiainneuvos, Ulkoministeriö


    2000-2003: Lapin Yliopiston kansainvälisten suhteiden professori


    1999-2000: EU:n Balkanin vakaussopimuksen varakoordinaattori


    1994-99: Tasavallan presidentin neuvonantaja


    1993-94: International Studies Associationin ohjelmakomitea


    1992-93: Ministeri, Bonnissa


    1987-92: Lähetystöneuvos, poliittisen osaston toimistopäällikkö


    1988-89: Institute For East West Security Studiesin ja Columbia-yliopiston vieraileva tutkija New Yorkissa.


    1980-87: Ulkoasiainsihteeri


    1983-86: Lähetystöneuvos YK-edustustossa New Yorkissa


    1982: Tohtori ja Lallin päätoimittaja


    1979: Lisensiaatti


    1975-79: Varakonsuli ja lähetystösihteeri Hampurissa ja Kööpenhaminassa


    1973-74: Avustajana ulkoasiainministeriössä



    1972: "Suomi toisessa maailmansodassa" -tutkimusryhmän sihteeri


    1971: Valtiotieteen kandidaatti ja maisteri


    1969: Ylioppilas


    1949: Synnyin Jyväskylässä (17.8.)

    Opiskeli tai ei, kuka järjesti sen apurahan (=mahdollisuus opiskella Itä-Saksassa) ja miksi?

    Äänestä

  • Kolumni...... kirjoitti:

    Harva on lukenut Rusin tutkinta-aineistoa, jota kertyi pahvilaatikollinen. Itse luin kerran koko aineiston ja ymmärrän hyvin, että Suojelupoliisi ryhtyi tutkimaan Rusia.

    Tutkimusten alussa Rusi oli täysin yhteistyöhaluton. Hän ei myöntänyt mitään tapaamisiaan agenttien kanssa. Hän ei edes muistanut, kuka oli se henkilö, joka järjesti hänelle apurahan ddr:läiseen yliopistoon.


    http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/

    Minäkin luin ja sitäpaitsi ymmärrän lukemani. Asia on kristallinkirkas: Rusin kuuluu saada vahingonkorvaus. Sen tietää Seppo Nevalakin joka ei uskalla saapua oikeudenkäyntiin.

    Äänestä

Lapsena ja nuorena sairastettu polio.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Saako kysyy? kirjoitti:

Jos Rusi ei käynyt armeijaa, mikä lie ollut syy siihen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu