Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan jätteenpolttolaitos tarvitsee jätettä. Tästä syystä jätteenpoltto pitää yllä jätteen syntymistä tulevaisuudessakin. Näin jätteenpoltto ehkäisee jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä, mikä on jätelain hierarkian vastaista. Tämä jätteen tuottamisen jatkuminen johtaa itse polttolaitoksen päästöjä suurempiin ympäristöongelmiin.
Vastaavasti kierrätys tarvitsee jätettä. Tästä syystä kierrätys pitää yllä jätteen syntymistä tulevaisuudessakin. Näin kierrätys ehkäisee jätteen synnyn ehkäisyä. Tämä jätteen tuottamisen jatkuminen johtaa itse kierrätyksen päästöjä suurempiin ympäristöongelmiin.
Onko jäkimmäinen tulkinta kierrätyksen vaaroista yhtä hyvin perusteltu, kuin ensimmäinen jätteenpolton vaaroihin keskittyvä tulkinta? Saisinko perusteltuja vastauksia? Asia todella kiinnostaa.
Vastaavasti kierrätys tarvitsee jätettä. Tästä syystä kierrätys pitää yllä jätteen syntymistä tulevaisuudessakin. Näin kierrätys ehkäisee jätteen synnyn ehkäisyä. Tämä jätteen tuottamisen jatkuminen johtaa itse kierrätyksen päästöjä suurempiin ympäristöongelmiin.
Onko jäkimmäinen tulkinta kierrätyksen vaaroista yhtä hyvin perusteltu, kuin ensimmäinen jätteenpolton vaaroihin keskittyvä tulkinta? Saisinko perusteltuja vastauksia? Asia todella kiinnostaa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jälkimmäisessä taas otetaan uudestaan käyttöön eikä tarvitse jalostaa täysin neitseellisistä raaka-aineista tuotetta. Sen takia katsotaan olevan polttoa parempi ratkaisu.
Tiukasti jätehierarkian periaatteita tulkiten olet oikeassa. Ensisijainen vaihtoehto on jätteen synnyn ehkäisy.
Jätteenpoltossa syntyy energiaa ja kierrätyksessä muita kulutushyödykkeitä. Mielestäni vaikuttaa siltä, että Luonnonsuojeluliitto ja muut sen kanssa samoilla linjoilla olevat vastustavat hyödykkeiden tuotantoa. Omalta kantiltani ajattelen ongelman olevan paremminkin saasteet kuin hyödykkeet, mutta nämä kaksi käsitettä muodostava semanttisten kenttien rajan, joka on häilyvä. Se mikä toisten mielestä on saastetta on toisten mielestä kierrätysraaka-ainetta ja eräänlainen hyödyke. Tässä asiassa on oikeuslaitokselle ja lainsäätäjille pohdittavaa. On myös olemassa tuotteita, jotka ovat jätteitä jo melkein kaupan hyllyssä, eli rihkamaa ja krääsää. Tällaisia ovat yleensä esimerkiksi kaikki matkamuistot. Myös monet palvelut edustavat turhaa kerskakulutusta, kuten useimmat ulkomaanmatkat.
ehkä kuvittelet olevasikin tämänkin "oivalluksesi" myötä, tuskin kenenkään päämääränä on ensisijaisesti kierrättäminen, jolloin erilaisia hyödykkeitä tuotettaisiin jo senkin vuoksi, jotta päästäisiin kierrättämään.
Jätehierarkian (niin hienoja sanallisia muotoiluja kuin tuollaiset ovatkin) ensimmäinen prioriteetti on jätteen synnyn ehkäiseminen. Tähän satsaa myös Luonnonsuojeluliitto. Tiedän tämän, sillä eräässä tilaisuudessa puhui Luonnonsuojeluliiton edustaja, joka asian painokkaasti toi esille.
Kun sitten jätettä kaiken ehkäisemisen jälkeenkin syntyy, sen jälkeen syntyvälle jätteelle tulee painottaa ensisijaisesti lajittelun kautta tapahtuvaa kierrättämistä. Tätä mieltä olen itsekin.
Kun suoraan asian ilmaisee, massapolttolaitokset vievät tehokkaasti pohjaa pois niin jätteen synnyn ehkäisemiseltä kuin myös kierrättämiseltäkin. Motivaatio panostaa edellisiin laskee, kun mahdollisuus "hyötykäyttöön" on jo olemassa.
Polttamisesta jäljelle jäävässä "tuhkassa" on sitten mitä vain; alumiinia ja rautaa esimerkiksi ruokatölkeistä, erilaisia ravinteita orgaanisesta aineksesta kuten ruoantähteistä (ravinteet eivät siis palaudu ravinnekiertoon), lasia (mihin muotoon sitten kuumuudessa muuttuukaan, sulaako vain?), kenties elohopeaa, jne. Mitäs tehtäis tälle jätteelle? Pelloille ravinteeksi ja maa-ainekseksi? :)
Eikö muuten olekin mukavaa jo periaatteesta tahi tavan vuoksi vastustaa/olla skeptinen kaikille esityksille, joita lähinnä vihreät ja luonnonsuojeluliitto esille tuovat? :)
Itse taivun puoluekentässä perussuomalaisten suuntaan, mutta silti voin yhtyä yksittäisissä asiakysymyksissä vihreiden yhteisen linjan kannalle ja toisaalta yksittäisissä asiakysymyksissä olla eri mieltä kuin persujen linjanveto kyseisessä asiassa ilmaisee. Eikö olekin jännää? Miten tällainen ylipäätänsä voi edes olla mahdollista?
>Vastaavasti kierrätys tarvitsee jätettä. Tästä syystä kierrätys pitää yllä jätteen syntymistä tulevaisuudessakin. Näin kierrätys ehkäisee jätteen synnyn ehkäisyä. Tämä jätteen tuottamisen jatkuminen johtaa itse kierrätyksen päästöjä suurempiin ympäristöongelmiin.
Onko jäkimmäinen tulkinta kierrätyksen vaaroista yhtä hyvin perusteltu, kuin ensimmäinen jätteenpolton vaaroihin keskittyvä tulkinta? Saisinko perusteltuja vastauksia? Asia todella kiinnostaa.<
Ei ole yhtä hyvin perusteltu. Syynä yksinkertaisesti siis se, ettei Luonnonsuojeluliiton painotuksissa edes ole ensisijaisena tavoitteena ja ihanteena kierrättämisen jatkumo eli kierrättämisen "määrällinen" ylläpysyminen, vaan kierrätettävän jätteen syntymään pääsyn mahdollisimman tehokas ehkäiseminen.
Erityisesti tämä:
>Vastaavasti kierrätys tarvitsee jätettä. Tästä syystä kierrätys pitää yllä jätteen syntymistä tulevaisuudessakin. Näin kierrätys ehkäisee jätteen synnyn ehkäisyä. Tämä jätteen tuottamisen jatkuminen..<
Älyllinen epärehellisyys ei liene käsitteenä sinullekaan outo. Itse asiassa tunnut sortuvan siihen tietoisesti. Voisin jopa nähdä aloitukses provona. Sen verran tökerö se oli johtopäätöksiltään. "...kierrätys tarvitsee jätettä. Tästä syystä kierrätys pitää yllä jätteen syntymistä.." Huikeaa :)
Kun synnytetään jätettä, on tarpeen se tavalla tai toisella käsitellä. Vaihtoehtoina ovat lähinnä kierrätys, massapoltto tai kaatopaikalle dumppaus. Niin paljon kuin ihmiselle on mahdollista itsellään syntyvät jätteet lajitella, niin paljon kannatan syntyneen jätteen lajittelua kierrätykseen.
Niin paljon kannatan myös jätemaksujen porrastamista sen mukaan, kuinka "oikein" toimitaan. Meidän isohkossa ja huonosti lajittelevassa asuntoyhtiössä asukaskohtainen jätemaksu on noin 50 euroa vuodessa. Nykyisen lajittelutason tilanteessa näkisin sen mieluummin vaikkapa 200 eurossa. Sen sijaan jos oikein toimittaisiin so. kunnolla lajiteltaisiin, voisi jätemaksu olla jopa luokkaa 30 euroa vuodessa.
Ensisijaisena tavoitteena on siis syntyvän jätteen määrän vähentäminen, mikä luonnollisesti myös vähentää kierrättämisenkin tarvetta - absoluuttisesti.
Kirjoitit:
Älyllinen epärehellisyys ei liene käsitteenä sinullekaan outo. Itse asiassa tunnut sortuvan siihen tietoisesti. Voisin jopa nähdä aloitukses provona. Sen verran tökerö se oli johtopäätöksiltään. "...kierrätys tarvitsee jätettä. Tästä syystä kierrätys pitää yllä jätteen syntymistä.." Huikeaa :)
Paheksumasi ajatuskulku on suora kopio Vihreiden vuosikymmeniä jatkuneesta vääntelystä. Kieroilla Vihreillä (sinänsä turha adjektiivi, sillä muunlaisia Vihreitä ei olekaan kuin kieroja) soi yhä sama levy: "Moottoritie lisää polttoaineenkulutusta" tosiasiassa polttoaineen kulutus on suurinta sujumattomassa kaupunkiliikenteessä. "Ydinvoima lisää kasvihuonepäästöjä". (koska kun elintaso kasvaa, niin kaikki kulutus kasvaa) (tosin ydinvoima on Vihreiden mielestä kallista, joten elintason pitäisi oikeastaan laskea).
Vihreiden tapauksessa kyse ei ole niin hienoviritteisestä asiasta kuin "älyllinen epärehellisyys". Vihreät ovat vain ja pelkästään epärehellisiä. Mutta tavattoman herkkänahkaisia, sillä heti kun joku käyttää heidän omaa konstiaan, niin jo alkaa poru ja itku: "väärin ymmärretty", "tökerö", "provo"
En vastusta jätteenpolttoa enkä kierrätystätäkään. Kumpikaan ala ei ole luonnon kannalta kovin tuhhoisa. Vastustan kuitenkin turhaa saastuttamista. Jos löydät tästä periaatteestani ristiriidan, niin kerro.
En kannata vihreitä, koska heillä keinot suojella ympäristöä ovat usein tärkeämpiä kuin tavoite.
>..sillä heti kun joku käyttää heidän omaa konstiaan,..<
No niinhän tuon kykeni arvelemaankin. Saahan sitä provoilla eikä sinänsä tyhmä ole se, joka provosoi vaan se joka provosoituu.
Mitä tulee esimerkiksi 'moottoritie-polttoaineen kulutus' -suhteeseen, niin tottahan toisaalta on, ettei moottoritie persoonallisena objektina ole lisäämässä polttoaineen kulutusta vaan ihmiset siellä kaiken takana.
Kiistetään kuitenkin samalla myös mainosten merkitys ihmiseen. Ei mainos osta mainostettua tavaraa ihmiselle, vaan ihminen sen ostamisen suorittaa. Nähdään mainos tässä kategoriassa 'houkutus ihmiselle' (mutta kiistetään siis sen houkutteleva vaikutus).
Toinen houkuttelevia vaikutuksia ihmiseen omaava asia voisi olla hyvä, nopea ja asfaltoitu moottoritieverkko. Kun uutisissa, tieoppaissa ja muissa julkaisuissa kerrotaan, että sinne ja sinne on rakennettu tai siellä ja sillä on nopeaa moottoritietä, ei siis silläkään ole mitään vaikutusta siihen, päättääkö ihminen yksin tai perheensä kanssa suorittaa matkansa henkilöautolla vaiko julkisia kulkuyhteyksiä käyttäen.
Mun pointti vain on se, että kyllä me ihmiset vain ollaan aika tavalla houkutuksille altistuvaisia. Kun houkuttelevia vaihtoehtoja järjestetään, saattaa rationaalisten syy-seuraus -suhteiden miettiminen jäädä "hiukan" toissijalle.
Ihminen vain on loppuviimein aika yksinkertainenkin olento. Näkisinkin yhteiskunnan muun muassa sellaisena, jossa älykkäämpien ihmisten joukkio (erilaiset päättäjät ja johtajat taustallaan nykyään eritoten tiedeyhteisö) luo infrastruktuurin ja asettaa rajoitukset, missä puitteissa sitten myös se suuri, keskiarvoisesti vähemmän älykäs kansan enemmistö elää elämäänsä. Vaikka kuinka kitistään yhteiskunnan suorittamasta hyysäämisestä, niin kyllä tarpeen hyysäämiselle synnyttää vain aika ajoin typeräkin, vähemmän älyllisesti käyttäytyvä kansan enemmistö.
JOS on niin (kuten olen kuullut), että esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki on sitoutunut alustavissa sopimuksissa toimittamaan lähialueelle rakennettavaan jätteenpolttolaitokseen tietyn määrän vuosittain yhdyskuntajätettä tai muutoin joutuu vajauksesta maksamaan kyseisen polttolaitoksen takana olevalle taholle, eikö tällöin polttolaitoksen aiheuttama saastuttaminen olisi TURHAA, mikäli samalla kuitenkin jo kyettäisiin tehostuneen lajittelun kautta saamaan jätemateriaaleja tehokkaasti uusiokäyttöön ja ainut syy, mikä estäisi tämän ja palauttaisi jo eriteltyjä materiaaleja samaan poltettavan aineksen kasaan olisi se, että sopimus sanktiomaksujen uhalla velvoittaa tietyn määrän yhdyskuntajätettä toimittamisen polttolaitokselle?
Korostan, että yllä oleva on ainakin vielä tässä vaiheessa vain ajatusmalli, sillä vahvennusta tuolle kuulemalleni väitteelle en ole vielä hankkinut.
Voithan toki antaa parin kolmen rivin mittaisia periaatelauselmiasi ja kehoittaa toista etsimään siitä ristiriitaisuuksia, kuten tästä
"En vastusta jätteenpolttoa enkä kierrätystätäkään. Kumpikaan ala ei ole luonnon kannalta kovin tuhhoisa. Vastustan kuitenkin turhaa saastuttamista."
..mutta määrittele samaan sykkyyn sitten kovin ympäripyöreän muotoilusi ilmaisut 'turha saastuttaminen' ja 'kovin tuhoisa' (mikä on käyttämäsi asteikko 'tuhoisuudelle?).
Mukavaahan se sinänsä on pyrkiä sisäisesti ristiriidattomia ajatusrakennelmia rakentelemaan ja kenties uskoa niiden jotenkin mystisesti sisältävän jotain "korkeamman laatuisiakin periaatteita" kuin vain ihmismielen ominaisuuksiin rajautuneita ajatusmalleja.
jonkin tahon esityksiä yksittäisissä asiakysymyksissä vain sen vuoksi, jos heillä 'usein' muidenkin asiakysymysten osalta esiintyy ontumista keinojen ja tavoitteiden suhteen.
Kannatan yksittäisiä tahoja ja niiden esityksiä asiakysymyskohtaisesti. Sen sijaan jos valitsisin toimintakanavan politiikkaan nykyisessä poliittisessa järjestelmässä, olisi toimintakanavani perussuomalaiset (tai sitten eräs suunnitteilla oleva uusi puolue, mutta se vasta joskus myöhemmin - jos silloinkaan).
Kantani on ympäripyöreä. Luonnossa vallitsee ikuinen epätasapaino ja luonnonsuojelu, jossa pyritään "palauttamaan luonnon tasapaino" on ajanhukkaa. Sekä mikä jollekin eliölle on hyväksi on toiselle pahaksi.
Esimerkiksi jollekin kiinalaiselle saastuttava tehdas tuo elannon, mutta toinen Kiinalainen kuolee saman tehtaan päästöihin.
Toinen esimerkki: Nälkäinen petoeläin nappaa saaliseläimen ja pelastaa näin itsensä tappamalla toisen.
Se mikä on oikein ja mikä väärin näissä saastutus jutuissa on melko mielivaltaista. Joitakin pienen piirin peruslinjauksia voidaan kyllä tehdä, mutta yksikään eettinen mielipide ei kata kaikkia ihmisyksilöitä.
Olen Vihreiden kanssa monesta asiasta samaa mieltä. Kuitenkin puhtaasti itsekkäistä syistä en äänestä vihreitä. Katson, että minulle on enemmän hyötyä jonkun toisen puolueen äänestämisestä. Puoluesitä minun ajatusmaailmaa lähempänä ovat Kokoomus, Keskusta, Kristillisdemokraatit, RKP, Senioripuolue, Perussuomalaiset ja SDP. Äänestän vaaleissa mitä tahansa näistä mieluummin kuin vihreitä. Vihreitä äänestän ennemmin kuin vasemmisliittoa, Skp:tä ja STP:tä. Jos olisi maailmanlopun puolue, joka välittömästi tuhoaisi maailman valtaan päästyään äänestäisin sitä kaikkein viimeiseksi.
Amnestyn kierrätysmateriaalista luodut brädituotteet tarvitsevat tietynlaista materiaalia. Jos käyttettyä materiaalia ei ole, niin vastaavaa saa tietenkin tehtaalta suoraan uutena. Silloin ei kuitenkaan ole enää kyseessä kierrätys.
Tässä tapauksessa ei vielä tapahdu loppusijoitusta ilmakehään. Vaatteita ei kuitenkaan luultavasti kierrätetä enää toista kertaa, jolloin ne loppusijoitetaan joko kaatopaikalle tai ilmakehään. Kierrättämällä materiaalille saatiin kuitenkin pienempi MIPS-luku (Material input per unit of service), mikä on hyvä asia.
Pieni MIPS-luku kilpailee kuitenkin taloudellisten kriteerien kanssa ja voi tulla kalliiksi. Kuluttajan kannalta kallis on epäekologista eli syö resursseja ja sitä kautta heikentää elämisen mahdollisuuksia.
Siellähän valtaa ohjasi "tieteellinen maailmankuva" tms.. Kuitenkin se käytännössä tarkoitti vain vallan keskittymistä joillekin oman edun tavoittelijoille ja kansan sortamista. Parhaiten enemmistön tarpeisiin vastaa demokratia. Ulkoparlamentaariset ideologiset instanssit kuitenkin voivat joskus vääristää päätöksentekoa enemmistön kannalta kielteisellä tavalla.
>Esimerkiksi jollekin kiinalaiselle saastuttava tehdas tuo elannon, mutta toinen Kiinalainen kuolee saman tehtaan päästöihin.<
..ihminen on kuitenkin tiedostava laji, joka kykenee arvioimaan tekemisiään ja myöskin korjaamaan seikkoja, jotka HAVAITSI tehneensä väärin.
Muuttamalla kollektiivisesti yhteiskunnan käytäntöjä ja erilaisia yhteiskunnan rakenteita infrastruktuurista lähtien voidaan elantonsa saavalle kiinalaiselle tarjota edelleen (nyt jotain erilaista tai edes hiukan muunnteltua) työtä samalla, kun toisen kiinalaisen ei tarvitse kuolla ensimmäisen työnteon vuoksi.
>..yksikään eettinen mielipide ei kata kaikkia ihmisyksilöitä.<
Senpä takia päätöksiä tehdään sen "eettisen mielipiteen" mukaisesti, joka on (toivon mukaan mahdollisimman suurelle) enemmistölle hyödyksi. Ja nykyaikaisena lisäyksenä myös se, että myös tulevaisuuden sukupolville hyödyksi.
>Luonnossa vallitsee ikuinen epätasapaino ja luonnonsuojelu, jossa pyritään "palauttamaan luonnon tasapaino" on ajanhukkaa. Sekä mikä jollekin eliölle on hyväksi on toiselle pahaksi.<
Mikä on ajankäytössä itsetarkoitus ts. milloin ajankäyttö on sellaista, ettei se ole ajanhukkaa? Mikä on ajankäytölle löydettävissä oleva objektiivinen tarkoitus, itseisarvollinen päämäärä? Tiedätkö sinä? Minä en tiedä.
Jos ihmisyhteisössä ihmisyksilöiden osajoukko B vastustaa ihmisyhteisön toimintapaa, jossa erilaisia kemikaalitynnyreitä upotetaan merenpohjaan, erilaisia kemikaaleja päästetään suoraan mereen jne. ja joukko B onnistuu melkein tyystin lopettamaan tämän toiminnan, onko kantasi edelleen se, että joukon B harjoittama luonnonsuojelu oli ajanhukkaa?
Kliseisestikin ilmaisten, kyse on arvoistamme. Kyse on niistä asioista, mitä me lyhyen elämämme aikana kauniina, tavoiteltavina ja tärkeinä asioina pidämme. Jos pidämme tärkeänä taloudellisten intressien etusijalle asettumista suhteessa ympäröivän luonnon kauneuden ja elinvoimaisuuden ylläpysymiseen, sitten pidämme.
Nämä ns. arvot, sanoisinko vielä ideaalisiksi mieltämämme päämäärät, sanelevat toimintamme niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisestikin. Yhteiskunnallisten arvojen, arvotusten, kautta toimintamme sanelee sen, mikä on yhteiskuntamme elinalueineen ja ihmisineen "kollektiivinen julkiasu", ulkonäkö.
aikaisista ajattelutavoista oikein kokemusta omaa, kun olin alta kymmenen vanha NL:n hajotessa. Niin olen kuitenkin käsittänyt, että vähemmän siellä tieteellinen maailmankuva hallitsi päätöksentekoa kuin esimerkiksi nyky-Suomessa. Suomessa kun oikein kilvoitellaan objektiivisen kannan löytymisessä, apuna käyttäen erilaisia professoreiden sun muiden muodostamia työryhmiä ja ideologisuus on asia, jota jopa hiukan karsastetaan. En vähättele NL:n tiedemaailman vaikutusta NL:n politiikkaan, mutta ideologisuuskin tuntui aika lailla kukoistavan.. :)
Minä jopa tieteellistäisin vieläkin enemmän suomalaista demokratiaa s.o. saattaisin parlamentarismin enemmän asiapohjalle. Yksi uudistusehdotukseni on yleisen äänioikeuden poistaminen ja siirtyminen yleiseen mahdollisuuteen saavuttaa äänioikeus. Äänioikeus saavutettaisiin läpäisemällä testi, joka haastaisi äänestäjäkandidaatin fundamentaalisen ymmärryskyvyn, perustavaa laatua olevan ymmärryksen asioiden luonteesta.
Nykyisen kaltaisen tiedemaailman, ts. nykyisten tieteellisten tutkimusmetodien avulla saatujen tulosten olemista yhteiskunnallisen päätöksenteon taustalla pidän parhaimpana vaihtoehtona. Pidän myös siitä ajatuksesta, että edellä mainitsemani testin avulla äänestäjäkunnasta karsiutuisivat sellaiset pois, joilla asiaosaaminen on heikolla pohjalla. Testin taso määrittelisi sen, missä raja asiaosaamisen suhteen on.
tarvitse kierrättää. Kierrätys on eräs, minun mielestäni suositeltavin ja ensisijaisin jätteenkäsittelyn muoto.
Jätehuollossa kuitenkin ensisijaisena näen jätteensynnyn tehokkaan ehkäisemisen. Ilman jätettä ei ole kierrätystäkään. Jätteen syntyminen synnyttää myös tarpeen jätteen käsittelylle, ja jätteenkäsittelyssä suosin ensisijaisena vaihtoehtona kierrätystä.
>Kuluttajan kannalta kallis on epäekologista eli syö resursseja ja sitä kautta heikentää elämisen mahdollisuuksia.<
En ymmärrä; voisitko selventää? Toisaalta kalliin city-maasturin ostamisen varmaankin voidaan todeta olevan epäekologista, mutta kallista toisaalta lienee esimerkiksi maanviljelijälle myös bifuel-auton ostaminen ja samalla maatilansa yhteyteen biokaasutusjärjestelmän rakentaminen, jotka kuitenkin ekologis(emp)ina city-maasturiin verrattuna voidaan nähdä.
En oikein allekirjoita ihmisen toiminnan ja suoranaisten päätösten määrittämien eri tuotteiden hintatason ja samaisten tuotteiden ekologisuuden suoraviivaista yhteyttä. Mikä on tuotteen valmistamisen, käyttämisen ja lopulta loppukäsittelyn fysikaalinen "impakti" luontoon, se ratkaisee ekologisuuden tason. Ihmisten määrittelemät hinnat kyseisille tuotteille siinä ohessa voivat sitten olla sitä, mihin ihminen tai ihmisyhteisö kollektiivisesti ne kulloinkin lystää asettaa.
>Yhteiskunnallisten arvojen, arvotusten, kautta toimintamme sanelee sen, mikä on yhteiskuntamme elinalueineen ja ihmisineen "kollektiivinen julkiasu", ulkonäkö.<
Tarkoitin toisin:
Toimintamme kautta yhteiskunnalliset arvomme, arvotuksemme, sanelevat sen, mikä on yhteiskuntamme elinalueineen ja ihmisineen "kollektiivinen julkiasu", ulkonäkö.
Sen sijaan, että pohtisit ja korjaisit Vihreiden logiikan ontumista aiheesta "Jätteenkierto lisää jätteen tuottoa", niin kuin se Vihreiden oman logiikan mukaan juuri on, keskityt herkkähipiäiseen "loukkaantumiseen".
Vetoat selittelyissäsi siihen, että olet nuori etkä siksi ole vastuussa Vihreiden aikaisemmista möhläyksistä. Mutta olet vastuussa itsellesi ja muille siitä, että ajattelusi on puolivillaista tyyliin "Jätteenpoltto lisää jätteen tuottoa mutta jätteenkiero ei lisää jätteentuottoa". Missä logiikka?
Loogisuusvaatimukseen et selvästikään osaa etkä viitsi vastata. Olet perusteellisesti omaksunut Vihreiden perusasenteen (jota Pasifisti aidoimmillaan edustaa): olen Vihreä ja olen siksi niin paljon muita fiksumpi, että minua ei koske logiikan vaatimukset. Nousen niiden yläpuolelle. Toisin sanoen, voit mielestäsi sanoa ihan mitä hyvänsä, mikä just nyt yhdellä päälauseella sanottuna kuulostaa näppärältä. Samalla kieltäydyt kaikesta vastuusta, johon typeryytesi väistämättä muualla johtaa.
Tämä kirjoitus ei ole provo. Totean vian sen, mikä Vihreissä on sitä ydintä.