Lain pysyvyys
Koska kymmenen käskyn moraalilaki on heijastusta Jumalan luonteesta, sen periaatteet eivät ole ajasta tai tilanteesta riippuvia, vaan ne ovat ehdottomia, muuttumattomia ja pysyvästi päteviä ihmiskunnalle. Kautta vuosisatojen kristityt ovat tukeneet Jumalan lain pysyvyyttä ja voimakkaasti vakuuttaneet sen jatkuvaa arvoa.
Laki ennen Siinaita. Laki oli olemassa kauan ennen kuin Jumala antoi Israelille dekalogin. Jos niin ei olisi ollut, ennen Siinaita ei olisi myöskään ollut syntiä, "sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista" (Jaak. 3:-4). Se tosiasia, että Saatana ja hänen enkelinsä tekivät syntiä, osoittaa, että laki oli olemassa jo ennen luomista (2.-Piet. -2:4).
Kun Jumala loi Aadamin ja Eevan omaksi kuvakseen, hän asetti lain moraaliset periaatteet heidän mieleensä. Tästä johtui, että heistä oli luonnollista noudattaa Jumalan tahtoa. Heidän rikkomuksensa toi synnin ihmisperheeseen (Room. -5:12).
Myöhemmin Jumala sanoi Abrahamista, että hän "oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini" (1.Moos. -26:5). Mooseskin opetti Jumalan säädöksiä ja lakeja ennen Siinaita (2.-Moos.- 16; 18:-16). Ensimmäisen Mooseksen kirjan tutkiminen osoittaa, että kymmenen käskyä tunnettiin hyvin ennen Siinaita. Kirjasta ilmenee, että ihmiset tiesivät jo ennen dekalogin antamista, että siinä kielletyt teot olivat vääriä. Tämä yleinen tieto moraalilaista osoittaa, että Jumala oli antanut ihmiskunnalle tiedon kymmenestä käskystä.
Laki Siinailla.
Egypti oli kansakunta, joka ei tuntenut oikeaa Jumalaa (2.-Moos. -5:2). Ollessaan pitkään orjuudessa Egyptissä, israelilaiset joutuivat elämään epäjumalanpalveluksen ja turmeluksen keskellä. Siitä oli seurauksena, että he suuressa määrin kadottivat käsityksen Jumalan pyhyydestä, puhtaudesta ja moraalisista periaatteista. Orjina heidän oli myös vaikea ylläpitää oikeaa jumalanpalvelusta.
Kun israelilaiset huusivat epätoivoissaan apua, Jumala vastasi. Hän muisti Abrahamin kanssa tekemänsä liiton ja päätti vapauttaa kansansa tuosta "sulatusuunista" (5.-Moos.- 4:-20) viemällä israelilaiset maahan, jossa "he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin" (Ps. -105:-43 - 45).
Vapautettuaan israelilaiset Herra johti heidät Siinain vuoren luo antaakseen heille moraalilain, joka on hänen hallituksensa normina, sekä seremonialait, joiden tarkoituksena oli opettaa heille, että tie pelastukseen käy Vapahtajan sovitusuhrin kautta. Siinailla Jumala siis antoi lain selvin, yksinkertaisin sanoin "osoittamaan rikkomukset" (Gal.- 3:-19), "näin käsky teki synnin vielä monin verroin pahemmaksi" (Room. -7:-13). Vain siten, että israelilaisten huomio kiinnitettiin voimakkaasti Jumalan moraalilakiin, he saattoivat tulla tietoisiksi rikkomuksistaan, havaita avuttomuutensa ja nähdä pelastuksen tarpeensa.
Laki ennen Kristuksen takaisintuloa.
Raamattu paljastaa, että Jumalan laki on Saatanan hyökkäysten kohteena ja että hänen taistelunsa sitä vastaan saavuttaa huippunsa juuri ennen Kristuksen toista tulemusta. Profetia ilmaisee, että Saatana johtaa suuren enemmistön maapallon asukkaista olemaan tottelemattomia Jumalalle (Ilm. 12:-9). Toimimalla petovallan välityksellä Saatana kiinnittää koko maailman huomion petoon Jumalan sijasta (Ilm. 13:3; enemmän näistä profetioista tämän kirjan 12. luvussa).
1. Laki hyökkäyksen kohteena.
Danielin 7. luvussa tämä sama valta kuvataan pienenä sarvena. Tässä luvussa kerrotaan neljästä suuresta pedosta, jotka kristillisen aikakauden alusta lähtien Raamatun selittäjät ovat tunnistaneet Babylonian, Meedia - Persian, Kreikan ja Rooman valtakunniksi. Neljännen pedon kymmenen sarvea esittävät Rooman valtakunnan hajoamisen yhteydessä (476 jKr.) syntyneitä valtioita.
Danielin näky keskittyy pieneen sarveen, suuria sanoja puhuvaan ja Korkeimman pyhiä tuhoavaan valtaan, joka nousi noiden kymmenen sarven keskeltä, mikä osoittaa, että tämä pelottava valta nousi Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen. Tämä valta yrittäisi muuttaa Jumalan lain (Dan. -7:25) ja jatkaisi toimintaansa aina Kristuksen takaisintuloon asti (ks. tämän kirjan lukua 19). Tämä hyökkäys on jo itsessään todiste lain jatkuvasta merkityksestä pelastussuunnitelmassa. Näky päättyy Jumalan kansalle annettuun rohkaisuun, jonka mukaan tämä valta ei onnistu hävittämään lakia, sillä oikeuden päätöksellä pieni sarvi tuhotaan (Dan.- 7:-26 - 28).
2. Pyhät puolustavat lakia.
Kuuliaisuus on luonteenomaista pyhille, jotka odottavat Kristuksen tulemusta. Viimeisessä taistelussa he asettuvat korottamaan Jumalan lakia. Raamattu kuvailee heitä näin: he "noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen" (Ilm. 12:17; -14:12) ja he odottavat kärsivällisesti Jeesuksen takaisintuloa.
Valmistuksena Kristuksen toiselle tulemukselle nämä kristityt julistavat evankeliumia ja kutsuvat muita kumartamaan Herraa Luojana (Ilm. 14:-6,7). Ne, jotka palvelevat Jumalaa rakkaudesta, ovat hänelle kuuliaisia. Johanneshan sanoi: "Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa" (1.-Joh. -5:-3).
3. Jumalan tuomiot ja laki.
Tottelemattomiin kohdistuvat Jumalan rangaistustuomiot seitsemän viimeisen vitsauksen muodossa ovat lähtöisin taivaan temppelistä, "todistuksen teltasta" (Ilm.- 15:-5). Israel tunsi hyvin samaa tarkoittavat nimitykset "telttamaja", "pyhäkköteltta", "liitonarkkua suojaava teltta" (4.-Moos. -1:-50,53; 17:8; 18:2).
Kaikkeinpyhimmässä oli liitonarkku (2.Moos. -26:34), joka sisälsi "kaksi kivistä liitontaulua" (2.Moos. -31:-18; 40:-20). Kymmenen käskyn laki oli todistuksena ihmiskunnalle Jumalan tahdosta.
Mutta Ilm. 15:5 viittaa taivaassa olevaan todistuksen telttaan. Mooseksen rakennuttama telttamaja oli pelkkä jäljennös taivaallisesta temppelistä (2.-Moos. 25:-8,-40; Hepr. 8:-1 - 5); kymmenen käskyn lain suuri alkuperäiskappale säilytetään taivaan temppelissä. Kymmenen käskyn pysyvyydestä todistaa lisäksi se seikka, että lopulliset tuomiot liittyvät läheisesti Jumalan lain rikkomiseen.
Ilmestyskirja kuvaa myös taivaan temppelin avaamista, jolloin näkyviin tulee liitonarkku (Ilm. 11:-19). Liitonarkulla tarkoitetaan maallisessa pyhäkössä arkkua, jossa säilytettiin kymmenen käskyä sisältävät liiton taulut (5. Moos.- 9:-9,10; vrt. 2.Moos.- 34:27; 4.Moos.- 10:-33). Liitonarkku taivaallisessa temppelissä on se alkuperäinen arkku, joka sisältää ikuisen liiton sanat, alkuperäisen dekalogin. On näin ollen selvää, että Jumalan lopulliset rangaistustuomiot liittyvät taivaan temppelin avautumiseen. Siellä huomio kohdistuu kymmenen käskyä sisältävään arkkuun - todellakin sopiva kuva Jumalan lain korottamisesta tuomion normina.
Koska kymmenen käskyn moraalilaki on heijastusta Jumalan luonteesta, sen periaatteet eivät ole ajasta tai tilanteesta riippuvia, vaan ne ovat ehdottomia, muuttumattomia ja pysyvästi päteviä ihmiskunnalle. Kautta vuosisatojen kristityt ovat tukeneet Jumalan lain pysyvyyttä ja voimakkaasti vakuuttaneet sen jatkuvaa arvoa.
Laki ennen Siinaita. Laki oli olemassa kauan ennen kuin Jumala antoi Israelille dekalogin. Jos niin ei olisi ollut, ennen Siinaita ei olisi myöskään ollut syntiä, "sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista" (Jaak. 3:-4). Se tosiasia, että Saatana ja hänen enkelinsä tekivät syntiä, osoittaa, että laki oli olemassa jo ennen luomista (2.-Piet. -2:4).
Kun Jumala loi Aadamin ja Eevan omaksi kuvakseen, hän asetti lain moraaliset periaatteet heidän mieleensä. Tästä johtui, että heistä oli luonnollista noudattaa Jumalan tahtoa. Heidän rikkomuksensa toi synnin ihmisperheeseen (Room. -5:12).
Myöhemmin Jumala sanoi Abrahamista, että hän "oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini" (1.Moos. -26:5). Mooseskin opetti Jumalan säädöksiä ja lakeja ennen Siinaita (2.-Moos.- 16; 18:-16). Ensimmäisen Mooseksen kirjan tutkiminen osoittaa, että kymmenen käskyä tunnettiin hyvin ennen Siinaita. Kirjasta ilmenee, että ihmiset tiesivät jo ennen dekalogin antamista, että siinä kielletyt teot olivat vääriä. Tämä yleinen tieto moraalilaista osoittaa, että Jumala oli antanut ihmiskunnalle tiedon kymmenestä käskystä.
Laki Siinailla.
Egypti oli kansakunta, joka ei tuntenut oikeaa Jumalaa (2.-Moos. -5:2). Ollessaan pitkään orjuudessa Egyptissä, israelilaiset joutuivat elämään epäjumalanpalveluksen ja turmeluksen keskellä. Siitä oli seurauksena, että he suuressa määrin kadottivat käsityksen Jumalan pyhyydestä, puhtaudesta ja moraalisista periaatteista. Orjina heidän oli myös vaikea ylläpitää oikeaa jumalanpalvelusta.
Kun israelilaiset huusivat epätoivoissaan apua, Jumala vastasi. Hän muisti Abrahamin kanssa tekemänsä liiton ja päätti vapauttaa kansansa tuosta "sulatusuunista" (5.-Moos.- 4:-20) viemällä israelilaiset maahan, jossa "he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin" (Ps. -105:-43 - 45).
Vapautettuaan israelilaiset Herra johti heidät Siinain vuoren luo antaakseen heille moraalilain, joka on hänen hallituksensa normina, sekä seremonialait, joiden tarkoituksena oli opettaa heille, että tie pelastukseen käy Vapahtajan sovitusuhrin kautta. Siinailla Jumala siis antoi lain selvin, yksinkertaisin sanoin "osoittamaan rikkomukset" (Gal.- 3:-19), "näin käsky teki synnin vielä monin verroin pahemmaksi" (Room. -7:-13). Vain siten, että israelilaisten huomio kiinnitettiin voimakkaasti Jumalan moraalilakiin, he saattoivat tulla tietoisiksi rikkomuksistaan, havaita avuttomuutensa ja nähdä pelastuksen tarpeensa.
Laki ennen Kristuksen takaisintuloa.
Raamattu paljastaa, että Jumalan laki on Saatanan hyökkäysten kohteena ja että hänen taistelunsa sitä vastaan saavuttaa huippunsa juuri ennen Kristuksen toista tulemusta. Profetia ilmaisee, että Saatana johtaa suuren enemmistön maapallon asukkaista olemaan tottelemattomia Jumalalle (Ilm. 12:-9). Toimimalla petovallan välityksellä Saatana kiinnittää koko maailman huomion petoon Jumalan sijasta (Ilm. 13:3; enemmän näistä profetioista tämän kirjan 12. luvussa).
1. Laki hyökkäyksen kohteena.
Danielin 7. luvussa tämä sama valta kuvataan pienenä sarvena. Tässä luvussa kerrotaan neljästä suuresta pedosta, jotka kristillisen aikakauden alusta lähtien Raamatun selittäjät ovat tunnistaneet Babylonian, Meedia - Persian, Kreikan ja Rooman valtakunniksi. Neljännen pedon kymmenen sarvea esittävät Rooman valtakunnan hajoamisen yhteydessä (476 jKr.) syntyneitä valtioita.
Danielin näky keskittyy pieneen sarveen, suuria sanoja puhuvaan ja Korkeimman pyhiä tuhoavaan valtaan, joka nousi noiden kymmenen sarven keskeltä, mikä osoittaa, että tämä pelottava valta nousi Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen. Tämä valta yrittäisi muuttaa Jumalan lain (Dan. -7:25) ja jatkaisi toimintaansa aina Kristuksen takaisintuloon asti (ks. tämän kirjan lukua 19). Tämä hyökkäys on jo itsessään todiste lain jatkuvasta merkityksestä pelastussuunnitelmassa. Näky päättyy Jumalan kansalle annettuun rohkaisuun, jonka mukaan tämä valta ei onnistu hävittämään lakia, sillä oikeuden päätöksellä pieni sarvi tuhotaan (Dan.- 7:-26 - 28).
2. Pyhät puolustavat lakia.
Kuuliaisuus on luonteenomaista pyhille, jotka odottavat Kristuksen tulemusta. Viimeisessä taistelussa he asettuvat korottamaan Jumalan lakia. Raamattu kuvailee heitä näin: he "noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen" (Ilm. 12:17; -14:12) ja he odottavat kärsivällisesti Jeesuksen takaisintuloa.
Valmistuksena Kristuksen toiselle tulemukselle nämä kristityt julistavat evankeliumia ja kutsuvat muita kumartamaan Herraa Luojana (Ilm. 14:-6,7). Ne, jotka palvelevat Jumalaa rakkaudesta, ovat hänelle kuuliaisia. Johanneshan sanoi: "Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa" (1.-Joh. -5:-3).
3. Jumalan tuomiot ja laki.
Tottelemattomiin kohdistuvat Jumalan rangaistustuomiot seitsemän viimeisen vitsauksen muodossa ovat lähtöisin taivaan temppelistä, "todistuksen teltasta" (Ilm.- 15:-5). Israel tunsi hyvin samaa tarkoittavat nimitykset "telttamaja", "pyhäkköteltta", "liitonarkkua suojaava teltta" (4.-Moos. -1:-50,53; 17:8; 18:2).
Kaikkeinpyhimmässä oli liitonarkku (2.Moos. -26:34), joka sisälsi "kaksi kivistä liitontaulua" (2.Moos. -31:-18; 40:-20). Kymmenen käskyn laki oli todistuksena ihmiskunnalle Jumalan tahdosta.
Mutta Ilm. 15:5 viittaa taivaassa olevaan todistuksen telttaan. Mooseksen rakennuttama telttamaja oli pelkkä jäljennös taivaallisesta temppelistä (2.-Moos. 25:-8,-40; Hepr. 8:-1 - 5); kymmenen käskyn lain suuri alkuperäiskappale säilytetään taivaan temppelissä. Kymmenen käskyn pysyvyydestä todistaa lisäksi se seikka, että lopulliset tuomiot liittyvät läheisesti Jumalan lain rikkomiseen.
Ilmestyskirja kuvaa myös taivaan temppelin avaamista, jolloin näkyviin tulee liitonarkku (Ilm. 11:-19). Liitonarkulla tarkoitetaan maallisessa pyhäkössä arkkua, jossa säilytettiin kymmenen käskyä sisältävät liiton taulut (5. Moos.- 9:-9,10; vrt. 2.Moos.- 34:27; 4.Moos.- 10:-33). Liitonarkku taivaallisessa temppelissä on se alkuperäinen arkku, joka sisältää ikuisen liiton sanat, alkuperäisen dekalogin. On näin ollen selvää, että Jumalan lopulliset rangaistustuomiot liittyvät taivaan temppelin avautumiseen. Siellä huomio kohdistuu kymmenen käskyä sisältävään arkkuun - todellakin sopiva kuva Jumalan lain korottamisesta tuomion normina.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun terve uteliaisuus herää, on suorastaan hämmästyttävää havaita, miten paljon eri uskonnoissa on yhteisiä piirteitä ja miten paljon kristinusko sisältää vieraita piirteitä, kuten pakanallisia mysteerioita, vanhoja myyttejä ja kertomuksia, ennen kristinuskoa kuvattuja ihmeitä jne. Uteliaisuus herää oikein pirteäksi, kun havaitsee esimerkiksi, että kymmenen käskyä ovat olleet tunnettuja jo yli tuhat vuotta ennen kuin jumala ”antoi” ne Moosekselle Siinain vuorella, kuten raamatussa asia ilmaistaan.
Vanhoina aikoina ovat tarinat ihmiseksi tulleista jumalista olleet yleisiä pakanakansojen uskonnoissa. Tutkija Graves mainitsee parikymmentä Poikaa, jotka ovat polveutuneet taivaasta, ottaneet ihmisen muodon ja jumaluutensa osoittamiseksi suorittaneet monia ihmetekoja. Nämä vapahtajat ovat vanhojen kertomusten mukaan kaikki laskeneet perustan ihmiskunnan pelastukselle ja sen jälkeen nousseet takaisin taivaaseen. Useat ovat syntyneet neitseellisesti jo monet heistä on ristiinnaulittu. Siis jumalien ”neitseellinen syntyminen” on ennen aikaa ollut yleinen ilmiö.
Muinaisessa Egyptissä mainitaan Horuksen syntyneen neitseellisesti. Muita samalla tavalla tänne syntyneitä ovat Krishna, Buddha, Attis, Romulus, Herkules, Persaeus, Eskulapius, Dionysos, Quetsalcoatl, Mithra, Zoroaster, Osiris, Konfutse, Platon, Pythagoras, Ptolemaeus, muutamia mainitakseni.
Oma Kalevalamme kertoo Väinämöisen syntyneen neitseellisesti. Hänellä on Tuuli isänä, Ilmatar äitinä ja Väinämöinen on itse Poikana.
Marjatta Kalevalassa tuli raskaaksi marjasta. Siitä kertoo J.M. Crawford käännöksessään: Ukko, suuri Henki, jonka asunto on jumalassa eli taivaassa, valitsee neitsyt Marjatan välikappaleekseen ruumiistuakseen hänen kauttaan ihmisjumalaksi. Marjatta tulee raskaaksi syötyään punaisen marjan, jolloin hän vanhempiensa hylkäämänä synnyttää kuolemattoman pojan tallissa Tapionmäen.
Primitiiviset kansat eivät yleensä ajatelleet lapsen syntyvän sukupuoliyhteyden seurauksena, vaan raskaus tulee ”hengen vaikutuksesta”. - Jos jumalat suovat.
Ennustuksia Messiaasta, niin kuin Vanhassa testamentissa, on monissa egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten ja meksikolaisten pyhissä kirjoissa. Kaikkien näitten syntymän ympärillä pyörii paimenia, enkeleitä, kuuluu taivallista soittoa jne. siis lainatavaraa tämäkin.
On olemassa raamatun tarua paljon vanhempi legenda aurinkojumalasta Bacchuksesta. Legendassa kerrotaan että hänen lakinsa oli kirjoitettu kahteen kivitauluun. Raamatun kertomus jumalasta Siinain vuorella on taasen lainaus persialaisesta legendasta. Zoroasterista kerrotaan, että hänen ollessaan eräänä päivänä rukoilemassa korkealla vuorella Herra Ormuzd ilmestyi hänelle ukkosen jyristessä ja salamain leimahdellessa (vertaa kertomukseen palavasta pensaasta raamatussa) ja Herra antoi hänelle lain kirjan. Zoroaster tuli alas vuorelta ja toi tämän Herran ilmoittaman lain mukanaan paikalle kokoontuneille kuninkaille ja kansalle. Se on nimitetty Zend-Avestaksi ja tarkoittaa elävä sana.
On vielä monia muita kansoja, joiden laki on annettu pyhille miehille vuorilla, kaikki luonnollisesti annettu vuorilla arvovallan ja kunnioituksen tehostamiseksi. Vielä tänään hakevat Intian pyhät miehet jumalkosketusta pyhiltä vuorilta Himalajalla. Näin on heillä ollut tapana toimia tuhansia vuosia taaksepäin ajassa, joten Mooses oli melko nuori tulokas ”lainhakijoiden” joukossa. Sekin taru on siis pakanakansoilta lainattu.
Adventistit hehkuttavat tällä palstalla jotain ikivanhojen, kadonneiden kivitaulujen kirjoituksia.
He ovat jopa lisänneet teksteihin omat järjestyslukunsa.
Mitä kertoo raamattu kivitauluista?
2.Korinttolaiskirje:
3:7 Mutta jos jo KUOLEMAN VIRKA, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin, ilmestyi kirkkaudessa, niin etteivät Israelin lapset kärsineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden tähden, joka kuitenkin oli KATOAVAISTA,
ONKO SAPATTI KUOLEMAN VIRKA?