vapaita. Miten tuohon sopii helluntailaisperheiden lasten kasvatusmetodit?
Lapsille pakkosyötetään pienestä pitäen "oikeaa uskoa", oikeaa maailmankatsomusta. Muista uskonnoista, puhumattakaan uskonnottomuudesta ei taatusti puhuta.
Kun lapsi kasvaa ja tulee siihen ikään, jossa voi tehdä valintoja omasta tahdostaan, on maailmankatsomus jo esivalittu vanhempien toimesta ja iskostettu niin perusteellisesti kaaliin, ettei muita vaihtoehtoja kerrassaan ole.
Missä siis on paljon mainostettu vapaus tässä tapauksessa?
Tapauskovien luterilaisten lapset ovat tuossa suhteessa paljon vapaampia valitsemaan haluamansa maailmankatsomuksen aikanaan.
Lapsille pakkosyötetään pienestä pitäen "oikeaa uskoa", oikeaa maailmankatsomusta. Muista uskonnoista, puhumattakaan uskonnottomuudesta ei taatusti puhuta.
Kun lapsi kasvaa ja tulee siihen ikään, jossa voi tehdä valintoja omasta tahdostaan, on maailmankatsomus jo esivalittu vanhempien toimesta ja iskostettu niin perusteellisesti kaaliin, ettei muita vaihtoehtoja kerrassaan ole.
Missä siis on paljon mainostettu vapaus tässä tapauksessa?
Tapauskovien luterilaisten lapset ovat tuossa suhteessa paljon vapaampia valitsemaan haluamansa maailmankatsomuksen aikanaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voisit esitellä myös omat moraaliset arvot ja kasvatusmetodit, että voisi tuohonkin vastata.
Itse kasvoin vapaa-ajattelijoiden perheen kuopuksena, mutta en nyt siitä sen enempää, mutta voin kyllä palata asiaan.
Tunnen sen puolen, tunnen helluntalaisuus kasvatusajatuksen ja varmaankin tuosta luterilaisuudestakin jotain.
Tiedän myös näitten kasvatuksesta kummunneitten aikuistenkin elämää, että voisin ottaa kantaa.
Mutta kerro jotain, niin katson viitsiikö vastata.
ensiksi me olemme ihmisiä. toiseksi me olemme ihmisiä. kolmanneksi, neljänneksi, viidenneksi jne. me olemme ihmisiä. erilaisia ja siksi juuri niin ihmeellisiä.
ihmisiä, joilla on oikeus järkeillä, tuntea ja rakastaa. sillä ihmistä tulee kohdella ihmisenä. myös ihmisen itsensä on hyvä muistaa että hänen itsensä tulee kohdella itseään ihmisenä.
ja paljon muutakin.
Mutta kysymyshän ei ole siitä. En ole väittänyt enkä väitä olevani mikään esimerkki-ihminen tai esimerkillinen kasvatta. Kyse ei ole siitäkään.
Kysymys on vapaudesta valita ja siihen valmistautumisesta. Väitin, että normaalissa luterilaisessa perheessä lapsi/nuori saa paremmat eväät tehdä aikanaan itsenäisiä päätöksiä mm. uskontoon liittyen.
Tämä johtuu siitä, että uskonto on em. perheessä taka-alalla, mutta lapsi käy normaalisti koulussa uskontotunneilla, käy rippikoulun. Näin saa näkökulmaa uskonnollisuuteen, mutta mitään ei perheen taholta pakkosyötetä.
Tiedän, että pakkosyöttäminen käsitteenä tuntuu uskovalta loukkaavalta. Mutta jos kantti riittää asiaa syvältä pohtimaan, niin huomaa, etten kovin väärässä ole. Uskonnon pakkosyöttö on yleensä periaatteessa hienovaraista ja tapahtuu useimmiten varmaan tiedostamatta.
Vanhemmat ovat aikanaan saaneet samanlaiset pakkosyötetyt eväät omilta vanhemmiltaan.
Yleensä vastauksesti tällaiseen tulee jotain seuraavanlaista.
Onko parempi, että lapsi luuhaa kaduilla? Ryyppää, polttaa tupakkaa ja käyttää huumeita?
Uskovainen on yleensä mustavalkoinen. Ei uskovainen (ateisti hyi) ajatellaan ilman muuta periaatteettomaksi ja huonoksi kasvattajaksi.
Lapsi voidaan kasvattaa hyvin aivan yhtälailla uskonnottomassa perheessä. Uskonnottomuutta ei saa pakkosyöttää yhtään sen enempää kuin uskonnollisuutta. Tosin uskonnoton vaihtoehto on aina alakynnessä mm. päiväkodissa ja koulussa, joissa lapsi kuitenkin viettää ison osan ajastaan.
Toivottavasti sanoin asiani ymmärrettävästi.
Siinäpä syytä kerrakseen, kun olemme ihmisiä, niin helluntalaisnuorista moni valitsee aikuisena vapaana uskontien, eli eivät halua rypeä synnissä.
Se on hyvän kasvatuksen tulos.
Vai pitäisikö maailman tyhjien lupauskaivojen kautta sitten käydä sisälle armoon?
No sitäkin tapahtuu, koska kaikki on vapaehtoista.
Toiseksi, luuletko, että helluntalaisnuori kasvaa pullossa ja sitten putkahtaa aikuiseksi tietämättä mitä maailmassa on?
Koulumaailmassa ja tässä kavereitten ympäröimässä maailmassa eläisi laput silmillä?
Taidat puhua vain lämpimiksesi.
Ennemmin huolta kantaisin heistä, joille ei anneta mitään opetusta kristillisistä näköaloista.
Olen kasvanut ns. vapaa-ajattelijoiden perheessä ja meitä on jälkipolvena ns. veljekset.
En suosittele kenellekään vastaavaa kasvatusta ja kokemusta mitä minulla on ollut.
Nykyään jos ahdasmielisyyttä hakisin ympäriltä niin tästä velimiehestä se löytyy sydänjuuria myöten.
Oikein lappusilmäinen kaveri.
Hänen tyttärensä sanoi, että hän haluaa oman tyttärensä kasvavan näkemään ympärillään hieman laajemmin asioita ja hänen isänsä kannanottoja ei kannata ottaa huomioon.
Katsos, kunnioitan myös ihmisten vakaumusta, kun tällaisia nuoria tulee meille kylään ja hieman kysäsen, että sopiiko, että meidän tapojamme kodissa tämä nuori saa kohdata.
Laulamme, kiitämme taivaan Isää, voimme siunata ruuan pöydässä jne.
Tämä veljeni tytär on kokenut negatiivisena tämän ahdasmielisyyden kasvatuksessa, eli siinä uskonnottomuuden kasvuympäristössä.
Itse koin hengellisen heräämisen jo nuorena ja minun piti varastaa itselleni maailmalta Gideoneitten pieni raamattu, että saisin sitä lukea.
Uskon, että tämän syntini olen saanut anteeksi ja olen sen Raamatun antanut jo monena kappaleena eteenpäin.
Olen iloinnut uskostani, Olen iloinnut Jumalasta. Olen iloinnut, että olen löytänyt syvällistä elämäni matkalle, enkä kadu matkantekoa yhtään.
Olemme kasvattaneet lapsemme paljon vapaammin uskon ja kaiken tiedon äärellä, mitä minä sain kohdalleni.
En pakottanut kertaakaan lasta kirkkoon tahi hengellisiin tilaisuuksiin ja monta kertaa saivat olla kotona harrastuksissa.
Ts. näistä elämän peruskokemusten ääreltä, väittäisin aivan muuta mitä sinä puhut.
Minä puhun näkemästäni ja kokemusteni ääreltä, mutta ymmärrän tekstisi koska sinä sanot olevasi uskonnoton, niin sanasi on tuttua määrättyä liturgiaa toiselta laidalta.
Mutta sanon, anna lasten tulla Jeesuksen luo, koska senkaltaisten on taivasten valtakunta.
Jos olet estänyt vaikkapa lastasi löytämään elämän todellista perustaa, niin mietin kauhulla sitä hetkeä, kun nouset toteamaan harhasi ylösnousemuksessa ja toteat sen todella olevan tosi ja olet estänyt tämän siunauksen vastaansaamisen omilta jälkeläisiltäsi.
Miten kestät sen?
Sanoo vanha-ukko, entisen ateistiperheen kasvatti.
joissa entisten hellariperheiden lapset ovat kertoneet kokemuksistaan kun kaikki on ollut kiellettyä, jopa urheilu, niin saanen olla hivenen erimieltä sen "ihaisuudesta", tuo kavsatus on täynnä suvaitsemattomuutta ja rasismia. siinä ei riitä rakkautta kuin vain omilleen.
sinulla on aika ihmeellinen käsitys vapaa-ajattelijoista jos kerran "laput silmillä" kaveri edustaa sitä. ei se, että on ateisti tarkoita välttämättä sitä että on vapaa-ajattelija. kysytäänpä nyt näin: kuuluiko sinun perheesi jäseniä vapaa-ajattelijoiden liittoon? tuskinpa.
taas toisaalta en minäkään kuuluu mihinkään vapaa-ajattelijoiden liittoon. siitä huolimatta pidät itseäni suvaitsevana ja sallivana ihmisenä. en millään aatteella höynäytettynä idioottina. aatteista on hyvä tietää ja ymmärtää, mutta samalla niistä ei saa tulla uskontoa.
ainakin helluntalaisperheessä kasvaneena koin sen ahdistavana ja vaikeana elää normaalia elämää kun kaikki oli kiellettyä. Se mitä helluntalaiset näyttävät ulospäin niin on aivan jotain muuta kuin se mitä perheessä tapahtuu. Minut ainakin manattiin pienestäkin syystä helvettiin. Aina jos joku tuli käymään kavereista niin alettiin kyselemään että onko se tämä poika uskossa. Mitä ihmettä se muille kuuluu onko uskossa ,askossa tai iskussa.
Toivottavasti jokainen nuori pääsisi pois heti kun pystyvät lähtemään. Siellä ei tule normaaleja ihmisiä tänne yhteiskuntaan. Oletteko tietoisia että helluntalaisperheiden lapsista tulee eniten alkoholisteja,narkkareita,vankilan kundeja. Puhun siis eri uskontokunnista. Mistähän se johtuu. Kysyin eräältä niin vastaus oli että ne on riivaajan vallassa. Ei tuntunut oikein täysjärkisen jutulta.
Kyllä kuului näihin vapaa-ajattelijoihin oikein virallisesti.
Tuo rakas veljeni ei heihin kuulu, mutta hedelmä kasvatuksessa on hyvin kypsynyt. Hänellä ei kärsi edes vaihtaa minkäänlaista ajatusta uskosta jota värittäisi edes neutraali ajatusten vaihto.
Sitä olen joskus miettinyt, että onko tämän pohjan omaavilla niin heikko pohja, että se horjuu kun sitä kohti käydään.
000000
Mutta kuten teksteistä näkyy, ehkä puolin ja toisin, niin se suvaitsevaisuus ei ehkä asu niinkään kaikilla ihmisen sisällä, mutta yhteisön sisällä kyllä.
Suomennettuna, uskonnolliset yhteisöt voivat olla suvaitsevaisia ja kasvattavia, mutta yksilöperheissä ei sitä tapahdu, koska se näkemys, vaikka esim. meidän vapaa-ajatteluperiaate näköalaan ei kuulunut se vapaa-ajattelu. Uskosta ei saanut ajatella vapaasti, koska se on kielletty vapaana, sotiihan se omaa heidän näkemystä sekä katsantoa vastaan.
Ja loppupäätelmä, tuo höynäyspäätelmä, mitä sillä tarkoitat, voi olla vain sitä, ettei puhujan suunnalta nähdä itse asiaa, eli vaikkapa Jumalaa, tarkoitan Luoja Jumalan olemassaoloa.
Kukapa meistä tyhjän perässä juoksee, ellei ole kokenut jotain, mikä sen tekee eläväksi.
Silloin jos joku ei ole tullut eläväksi, niin voi olla ehkä tuo määritelmäsi on lähellä, mutta voi kysyä, että onko joku höynäyttänyt pitämään lappuja silmillä, ettei näkisi, ei kuuntelisi, eikä kokisi!!.
veisata siionin virsiäsi.
Uskonnoton ei ole synonyymi sanoille ateisti tai vapaa-ajattelija.
Uskonnoton ei ole kiinnostunut uskonnollisesta uskosta (olipas kovasti toistoa). Uskonnoton ei opeta lapsilleen ateismia eikä toisaalta minkään uskonnon asioita.
Uskonnottoman kasvatusperiaatteet ovat varmaan hyvin samankaltaisia kuin uskovan, sillä erolla, että jumalista ei puhuta, seroissa ei käydä. Kirkossa käydään häissä, hautajaisissa ja kastetilaisuuksissa (sukulaisten ja tuttavien).
Olen pettynyt sinuun. Luulin sinun olevan avarakatseisen, mutta törmäsin normaaliin mustavalkoiseen uskovaan.
Mitä sinä minua säälit, ei sinun tarvitse sääliä, sääli itseäsi.
Minulla on päämäärä selvä, mutta sinulla ei, eikä se avarakatseisuus ole sitä, että tämän maailman rimuramurellumarei kaivot olisi ihania.
Ne ovat minulle niin tuttuja, etten palaa niihin ikinä.
Avarakatseisuus on hieman eri asia, mitä nyt haet.